Sadevesikourujen puhdistus

P

Poistunut käyttäjä 20253

Vieras

Täytyykin näköjään mennä sooda kaupoille.
Sooda ajettiin voittoon kuin käärme piippuun.

Kun poistat sammaleen katolta, niin myrkytätkö sen ensin ja katsot mätää sammalta katolla seuraavat pari vuotta, jonka jälkeen poistat sen kuitenkin mekaanisesti? Aivan, en minäkään.

Nää luonnonmukais- ja perinnejutut on periaatteessa ihan hyviä, mutta kun siitä tulee uskonto, niin objektiivisuus katoaa.
 

roots

Hyperaktiivi
Sooda ajettiin voittoon kuin käärme piippuun.

Kun poistat sammaleen katolta, niin myrkytätkö sen ensin ja katsot mätää sammalta katolla seuraavat pari vuotta, jonka jälkeen poistat sen kuitenkin mekaanisesti? Aivan, en minäkään.

Nää luonnonmukais- ja perinnejutut on periaatteessa ihan hyviä, mutta kun siitä tulee uskonto, niin objektiivisuus katoaa.
Joo ei tule soodaa katolle kun sitä huoltaa vähän niinku normaalilla aikavälillä...
 

wannabe

Aktiivinen jäsen
Sooda tuntuis toimivan oman kokeilun perusteella. Pihassa on alue, jota peitää plus/miinus 20mm sepeli. Aluetta rajaa toiselta reunalta laatoitus ja eteenki tuohon raja-alueelle vuosien varrella kasvoi sammalta. Jotain spray-pullossa olevaa sammaltuhoo suihkuttelin, mutta sammal vain nauroi sille huijaukselle. Hyytyi sammaleen hymy, kun ripottelin soodaa sen päälle, muuttui hiljalleen ruskeaksi. Talvi tuli ja talvi meni. Kevään tultua piikkiharavalla mylläsin kuolleen sammaleen sepelin sekaan. Ei oo sammalkasvustoa näkynyt ainakaan vielä.
 
P

Poistunut käyttäjä 20253

Vieras
Sooda tuntuis toimivan oman kokeilun perusteella.
Uskon hyvinkin toimivan kun soodaa ja vettä käyttää sellaisia määriä, että kyllästää sammalleen ja sen kasvuturpeen siinä alla. Näiden (tehokkaidenkin) kemikaalien volyymi ei yksinkertaisesti riitä.

Em perinnemestarin ohjeen mukainen 100m² käsittely tarkoittaisi katon esikastelua ja 50kg soodamäärän katolle levittämistä, parin vuoden "ihailua" mätänevän sammaleen parissa, sen mekaanista poistoa ja lopuksi pesua painepesurilla.

Perinnemestari itse kertoo tehneensä näin katon kunnostuksen yhteydessä:

  1. Katolta puhdistetaan mekaanisesti suurimmat sammalet haravalla.
  2. Sateen jälkeen katolle levitetään soodaa.
  3. Odotetaan kuukausia, jonka aikana sammal kuolee ja irtoaa alustasta.
  4. Pestään katto puhtaaksi painepesurilla kohtuullisella paineella ylhäältä alaspäin, jotta ei suihkuteta likaa tiilien alle.
  5. Maalataan katto.
Eli soodan paremmuus kemikaaleihin nähden ensin "todistetaan" kiduttamalla sillä sammalta pari vuotta. Sitten soodaa käytetään aina ja kaikkialla kun taistellaan sammalta vastaan, koska on todistettu...käärmeen olevan piipussa.
Minulle tuon testin arvo on tieto siitä, että soodalla voi tappaa sammalta kun sitä riittävästi kylvää.
 
P

Poistunut käyttäjä 20253

Vieras
Pitää muistaa, että sooda on voimakkaan emäksistä. Jos tiilissä on vielä pinnoitetta jälkellä niin en lähtisi raakaa soodaa niille levittelemään.
/s Jos pinnoite lähtee perinteisyyden alttarilla, niin uhraus on hyväksyttävissä.

Ja voihan ne aina uudelleenmaalata...punamultamaalilla

"...perkule, karkas tääkin homma käsistä. Vaimon kehotuksesta piti sammalia katolta vähän rapsuttaa. Nyt meni koko kesä kattoa maalatessa. Voi simpuran simpura!" /s
 

ML

Vakionaama
Viherkattojahan nyt taas suositaan,antaa kasvaa sammaleen vaan, sinne kasvaa myös koivuja,kun siemet itää.
Jos nyt tuollaiseen kuntoon yleensä katto pääsee,mitä perinnemiesten jutussa on.
Joskus yritin piha kivetyksellä sammalsyöppöä jota nurmikolle kylvetään,siinähän on se rauta (sulfaatti vissiin) vaikuttava aine muuten hyvä mutta paikat ihan ruosteessa käsittelyn jälkeen,näin sitä rautaoksidia tulee. Ei viitsi katolle kyllä viedä.
Koivunsiemenet itää rännissäkin yllättävän nopeasti nyt kun jää niihin rännien päihin vähän lehtiä ja koivunsiemeniä niin keväällä kasvaa koivuntaimia.
 
Back
Ylös Bottom