Salaojavitutus
- Keskustelun aloittaja repomies
- Aloitettu
Vs: Salaojavitutus
Saattaa hyvinkin olla mahdollista, että tuossa kaivossa ei ole mitään muuta "vikaa" kuin se, että salaojaputket on tuotu kaivoon allemmaksi mitä on PVK:n poistoyhde. Aivan kuten sinäkin tuossa veikkailit. Olisiko isäntä vetänyt salaojat reilulla kaadolla ensin ja sitten myöhemmin kaivoasentaessa huomannut, että kaivoa ei voi asentaa "riittävän syvällä" kunnan viemärin takia.
Tuosta seuraa lähinnä sellainen ongelma, että osa salaojaputkista ennen kaivoa toimii "imeytyskenttänä" mikäli kaivolle asti on vedetty reikäputkea. Vedenpinnan korkeuden perusteella veikkaisin, että vettä ei ole talon alla. Salaojat talon vierustoilla todennäköisesti alle metrin syvyydessä, jos tonttia ei ole korotettu, maanvaihtoja ei ole tehty ja perustukset ovat luokkaa "normaalit".
Itse käytin umpiputkea talolta pois päin mentäessä.
En halunnut talon salaojaputkella salaojittaa pihamaata.
repomies sanoi:
Saattaa hyvinkin olla mahdollista, että tuossa kaivossa ei ole mitään muuta "vikaa" kuin se, että salaojaputket on tuotu kaivoon allemmaksi mitä on PVK:n poistoyhde. Aivan kuten sinäkin tuossa veikkailit. Olisiko isäntä vetänyt salaojat reilulla kaadolla ensin ja sitten myöhemmin kaivoasentaessa huomannut, että kaivoa ei voi asentaa "riittävän syvällä" kunnan viemärin takia.
Tuosta seuraa lähinnä sellainen ongelma, että osa salaojaputkista ennen kaivoa toimii "imeytyskenttänä" mikäli kaivolle asti on vedetty reikäputkea. Vedenpinnan korkeuden perusteella veikkaisin, että vettä ei ole talon alla. Salaojat talon vierustoilla todennäköisesti alle metrin syvyydessä, jos tonttia ei ole korotettu, maanvaihtoja ei ole tehty ja perustukset ovat luokkaa "normaalit".
Itse käytin umpiputkea talolta pois päin mentäessä.
En halunnut talon salaojaputkella salaojittaa pihamaata.
U
UusiNibe
Vieras
Vs: Salaojavitutus
Lopputarkastus usein on silmämääräinen havainnoiti, että paikat näyttävät siltä miltä pitää ja vaarallisia viritelmiä ei ole ja papereissa on riittävästi puumerkkejä. Tuo olisi pitänyt huomata salaojatarkastuksessa.repomies sanoi:
Vs: Salaojavitutus
Jospa siellä teillä päinkin lopputarkastukset hoidetaan puhelimitse, niin kuin täälläkin päin joskus tehdään.
Jossakin päin ovat kuulemma kaivattaneet salaojakaivojen kannet esille lopputarkastuksessa, mutta sitäkään ei täällä päin (kuulemma) vaadita. Meillä on tähän mennessä käynyt rakennustarkastaja kahdesti tontilla. Aloituskokouksessa ja muuttotarkastuksessa, joista kumpikin visiitti oli tyyliä "tulipahan käytyä".
Saa nähdä tuleeko lopputarkastus puhelimella hoidetuksi, vai haluaako käydä taas kahvit juomassa.
repomies sanoi:
Jospa siellä teillä päinkin lopputarkastukset hoidetaan puhelimitse, niin kuin täälläkin päin joskus tehdään.
Jossakin päin ovat kuulemma kaivattaneet salaojakaivojen kannet esille lopputarkastuksessa, mutta sitäkään ei täällä päin (kuulemma) vaadita. Meillä on tähän mennessä käynyt rakennustarkastaja kahdesti tontilla. Aloituskokouksessa ja muuttotarkastuksessa, joista kumpikin visiitti oli tyyliä "tulipahan käytyä".
Saa nähdä tuleeko lopputarkastus puhelimella hoidetuksi, vai haluaako käydä taas kahvit juomassa.
Espejot
Hyperaktiivi
Vs: Salaojavitutus
Minähän en mistään tiedä tai ymmärrä mutta salaojien korkeushan määräytyy rakennuksen (perustusten), ei kaivon mukaan... ainakin meillä kun asioita sumplittiin niin kaikki lähti liikkeelle anturien syvyydestä ja sokkelin korkeudesta (ja kaupungin hulevesiliittymän syvyydestä). Siis meillä vesi pumpataan koska salaojaputket liian syvällä... asiaa yritettiin kiertää nostamalla taloa, muutamalla sokkelin valmistajaa (korkeutta) jne mutta ei mennyt kaupungilla läpi koska maanpintaakin olisi jouduttu nostamaan suhteessa naapureihin (kun ei löytynyt tarpeeksi korkeaa sokkelielementtiä).
Edit: Kaatojen riittävyyshän selviää jo LVI suunnitelmissa.
repomies sanoi:
Minähän en mistään tiedä tai ymmärrä mutta salaojien korkeushan määräytyy rakennuksen (perustusten), ei kaivon mukaan... ainakin meillä kun asioita sumplittiin niin kaikki lähti liikkeelle anturien syvyydestä ja sokkelin korkeudesta (ja kaupungin hulevesiliittymän syvyydestä). Siis meillä vesi pumpataan koska salaojaputket liian syvällä... asiaa yritettiin kiertää nostamalla taloa, muutamalla sokkelin valmistajaa (korkeutta) jne mutta ei mennyt kaupungilla läpi koska maanpintaakin olisi jouduttu nostamaan suhteessa naapureihin (kun ei löytynyt tarpeeksi korkeaa sokkelielementtiä).
Edit: Kaatojen riittävyyshän selviää jo LVI suunnitelmissa.
lmfmis
Vakionaama
Vs: Salaojavitutus
Tuohon oli ennen tuotekkin salaojaputkeksi joka oli umpinainen toiselta kyljeltään että vesi valui (oikein asennettuna) pois, mutta sala-ojitti samalla.
Itse laitoin siirtymät tontin halki reikäputkella kun meni niin syvällä että märkää on jokatapauksessa..
Raksaaja sanoi:
Tuohon oli ennen tuotekkin salaojaputkeksi joka oli umpinainen toiselta kyljeltään että vesi valui (oikein asennettuna) pois, mutta sala-ojitti samalla.
Itse laitoin siirtymät tontin halki reikäputkella kun meni niin syvällä että märkää on jokatapauksessa..
- Keskustelun aloittaja
- #53
Vs: Salaojavitutus
Salaojien ylin mahdollinen asennussyvyys määräytyy perustusten mukaan. Alin mahdollinen asennussyvyys määräytyy rakentajan taidon, putkietäisyyksien ja kunnan liittymien mukaan - voi olla muitakin tekijöitä.
Nyt lienee käynyt niin että putket pätkäistiin kuoppaan ensin ja salaojia PVK:hon liitettäessä on tullut joko aivopieru tai "oho" -hetki kun kaatoa kunnan liittymään ei enää olekaan riittänyt. Koska rakentaja on itse ammatiltaan rakennusmestari, on jotenkin vaikea uskoa, että hän ei olisi huomannut tuota.
Espejot sanoi:
Salaojien ylin mahdollinen asennussyvyys määräytyy perustusten mukaan. Alin mahdollinen asennussyvyys määräytyy rakentajan taidon, putkietäisyyksien ja kunnan liittymien mukaan - voi olla muitakin tekijöitä.
Nyt lienee käynyt niin että putket pätkäistiin kuoppaan ensin ja salaojia PVK:hon liitettäessä on tullut joko aivopieru tai "oho" -hetki kun kaatoa kunnan liittymään ei enää olekaan riittänyt. Koska rakentaja on itse ammatiltaan rakennusmestari, on jotenkin vaikea uskoa, että hän ei olisi huomannut tuota.
Vs: Salaojavitutus
Yhtä kaikki voimme lohduttautua sillä että rakentamisen valvonta on lepsua ja monenkirjavaa Suomessa. Rakennusmestari Harjakainen voisi ilkikurisesti kysyä: "Kuka vastaa" Ei kukaan... :
Salaojat on huollon (=korjauksen) tarpeessa täälläkin, johtuen siitä syystä että huolto/tarkistus on tehty mahdottomaksi. Nuo yllä luetellut v..tun tarkistuskaivot puuttuu kaikki! /a020
Onneks kaatoa löytyy kuitenkin purkuputken päähän.
Yhtä kaikki voimme lohduttautua sillä että rakentamisen valvonta on lepsua ja monenkirjavaa Suomessa. Rakennusmestari Harjakainen voisi ilkikurisesti kysyä: "Kuka vastaa" Ei kukaan... :
Salaojat on huollon (=korjauksen) tarpeessa täälläkin, johtuen siitä syystä että huolto/tarkistus on tehty mahdottomaksi. Nuo yllä luetellut v..tun tarkistuskaivot puuttuu kaikki! /a020
Onneks kaatoa löytyy kuitenkin purkuputken päähän.
Vs: Salaojavitutus
Täällä päin rakennetaan rivitalojakin ilman minkäänlaisia LVI-suunnitelmia, mutta ei siitä sen enempää.
Meidän LVI-suunnitelmissa ei ole kyllä minkäänlaisia salaojistus- tai sadevesisuunnitelmia kuten ei myöskään lattialämmityssuunnitelmaa. Viemäri- ja IV-putkituksetkin kulkee aika paljon eri tavalla kuin LVI-suunnitelmissa.
Nyt minä(kin) tiedän miksi se oli lähiseudun ainoa LVI-suunnittelija, joka pystyi toimittamaan LVI-suunnitelmat kuukaudessa tilauksesta.
Espejot sanoi:
Täällä päin rakennetaan rivitalojakin ilman minkäänlaisia LVI-suunnitelmia, mutta ei siitä sen enempää.
Meidän LVI-suunnitelmissa ei ole kyllä minkäänlaisia salaojistus- tai sadevesisuunnitelmia kuten ei myöskään lattialämmityssuunnitelmaa. Viemäri- ja IV-putkituksetkin kulkee aika paljon eri tavalla kuin LVI-suunnitelmissa.
Nyt minä(kin) tiedän miksi se oli lähiseudun ainoa LVI-suunnittelija, joka pystyi toimittamaan LVI-suunnitelmat kuukaudessa tilauksesta.
A
Antti L.
Vieras
Vs: Salaojavitutus
Itsekkin jouduin kaivamaan tarkistuskaivot esiin, kun perustusporukka näppärästi jätti ne routaeristeiden alle suojaan. Kyllähän ne nyt löytää, mutta 5v kuluttua ois ollut mukava homma alkaa pihakiviä irroittamaan ja tekemään koekaivauksia tyyliin "oisko tuossa kohdin". Nytkin yhden kaivon kohdalla piti tehdä aika pitkään kaivuutyötä, että löytyi..
Itsekkin jouduin kaivamaan tarkistuskaivot esiin, kun perustusporukka näppärästi jätti ne routaeristeiden alle suojaan. Kyllähän ne nyt löytää, mutta 5v kuluttua ois ollut mukava homma alkaa pihakiviä irroittamaan ja tekemään koekaivauksia tyyliin "oisko tuossa kohdin". Nytkin yhden kaivon kohdalla piti tehdä aika pitkään kaivuutyötä, että löytyi..
Vs: Salaojavitutus
Itselläni sama kaivo, mutta tuo pystysuuntainen huuhteluputki puuttuu. Vedenpinta samalla korkeudella, niinkuin Uponorin suunnaltakin oli viestitetty. Purkuputki siis OK. Salaojilta tuleva yhde pallopadotusventtiileineen on tosiaan siirretty alemmas ja nähtävästi tähän alkuperäiseen reikään on sitten laitettu rännikaivoilta tuleva putki.
Edelleen tekisin samalla tavalla, eli selvittäisin PVK:n vedenpinnan korkeusaseman suhteessa talon perustuksiin. Jos etäisyyttä riittävästi, niin antaisin olla tuolla tavalla. Nimimerkillä älä korjaa sitä mikä ei ole rikki! Vaikka ohjeissa sanotaan, että joku asia pitää toteuttaa jotenkin, niin ei se sitä tarkoita etteikö homma voisi toimia muullakin tavalla. Rakentaminen kun sattuu olemaan jatkuvaa soveltamista, piti siitä tai ei. Ja tässä tapauksessa on kyse systemistä, jolla varmistetaan etteivät perustukset kastu. Vettähän noissa salaojaputkissa ei kuvauksen perusteella taida liikkua kuin korkeintaan keväällä sulamisvesien aikaan tai vähän sen jälkeen. Aktiivisella SOK:jen seurannalla eri vuodenaikoina voi asian varmistaa. En kyllä lähtisi tekemään minkäänlaisia korjauksia ennen kuin on tiedossa, että vettä ylipäätään joskus salaojiin asti nousee. Ja jos nouseekin vain viikoksi pariksi keväällä, niin so not?
STM sanoi:
Itselläni sama kaivo, mutta tuo pystysuuntainen huuhteluputki puuttuu. Vedenpinta samalla korkeudella, niinkuin Uponorin suunnaltakin oli viestitetty. Purkuputki siis OK. Salaojilta tuleva yhde pallopadotusventtiileineen on tosiaan siirretty alemmas ja nähtävästi tähän alkuperäiseen reikään on sitten laitettu rännikaivoilta tuleva putki.
Edelleen tekisin samalla tavalla, eli selvittäisin PVK:n vedenpinnan korkeusaseman suhteessa talon perustuksiin. Jos etäisyyttä riittävästi, niin antaisin olla tuolla tavalla. Nimimerkillä älä korjaa sitä mikä ei ole rikki!
Vaikka ohjeissa sanotaan, että joku asia pitää toteuttaa jotenkin, niin ei se sitä tarkoita etteikö homma voisi toimia muullakin tavalla. Rakentaminen kun sattuu olemaan jatkuvaa soveltamista, piti siitä tai ei. Ja tässä tapauksessa on kyse systemistä, jolla varmistetaan etteivät perustukset kastu. Vettähän noissa salaojaputkissa ei kuvauksen perusteella taida liikkua kuin korkeintaan keväällä sulamisvesien aikaan tai vähän sen jälkeen. Aktiivisella SOK:jen seurannalla eri vuodenaikoina voi asian varmistaa. En kyllä lähtisi tekemään minkäänlaisia korjauksia ennen kuin on tiedossa, että vettä ylipäätään joskus salaojiin asti nousee. Ja jos nouseekin vain viikoksi pariksi keväällä, niin so not?- Keskustelun aloittaja
- #61
Vs: Salaojavitutus
Salaojien vesitilanteesta ei tiedä kuvaamatta putkia. Hyvällä tuurilla vettä on vain PVK:n vieressä, huonolla tuurilla salaojissa on pidemmällä matkalla vettä, joka tulee sinne sadevesiviemärin kautta kunnes imeytyy maahan.
Mitään varmuutta siitä että systeemi toimisi, ei toistaiseksi ole, paitsi se, että kosteusvaurioita ei näy pl. autokatoksen routiminen. PVK on tuolla autokatoksessa.. Toinen asia on sitten vastuukysymys. Haluaisitko itse selitellä kämppää myydessäsi että btw, tuo salaoja on sitten asennettu päin persettä perusvesikaivoon..
Arvis sanoi:Edelleen tekisin samalla tavalla, eli selvittäisin PVK:n vedenpinnan korkeusaseman suhteessa talon perustuksiin. Jos etäisyyttä riittävästi, niin antaisin olla tuolla tavalla. Nimimerkillä älä korjaa sitä mikä ei ole rikki!
Salaojien vesitilanteesta ei tiedä kuvaamatta putkia. Hyvällä tuurilla vettä on vain PVK:n vieressä, huonolla tuurilla salaojissa on pidemmällä matkalla vettä, joka tulee sinne sadevesiviemärin kautta kunnes imeytyy maahan.
Mitään varmuutta siitä että systeemi toimisi, ei toistaiseksi ole, paitsi se, että kosteusvaurioita ei näy pl. autokatoksen routiminen. PVK on tuolla autokatoksessa.. Toinen asia on sitten vastuukysymys. Haluaisitko itse selitellä kämppää myydessäsi että btw, tuo salaoja on sitten asennettu päin persettä perusvesikaivoon..
Vs: Salaojavitutus
Asunto Oy Vanha teini. Asuin - liike kerrostalo keskellä kaupunkia, vaimo oli isännöitsijänä aikansa. Alimman kerroksen seinät jotka oli osittain maan alla alkoi rapautua ja tihkua kosteutta. Aloin tutkia syytä moiseen huomasin että seinäelementin liitos joka oli maan peitossa oli saumaamatta ( oli tapahtunut varmaan työvuoron vaihto ).
Sitten tutkin sadevesiviemärin kunnon! Yllätys yllätys!!! viemärikaivon pohjalta piilossa alkoi ns KIVIKAIVO, mihin sadevesien piti imeytyä, mutta sadevedet kulki alamäkeä ja seinänvierustaa rakenteisiin!
Kaivauksien, valokuvien, soittojen /kirjeenvaihdon ym. seurauksena rakentaja alkoi kovan painostuksen jälkeen korjaamaan jotain esim. viemäröintiä, ristissä olleita sähköjä, peltikaton vuotoja ym.
Rakentajan omistussuhteet oli sekavat, taisi olla alunperin Rakennusliike Puolimatka Oy konkurssin jälkeen Hankkija – Novera – Ruola - ruotsalainen NCC ym. Siis sekaisin nekin!
On niitä 80 luvullakin ollut puusilmiä rakennusvalvojina Smiley211005!ekomies sanoi:Yhtä kaikki voimme lohduttautua sillä että rakentamisen valvonta on lepsua ja monenkirjavaa Suomessa. Rakennusmestari Harjakainen voisi ilkikurisesti kysyä: "Kuka vastaa" Ei kukaan... :
Salaojat on huollon (=korjauksen) tarpeessa täälläkin, johtuen siitä syystä että huolto/tarkistus on tehty mahdottomaksi. Nuo yllä luetellut v..tun tarkistuskaivot puuttuu kaikki! /a020
Onneks kaatoa löytyy kuitenkin purkuputken päähän.
Asunto Oy Vanha teini. Asuin - liike kerrostalo keskellä kaupunkia, vaimo oli isännöitsijänä aikansa. Alimman kerroksen seinät jotka oli osittain maan alla alkoi rapautua ja tihkua kosteutta. Aloin tutkia syytä moiseen huomasin että seinäelementin liitos joka oli maan peitossa oli saumaamatta ( oli tapahtunut varmaan työvuoron vaihto ).
Sitten tutkin sadevesiviemärin kunnon! Yllätys yllätys!!! viemärikaivon pohjalta piilossa alkoi ns KIVIKAIVO, mihin sadevesien piti imeytyä, mutta sadevedet kulki alamäkeä ja seinänvierustaa rakenteisiin!
Kaivauksien, valokuvien, soittojen /kirjeenvaihdon ym. seurauksena rakentaja alkoi kovan painostuksen jälkeen korjaamaan jotain esim. viemäröintiä, ristissä olleita sähköjä, peltikaton vuotoja ym.
Rakentajan omistussuhteet oli sekavat, taisi olla alunperin Rakennusliike Puolimatka Oy konkurssin jälkeen Hankkija – Novera – Ruola - ruotsalainen NCC ym. Siis sekaisin nekin!
- Keskustelun aloittaja
- #63
Vs: Salaojavitutus
Selvitin vähän kaivojen toimintaa, koska muutakaan elämää ei enää ole.
PVK purkuviemäri tulee kunnan kaivoon juuri niin alas kuin vaan voi, putken alareuna on käytännössä vedenpinnan tasolla. Kunnan kaivossa vesi on 160 senttiä kaivon kannen tasosta, siinä missä PVK:ssa se on 140 senttiä. Korkeuseroa on siis 20 senttiä + kaivonkansien korkeusero, jonka voin mitata myöhemmin letkun avulla.
Kaivojen välinen etäisyys on vajaat 16 metriä.
Laskutehtävä raksaajille: mikä on minimi kaato jolla tuon voi olettaa toimivan? Riittääkö puoli senttiä metrille vai pitääkö olla enempi?
Jos tuo puoli senttiä metrille riittäisi, niin saadakseni laskettua purkupuolen päätä sen 25 senttiä, pitäisi kaivojen kansien korkeuseron olla vähintään 25-20+8 = 13 senttiä. Sen verran siinä on ihan varmasti ilman mittaustakin.
Uponorin mies sanoi että purkuviemäriä laskemalla tuon voisi saada korjattua. Piha auki, kaivon purkupuoli alemmas, viemäri uuteen loivaan kaatoon, niin sillähän se siitä. Ikävä kyllä kaivuuhomma on kaikkea muuta kuin helppo, koska vieressä menee tietysti paskaviemäri ja puhtaatkin vedet varsin liki osan matkaa.
Selvitin vähän kaivojen toimintaa, koska muutakaan elämää ei enää ole.
PVK purkuviemäri tulee kunnan kaivoon juuri niin alas kuin vaan voi, putken alareuna on käytännössä vedenpinnan tasolla. Kunnan kaivossa vesi on 160 senttiä kaivon kannen tasosta, siinä missä PVK:ssa se on 140 senttiä. Korkeuseroa on siis 20 senttiä + kaivonkansien korkeusero, jonka voin mitata myöhemmin letkun avulla.
Kaivojen välinen etäisyys on vajaat 16 metriä.
Laskutehtävä raksaajille: mikä on minimi kaato jolla tuon voi olettaa toimivan? Riittääkö puoli senttiä metrille vai pitääkö olla enempi?
Jos tuo puoli senttiä metrille riittäisi, niin saadakseni laskettua purkupuolen päätä sen 25 senttiä, pitäisi kaivojen kansien korkeuseron olla vähintään 25-20+8 = 13 senttiä. Sen verran siinä on ihan varmasti ilman mittaustakin.
Uponorin mies sanoi että purkuviemäriä laskemalla tuon voisi saada korjattua. Piha auki, kaivon purkupuoli alemmas, viemäri uuteen loivaan kaatoon, niin sillähän se siitä. Ikävä kyllä kaivuuhomma on kaikkea muuta kuin helppo, koska vieressä menee tietysti paskaviemäri ja puhtaatkin vedet varsin liki osan matkaa.
Vs: Salaojavitutus
Mulla ei ole salaoja ongelmaa kun ei salaojia tule eikä niitä ole. No talo 1968 tehty ja kantavan laatan alapinta on noin 10cm maan pintaa alempana. Ei muuten ole routasuojaustakaan, paitsi uuden terassin ja kuistin osuudella. Talo itsessään pitää maan sulana sokkelin luota. Routaeristys se on sekin. Sadevesistä on kyllä huolehdittu. Jos salaojat laittaisi niin niiden korko olisi noin 20-30cm maanpinnan alapuolella. Toisaalta kun ei ole ongelmaa ei korjata.
Mulla ei ole salaoja ongelmaa kun ei salaojia tule eikä niitä ole. No talo 1968 tehty ja kantavan laatan alapinta on noin 10cm maan pintaa alempana. Ei muuten ole routasuojaustakaan, paitsi uuden terassin ja kuistin osuudella. Talo itsessään pitää maan sulana sokkelin luota. Routaeristys se on sekin. Sadevesistä on kyllä huolehdittu. Jos salaojat laittaisi niin niiden korko olisi noin 20-30cm maanpinnan alapuolella. Toisaalta kun ei ole ongelmaa ei korjata.
Tois puol jokke
Vakionaama
Vs: Salaojavitutus
Jos nyt en ihan väärin muista niin meillä suositeltiin 2cm metrille kun liityttiin kunnalliseen... Silloin oli kyllä kyse siis viemäristä, kai tuo salaoja/hulevesi menee pienemmäkkäkin kun ei ole noita sattumia niin paljoa. Tsemppiä...
Jos nyt en ihan väärin muista niin meillä suositeltiin 2cm metrille kun liityttiin kunnalliseen... Silloin oli kyllä kyse siis viemäristä, kai tuo salaoja/hulevesi menee pienemmäkkäkin kun ei ole noita sattumia niin paljoa. Tsemppiä...
Vs: Salaojavitutus
Autokatoksen nurkka routii todennäköisesti siksi, että talon routasuojausta ei ole jatkettu riittävän pitkälle. Oletettavasti sieltä pilareitakin löytyy ja noiden ympärille pitäisi laittaa eristettä aika reippaasti. Jonkunhan se olisi pitänyt laskea ja määrittää routaeristeden määrät/paikat, tuollaiset kuvat saattaa jostain jopa löytyäkin, mutta se ei paljon lämmitä jos niitä ei ole laitettu tai laitettu liian vähän. Tai sitten maata ei ole tiivistetty huolellisesti ja painuminen on aiheuttanut halkeaman. Tai vähän molempia. Jos asfaltin halkeama ei haittaa käyttöä ja autokatos ei ole silminnähden vinossa, niin ei varmaan kannata murehtia.
Onko tämä talon nurkka toisessa päädyssä kuin PVK? Jos on, niin oletettavasti edustaa salaputkiston korkeinta kohtaa tai ainakin lähellä sitä. Pitäisi olla aika helppo mitata salaojaputken yläpinnan korkeusero sokkelin yläpintaan. Jos ei tietoa kuinka syvä perustus talossa on (anturan alapinnasta sokkelin yläpintaan), niin ainakin tuon korkeuseron perusteella voisi tehdä sivistyneitä arvauksia siitä, että onko salaojaputkisto viety riittävän syvälle. Minulle tieto, että vedenpinta on salaojaputken alapuolella kertoo, että joko pohjavesi on luonnostaan salaojaputkistoa alempana tai että putkisto toimii, eli laskee pohjaveden tasoa. Pohjavesi voi olla tuotakin alempana, nimittäin SOK voi olla mallia tee-se-itse: rumpuputki + kansi pohjalla ylösalaisin, jolloin kannen päälle jää vesi asumaan.
Raksaajaa kompaten uskaltaisin olla tästä eriä mieltä. Voisin kuvitella, että kun vedenpinta salaojaputkistossa nousee korkeammaksi kuin PVK:ssa, niin paine-ero työntää palloa syvemmälle ja vesi pääsee virtaamaan kaivoon. Näin ollen salaojitus toimii. Onko tuosta kellään käytännön kokemusta? Toki salaojien vedenpinnan määrittää PVK:n purkuputken yläpinta ja koska se on ylempänä, niin myös salaojissa vedenpinta asettuu "normaalia" ylemmäs. Mikäli (tai siis havainnoista päätellen kun) pohjaveden pinta laskee alemmas, niin salaojatkin kuivuvat, eli loppupään putki toimii "imeytyskenttänä" kuten Raksaaja asian muotoili. Koska SOK:a ei ole PVK:n lähellä, niin hyvin todennäköisesti tuo viimeinen pätkäkin on salaojaputkea ja homma toimii edellä kuvatulla tavalla. Ja se nyt on oikeastaan aivan sama vaikka salaojaputkiston loppupää olisi pysyvästikin vettä täynnä. Ainoa riski, että jos routaeristys on riittämätön, niin sitten jäätyminen voi rikkoa putkiston noilta osin. Tästäkin saisi viitteitä kun seuraisi kaivojen tilaa eri vuodenaikoina.
Suositus taitaa olla 2 senttiä metrille, mutta putkihan vetää vaikkei laskua olisi yhtään. Kaivannon pohja hyvin tiivistettynä ja putkisto huolellisesti asennettuna, niin miksipä tuollainen 5mm metrille ei toimisi enemmän kuin hyvin? Eiköhän se ole niin, että noilla reilummilla kaadoilla kompensoidaan pienet painumiset ja veden asumiset notkokohdissa (eli vähän pelivaraa urakkamiehiä silmällä pitäen). Veden asumisestakaan ei liene muuta haittaa kuin jos jäätyy niin voi rikkoa jotain. Sileässä sisäpinnassa riski lienee olematon. En muista paljonko routimaton syvyys on siellä etelässä, meillä taitaa olla n. 2,4 metriä. Jos ei saada vietyä tuota alemmas, niin täytyisi laittaa routaeristettä päälle. Teidän 1,6 metriä lienee aika rajoilla toteutettavaksi ilman eristeitä. Sitäpä vaan, että jos tilanne päätyy kaivamiseksi, niin kannattaa tuokin samalla varmistaa... Sivuhuomautuksena mainittakoon, että viemäriputkessa ei saisi olla kaatoa yli 15mm/m, koska muutoin vesi huilaa liian nopeasti ja "kikkareet" eivät ehdi kellua päätepysäkille asti. Näin siis teoriassa. Että jos haluaa vähän maalaisjärjellä noita kaatoja miettiä, esim. jos vaikka sattuisi jotain puiden lehtiä tai muuta päätymään purkuputkeen asti.
Tuotapa juuri tarkoitin kun sanoin, että ei pidä korjata sitä mikä ei ole rikki. Suomi on taloja täynnä joissa ei ole salaojia ja valtaosa toimii kuten pitää. Toki ennen valittin talojen paikat järjellä, nykyään kaavoitetaan suollekin. Mutta siis perustamisolosuhteet ratkaisee. Ja onpa kuulemma sellaistakin tapahtunut, että kun pohjaveden tasoa on laskettu, niin on seurannut painumisongelmia. Varmaan omakotitalojen mittakaavassa aika harvinaista. Toki jos on odotettavissa jotain sellaista mikä saattaa nostaa pohjaveden tasoa, niin sitten ehkäisevät korjaustoimenpiteet saattaisivat olla perusteltuja. Tosin tuossa lienee parhaimmillaan kyse 20cm laskusta pohjaveden tasoon ja mikäli jo nyt PVK:n purkuputken pinta on riittävän alhaalla suhteessa talon perustuksiin, niin korjauksen hyöty voi olla jopa täysin merkityksetön.
Selvittäisin nyt PVK:n purkuputken ja salaojaputkiston korkeimman kohdan korkeuserot talon perustuksien alapintaan. Tasolaserilla vaivatonta, mutta toki se sillä letkullakin onnistuu jos haluaa säästää muutaman kympin. Mikäli korkeuserot riittävät, antaisin asian olla. Minun mielipide on, että salaojitus toimii tuolla nykyiselläkin systeemillä vaikkei nyt aivan asennusohjeiden mukaan ole mennytkään. Mutta eihän tässä tietenkään erehtymättömiä olla kun ihmisistä kyse. Myyntitilanteessa en tuosta varmaan edes mainitsisi, koska en näe siinä mitään ongelmaa (siis jos riittävät korkeuserot). Mikäli joku tuosta alkaisi jälkikäteen kyselemään, niin menisin paikan päälle ja turauttaisin muutaman kuution vettä salaojaputkiston korkeimman kohdan SOK:sta sisään. Jos PVK:ssa vesi vaihtuu eikä vedenpinta nouse tuossa SOK:ssa salaojaputkistoa ylemmäs, niin missä ongelma? Tuumaisin, että palataan asiaan kun ongelmia alkaa esiintymään... Tuon testinhän voisi tehdä jo nyt.
Se on erittäin hyvä, että ihmiset pitävät huolta taloistaan. Mutta aiheeseen viitaten suosittelisin kuitenkin laittamaan vähän jäitä hattuun. Ohjeiden vastaisesti asennettuja salaojaputkistoja on varmasti pilvin pimein. Muutama kaveri valvoo omakotitalotyömaita ja kahdessa viimeisimmässä oli molemmissa asennettu salaojaputkistot väärin. Toisessa jopa yhdistetään sadevedet salaojiin ennen padotusventtiiliä. Tuleva asukas oli ollut asentamassa oikein, niin ammattimies oli käskenyt tekemään toisin. Että tällaista se on. Eipä silti, olihan siihen sellainen penkka ajettu, salaojaputket todella syvällä ja avo-ojat vielä syvemmällä molemmin puolin, että ei varmasti tule ongelmia tuollakaan tavalla. Eivätkä meinanneet edes asiaa korjata vaikka se tällä hetkellä olisi hyvinkin pieni operaatio. Ehkäpä olisin tuon silti korjannut jos omasta tulevasta talosta kyse, vaikka periaatteessa järki sanoo että turhaa. Tämän vuoksi kai olisi parempi käyttää ulkopuolista tahoa arviomassa tilanne!
repomies sanoi:
Autokatoksen nurkka routii todennäköisesti siksi, että talon routasuojausta ei ole jatkettu riittävän pitkälle. Oletettavasti sieltä pilareitakin löytyy ja noiden ympärille pitäisi laittaa eristettä aika reippaasti. Jonkunhan se olisi pitänyt laskea ja määrittää routaeristeden määrät/paikat, tuollaiset kuvat saattaa jostain jopa löytyäkin, mutta se ei paljon lämmitä jos niitä ei ole laitettu tai laitettu liian vähän. Tai sitten maata ei ole tiivistetty huolellisesti ja painuminen on aiheuttanut halkeaman. Tai vähän molempia. Jos asfaltin halkeama ei haittaa käyttöä ja autokatos ei ole silminnähden vinossa, niin ei varmaan kannata murehtia.
repomies sanoi:
Onko tämä talon nurkka toisessa päädyssä kuin PVK? Jos on, niin oletettavasti edustaa salaputkiston korkeinta kohtaa tai ainakin lähellä sitä. Pitäisi olla aika helppo mitata salaojaputken yläpinnan korkeusero sokkelin yläpintaan. Jos ei tietoa kuinka syvä perustus talossa on (anturan alapinnasta sokkelin yläpintaan), niin ainakin tuon korkeuseron perusteella voisi tehdä sivistyneitä arvauksia siitä, että onko salaojaputkisto viety riittävän syvälle. Minulle tieto, että vedenpinta on salaojaputken alapuolella kertoo, että joko pohjavesi on luonnostaan salaojaputkistoa alempana tai että putkisto toimii, eli laskee pohjaveden tasoa. Pohjavesi voi olla tuotakin alempana, nimittäin SOK voi olla mallia tee-se-itse: rumpuputki + kansi pohjalla ylösalaisin, jolloin kannen päälle jää vesi asumaan.
STM sanoi:
Raksaajaa kompaten uskaltaisin olla tästä eriä mieltä. Voisin kuvitella, että kun vedenpinta salaojaputkistossa nousee korkeammaksi kuin PVK:ssa, niin paine-ero työntää palloa syvemmälle ja vesi pääsee virtaamaan kaivoon. Näin ollen salaojitus toimii. Onko tuosta kellään käytännön kokemusta? Toki salaojien vedenpinnan määrittää PVK:n purkuputken yläpinta ja koska se on ylempänä, niin myös salaojissa vedenpinta asettuu "normaalia" ylemmäs. Mikäli (tai siis havainnoista päätellen kun) pohjaveden pinta laskee alemmas, niin salaojatkin kuivuvat, eli loppupään putki toimii "imeytyskenttänä" kuten Raksaaja asian muotoili. Koska SOK:a ei ole PVK:n lähellä, niin hyvin todennäköisesti tuo viimeinen pätkäkin on salaojaputkea ja homma toimii edellä kuvatulla tavalla. Ja se nyt on oikeastaan aivan sama vaikka salaojaputkiston loppupää olisi pysyvästikin vettä täynnä. Ainoa riski, että jos routaeristys on riittämätön, niin sitten jäätyminen voi rikkoa putkiston noilta osin. Tästäkin saisi viitteitä kun seuraisi kaivojen tilaa eri vuodenaikoina.
repomies sanoi:
Suositus taitaa olla 2 senttiä metrille, mutta putkihan vetää vaikkei laskua olisi yhtään. Kaivannon pohja hyvin tiivistettynä ja putkisto huolellisesti asennettuna, niin miksipä tuollainen 5mm metrille ei toimisi enemmän kuin hyvin? Eiköhän se ole niin, että noilla reilummilla kaadoilla kompensoidaan pienet painumiset ja veden asumiset notkokohdissa (eli vähän pelivaraa urakkamiehiä silmällä pitäen
). Veden asumisestakaan ei liene muuta haittaa kuin jos jäätyy niin voi rikkoa jotain. Sileässä sisäpinnassa riski lienee olematon. En muista paljonko routimaton syvyys on siellä etelässä, meillä taitaa olla n. 2,4 metriä. Jos ei saada vietyä tuota alemmas, niin täytyisi laittaa routaeristettä päälle. Teidän 1,6 metriä lienee aika rajoilla toteutettavaksi ilman eristeitä. Sitäpä vaan, että jos tilanne päätyy kaivamiseksi, niin kannattaa tuokin samalla varmistaa... Sivuhuomautuksena mainittakoon, että viemäriputkessa ei saisi olla kaatoa yli 15mm/m, koska muutoin vesi huilaa liian nopeasti ja "kikkareet" eivät ehdi kellua päätepysäkille asti. Näin siis teoriassa. Että jos haluaa vähän maalaisjärjellä noita kaatoja miettiä, esim. jos vaikka sattuisi jotain puiden lehtiä tai muuta päätymään purkuputkeen asti.juhanahm sanoi:
Tuotapa juuri tarkoitin kun sanoin, että ei pidä korjata sitä mikä ei ole rikki. Suomi on taloja täynnä joissa ei ole salaojia ja valtaosa toimii kuten pitää. Toki ennen valittin talojen paikat järjellä, nykyään kaavoitetaan suollekin. Mutta siis perustamisolosuhteet ratkaisee. Ja onpa kuulemma sellaistakin tapahtunut, että kun pohjaveden tasoa on laskettu, niin on seurannut painumisongelmia. Varmaan omakotitalojen mittakaavassa aika harvinaista. Toki jos on odotettavissa jotain sellaista mikä saattaa nostaa pohjaveden tasoa, niin sitten ehkäisevät korjaustoimenpiteet saattaisivat olla perusteltuja. Tosin tuossa lienee parhaimmillaan kyse 20cm laskusta pohjaveden tasoon ja mikäli jo nyt PVK:n purkuputken pinta on riittävän alhaalla suhteessa talon perustuksiin, niin korjauksen hyöty voi olla jopa täysin merkityksetön.
repomies sanoi:
Selvittäisin nyt PVK:n purkuputken ja salaojaputkiston korkeimman kohdan korkeuserot talon perustuksien alapintaan. Tasolaserilla vaivatonta, mutta toki se sillä letkullakin onnistuu jos haluaa säästää muutaman kympin. Mikäli korkeuserot riittävät, antaisin asian olla. Minun mielipide on, että salaojitus toimii tuolla nykyiselläkin systeemillä vaikkei nyt aivan asennusohjeiden mukaan ole mennytkään. Mutta eihän tässä tietenkään erehtymättömiä olla kun ihmisistä kyse. Myyntitilanteessa en tuosta varmaan edes mainitsisi, koska en näe siinä mitään ongelmaa (siis jos riittävät korkeuserot). Mikäli joku tuosta alkaisi jälkikäteen kyselemään, niin menisin paikan päälle ja turauttaisin muutaman kuution vettä salaojaputkiston korkeimman kohdan SOK:sta sisään. Jos PVK:ssa vesi vaihtuu eikä vedenpinta nouse tuossa SOK:ssa salaojaputkistoa ylemmäs, niin missä ongelma? Tuumaisin, että palataan asiaan kun ongelmia alkaa esiintymään... Tuon testinhän voisi tehdä jo nyt.
Se on erittäin hyvä, että ihmiset pitävät huolta taloistaan. Mutta aiheeseen viitaten suosittelisin kuitenkin laittamaan vähän jäitä hattuun. Ohjeiden vastaisesti asennettuja salaojaputkistoja on varmasti pilvin pimein. Muutama kaveri valvoo omakotitalotyömaita ja kahdessa viimeisimmässä oli molemmissa asennettu salaojaputkistot väärin. Toisessa jopa yhdistetään sadevedet salaojiin ennen padotusventtiiliä. Tuleva asukas oli ollut asentamassa oikein, niin ammattimies oli käskenyt tekemään toisin. Että tällaista se on. Eipä silti, olihan siihen sellainen penkka ajettu, salaojaputket todella syvällä ja avo-ojat vielä syvemmällä molemmin puolin, että ei varmasti tule ongelmia tuollakaan tavalla. Eivätkä meinanneet edes asiaa korjata vaikka se tällä hetkellä olisi hyvinkin pieni operaatio. Ehkäpä olisin tuon silti korjannut jos omasta tulevasta talosta kyse, vaikka periaatteessa järki sanoo että turhaa. Tämän vuoksi kai olisi parempi käyttää ulkopuolista tahoa arviomassa tilanne!
- Keskustelun aloittaja
- #67
Vs: Salaojavitutus
PVK:hon nähden korkein kohta salaojissa on ristikkäin talon suorakaiteessa, ja siellä ei ole SOK:ta. Löytämäni SOK on kuitenkin talon pitkällä sivulla suhteessa PVK:hon eli putkiston ylemmässä puoliskossa vähintäänkin. Siinä kaivossa on mielestäni kaikki ok.
Mitä tulee noihin perustuksiin niin ne on mallia styroxmuottiin valetut. Aivan tarkka korkeus pitäisi selvitä kun katsoo muotin speksit, siinä ei voi olla juuri mitään heittoa. Eli ei tarvinne kaivaa esiin.
Varsinaista PVK:n purkuputkea ei näe mutta tuo vedenpintahan sen kertoo missä se purkuputken alareuna on, ja sen alle tuo salaojasysteemi ei vettä laske jos se nyt toimii yleensäkään.
Oikeastaan se ongelma mitä pelkään, on että padotusventtiili vuotaa ja sadevedet valuvat salaojiin kastellen savipaakun kyllästymispisteeseen asti talon alla.
En aio hötkyillä tuon kanssa, vaan katson nyt sen putkiston ihan tarkkaan, ja miten se käyttäytyy kun vettä tulee. Seuraava DIY kohde on tällainen: http://www.flickr.com/photos/j1of2/sets/72157622283492354/
Arvis sanoi:
PVK:hon nähden korkein kohta salaojissa on ristikkäin talon suorakaiteessa, ja siellä ei ole SOK:ta. Löytämäni SOK on kuitenkin talon pitkällä sivulla suhteessa PVK:hon eli putkiston ylemmässä puoliskossa vähintäänkin. Siinä kaivossa on mielestäni kaikki ok.
Mitä tulee noihin perustuksiin niin ne on mallia styroxmuottiin valetut. Aivan tarkka korkeus pitäisi selvitä kun katsoo muotin speksit, siinä ei voi olla juuri mitään heittoa. Eli ei tarvinne kaivaa esiin.
Varsinaista PVK:n purkuputkea ei näe mutta tuo vedenpintahan sen kertoo missä se purkuputken alareuna on, ja sen alle tuo salaojasysteemi ei vettä laske jos se nyt toimii yleensäkään.
Oikeastaan se ongelma mitä pelkään, on että padotusventtiili vuotaa ja sadevedet valuvat salaojiin kastellen savipaakun kyllästymispisteeseen asti talon alla.
En aio hötkyillä tuon kanssa, vaan katson nyt sen putkiston ihan tarkkaan, ja miten se käyttäytyy kun vettä tulee. Seuraava DIY kohde on tällainen: http://www.flickr.com/photos/j1of2/sets/72157622283492354/
Vs: Salaojavitutus
Jos virtaa riittää, niin voisit mitata tämän SOK:n salaojaputkiston ja PVKon tulevan salaojaputken korkeuseron. Kun putkiston pituus on suurinpiirtein tiedossa, niin kertoisi minkälaisella kaadolla hommaa on viety PVK:a kohti. Salaojaputkistolle riittää aivan mitätön kaato, joku 5-10mm metrille on hyvä. Itsekin uskon siihen teoriaan, että putkistoa on tuotu reippaalla kaadolla ja PVK:ssa on sitte jouduttu ns. "soveltamaan".
Voit ehkä testata palloventtiilin tiiveyden vaikkapa kahdella pitkällä tangolla, joiden päissä on L-malliset taivutukset. Padotusventtiilin "kupin" alapuoli koostuu sellaisista pallon myötäisesti taivutetuista muovipiikeistä ja näiden väleissä on raot. Uponorin esitteessä taitaa olla aika tarkka kuva rakenteesta. Jos tankojen päät saisi ujutettua molemmin puolin näistä raoista pallon keskilinjan yläpuolelle, niin mahdollisesti palloa saisi painettua alaspäin. Nyt jos vedenpinta alkaa laskemaan, niin padotus on toiminut oikein.
Tankojen päät tietysti sellaiset, ettei muoviseen palloon tule vaurioita. Ja jos tähän operaatioon lähtee, niin pitää olla kyllä varovainen ja tietää mitä tekee. Padotusventtiilin kuppi aukeaa sivulle päin ja kovalla rusikoinnilla/huonolla tuurilla voi käydä niin, että onnistuu vääntämään tuon irti lukituksestaan ja sitten v-käyrä nousee varmasti! On meinaan aika ikävän näköinen paikka alkaa korjaamaan.
Ja tarkemmin kun asiaa miettii, niin seurannallahan tuon tiiveydenkin voi varmistaa. Jos ei sateen jälkeen ole vaikkapa muutamassa vuorokaudessa vedenpinta laskenut padotusventtiilin tasalle, niin hommahan toimii. Jos PVK:lle tuleva putki on mallia salaoja, niin venttiilin vuotaessa vesi imeytyy putken läpi maahan. Jos umpiputki, niin vesi pysyy putkessa eikä maaperä kastu.
repomies sanoi:
Jos virtaa riittää, niin voisit mitata tämän SOK:n salaojaputkiston ja PVK
on tulevan salaojaputken korkeuseron. Kun putkiston pituus on suurinpiirtein tiedossa, niin kertoisi minkälaisella kaadolla hommaa on viety PVK:a kohti. Salaojaputkistolle riittää aivan mitätön kaato, joku 5-10mm metrille on hyvä. Itsekin uskon siihen teoriaan, että putkistoa on tuotu reippaalla kaadolla ja PVK:ssa on sitte jouduttu ns. "soveltamaan".repomies sanoi:
Voit ehkä testata palloventtiilin tiiveyden vaikkapa kahdella pitkällä tangolla, joiden päissä on L-malliset taivutukset. Padotusventtiilin "kupin" alapuoli koostuu sellaisista pallon myötäisesti taivutetuista muovipiikeistä ja näiden väleissä on raot. Uponorin esitteessä taitaa olla aika tarkka kuva rakenteesta. Jos tankojen päät saisi ujutettua molemmin puolin näistä raoista pallon keskilinjan yläpuolelle, niin mahdollisesti palloa saisi painettua alaspäin. Nyt jos vedenpinta alkaa laskemaan, niin padotus on toiminut oikein.
Tankojen päät tietysti sellaiset, ettei muoviseen palloon tule vaurioita. Ja jos tähän operaatioon lähtee, niin pitää olla kyllä varovainen ja tietää mitä tekee. Padotusventtiilin kuppi aukeaa sivulle päin ja kovalla rusikoinnilla/huonolla tuurilla voi käydä niin, että onnistuu vääntämään tuon irti lukituksestaan ja sitten v-käyrä nousee varmasti!
On meinaan aika ikävän näköinen paikka alkaa korjaamaan.Ja tarkemmin kun asiaa miettii, niin seurannallahan tuon tiiveydenkin voi varmistaa. Jos ei sateen jälkeen ole vaikkapa muutamassa vuorokaudessa vedenpinta laskenut padotusventtiilin tasalle, niin hommahan toimii. Jos PVK:lle tuleva putki on mallia salaoja, niin venttiilin vuotaessa vesi imeytyy putken läpi maahan. Jos umpiputki, niin vesi pysyy putkessa eikä maaperä kastu.
- Keskustelun aloittaja
- #69
Vs: Salaojavitutus
Ärsyttää muuten aika lailla, kun nyt näyttää kuitenkin siltä, että homman olisi rakennusvaiheessa helposti korjannut asentamalla PVK:n syvemmälle ja tekemällä kaadon kunnan liittymään loivemmaksi. Mutta ei.
Palloventtiilin tiiveyden ajattelin testata tyhjentämällä kaivon, työntämällä kameran SOK:n kautta salaojaan aina sinne PVK:n juureen, ja täyttämällä kaivon. Jos siis DIY-kameran teko onnistuu. On kyllä niin levää ja paskaa täynnä tuo venttiilimutkan pinta, että vaikea on uskoa tiiveyteen.
Arvis sanoi:
Ärsyttää muuten aika lailla, kun nyt näyttää kuitenkin siltä, että homman olisi rakennusvaiheessa helposti korjannut asentamalla PVK:n syvemmälle ja tekemällä kaadon kunnan liittymään loivemmaksi. Mutta ei.
Palloventtiilin tiiveyden ajattelin testata tyhjentämällä kaivon, työntämällä kameran SOK:n kautta salaojaan aina sinne PVK:n juureen, ja täyttämällä kaivon. Jos siis DIY-kameran teko onnistuu. On kyllä niin levää ja paskaa täynnä tuo venttiilimutkan pinta, että vaikea on uskoa tiiveyteen.
D
Deleted member 1344
Vieras
Vs: Salaojavitutus
Jos ei tarvitse reaaliaikaista kuvaa, niin pienen videokameran saa aikasten halvalla: http://www.hobbyking.com/hobbyking/store/uh_viewItem.asp?idProduct=10093
Mulla on tuollainen. Joku kuvausvalo pitää tietysti virittää jos meinaa kuvata putkia.
Jos ei tarvitse reaaliaikaista kuvaa, niin pienen videokameran saa aikasten halvalla: http://www.hobbyking.com/hobbyking/store/uh_viewItem.asp?idProduct=10093
Mulla on tuollainen. Joku kuvausvalo pitää tietysti virittää jos meinaa kuvata putkia.
Vs: Salaojavitutus
Rakennusjärjestys taitaa useimmiten mennä siten, että ensin vedetään kunnan liittymistä putket tulevan talon lähelle (vesijohto, viemäri ja mahdollinen sadevesi) ja asennetaan PVK. Tämän jälkeen aletaan tekemään pohjia itse rakennukselle. Nyt sitten joko perustukset on kaivettu liian alas suhteessa PVK:n purkuputkeen (talon korko voi olla rakennusvalvonnan tai jonkun suunnittelijan määrittelemä) tai salaojaputkiston asentaminen on aloitettu korkeimmasta kohdasta ja tuotu turhan jyrkällä kaadolla päätyen PVK:lla liian alas. Uskon, ja toivon, että kyse on jälkimmäisestä. Tällöin padotusventtiilin avautuessa veden alla salaojitus toimii suunnitellulla tasolla. Jos taas perustukset liian alhaalla, niin pohjavesi voi tulla huonolla tuurilla liian lähelle ja ainoa tapa korjata tosiaan laskea kaivoa ja loiventaa purkuputken kaatoa.
Ihan ymmärrettävää jos PVK:n ja kaupungin väliselle osuudelle ei ole haluttu lähteä tekemään mitään (monta putkea lähekkäin, viemärin kaato paljon tärkeämpi kuin sadeveden, mahdollinen routasuojaus päällä), mutta tuon salaojaputkiston kaadon loiventaminen ei olisi ollut mikään kovin iso homma siinä vaiheessa kun huomataan että putkisto tulee liian alas PVKon. Toivotaan, että talon rakennuttanut rakennusmestari on ollut paikan päällä, arvionut kokonaistilanteen ja ottanut hallitun riskin.
Menee nyt vähän itseni toistamiseksi, mutta edelleen peräänkuuluttaisin perustusten, salaojaputkien ja purkuputken korkeusasemien selvittämistä. Niillä kun on, ainakin omasta mielestäni, paljon enemmän merkitystä kuin sillä, että jos pieni osa sadevesistä valuu kaivosta salaojiinpäin. Mutta toki hyvä idea rakentaa tuo viemärikamera ja varmistaa padotusventtiilin toiminta. Löytyy varmaan helpommin se toinen SOK ja voi selvitellä koko putkiston rakenteen. Veikkaisin ristikkäistä nurkkaa tähän löytyneeseen SOKon verrattuna, olisko se sitten tuon autokatokseen tulevan asfaltin alla jos olen hahmottanut kaivojen paikat oikein? Periaatteessa kahdella kaivollakin pärjää jos molempiin tulee kaksi putkea.
repomies sanoi:
Rakennusjärjestys taitaa useimmiten mennä siten, että ensin vedetään kunnan liittymistä putket tulevan talon lähelle (vesijohto, viemäri ja mahdollinen sadevesi) ja asennetaan PVK. Tämän jälkeen aletaan tekemään pohjia itse rakennukselle. Nyt sitten joko perustukset on kaivettu liian alas suhteessa PVK:n purkuputkeen (talon korko voi olla rakennusvalvonnan tai jonkun suunnittelijan määrittelemä) tai salaojaputkiston asentaminen on aloitettu korkeimmasta kohdasta ja tuotu turhan jyrkällä kaadolla päätyen PVK:lla liian alas. Uskon, ja toivon, että kyse on jälkimmäisestä. Tällöin padotusventtiilin avautuessa veden alla salaojitus toimii suunnitellulla tasolla. Jos taas perustukset liian alhaalla, niin pohjavesi voi tulla huonolla tuurilla liian lähelle ja ainoa tapa korjata tosiaan laskea kaivoa ja loiventaa purkuputken kaatoa.
Ihan ymmärrettävää jos PVK:n ja kaupungin väliselle osuudelle ei ole haluttu lähteä tekemään mitään (monta putkea lähekkäin, viemärin kaato paljon tärkeämpi kuin sadeveden, mahdollinen routasuojaus päällä), mutta tuon salaojaputkiston kaadon loiventaminen ei olisi ollut mikään kovin iso homma siinä vaiheessa kun huomataan että putkisto tulee liian alas PVK
on. Toivotaan, että talon rakennuttanut rakennusmestari on ollut paikan päällä, arvionut kokonaistilanteen ja ottanut hallitun riskin.Menee nyt vähän itseni toistamiseksi, mutta edelleen peräänkuuluttaisin perustusten, salaojaputkien ja purkuputken korkeusasemien selvittämistä. Niillä kun on, ainakin omasta mielestäni, paljon enemmän merkitystä kuin sillä, että jos pieni osa sadevesistä valuu kaivosta salaojiinpäin. Mutta toki hyvä idea rakentaa tuo viemärikamera ja varmistaa padotusventtiilin toiminta. Löytyy varmaan helpommin se toinen SOK ja voi selvitellä koko putkiston rakenteen. Veikkaisin ristikkäistä nurkkaa tähän löytyneeseen SOK
on verrattuna, olisko se sitten tuon autokatokseen tulevan asfaltin alla jos olen hahmottanut kaivojen paikat oikein? Periaatteessa kahdella kaivollakin pärjää jos molempiin tulee kaksi putkea.- Keskustelun aloittaja
- #73
Vs: Salaojavitutus
Muottiin valettu antura+sokkeli on metrin. Laitoin vesiletkun seinälle ja kaivon yläpuolelle, ja olin tulevinani sellaiseen tulokseen että sokkelin yläreuna on noin 30 senttiä PVK kannen yläpuolella. Tästä kun räknää että 140 senttiä on kannesta veteen niin tuossa on 170 senttiä veden ja sokkelin yläreunan välillä. Tarkoittaisi, että purkuputken alareuna on 70 senttiä anturan alareunan alapuolella, eikä oletettavasti vettä ole tuota ylempänä. Aika suurpiirteistä mittailua, pitäisi joskus tarkastaa. Pirun itikat, ei tuolla voi olla.
Mittasin nopeasti SOK:sta syvyyden maan pinnalta salaojaputken yläreunaan, enkä saanut tuossa kohtaa kuin jonkun 85-90cm. Toki sokkelin yläreuna on tuosta vielä ylempänä, mutta en saanut nyt mitattua sitä.
Toinen SOK pitäisi olla ihan nurmikon alla sekin, mutta en nyt ole jaksanut etsiä sitä toviin.
Muottiin valettu antura+sokkeli on metrin. Laitoin vesiletkun seinälle ja kaivon yläpuolelle, ja olin tulevinani sellaiseen tulokseen että sokkelin yläreuna on noin 30 senttiä PVK kannen yläpuolella. Tästä kun räknää että 140 senttiä on kannesta veteen niin tuossa on 170 senttiä veden ja sokkelin yläreunan välillä. Tarkoittaisi, että purkuputken alareuna on 70 senttiä anturan alareunan alapuolella, eikä oletettavasti vettä ole tuota ylempänä. Aika suurpiirteistä mittailua, pitäisi joskus tarkastaa. Pirun itikat, ei tuolla voi olla.
Mittasin nopeasti SOK:sta syvyyden maan pinnalta salaojaputken yläreunaan, enkä saanut tuossa kohtaa kuin jonkun 85-90cm. Toki sokkelin yläreuna on tuosta vielä ylempänä, mutta en saanut nyt mitattua sitä.
Toinen SOK pitäisi olla ihan nurmikon alla sekin, mutta en nyt ole jaksanut etsiä sitä toviin.
Vs: Salaojavitutus
"Miksi sinä etelän mies huidot, miksi sinä et käytä ohvia?"
Mutta asiaan. 70cm kuulostaa melkeinpä varmuuden maksimoinnillta! Vertailun vuoksi itselläni on vastaava korkeusero n. 40-55cm. En enää muista laskinko PVK:n korkeusasemaa määrittäessä salaojien kaadoksi 5mm vai 10mm metrille. Jos veikkaillaan tuon SOK:n salaojaputken yläpinnan korkeusasemaa anturan alapintaan, niin se voisi olla: 85cm + 35cm (maanpinnasta sokkelin yläpintaan) - 100cm = 20cm anturan alapintaa alempana. Jos korkein kohta on seuraavalla nurkalla, niin 20mm/m kaadolla ja 10m etäisyydellä tulee juurikin tuo "puuttuva" 20cm, eli salaojaputkiston yläpinnan korkein kohta olisi anturan alapinnan tasolla. Lähtötaso olisi siis suositusten mukainen. Arvioidaan kaato koko putkistolle, eli hihasta etäisyys 10m + 20m + 3m = 33m. Salaojaputken yläpinta PVK:ssa on vielä jonkin verran vedenpintaa alempana, ravistetaan hihasta 10cm. Anturan alapinnasta PVK:n salaojaputken yläpintaan siis 70cm + 10cm = 80cm. 80cm / 33m = n. 24mm/m. Kaatoa on tosiaan aika reippaasti ja tämähän on vain positiivinen asia.
PVK:n salaojaputken yläpinnan ja anturan alapinnan välinen korkeusero ja sitä kautta putkiston kokonaiskaato on sen verran suuri, että väkisinkin tulee mieleen jotta olisiko tässä padotusventtiilikikkailussa ollut jotain tarkoituksenmukaista? Osaava kaivurikuski osuu tuota pienempään haarukkaan jo "pelkällä naamalla". Ja radon-putkisto antaisi viitteitä siihen, että koko talo saattaa olla perustetettu murske- tai sepelipedin päälle. Näin on asian laita esim. oman taloni kohdalla. Eikä ole ainoa talo jossa tiedän näin tehdyn. Jos talosi on myös ilmavan murskepedin päällä, niin hyvin suurella todennäköisyydellä myös salaoja- ja radonputkisto on sijoitettu tuohon samaan petiin. Kun radonputkiston tuuletus avataan korkealle ulkoilmaan, niin savupiippuefekti saa ilman virtaamaan. Korvausilma otetaan sieltä mistä sen helpoimmin saa, eli ohjeiden mukaan asennetussa järjestelmässä avoinna olevan padotusventtiilin kautta joko sadevesien purkuputkesta (jos avoinna ulkoilmaan) ja/tai rännikaivoista. Raakaa pakkasilmaa vedetään anturan alapuolelta talon alle. Tähän kun vielä lisätään radonimuri, niin ei tarvi olla mikään ruudinkeksijä arvatakseen mitkä ovat seuraukset jos (ja kun) perusmaa on routivaa! Vaikka perusmaa olisikin ns. "kuivaa", niin käytännössä kosteuspitoisuutta on aina sen verran että routimista tapahtuu. Ellei sitten hyvällä tuurilla satu olemaan routimatonta maa-ainesta. Yksinkertainen ja toimiva ratkaisu ongelmaan? Lasketaan padotusventtiili purkuputken alapuolelle, jolloin kaivon vesi sulkee padotusventtiilin ja samalla ilmatien salaoja- ja radonputkistoon! Tuohan toimisi ilman padotusventtiiliäkin jos salaojan loppupään yläpinta olisi purkuputken tasoa jonkin verran alempana. Hyvähän se padotusventtiili on kuitenkin siellä olla, että kovemmalla vesisateella ei ala nostamaan salaojaputkiston vedenpintaa ja kuten aiemmin oli puhetta mahdollistaa tuon salaojaputken loppupään kuivumisen.
Satun tietämään tapauksen, jossa PVK:n avonainen padotusventtiili, ulkoilmaan avoinna olevat rännikaivot ja alapohjan murskepetiin kohdistuva alipaine on aiheuttanut perustusten routimista, eli tuo yllä esitetty skenaario ei todellakaan ole vain teoreettista höpinää. Itselläni on tuo radon-putkisto ollut tulpattuna yläpohjaan ja olen moneen kertaan yrittänyt miettiä, että miten ihmeessä ratkaisen padotusventtiiliongelman mikäli joudun radon-imurin asentamaan. Alkuviikosta tuli radonmittausten tulokset ja onneksi ei tarvetta korjaustoimenpiteille, niin saa mielenrauhan tämänkin asian tiimoilta. Jos joku vielä varmistaisi tuon pallopadotusventtiilin toiminnan veden alla, niin tietäisi ehdottaa padotusventtiilin siirtämistä purkuputken alapuolelle mikäli ilmayhteys salaoja- ja radonputkiston välillä on olemassa. Naapurilla oli ilmeisesti ollut LVI-suunnittelija hereillä, koska kuvissa luki rännikaivojen osalta: "suljettava talven ajaksi". Mutta aika epäkäytännölliseltä kuulostaa enkä ole kuullut, että noihin mitään valmisjuttuja olisi tarjolla. Helpoinhan se olisi kun jättäisi koko sadevesijärjestelmän asentamatta, mutta tietenkään aina ei talon korkeusasema ympäristöön nähden ole sellainen, että pintavedet saadaan ohjattua riittävän kauas. Toisaalta tuo upotettu padotusventtiili toimisi myös tilanteissa, joissa salaoja- ja sadevesien purkuputki viedään esim. avo-ojaan.
BTW joko alkaa v-käyrä laskemaan? Niin, ja jos ei suurta vaivaa kysyä, niin olisi mielenkiintoista kuulla tältä teidän talon rakennuttaneelta rakennusmestarilta, että oliko tuo padotusventtiilin upotus hutilointia vai nerokkaalta vaikuttava ratkaisu radon-putkiston synnyttämään ongelmaan?
PS. Terveisiä vaan Uponorille ja muille PVK:n valmistajille, että olisikohan asennusoppaissa syytä mainita tästä mahdollisesta ongelmaskenaariosta ja jopa ehdottaa miten tilanne täytyisi ratkaista? Eikä tuo Uponorin periaatekuvakaan täysin ongelmaton ole, sivulta 3 voi käydä katsomassa, että mahdollinen radonimuri vetäisi pakkasilmaa anturan lävistyksien kautta: http://www.uponor.fi/~/media/Files/Uponor/Finland/House%20drainage/Brochures/Pientalon%20kuivatus.ashx
repomies sanoi:
"Miksi sinä etelän mies huidot, miksi sinä et käytä ohvia?"
Mutta asiaan. 70cm kuulostaa melkeinpä varmuuden maksimoinnillta!
Vertailun vuoksi itselläni on vastaava korkeusero n. 40-55cm. En enää muista laskinko PVK:n korkeusasemaa määrittäessä salaojien kaadoksi 5mm vai 10mm metrille. Jos veikkaillaan tuon SOK:n salaojaputken yläpinnan korkeusasemaa anturan alapintaan, niin se voisi olla: 85cm + 35cm (maanpinnasta sokkelin yläpintaan) - 100cm = 20cm anturan alapintaa alempana. Jos korkein kohta on seuraavalla nurkalla, niin 20mm/m kaadolla ja 10m etäisyydellä tulee juurikin tuo "puuttuva" 20cm, eli salaojaputkiston yläpinnan korkein kohta olisi anturan alapinnan tasolla. Lähtötaso olisi siis suositusten mukainen. Arvioidaan kaato koko putkistolle, eli hihasta etäisyys 10m + 20m + 3m = 33m. Salaojaputken yläpinta PVK:ssa on vielä jonkin verran vedenpintaa alempana, ravistetaan hihasta 10cm. Anturan alapinnasta PVK:n salaojaputken yläpintaan siis 70cm + 10cm = 80cm. 80cm / 33m = n. 24mm/m. Kaatoa on tosiaan aika reippaasti ja tämähän on vain positiivinen asia.repomies sanoi:
PVK:n salaojaputken yläpinnan ja anturan alapinnan välinen korkeusero ja sitä kautta putkiston kokonaiskaato on sen verran suuri, että väkisinkin tulee mieleen jotta olisiko tässä padotusventtiilikikkailussa ollut jotain tarkoituksenmukaista? Osaava kaivurikuski osuu tuota pienempään haarukkaan jo "pelkällä naamalla". Ja radon-putkisto antaisi viitteitä siihen, että koko talo saattaa olla perustetettu murske- tai sepelipedin päälle. Näin on asian laita esim. oman taloni kohdalla. Eikä ole ainoa talo jossa tiedän näin tehdyn. Jos talosi on myös ilmavan murskepedin päällä, niin hyvin suurella todennäköisyydellä myös salaoja- ja radonputkisto on sijoitettu tuohon samaan petiin. Kun radonputkiston tuuletus avataan korkealle ulkoilmaan, niin savupiippuefekti saa ilman virtaamaan. Korvausilma otetaan sieltä mistä sen helpoimmin saa, eli ohjeiden mukaan asennetussa järjestelmässä avoinna olevan padotusventtiilin kautta joko sadevesien purkuputkesta (jos avoinna ulkoilmaan) ja/tai rännikaivoista. Raakaa pakkasilmaa vedetään anturan alapuolelta talon alle. Tähän kun vielä lisätään radonimuri, niin ei tarvi olla mikään ruudinkeksijä arvatakseen mitkä ovat seuraukset jos (ja kun) perusmaa on routivaa! Vaikka perusmaa olisikin ns. "kuivaa", niin käytännössä kosteuspitoisuutta on aina sen verran että routimista tapahtuu. Ellei sitten hyvällä tuurilla satu olemaan routimatonta maa-ainesta. Yksinkertainen ja toimiva ratkaisu ongelmaan? Lasketaan padotusventtiili purkuputken alapuolelle, jolloin kaivon vesi sulkee padotusventtiilin ja samalla ilmatien salaoja- ja radonputkistoon!
Tuohan toimisi ilman padotusventtiiliäkin jos salaojan loppupään yläpinta olisi purkuputken tasoa jonkin verran alempana. Hyvähän se padotusventtiili on kuitenkin siellä olla, että kovemmalla vesisateella ei ala nostamaan salaojaputkiston vedenpintaa ja kuten aiemmin oli puhetta mahdollistaa tuon salaojaputken loppupään kuivumisen.Satun tietämään tapauksen, jossa PVK:n avonainen padotusventtiili, ulkoilmaan avoinna olevat rännikaivot ja alapohjan murskepetiin kohdistuva alipaine on aiheuttanut perustusten routimista, eli tuo yllä esitetty skenaario ei todellakaan ole vain teoreettista höpinää. Itselläni on tuo radon-putkisto ollut tulpattuna yläpohjaan ja olen moneen kertaan yrittänyt miettiä, että miten ihmeessä ratkaisen padotusventtiiliongelman mikäli joudun radon-imurin asentamaan. Alkuviikosta tuli radonmittausten tulokset ja onneksi ei tarvetta korjaustoimenpiteille, niin saa mielenrauhan tämänkin asian tiimoilta. Jos joku
vielä varmistaisi tuon pallopadotusventtiilin toiminnan veden alla, niin tietäisi ehdottaa padotusventtiilin siirtämistä purkuputken alapuolelle mikäli ilmayhteys salaoja- ja radonputkiston välillä on olemassa. Naapurilla oli ilmeisesti ollut LVI-suunnittelija hereillä, koska kuvissa luki rännikaivojen osalta: "suljettava talven ajaksi". Mutta aika epäkäytännölliseltä kuulostaa enkä ole kuullut, että noihin mitään valmisjuttuja olisi tarjolla. Helpoinhan se olisi kun jättäisi koko sadevesijärjestelmän asentamatta, mutta tietenkään aina ei talon korkeusasema ympäristöön nähden ole sellainen, että pintavedet saadaan ohjattua riittävän kauas. Toisaalta tuo upotettu padotusventtiili toimisi myös tilanteissa, joissa salaoja- ja sadevesien purkuputki viedään esim. avo-ojaan.BTW joko alkaa v-käyrä laskemaan?
Niin, ja jos ei suurta vaivaa kysyä, niin olisi mielenkiintoista kuulla tältä teidän talon rakennuttaneelta rakennusmestarilta, että oliko tuo padotusventtiilin upotus hutilointia vai nerokkaalta vaikuttava ratkaisu radon-putkiston synnyttämään ongelmaan?PS. Terveisiä vaan Uponorille ja muille PVK:n valmistajille, että olisikohan asennusoppaissa syytä mainita tästä mahdollisesta ongelmaskenaariosta ja jopa ehdottaa miten tilanne täytyisi ratkaista? Eikä tuo Uponorin periaatekuvakaan täysin ongelmaton ole, sivulta 3 voi käydä katsomassa, että mahdollinen radonimuri vetäisi pakkasilmaa anturan lävistyksien kautta: http://www.uponor.fi/~/media/Files/Uponor/Finland/House%20drainage/Brochures/Pientalon%20kuivatus.ashx
- Keskustelun aloittaja
- #75
Vs: Salaojavitutus
Tuo salaojaputken yläreuna on nähdäkseni melkein vedenpinnan tasossa PVK:ssa. Nuo muut mitat meni aika liki, tosin tuosta SOK:n ja sokkelin yläreunan korkeuserosta ei ole vielä varmuutta, kun itikat veivät voiton miehestä. Olisi ehkä pitänyt olla sitä offia. Tuntuu vaan toimivan tehokkaammin vaimoon kuin itikoihin se offi. Enkä nyt ole sekoittanut koffiin, vaikka joku voisi niin luullakin.
Tuo veden syvyys PVK:ssa suhteessa anturan alapintaan on kyllä näin maallikonkin mielestä ok. Pahin vitutus on siinä suhteessa hellittänyt.
Meikäläinen kun asuu yhdessä Suomen pahimmista Radonalueista (ja rikkana rokassa yhdellä pahimmista Tshernobyl-laskeuman alueista) niin en kyllä arvaisi tuota radon-tuuletusta tulpata yläpohjaan. Rännikaivot on tuollaiset Uponorin systeemit, aukihan ne on, eikä kiinni saa, ellei itse kikkaile jotain tulppaa siihen.
Teoriasi siitä että tuossa olisi tarkoituksella, eikä siis vahingossa, vedetty padotusventtiili veden alle, en oikein jaksa uskoa. Mutta onhan se hauska teoria.
Arvis sanoi:
Tuo salaojaputken yläreuna on nähdäkseni melkein vedenpinnan tasossa PVK:ssa. Nuo muut mitat meni aika liki, tosin tuosta SOK:n ja sokkelin yläreunan korkeuserosta ei ole vielä varmuutta, kun itikat veivät voiton miehestä. Olisi ehkä pitänyt olla sitä offia. Tuntuu vaan toimivan tehokkaammin vaimoon kuin itikoihin se offi. Enkä nyt ole sekoittanut koffiin, vaikka joku voisi niin luullakin.
Tuo veden syvyys PVK:ssa suhteessa anturan alapintaan on kyllä näin maallikonkin mielestä ok. Pahin vitutus on siinä suhteessa hellittänyt.
Meikäläinen kun asuu yhdessä Suomen pahimmista Radonalueista (ja rikkana rokassa yhdellä pahimmista Tshernobyl-laskeuman alueista) niin en kyllä arvaisi tuota radon-tuuletusta tulpata yläpohjaan. Rännikaivot on tuollaiset Uponorin systeemit, aukihan ne on, eikä kiinni saa, ellei itse kikkaile jotain tulppaa siihen.
Teoriasi siitä että tuossa olisi tarkoituksella, eikä siis vahingossa, vedetty padotusventtiili veden alle, en oikein jaksa uskoa. Mutta onhan se hauska teoria.
Vs: Salaojavitutus
Teoriat on teorioita ja kun riittävän monta kehittää, niin joskus saattaa jopa osua kohdilleenkin! Se on vähän niinku nämä maailmanlopun ennustuksetkin - ei kannata luovuttaa, kyllä se sieltä vielä tulee... Harmi vaan, ettei jälkikäteen pääse toteamaan; "mitä minä sanoin!". Mutta noin niinku mahdollisena skenaariona siltä varalta, että jos suunnittelee imurin laittoa. Voisin kuvitella, että vaikka padotusventtiili olisi auki, niin tuskin noissa painovoimaisissa radon-tuuletuksissa kovin helpolla pääsee ongelmia syntymään. Se on sitten eri asia kun laitetaan kanavapuhallin imemään.
Radon-alueella täälläkin asustellaan ja muutaman kilometrin päässä oli mitattu yhdestä kämpästä reippaasti yli 10000 becquereliä, että siinä mielessä meinas alkaa itelläkin vähän jännittämään. Tuurissaan se kuulemma on että jos sattuu talo just sellaiselle kohtaa kalliota jossa on halkeama. Siis noissa överilukemissa. Ja perusmaan koostumus varmasti vaikuttaa paljon. Vaikka kallio olisi kohtuu lähelläkin, niin jos välissä esim. savimaata, niin eipä sieltä taida paljoa mitään läpi tulla.
repomies sanoi:Meikäläinen kun asuu yhdessä Suomen pahimmista Radonalueista (ja rikkana rokassa yhdellä pahimmista Tshernobyl-laskeuman alueista) niin en kyllä arvaisi tuota radon-tuuletusta tulpata yläpohjaan. Rännikaivot on tuollaiset Uponorin systeemit, aukihan ne on, eikä kiinni saa, ellei itse kikkaile jotain tulppaa siihen.
Teoriasi siitä että tuossa olisi tarkoituksella, eikä siis vahingossa, vedetty padotusventtiili veden alle, en oikein jaksa uskoa. Mutta onhan se hauska teoria.
Teoriat on teorioita ja kun riittävän monta kehittää, niin joskus saattaa jopa osua kohdilleenkin!
Se on vähän niinku nämä maailmanlopun ennustuksetkin - ei kannata luovuttaa, kyllä se sieltä vielä tulee... Harmi vaan, ettei jälkikäteen pääse toteamaan; "mitä minä sanoin!". Mutta noin niinku mahdollisena skenaariona siltä varalta, että jos suunnittelee imurin laittoa. Voisin kuvitella, että vaikka padotusventtiili olisi auki, niin tuskin noissa painovoimaisissa radon-tuuletuksissa kovin helpolla pääsee ongelmia syntymään. Se on sitten eri asia kun laitetaan kanavapuhallin imemään.Radon-alueella täälläkin asustellaan ja muutaman kilometrin päässä oli mitattu yhdestä kämpästä reippaasti yli 10000 becquereliä, että siinä mielessä meinas alkaa itelläkin vähän jännittämään. Tuurissaan se kuulemma on että jos sattuu talo just sellaiselle kohtaa kalliota jossa on halkeama. Siis noissa överilukemissa. Ja perusmaan koostumus varmasti vaikuttaa paljon. Vaikka kallio olisi kohtuu lähelläkin, niin jos välissä esim. savimaata, niin eipä sieltä taida paljoa mitään läpi tulla.
Vs: Salaojavitutus
Ja otetaanpa niitä sanoja sitten vähän takaisin. Taisikin mennä seuraavanlaisesti se homma: radon-pitoisuus kohoaa, koska talon alla maa pysyy sulana ja radon kerääntyy tälle pienelle alueelle, koska muualta ei ole reittiä ylös. Tämän vuoksi mittaukset tulee tehdä talvella, koska silloin on pitoisuudetkin koholla. Sehän voi ollakin niinpäin, että jos alue on oikein isorakeista hiekkaa, niin vaikka olisi jäässäkin niin päästää radonin läpi. Sitten taas jos on tiiviimpää, niin jäässä ilmanläpäisevyys pienenee.
Nyt alkaa kuitenkin meikäläisellä olemaan teorisointikiintiö täynnä. Kiitos ja anteeksi.
Arvis sanoi:
Ja otetaanpa niitä sanoja sitten vähän takaisin. Taisikin mennä seuraavanlaisesti se homma: radon-pitoisuus kohoaa, koska talon alla maa pysyy sulana ja radon kerääntyy tälle pienelle alueelle, koska muualta ei ole reittiä ylös. Tämän vuoksi mittaukset tulee tehdä talvella, koska silloin on pitoisuudetkin koholla. Sehän voi ollakin niinpäin, että jos alue on oikein isorakeista hiekkaa, niin vaikka olisi jäässäkin niin päästää radonin läpi. Sitten taas jos on tiiviimpää, niin jäässä ilmanläpäisevyys pienenee.
Nyt alkaa kuitenkin meikäläisellä olemaan teorisointikiintiö täynnä. Kiitos ja anteeksi.
alottelija
Jäsen
Vs: Salaojavitutus
Moi.
tänään on kummastuttanut yksi asia. Mulla on salaojat +sadevesi vedetty perusvesikaivoon ja sieltä putkea pitkin avo-ojaan tontin nurkalle.
Tänään illalla on satanut monta tuntia putkeen melko reilusti, mutta kun äsken kävin katsomassa purkuputkea ojalla, niin sieltä ei tullut yhtään vettä. Yhden salaojakaivon tarkistin nopeesti kun oli helposti melkein pinnassa ja vesi oli alle putkien päiden. Pitääkö tässä nyt ruveta kaivamaan perusvesikaivoa esille nurmikon alta, että voi tarkistaa tilanteen. Vai voiskos tälle löytyä jokin luonnollinen selitys? Keväällä kun lumet sulivat, niin putkesta tuli todistetusti vettä ojaan, mutta sen jälkeen en ole vettä nähnyt sieltä tippuvan. (tosin harvakseltaan siellä käynyt).
Meikäläinen on vähän sellanen stressi-erkki, että kaikki asiat huolestuttaa...
Moi.
tänään on kummastuttanut yksi asia. Mulla on salaojat +sadevesi vedetty perusvesikaivoon ja sieltä putkea pitkin avo-ojaan tontin nurkalle.
Tänään illalla on satanut monta tuntia putkeen melko reilusti, mutta kun äsken kävin katsomassa purkuputkea ojalla, niin sieltä ei tullut yhtään vettä. Yhden salaojakaivon tarkistin nopeesti kun oli helposti melkein pinnassa ja vesi oli alle putkien päiden. Pitääkö tässä nyt ruveta kaivamaan perusvesikaivoa esille nurmikon alta, että voi tarkistaa tilanteen. Vai voiskos tälle löytyä jokin luonnollinen selitys? Keväällä kun lumet sulivat, niin putkesta tuli todistetusti vettä ojaan, mutta sen jälkeen en ole vettä nähnyt sieltä tippuvan. (tosin harvakseltaan siellä käynyt).
Meikäläinen on vähän sellanen stressi-erkki, että kaikki asiat huolestuttaa...
alottelija
Jäsen
Vs: Salaojavitutus
Näin mäkin ajattelin..Kävin taas äsken katsomassa, mutta mitään ei tullut. Oliskos mahdollista, että poistoputki olisi routinut poikki tai jotain?
Taitaa vissiin olla viisainta tärvellä nurmikko ja kaivaa auki. Mitä sieltä pitäisi tarkastaa?
Näin mäkin ajattelin..Kävin taas äsken katsomassa, mutta mitään ei tullut. Oliskos mahdollista, että poistoputki olisi routinut poikki tai jotain?
Taitaa vissiin olla viisainta tärvellä nurmikko ja kaivaa auki. Mitä sieltä pitäisi tarkastaa?