Sähköverkon maakaapelointi

[sulo_s]

Täällä oulunseudulla on tuo paikallisen sähkölaitoksen eu tuella värkätty kaapeli. Liittymä oli 100€ ja kk maksu on 40€, nopeus oli aluksi 100M, nyt nousi puolella eli 200M.
Hyvin on pelannut.
Ennenvanhaan työpaikan kautta yritettiin saada kuituliittyma vdsl:n tilalle, mutta silloinen dna ei antanut liittymää niiden kaapeliin, vaikka se meni tontin vierestä. No pitivät kyllä hyvää huolta adsl/vdsl liittymästä, joka pelitti hyvin.
Jäätyäni pois noksulta, kokeilin kaikkien firmojen 4G liittymät, niitä en saanut pelittään kunnolla millään, vaikka esim. dna:n masto on n. 300m päässä.

 

[Poistunut käyttäjä 16081]

Sitä se on. On erittäin tärkeää pitää huoli siitä että missään ei jäätäisi pelkän mobiilin varaan.

 

[janti]

Sitä se on. On erittäin tärkeää pitää huoli siitä että missään ei jäätäisi pelkän mobiilin varaan.

Itse olen ollut mobiilin varassa 2002 lähtien ja en ole katunut.

Taidetaan olla offtopic, jospa palataan aiheeseen. Tuolla on oma aloitus nettiliittymiiin ja laitteisiin liittyen

Hakusessa pätevä reititin

Täällä syrjäkylillä ollaan tukiasemien varassa, kun koetetaan käyttää nettiä tehokkaasti. Nopeudet ovat ajoittain (melkeinpä yleensäkin) etanan luokkaa. Kohtalaisesti on toiminut Huawein vanha ja pikkuinen reititin, mutta tehokkaampia pitäisi löytää ja kohtuuhinnalla, miel. alle 200 eur. Onko...

lampopumput.info

 

[fraatti]

No niin, nyt alkaa olemaan muutama tunti dataa kasassa. Pystyviivaa aikaisemmin oli noin 30min katkos. Jostain syystä myös katkoksen ajalta on myös piirtynyt jotain jännitettä käppyrään. Yleensä tuo väli on ollut vain tyhjää täynnä. Näyttäisi kuitenkin että jännite on noussut aikas paljon ja ainakin nyt se näyttää paljon vakaammalta kun aikasemmin. Saattaa kylläkin olla että tuossa muuntamossa ei ole vielä kaikkia taloja kytkettynä ja jännitteen tasaisuus johtuu siitä.

Tässä kuviossa on näkyvissä sekä pätötehon määrä ja suunta eri vaiheissa. Siitä huomaakin hyvin että kuka tässä tapauksessa heiluttelee jännitettä.

Kuitenkin jännitteen nousu ja tasaisuus aiheutti sen että valot palavat nyt kirkkaammin, sauna lämpiää nopeammin ja mlp käy myös tasaisemmin.

 

[fraatti]

Eipä ole koskaan tullut oikein mietittyä mikä tuota verkon jännitettä heittää mutta nyt kun tuota on vilkuillut tuosta niin kaikki eri kuormat sen näyttävät tekevän. Esim tästä voi päätellä että jollain saman muuntajan perässä olevalla taloudella on yösähkö käytössä. Kaikkien kolmen vaiheen jännitteet laskevat ja palautuvat kun lämmitys lakkaa.

Sähköntuotanto näyttää myös nostavan jännitettä

 

[fraatti]

Taitaa netotuksen odotus venähtää takarajaan saakka. Elenia joutuu perumaan kaapelointi projekteja muuttuneiden määräysten vuoksi.

Sähköverkkoyhtiö Elenia leikkaa investointejaan 40 miljoonalla eurolla – Osoittaa syyttävällä sormella Energiavirastoa

Elenia karsii samalla myös urakoitsijakumppaneiden töitä.

www.kauppalehti.fi

 

[fraatti]

Täältä pystyy katsomaan missä kantaverkko kulkee. Sieltä kun katsoo lähimmän sähköaseman niin sitten tietää mistä sähkö tulee omaan pirttiin. Lisäksi 20kV linjojen reitin voi katsoa paikkatietoikkunasta. Lähin puisto-/tolppamuuntamo löytyykin sitten maastosta jostain läheltä taloa.

https://fingrid.navici.com/

Paikkatietoikkuna

kartta.paikkatietoikkuna.fi

Uusi: Olkiluoto -> 400kV kantaverkko 120km -> 400kV/110kV sähköasema/vesivoimalaitos -> carunan ja fingridin 110kV ilmalinjat noin 15km -> 110kV/20kV sähköasema -> 20 kV maakaapeli noin 4-5 km -> puistomuuntamo 20kV/400 V -> maakaapeli noin 250m

Elenian uudesta palvelusta pystyy katsomaan mistä sähkö tulee omaan pirttiin. Tuossa esimerkki. Puistomuutamoja tuossa ei näytä olevan.

Elenia Avoin - Kartta

Elenia customer insight

avoin.aws.elenia.fi

 

[fraatti]

Elenialta näemmä tullut kartta mistä näkee että missä kaabeloidaan.

Experience

experience.arcgis.com

 

[Husky]

Eipä ole koskaan tullut oikein mietittyä mikä tuota verkon jännitettä heittää mutta nyt kun tuota on vilkuillut tuosta niin kaikki eri kuormat sen näyttävät tekevän. Esim tästä voi päätellä että jollain saman muuntajan perässä olevalla taloudella on yösähkö käytössä. Kaikkien kolmen vaiheen jännitteet laskevat ja palautuvat kun lämmitys lakkaa.
Näytä liitetiedosto 71356
Näytä liitetiedosto 71358

Sähköntuotanto näyttää myös nostavan jännitettä
Näytä liitetiedosto 71357

Mielenkiintoista tietoa.
Aihetta sivuten: luulin olevan luulotautia, kun IV-koneen tulopuhallin kelaa kierroksia, niin olohuoneen halogeenivalot kirkastuvat vähitellen (ei kertahyppäystä). Mutta perheenjäsenet vahvistivat asian (yritin olla tartuttamatta luulotautia, että todennäköisesti tämä on totta). Muistaakseni IV-kone ja ko. valot eivät edes ole saman sulakkeen takana, että mitähän helkuttia tämä on.
Muuta hämäryyttä ei ole sähköissä huomattu.

 

[Mikki]

Meille voikin tulla mielenkiintoinen case sähkön maakaapeloinnista. Suunnitelman mukainen johtoreitti on justiinsa päinvastainen, kuin mistä sähköt nyt tontille tulee. En kyllä aio sitä sallia, että koko tontti kaivetaan ylösalaisin yhden kaapelin takia.

Periaatteessa koko homma olisi ratkaistavissa sillä, että kaksi tolppaa jätettäisiin ja niiden väliin jätettäisiin ilmajohdolla hankalan paikan ylitys. Sitten sähköt saisi entisestä suunnasta tulemaan. Mutta jos Carunalle se on periaatekysymys että yhtään tolppaa ei saa jäädä, nin sitten on kyllä ongelma käsillä....

Mitenköhän asia ratkaistaan näin yleisesti, jos maanomistaja ei salli aivan älytöntä tontin mylläystä maakaapelin takia? Onko maakaapelointi niin vahva "oikeus" sähköyhtiölle, että voivat vaikka väkisisin kaivaa..... vaikka ilmajohto olisi huomattavasti parempi ratkaisu?

 

[Hempuli]

Meillä maakaapelointi tontilla oli riippuvainen neuvottelijasta. Eka olisi kaivanut puoli puutarhaa saadakseen syötön vanhaan paikkaan vinttiin tai sitten jätetään tolppa tontin reunalle 10m ilmajohdolle.

Projektipäällikköön otin yhteyttä ja sitten kaivettiin ajoväylän kohdalta pieni pätkä kellarikerroksen uuteen keskukseen, mikä on nyt ulkoseinällä entisen sisäboksin sijasta.

Toisilla on enemmän järkeä kuin mulla neuvottelutaitoa.

 

[anders]

Mitenköhän asia ratkaistaan näin yleisesti, jos maanomistaja ei salli aivan älytöntä tontin mylläystä maakaapelin takia? Onko maakaapelointi niin vahva "oikeus" sähköyhtiölle, että voivat vaikka väkisisin kaivaa..... vaikka ilmajohto olisi huomattavasti parempi ratkaisu?

On tuo suojauksen kannalta ijonkin verran erilainen, joten sikäli voi olla vahvahko tekninen peruste ja motivaatio vaatia koko kaapelia maahan.

Toki kaapeli kiinteistön puolella ei useinkaan varsinaisesti kuulu verkkoyhtiölle, joten on tuossa parranpärinen ainekset olemassa.

 

[anders]

Sähköntuotanto näyttää myös nostavan jännitettä

Ja invertterin päässä vielä usein paljon enemmän, varsinkin mikroinverttereillä kun ovat pidemmän langan päässä.

Itsellä tuli 253V HV cutoff vastaan, kun on vielä hieman ylipitkä väliaikainen syöttökaapeli, maakaapelointia odotellessa.

 

[kotte]

Mitenköhän asia ratkaistaan näin yleisesti, jos maanomistaja ei salli aivan älytöntä tontin mylläystä maakaapelin takia? Onko maakaapelointi niin vahva "oikeus" sähköyhtiölle, että voivat vaikka väkisisin kaivaa..... vaikka ilmajohto olisi huomattavasti parempi ratkaisu?

Täällä päin on ainakin kaikki muut ilmajohdot kuin raitiovaunun ja rautatien ajojohdot maakaapeloitu (tai noin tehdään loppujen osalta). Pientä suuremman kiinteistön alueella varmaan kiinteistön sisäiset johtolinjat voinee tehdä ilmajohtoinakin, mutta pää-/mittauskeskukseen vedetään tulo maakaapelina. Varmaankin siirtoyhtiön kanssa voi usein neuvotella asiasta niin, että upottavat kaapelin esimerkiksi ajotiehen tai sen reunalle hiukan pitempää reittiä sen sijaan, että alkaisivat louhia uraa vaikkapa läpi avokalliosta. Itse ainakin olisin valmis hiukan maksamaankin, jos sillä perusteella valita oman kiinteistön kannalta helpomman reitityksen.

 

[Mikki]

Kyse on oikeastaan siitä, että nykyinen ilmajohto kulkee maantiestä nähden tonttien takarajalla ja nyt se maajohto tuotaisiin maantien puolelta tonteille.

Muuten hyvä, mutta meidän tontti on tavallaan kirvesvarsi ja maantieltä nykyiselle mittauskeskukselle on about 100m. Se on just vastakkaisessa nurkassa koko tonttia. Sama ongelma parilla muullakin kiinteistöllä.

No kyllä suunnittelua tekevä alihankkija oli ihan ymmärtäväinen ja selvittää vaihtoehtoja vielä. Mutta näin periaatteessa ei tuo maakaapelointi pitäisi kyllä mikään itseisarvo olla, jos tolpan nokassakin sähkö kulkee, eikä ole kyse kuin parista kiinteistöstä. Ymmärrän toki hyvin jos tolppien takana olisi kokonainen asuinalue, että tolpista eroon halutaan.

 

[anders]

Mutta näin periaatteessa ei tuo maakaapelointi pitäisi kyllä mikään itseisarvo olla, jos tolpan nokassakin sähkö kulkee, eikä ole kyse kuin parista kiinteistöstä.

Silloin pitää koko muuntopiirissä varautua mm. salamaniskuun, jos on ilmakaapelia, vaikka olisi vain vähän.

Vaikuttaa mm. suojausten asetteluun, onko pelkkää kaapelia vai ei. Ainakin korkeammissa jänniteportaissa, oletan että myös pj-puolella.

 

[bungle]

Silloin pitää koko muuntopiirissä varautua mm. salamaniskuun, jos on ilmakaapelia, vaikka olisi vain vähän.

Mitä nähnyt noita maakaapeliasennuksia, niin paljon enemmän se tuntuu vaativan pönttöjä tasaisin väliajoin. Nykyään metsät väärällään niitä, kun ennen kulki vaan kaapelit ilmassa.

 

[Tata]

4 vuotta sitten Elenian urakoitsija kaivoi kaapelit maan alle. Ei ole vieläkään kytketty. Varmaan tärkeintä oli saada kuluja, jotta voidaan tilittää voittoja ulkomaisille eläkeyhtiöille. Jättivät homman myös kesken, metsään jäi 7 lahoa tolppaa jota ei ole tarkoituskaan kaivaa maan alle.

 

[fraatti]

Kyse on oikeastaan siitä, että nykyinen ilmajohto kulkee maantiestä nähden tonttien takarajalla ja nyt se maajohto tuotaisiin maantien puolelta tonteille.

Muuten hyvä, mutta meidän tontti on tavallaan kirvesvarsi ja maantieltä nykyiselle mittauskeskukselle on about 100m. Se on just vastakkaisessa nurkassa koko tonttia. Sama ongelma parilla muullakin kiinteistöllä.

No kyllä suunnittelua tekevä alihankkija oli ihan ymmärtäväinen ja selvittää vaihtoehtoja vielä. Mutta näin periaatteessa ei tuo maakaapelointi pitäisi kyllä mikään itseisarvo olla, jos tolpan nokassakin sähkö kulkee, eikä ole kyse kuin parista kiinteistöstä. Ymmärrän toki hyvin jos tolppien takana olisi kokonainen asuinalue, että tolpista eroon halutaan.

Täällä maakaapeloinnin yhteydessä vanha syöttösuunta ei sinällään merkannut mitään. Tolpista otettiin vanhat muuntajat pois ja uudet puistomuutamot tulit pääsääntöisesti eri paikoihin kuin nuo tolppamuuntamot. Näin ollen jokaiselle tontille piuha tulee enemmän tai vähemmän eri paikasta. Joissain taloissa, kuten itselläkin oli tien toisella puolella puolella jakokaappi valmiina. Jakokaapista piuha oli mennyt sitten vanhaan tolppa muuntajaan. Tuosta johdosta käytettiin osa hyväksi eli katkaistiin matkalta ja tehtiin liitos ja piuhan suunta käänettiin sitten uuteen puistomuuntamoon.

Täällä pystyi vaikuttamaan johtojen linjauksiin. Esim 20kV piuha vedettiin eri reittiä, koska kiinteistöjen omistajat ehdottivat parempaa reittiä. Samoin esim naapurin syöttöjohto tuli eri linjausta, koska pihaa tarvi myllätä näin vähemmän. Näissä on varmaan monta juttua mitkä pitää ottaa huomioon.

 

[Antero80]

Mitenköhän asia ratkaistaan näin yleisesti, jos maanomistaja ei salli aivan älytöntä tontin mylläystä maakaapelin takia? Onko maakaapelointi niin vahva "oikeus" sähköyhtiölle, että voivat vaikka väkisisin kaivaa..... vaikka ilmajohto olisi huomattavasti parempi ratkaisu?

Meillä ainakin onnistui neuvotella Caruna Espoon / heidän urakoitsijan kanssa miten tontin kaapelit laitettiin.
Heidän ehdotus oli että jätettäisiin ilmajohto, mutta se ei naapurille kelvannut niin molempien kiinteistöjen kaapeli kaivetaan sitten heidän tontille.

Jos et anna lupaa kaapeloinnille niin sitten sijoittamisesta vastaa kunnan rakennusvalvontaviranomainen.

 

[Mikki]

Meillä ainakin onnistui neuvotella Caruna Espoon / heidän urakoitsijan kanssa miten tontin kaapelit laitettiin.
Heidän ehdotus oli että jätettäisiin ilmajohto, mutta se ei naapurille kelvannut niin molempien kiinteistöjen kaapeli kaivetaan sitten heidän tontille.

Jos et anna lupaa kaapeloinnille niin sitten sijoittamisesta vastaa kunnan rakennusvalvontaviranomainen.

Minua ei ilmajohto haittaa, hyvä kuulla että sitä oli teille jopa tarjottu Carunan puolelta. Tuo kelpaisi mainiosti. Nuo tolpatkin on kuin uudet.

Tuo kaapelin veto ei tuon liittymätien kautta nappaa kun käytännössä se pitäisi rouhia asfalttiin ~60m matkan verran + tuhota ~5 metrinen kataja.

 

[Harrastelija]

Jonkinmalliset katajathan oli suojeltuja vielä joku vuosi sitten. Olikohan puumaiset.

 

[Hempuli]

Pylväs- ja puumaiset katajat olivat rauhoitettuja vuoteen 2006 asti, joskin sekin oli hieman siinä ja siinä, kun tarveaineeksi sitä sai käyttää. Vaan surku on niitä kaataa tarpeeseenkaan. Sitä paitsi asemakaava-alueella puun kaato vaatii yleensä maisematyöluvan, joten kunnan lupavalvonta auttaa aiheessa.

 

[fraatti]

@-Teme- kirjoituksen innoittamana koitin tehdä pienen analyysin maakaapeloinnin vaikutuksesta verkon käyttäytymiseen Copilotilla.

Spoileri: Syötin sille tälläisen promptin

Vertaan ennen_maakaapelointia ja maakaapeloinnin_jälkeen tiedostoista että mitkä ovat L1, L2, L3 jännitteiden mediaanit, maksimit ja minimit. Tee myös analyysi että kuinka jännite käyttäytyy tehon muuttuessa kummallakin ajanjaksolla kun pätöteho menee negatiisiseksi (verkkoon syöttö) ja kun se on positiivinen (kulutus). Käytä tehona kW. Tee myös analyysi jännitteen laadusta molemmilta ajanjaksoilta. Suodata yli 260V jännitteet pois datasta.

Ja sitten tuloksia

Jännitteen laatu (EN 50160‑näkökulmasta)​

EN 50160 ohjeistaa mm. että LV‑verkossa jännitteen 10 min keskiarvot tulee pysyä ±10 % nimellisestä 230 V:sta (eli ~207–253 V) 95 % ajasta ja jännite‑epäsuhtaisuus olisi ≤ 2 % 95 % ajasta.

3.1 Jännitehaarukka ja poikkeamat​

Alla jännitekeskiarvon jakauma (L1–L3 keskiarvo):

Johtopäätökset
Jännitetaso nousi maakaapeloinnin jälkeen (mediaanit ~236–237 V vs. 228–229 V ennen). Verkon jäykkyys parani: dV/dP pieneni kulutuksella ~−1.10 → −0.48 V/kW ja syötössä −0.69→ −0.28 V/kW. Jännite pysyy selvästi ±10 %:n rajoissa; jännite-epäsuhtaisuus 95.persentiilillä laski ~2.27 % → 0.89 %, mikä on hyvin EN 50160 -vaatimusten piirissä.

Spoileri: Vastaavasti googlen gemini antoi tälläisen tulkinnan

1. Jännitteiden tilastollinen vertailu (V)​

Vaihe	Suure	Ennen maakaapelointia	Maakaapeloinnin jälkeen	Muutos
L1	Mediaani	230,0 V	237,7 V	+7,7 V
	Maksimi	247,4 V	245,6 V	-1,8 V
	Minimi	213,9 V	231,1 V	+17,2 V
L2	Mediaani	228,8 V	237,5 V	+8,7 V
	Maksimi	246,1 V	243,3 V	-2,8 V
	Minimi	213,3 V	231,6 V	+18,3 V
L3	Mediaani	229,1 V	238,2 V	+9,1 V
	Maksimi	246,7 V	244,1 V	-2,6 V
	Minimi	212,8 V	232,3 V	+19,5 V

---

2. Jännitteen käyttäytyminen tehon muuttuessa​

Jännitteen ja pätötehon välinen suhde noudattaa sähköverkoille tyypillistä kaavaa, mutta maakaapelointi on muuttanut verkon jäykkyyttä (impedanssia).

Kulutus (Pätöteho > 0 kW)​

• Ennen maakaapelointia: Jännite laski huomattavasti tehon kasvaessa. Suuret tehonmuutokset aiheuttivat selkeitä notkahduksia, ja minimijännitteet putosivat jopa lähelle 210 voltin rajaa. Tämä viittaa suureen verkon impedanssiin (heikko verkko).
• Maakaapeloinnin jälkeen: Jännite pysyy huomattavasti vakaampana myös suurella kulutuksella. Alimmat mitatut arvot ovat nousseet yli 230 voltin, mikä kertoo verkon vahvistumisesta ja pienemmästä jännitehäviöstä.

Verkkoon syöttö (Pätöteho < 0 kW)​

• Ennen maakaapelointia: Syöttö nosti jännitettä voimakkaasti. Koska lähtötaso oli matalampi, jännite nousi usein "normaalille" tasolle, mutta vaihteluväli oli suuri.
• Maakaapeloinnin jälkeen: Jännitteen lähtötaso (nollateholla) on korkeampi (n. 238 V). Verkkoon syöttö nostaa jännitettä edelleen, mutta nousu on loivempaa kuin aiemmin. Maakaapelin pienempi resistanssi estää jännitettä karkaamasta yhtä herkästi ylärajoille kuin vanhalla ilmajohdolla.

---

3. Analyysi jännitteen laadusta​

Jännitteen laatu on parantunut merkittävästi maakaapeloinnin myötä, vaikka keskimääräinen jännitetaso on noussut.

• Vakaus: Maakaapeloinnin jälkeen jännitteen vaihteluväli (maksimi - minimi) on kaventunut noin 12–13 volttiin, kun se aiemmin oli yli 30 volttia. Tämä tarkoittaa vähemmän välkyntää ja tasaisempaa virtaa laitteille.
• Jännitetaso: Maakaapeloinnin jälkeen jännite on lähempänä 240 volttia kuin nimellistä 230 volttia. SFS-EN 50160 -standardin mukaan jännite saa vaihdella $230 V \pm 10 \%$ (207 V – 253 V). Molemmat ajanjaksot pysyvät näissä rajoissa, mutta uusi tilanne on optimaalisempi verkon häiriönsiedon kannalta.
• Vaihetasapaino: Vaiheiden väliset erot ovat pienentyneet. Ennen kaapelointia L2 oli selvästi muita heikompi, mutta nyt kaikki kolme vaihetta käyttäytyvät hyvin symmetrisesti.

Spoileri: Ja vielä vertailuksi Chatgtp:llä

Tässä analyysi aineistostasi. Olen tehnyt laskennat ja tulkinnat kuvaamasi vaatimusten mukaisesti (ennen 1.4.2021 = ennen maakaapelointia, sen jälkeen = maakaapeloinnin jälkeen, jännitteet >260 V suodatettu pois, teho kW).

---

1. Jännitteiden perusjakaumat (L1–L3)​

Ennen maakaapelointia​

Vaihe	Mediaani [V]	Min [V]	Max [V]
L1	229.1	214.3	237.6
L2	227.5	213.8	236.5
L3	228.6	215.3	236.6

Havainnot:

• Selvästi suurempi jännitevaihtelu
• Alijännitteitä esiintyy (minimit ~214 V)
• Vaihe-epäsymmetria näkyy (L2 matalin)

---

Maakaapeloinnin jälkeen​

Vaihe	Mediaani [V]	Min [V]	Max [V]
L1	236.7	229.0	242.4
L2	236.6	229.1	243.7
L3	236.8	228.3	244.1

Havainnot:

• Mediaanijännite noussut ~+8 V
• Minimit selvästi korkeammat → alijänniteongelma poistunut
• Vaiheet erittäin symmetriset

---

2. Jännitteen käyttäytyminen tehon funktiona (kW)​

Alla jännitteen muutosnopeus suhteessa pätötehoon (V / kW). Negatiivinen arvo = jännite laskee kuorman kasvaessa.

Ennen maakaapelointia​

Vaihe	Kulutus (P > 0)	Syöttö (P < 0)
L1	−3.20 V/kW	−2.16 V/kW
L2	−3.59 V/kW	−2.22 V/kW
L3	−2.79 V/kW	−1.93 V/kW

Tulkinta:

• Jännite erittäin herkkä kuormalle
• Kulutuksen kasvu aiheuttaa voimakkaan jännitealeneman
• Syötössä (negatiivinen P) jännite nousee nopeasti → ylijänniteriski aurinkosähköllä

---

Maakaapeloinnin jälkeen​

Vaihe	Kulutus (P > 0)	Syöttö (P < 0)
L1	−1.61 V/kW	−0.95 V/kW
L2	−1.54 V/kW	−0.86 V/kW
L3	−1.44 V/kW	−0.84 V/kW

Tulkinta:

• Jännite reagoi vain ~50 % yhtä voimakkaasti tehomuutoksiin
• Syötön vaikutus jännitteeseen selvästi pienempi
• Verkko on jäykempi ja stabiilimpi

---

3. Jännitteen laatu (power quality)​

Ennen maakaapelointia​

Selviä puutteita:

• Alijännitteitä (EN 50160 alarajan tuntumassa)
• Suuri kuormitusriippuvuus
• Vaihe-epäsymmetria
• Herkkä hajautetulle tuotannolle

Maakaapeloinnin jälkeen​

Hyvä laatu:

• Jännitteet pysyvät kapealla alueella
• Ei käytännössä alijännitteitä
• Hyvä vaihesymmetria
• Parempi sietokyky aurinkosähkölle ja kuormapiikeille

---

4. Oikosulkuvirran arvio (suuntaa-antava)​

Hyödynnettiin jännitteen herkkyyttä teholle:

L1-vaiheen perusteella:​

Jakso	Verkkoimpedanssi Z	Oikosulkuvirta Ik
Ennen	~0.74 Ω	~310 A
Jälkeen	~0.37 Ω	~620 A

Tulkinta:

• Oikosulkuvirta noin kaksinkertaistunut
• Tämä on täysin linjassa maakaapeloinnin kanssa
• Suurempi Ik = parempi jännitejäykkyys ja suojauksen toimivuus

---

5. Yhteenveto​

Maakaapelointi:

• Nostaa jännitetasoa
• Puolittaa jänniteherkkyyden kuormalle
• Parantaa jännitteen laatua merkittävästi
• Lisää oikosulkuvirtaa → vahvempi verkko

Jos haluat, voin seuraavaksi:

• tehdä kuvat (U–P scatterit ennen/jälkeen)
• laskea EN 50160 -rikkomusprosentit
• analysoida vaihe-epäsymmetriaa tarkemmin
• tarkastella aurinkosähkön vaikutusta erikseen

 

[fraatti]

Pyysin vielä kaikkia kolmea, Copilottia, Chatgtp:tä ja Geminiä arvioimaan oikosulkuvirtaa.
Copilot: ennen maakaapelointia 500A ja jälkeen 1200A
Gemini: ennen n. 350 – 420 A ja jälkeen n. 1900 – 2800 A
Chatgtp: ennen 310A ja jälkeen 620A

Oikeasti mitattu: ennen 383A, en muista onko tuon maakaapeloinnin jälkeen tehty mittausta.

 

[fraatti]

Ja kyselin hölmöjä vielä liittyen aurinkosähköön ja verkon käytökseen. Datana oli mittauksia 5 min välien parin vuoden ajalta eli reilu 200k mittausta.

Exogeeniset RVC(rapid voltage change) tapahtumat, eli jännitteen muutokset, jotka eivät johdu minun kulutuksesta tai tuotannosta. Omateho alle 300W ja jännitteenmuutos > 2V.

Tässä taitaa näkyä hyvin ihmisten aktiivisuus päivällä.

Kuukausi - tunti lämpökartta

 

[tet]

Hienoja analyysejä. Mutta tuota oikosulkuvirran arviointia jäin miettimään, että se taitaa olla vahvasti "hatusta vedetty" lukema, joka Geminillä sattui osumaan parhaiten kohdalleen. Eikös oikosulkukuorman voi olettaa olevan aika pitkälti vain resistiivistä kuormaa, kun taas normaalikuorma voi olla vahvasti induktiivisella tai kapasitiivisella puolella. Siksi tehon ja jännitteen suhteesta lienee aika mahdotonta arvioida oikosulkuvirtaa? Varmaan tekoäly löytää paljon pohja-aineistoa todellisista mitatuista tapauksista, mutta onko tämä tapaus juuri sellainen keskiarvotapaus, on toinen juttu.

 

[fraatti]

Hienoja analyysejä. Mutta tuota oikosulkuvirran arviointia jäin miettimään, että se taitaa olla vahvasti "hatusta vedetty" lukema, joka Geminillä sattui osumaan parhaiten kohdalleen. Eikös oikosulkukuorman voi olettaa olevan aika pitkälti vain resistiivistä kuormaa, kun taas normaalikuorma voi olla vahvasti induktiivisella tai kapasitiivisella puolella. Siksi tehon ja jännitteen suhteesta lienee aika mahdotonta arvioida oikosulkuvirtaa? Varmaan tekoäly löytää paljon pohja-aineistoa todellisista mitatuista tapauksista, mutta onko tämä tapaus juuri sellainen keskiarvotapaus, on toinen juttu.

Gemini heitti arvionsa kaikista nopeiten. Se ei myöskään juurikaan selitellyt että mitä se teki tai miksi. Myös laskutoimitukset loistivat poissaolollaan ja jostain syystä graafitkaan eivät näkyneet. En tiedä olisiko se käyttäytynyt eri tavalla maksullisella mallilla. Copilotissa oli päällä tila thinkdeeper ja se raksutti kaikista hitaimmin noista kolmesta. Gemini oli nopein.

Cpilotti kertoi eniten että mitä se teki ja miksi ja mitä virheitä oletukseen voi sisältyä.

Täytyy koittaa syöttää tuolle myös loistehot ja katsoa mitä se sitten tuumaa samoihin kysymyksiin.

 

[Tifo]

Sähköissä olen maallikko mutta eikös tuo oikosulkuvirta ole karkeasti kaapelin paksuus ja etäisyys muuntajalle. Sähkäri on niitä joskus mitannut ja se arvo vaihtelee eri mittauksilla.

 

[fraatti]

Tässä sitten myös reaktiivisella teholla tehty laskenta. Tämä maakaapeloinnin jälkeen olevasta datasta. Laitoin liitteeksi pdf:n mitä tuo touhusi.

Ja tämä datasta ennen maakaapelointia. Tämä ei heitä mitatusta juuri mitään. Tässä laskennallinen 362A ja mitattu oli 383A.

 

[fraatti]

Sähköissä olen maallikko mutta eikös tuo oikosulkuvirta ole karkeasti kaapelin paksuus ja etäisyys muuntajalle. Sähkäri on niitä joskus mitannut ja se arvo vaihtelee eri mittauksilla.

Kyllä verkkoyhtiö sen laskee myös. Mittaamalla sitten varmistetaan että arvo vastaa käytänössä sitä mitä pitäisi. Oletettavasti.

Tälläisiä tietoja kai tarvitaan laskentaan.

Mitä tietoja tarvitaan?​

1. Jännite: 3-vaiheinen 400 V (tyypillinen Suomessa).
2. Muuntaja: nimellisteho SnS_nSn (kVA) ja oikosulkuimpedanssi uku_kuk (%).
   
   • Jos ei tiedossa: jakelumuuntajilla usein uk≈4…6%u_k \approx 4…6\%uk≈4…6%.
3. Kaapeli: tyyppi (AXMK/MCMK tms.), johdinmateriaali (Al/Cu), poikkipinta (mm²), pituus (m).
   
   • Kaapelin resistanssi lasketaan johtimen poikkipinnan ja pituuden mukaan, lämpötilakorjattuna.
   • Kaapelin reaktanssi voidaan LV-monisydämisillä kaapeleilla approksimoida X≈0.08 Ω/kmX \approx 0{.}08\ \Omega/\text{km}X≈0.08 Ω/km.
4. Lämpötila- ja jännitekerroin:
   
   • Maksimi oikosulkuvirta: käytä c=1.1c = 1{.}1c=1.1 (LV-verkossa tyypillinen maksimi), kaapelin RRR ~ 20 °C.
   • Minimi oikosulkuvirta: käytä c=1.0c = 1{.}0c=1.0 (tai 0.95), kaapelin RRR korjattuna esim. 90 °C (XLPE).

Osasta ei tietty ole mitään harmainta aavistustakaan, mutta jos nyt kaapelin tyyppi menisi oikein ja mitta. Silloin tuo arpoo tälläistä.

Maakaapeloitaessa tietty uusiksi meni paljon muutakin kuin liittymäkaapelista pätkä ja muuntaja. Kaikki sähköasemalle asti on uutta. Ja tietty tämä oleellisin pätkä 300m maakapeli + 200m ilmakaapeli yhdistelmästä vaihtui 290m maakaapeliin. Matkan lyhentyminen lieni syy oikosulkuvirran muutokseen. Ja muuntaja tuollaisesta

Tuollaiseen

 

[Arisoft]

Sähköissä olen maallikko mutta eikös tuo oikosulkuvirta ole karkeasti kaapelin paksuus ja etäisyys muuntajalle. Sähkäri on niitä joskus mitannut ja se arvo vaihtelee eri mittauksilla.

Samaan asiaan kiinnitin heti huomioni, että tässä vertaillaan jotain perustelematta, miksi se on relevanttia tässä asiayhteydessä.

 

[fraatti]

Samaan asiaan kiinnitin heti huomioni, että tässä vertaillaan jotain perustelematta, miksi se on relevanttia tässä asiayhteydessä.

Lähinnä kyselin tekoälyltä että mitä käytössä olevasta datasta voi selvittää. Kyseessä puhdas mielenkiinto.

Sinällään olisi mielenkiintoista nähdä että mitä käyttäjän -Teme vastaavasta datasta pystyy saamaan selville.

 

[maanma]

Mitenköhän asia ratkaistaan näin yleisesti, jos maanomistaja ei salli aivan älytöntä tontin mylläystä maakaapelin takia? Onko maakaapelointi niin vahva "oikeus" sähköyhtiölle, että voivat vaikka väkisisin kaivaa..... vaikka ilmajohto olisi huomattavasti parempi ratkaisu?

jos yhtiö haluaa ja maanomistaja vastustaa, niin sitten yhtiö käy oikeutta ja voittaa.

Ongelman voit esittää yhtiölle ja pyytää vaihtoehtoa. Yhtiö kertoo parhaimmillaan että ok tai ehdottaa lisälaskua.

 

[fraatti]

Ihan näin vertailuna, että mitä se maakaapelointi vaikuttaa.
Tämä on vastaava alue, kuin missä itse asun. Täällä maakaapelointi on osittain valmis.

Ja tämä on maakaapeloinnin jälkeen täällä meillä.

 

[fraatti]

Karma is a bitch