SAM41/42 työskentelyalueen merkitys ja mahdolliset toimenpiteet?

asikainl

Jäsen
SAM41 ja SAM42 asentajan ohjeissa on liitteen mukaiset kuvat molempien tuloilmamoduulien työskentelyalueesta. Lisäksi on liitteen kuvien mukaiset varoitustekstit jäätymisvaarasta.

Meillä on neljän kaksitasoisen asunnon uudisrivari (Turun seutu), joissa lattialämmityssuunnitelmissa päätyasunnoissa on virtaama 789 l/h ja painehäviä 17 kPA (merkitty punaisella pisteellä kuviin), keskiasunnoissa 687 l/h ja painehäviö 12 kPA (merkitty violetilla pisteellä kuviin).

Tarkentavia tietoja: asunnoissa lattialämmityksen piirissä 113m2, joista vajaa puolet pakkokierrossa (wc:t, kh, eteinen + käytävä). Reilu puolet tiloista termareiden takana (3xmh ja yläkerran oh-keittiö). PILP:t ovat F750:t.

Lattialämmityssuunnitelman mukaan siis kummallakaan tuloilmamoduulilla ei oltaisi asentajan ohjeen työskentelyalueella. SAM41:illä oltaisiin hieman vähemmän valkoisella alueella.

Kysymykset:
1) Kuinka "todellinen" asennusohjeen mainitsema jäätymisvaara on, jos ja kun ollaan merkatuiden pisteiden mukaisesti valkoisella alueella?
2) Jos on todellinen vaara, niin millä perusteella tuloilmamoduulin voi valita, kun kummassakaan ei olla työskentelyalueella - mitä asialle on tehtävissä yleisesti ottaen?
3) Pitäisikö tällä perusteella kohteissa olla SAM41:et, koska sen työskentelyalueen käyrää ollaan sentään selvästi lähempänä, kuin SAM42:lla? Unohdetaan ilmamääräasiat tässä kohtaa.
4) Kaikissa neljässä asunnossa on kyllä ILP lämmittämässä lisäksi yläkerrassa, eli käytännössä lattialämmityksen virtaama ei ole koskaan lattialämmityssuunnitelman mukainen maksimi, kun yläkerroissa pidetään termareita kiinni tai lähes kiinni talvellakin. Korjaako tämä käytännön tasolla kyseisen mahdollisen vaaran?

Kiitos vastauksista!
 

Liitetiedostot

  • sam42.jpg
    sam42.jpg
    77,9 KB · Lukukerrat: 123
  • sam41.JPG
    sam41.JPG
    94,3 KB · Lukukerrat: 104
Viimeksi muokattu:
Eiks tää ole lämmitysjärjestelmän suunnittelijan heiniä? En antaisi mitottaa järjestelmää lähtökohtaisesti asennusohjeen vastaisesti, kuulostaa että asian korjaaminen käyttöön oton jälkeen on aika vaivalloista ja onhan se tympeetä jos ekoilla pakkasilla tähän havahtuu...
 
Kohteessa oli siis eri toteuttava taho ilmanvaihdolle ja lämmitykselle (eri firmat). Eli he eivät tiedä toistensa tekemisistä.
Lattialämmitys on jo paikallaan, mutta lähtökohtaisesti - voiko asialle tehdä jotain jälkikäteen? Voiko lattialämmitysjärjestelmää esimerkiksi säätää jälkikäteen niin, että lattialämmitysjärjestelmään saadaan enemmän painehäviötä -> päästään harmaalle alueelle?
 
Kohteessa oli siis eri toteuttava taho ilmanvaihdolle ja lämmitykselle (eri firmat). Eli he eivät tiedä toistensa tekemisistä.
Lattialämmitys on jo paikallaan, mutta lähtökohtaisesti - voiko asialle tehdä jotain jälkikäteen? Voiko lattialämmitysjärjestelmää esimerkiksi säätää jälkikäteen niin, että lattialämmitysjärjestelmään saadaan enemmän painehäviötä -> päästään harmaalle alueelle?
Oletko kysynyt ja esittänyt tämän havaitsemasi "valkoisen alueen problematiikan" lattialämmityssuunnittelijalle?
 
Otin yhteyttä lattialämmityksen suunnitelleeseen firmaan tänään.

Puhelimessa sieltä suunnitteluinsinööri (ei välttämättä tämän kohteen, mutta suunnitteluinsinööri kuitenkin) vastasi, että aiheesta tuskin kannattaa olla huolissaan, että eiköhän aika monta kohdetta Suomessakin ole toiminnassa, jotka ovat ks. käyttöalueen ulkopuolella. Mutta pyysi laittamaan vielä käppyrät meilillä ja palaa asiaan tarkemman mielipiteen kanssa myöhemmin.
 
En olisi myöskään kovinkaan huolissani tuosta jäätymisestä lattialämmityksen kanssa kun asunto kuitenkin yli 100m2 on. Lisäksi jäätymisen estämiseksi pitää olla sulkupelti muutenkin asennettuna raitisilmakanavaan.
 
Takaisin
Ylös Bottom