Scannon VTT-testien kommentointi

[nasha]

"Laitteen tuottaman energiasäästön kannalta oleellisempaa on sen tuottama lämpöteho kuin sen lämpökerroin (COP-arvo)."

Korjatkaa ihmeessä jos olen väärässä, mutta eikö laitteen tuottaman energiansäästön kannalta oleellisinta ole sen tuottama "ilmainen lämmitysenergia"? Eli tuotetun ja verkosta otetun energian erotus? Ei olisi kovin hankalaa testien yhteydessä tehdä kuvaajaa, jossa olisi esitetty em tieto joka pumpusta ulkolämpötilan funktiona.

 

[Maalainen]

Vs: Scannon VTT-testien kommentointi

"Laitteen tuottaman energiasäästön kannalta oleellisempaa on sen tuottama lämpöteho kuin sen lämpökerroin (COP-arvo)."

Korjatkaa ihmeessä jos olen väärässä, mutta eikö laitteen tuottaman energiansäästön kannalta oleellisinta ole sen tuottama "ilmainen lämmitysenergia"? Eli tuotetun ja verkosta otetun energian erotus?

Molemmat oikein. cop ei ole tämä erotus vaan erotuksien suhde. Tätähän ei suoraan kerrota missään.

 

[nasha]

Vs: Scannon VTT-testien kommentointi

Molemmat oikein. cop ei ole tämä erotus vaan erotuksien suhde. Tätähän ei suoraan kerrota missään.

Ymmärrän kyllä copit yms foorumia seuranneena.

Kommentillani hain lähinnä uutta näkökulmaa siihen mikä on oleellista pumppua valittaessa. Toiset kun tuntuvat valitsevan pumpun suoraan esitteessä mainitun copin takia ja toiset saattaa tehdä valinnan pumpun kovilla pakkasilla antaman lämmitystehon perusteella.

Molemmathan em perusteista on varmasti ihan järkeviä. Pelkkä hyvä cop ei kuitenkaan lämmitä eikä tuo säästöjä ja pelkkä suuri antoteho ei välttämättä tuo säästöjä (jos cop lähellä 1).

Koska pumppu kuitenkin yleensä hankitaan säästötarkoitukseen, olisi mielestäni oleellisin tieto esitteissä ym testeissä tuo "ilmainen lämmitysenergia" ulkolämpötilan funktiona. Tuolla tiedolla pystyisi jo hankintavaiheessa arvioimaan tma:t yms.

 

[janti]

Vs: Scannon VTT-testien kommentointi

"Laitteen tuottaman energiasäästön kannalta oleellisempaa on sen tuottama lämpöteho kuin sen lämpökerroin (COP-arvo)."

Asiayhteydestä erotettuna tämä kuulustaa ihan tyhmältä lausahdukselta. :-X

Sivun 3 käyrien väiin jäävä pinta-ala on ratkaiseva.

Tuossa kohden puhuttiin kuitenkin kovien pakkasten lämmöntuotosta ja COPista. Viimeinen lauseessa on homman juju. Tuon ensimmäisen lauseen olisi voinut muotoilla kyllä paremmin.

"Laitteen tuottaman energiasäästön kannalta oleellisempaa on sen tuottama lämpöteho kuin sen lämpökerroin (COP-arvo). Mitä alhaisempi ulkolämpötila on, sitä suurempi on asunnon lämmön tarve. Tehokkaat ilmalämpöpumput antavat jopa yli 3 kW:n lämpötehon vielä -15 C° pakkasellakin. Mitä suurempi lämpöpumpun tuottama lämpöteho saavutetaan alhaisissa ulkolämpötiloissa, sitä vähemmän asuntoa tarvitsee lämmittää asunnon muulla lämmitysjärjestelmällä"

FD-mallien testejä ei enään tuolla sivuilla näkynyt. Olisikohan syynä se että FH35:n käyrä on hiukan huonompi kuin FD35:n tuolla kovimmilla pakkasilla (-15C jälkeen).

III-puhallusnopeus on FD35 noin 100 m3/h kovempi kuin FH35 3-nopeus. Tämä selittänee suurimmat erot tuolla pakkaspäässä.

Miksiköhän FH25 puhalsi kovempaa kuin FH35 samalla puhallusnopeusasetuksella (lähes samat kuin FD35) ??
http://www.scanoffice.fi/uploads/vtt-raportit/VTT-S-06121-12.pdf

 

[nasha]

Vs: Scannon VTT-testien kommentointi

"Laitteen tuottaman energiasäästön kannalta oleellisempaa on sen tuottama lämpöteho kuin sen lämpökerroin (COP-arvo). Mitä alhaisempi ulkolämpötila on, sitä suurempi on asunnon lämmön tarve. Tehokkaat ilmalämpöpumput antavat jopa yli 3 kW:n lämpötehon vielä -15 C° pakkasellakin. Mitä suurempi lämpöpumpun tuottama lämpöteho saavutetaan alhaisissa ulkolämpötiloissa, sitä vähemmän asuntoa tarvitsee lämmittää asunnon muulla lämmitysjärjestelmällä"

Eikö kyseisessä kappaleessa näin kärjistetysti juuri korosteta pumppujen suurta antotehoa vailla ymmärrystä siitä mistä itse säästöt syntyvät?

Pieni laskuharjoitus. Pumppaajan nro 1 pumppu ottaa verkosta 1,5kW ja antaa torppaan 3kWn lämpötehon. Samalla kelillä pumppaajan nro 2 pumppu ottaa verkosta 1,2kW ja antaa 2,8kWn lämpötehon. Loput 0,2kWta pumppaja nro 2 joutuu tekemään suoralla sähkölämmityksellä.

Kumpi pumppaajista säästää enemmän? Se jonka pumpussa riittää tehot? Vaiko kenties se jonka pumppu antaa tupaan enemmän ilmaista energiaa?

 

[janti]

Vs: Scannon VTT-testien kommentointi

Eikö kyseisessä kappaleessa näin kärjistetysti juuri korosteta pumppujen suurta antotehoa vailla ymmärrystä siitä mistä itse säästöt syntyvät?

Oikeassa olet tuossa laskutoimituksessa. Noinhan se lasketaan systeemi COPin kannalta.
Teeppä laskelma vertailu jollakin noista testatuista laitteista -15C.

Eihän tuossa Scannon jutussa olisi silloin mitään järkeä silloin jos sulatukset huomioiva COP on yksi tai sen alle. Tuossa tosiaan yritetää selittää sitä että COPin kymmenyksien eroilla kovimmilla pakkasilla ei ole silloin merkitystä jos antoteho ei toisella ILPillä yksinkertaisesti riitä kattamaan koko haluttua lämmitys ja joudutaan laittamaan sähkölämmityspäälle. Ilmeisesti tuossa "viitataa"n SP:n hetkittäisen tehon testeihin -15C ja niiden antoteho ja COP lukemiin.

Onneksi se olennainen oli jo siinä edellisessä kappaleessa.
"Olennaista on, minkälaisen energian säästön laite antaa koko lämmityskaudella"

 

[nasha]

Vs: Scannon VTT-testien kommentointi

Vielä pikkukommentti noista testituloksista.

Eikö kaikilla pumpuilla pitäisi olla testissä samat olosuhteet? Tietyssä ulkolämpötilassa sama lämmöntarve? Ja sisällä pidetään myös sama huonelämpötila?

Miksi jotkut pumput on painanut 0 asteessa lämpöä tupaan 2kW antoteholla versus toisten pumppujen 1,5kW antoteho? Vai onko joidenkin pumppujen testiolosuhteita muokattu niin, että pumput saadaan näyttämään muita paremmilta?

 

[janti]

Vs: Scannon VTT-testien kommentointi

Eikö kaikilla pumpuilla pitäisi olla testissä samat olosuhteet? Tietyssä ulkolämpötilassa sama lämmöntarve? Ja sisällä pidetään myös sama huonelämpötila?

Kyllä, lämmitystehontarvekäyrä on kaikille sama.

Miksi jotkut pumput on painanut 0 asteessa lämpöä tupaan 2kW antoteholla versus toisten pumppujen 1,5kW antoteho? Vai onko joidenkin pumppujen testiolosuhteita muokattu niin, että pumput saadaan näyttämään muita paremmilta?

Tuossa ratkaisee kuinka usein ja kuinka pitkään laite sulattelee. Laite ottaa tätä kiinni sitten lämmitysjakson aikana. Useammin sulattava laite joutuu tekemää töitä isommalla anto-/ottoteteholla, kuin sellainen pumpppu joka pääsee samaan harvemmalla sulatuksilla.

Tässä juttua testiolosuhteista. Eniten on tainut puhetta heräättä joissakin testeissä olleet alhaiset ilmankosteudet.
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=15578.0

 

[SON]

Vs: Scannon VTT-testien kommentointi

Kyllä, lämmitystehontarvekäyrä on kaikille sama.

Tuossa ratkaisee kuinka usein ja kuinka pitkään laite sulattelee. Laite ottaa tätä kiinni sitten lämmitysjakson aikana. Useammin sulattava laite joutuu tekemää töitä isommalla anto-/ottoteteholla, kuin sellainen pumpppu joka pääsee samaan harvemmalla sulatuksilla.

Tässä juttua testiolosuhteista. Eniten on tainut puhetta heräättä joissakin testeissä olleet alhaiset ilmankosteudet.
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=15578.0

Näiden testulosten tuijottelu on jossain mielessä absurdia. Nimittäin, kuinhan moni tosielämässä asustaa ja elää talossa sekä ympäristössä ympäri vuoden jota testiolosuhteet edustavat. Smiley211007

 

[nasha]

Vs: Scannon VTT-testien kommentointi

Tuossa ratkaisee kuinka usein ja kuinka pitkään laite sulattelee. Laite ottaa tätä kiinni sitten lämmitysjakson aikana. Useammin sulattava laite joutuu tekemää töitä isommalla anto-/ottoteteholla, kuin sellainen pumpppu joka pääsee samaan harvemmalla sulatuksilla.

Ja silti kuvaajissa on otsikoina "tehon liukuva tuntikeskiarvo sisältäen sulatusjaksot"?

Eikö antotehon liukuva tuntikeskiarvo pitäisi olla kaikissa kuvaajissa sama riippumatta sulatusten, katkojen tms lukumääristä. Näin siis ainakin siihen pisteeseen saakka kunnes pumpun lämmitysteho riittää kattamaan lämmitettävän tilan lämmöntarpeen.

Kylläpäs rupeaakin jo huvittamaan koko testi hienoine tuloksineen.

 

[janti]

Vs: Scannon VTT-testien kommentointi

Eikö antotehon liukuva tuntikeskiarvo pitäisi olla kaikissa kuvaajissa sama riippumatta sulatusten, katkojen tms lukumääristä. Näin siis ainakin siihen pisteeseen saakka kunnes pumpun lämmitysteho riittää kattamaan lämmitettävän tilan lämmöntarpeen.

Näinhän sen pitäisi mennä jos laitteen säätö olisi täydellinen.

Tsekkaappa testien Liite 1 sivu 1 siitä näkee että lämpötehoja on pyydetty -10C 3380W, -5C 2650W, 0C 1920W, +5C 1190W ja +10C 460W. Kohtuu hyvin Liite 3, sivu 3 katkoviivakin (tuntikeskiarvo mittauksista) seuraa kyllä noita pisteitä, noilla katkokäynti/minitehopisteissä on säädössä epätarkkuutta ja tämän vuoksi tulos ei ole aivan sitä mitä pyydetään (esim. +5C ja +10C).

 

[VesA]

Vs: Scannon VTT-testien kommentointi

Ja silti kuvaajissa on otsikoina "tehon liukuva tuntikeskiarvo sisältäen sulatusjaksot"?

Eikö antotehon liukuva tuntikeskiarvo pitäisi olla kaikissa kuvaajissa sama riippumatta sulatusten, katkojen tms lukumääristä. Näin siis ainakin siihen pisteeseen saakka kunnes pumpun lämmitysteho riittää kattamaan lämmitettävän tilan lämmöntarpeen.

Kylläpäs rupeaakin jo huvittamaan koko testi hienoine tuloksineen.

Jos nyt oikein muistan niin ne eivät tuossa mittaa itse pumpusta tehoja mitenkään, eikä systeemi varsinaisesti tiedä mitä pumppu touhuaa eikä esimerkiksi ole kiinnostunut sulatuksista. Huoneessa mitataan erilaisia asioita kelloa vastaan ja tulokset yhdistetään lopuksi. Antotehot mitataan klimahuoneen laitteista joilla rakennuksen lämpöhäviöitä simuloidaan. Näiden pumppujen teho vaihtelee monestakin syystä, tuo on vain yksi edestakainen ajo. En muista miten hoitavat huonelämpötilan pysymisen kun pumpun teho ei enää riitä.. mutta alueella jossa teho riittää käyrät ovat samanlaiset, vastaten huoneen tarvetta.

 

[janti]

Vs: Scannon VTT-testien kommentointi

Jos nyt oikein muistan niin ne eivät tuossa mittaa itse pumpusta tehoja mitenkään, eikä systeemi varsinaisesti tiedä mitä pumppu touhuaa eikä esimerkiksi ole kiinnostunut sulatuksista.

Nyt puhut kylläkin siitä miten TM RM mittauttaa laitteensa.

Noissa VTT:n testeissä lukee1 sivulla selkeästi että lämpöteho määriteltiin entalpia-menetelmällä. => tehot mitataan juurikin pumpusta suoraan

Jos lämmitettävän tilan lämpötila laski alle +19,5C niin tilaa alettii lämmittää erillisillä lämmittimillä. Tämä tarkoitttaa sitä että oletettiin laitteen antavan maksimi antotehonsa +20C pyyntilämpötilalla ja 19,5C imulämpötilalla. Välttämättä kaikki laitteet eivät kuitenkaan toimi näin.

 

[VesA]

Vs: Scannon VTT-testien kommentointi

Nyt puhut kylläkin siitä miten TM RM mittauttaa laitteensa.

Noissa VTT:n testeissä lukee1 sivulla selkeästi että lämpöteho määriteltiin entalpia-menetelmällä. => tehot mitataan juurikin pumpusta suoraan

Jos lämmitettävän tilan lämpötila laski alle +19,5C niin tilaa alettii lämmittää erillisillä lämmittimillä. Tämä tarkoitttaa sitä että oletettiin laitteen antavan maksimi antotehonsa +20C pyyntilämpötilalla ja 19,5C imulämpötilalla. Välttämättä kaikki laitteet eivät kuitenkaan toimi näin.

No hupsista.. vähän noin minä niitä itsekin mittailin ja tulos oli että vaihteluväli on noissa invertteripumpuissa aikamoinen riippuen vaikkapa edeltävästä historiasta.

 

[nasha]

Vs: Scannon VTT-testien kommentointi

Jos lämmitettävän tilan lämpötila laski alle +19,5C niin tilaa alettii lämmittää erillisillä lämmittimillä. Tämä tarkoitttaa sitä että oletettiin laitteen antavan maksimi antotehonsa +20C pyyntilämpötilalla ja 19,5C imulämpötilalla. Välttämättä kaikki laitteet eivät kuitenkaan toimi näin.

Ei kai näin aikuisten oikeasti kukaan voi olla niin pöljä, että olettaa pumpun merkistä/mallista riippumatta pitävän huonelämpötilan vähintään asetetussa arvossa (esim. mainittu +20c)? Eli mahdollisesti osa pumpuista on käynyt koko testin ajan osatehoilla tai pahimmassa tapauksessa katkokäyntiä kun loppu lämpöteho on tehty jollain muulla lämmönlähteellä?

Tietysti jos testin tilaaja/maksaja on näin käskenyt tehdä niin kaipa sitä rahasta nykypäivänä tehdään mitä vaan.

Tässä kohtaa pitää varmaan mainita, että minua ei testin tulokset kiinnosta kyllä tippaakaan. En ole uutta pumppua hankkimassa. Ihmettelen vaan miten ylipäätään näin luokattomia testejä voidaan tehdä?

Ainakin hieno esimerkki siitä kuinka oikeilla pumppu- ja testiolosuhdevalinnoilla saadaan haluttu ilmalämpöpumppu näyttämmän kilpailijoitaan paremmalta.

 

[janti]

Vs: Scannon VTT-testien kommentointi

Eli mahdollisesti osa pumpuista on käynyt koko testin ajan osatehoilla tai pahimmassa tapauksessa katkokäyntiä kun loppu lämpöteho on tehty jollain muulla lämmönlähteellä?

Ainut merkki joka testiasetuksista on varmuudella kärsinyt on Fujitsu. Se kun ei ota kopressorista täysiä kierroksia muulla kuin maksimi puhallusasetuksella ja AUTO-puhallusnopeudella.

Muilla merkeillä ei ole ollut ainakaan selvästi ongelmia testiasetuksilla. Foorumilaisten raportoimat "Hemmo-testien" ottotehot ovat vastanneet VTT-testien vastaavissa lämpötilojen huippuottotehoja.

Noita SP-testien ottotehoja voi myöskin verrata VTT-tesitien hetkellisiin ottotehoihin esim. -15C.

 

[repomies]

Vs: Scannon VTT-testien kommentointi

Ainut merkki joka testiasetuksista on varmuudella kärsinyt on Fujitsu. Se kun ei ota kopressorista täysiä kierroksia muulla kuin maksimi puhallusasetuksella ja AUTO-puhallusnopeudella.

Tosin mainittakoon, että AWYZ14 testattiin tuossa suhteessa oikein, eli se kyllä näytti mihin pystyy (ja miten se sulattelee kylmemmällä kelillä lämmitystarpeen ollessa riittävän iso).

 

[janti]

Vs: Scannon VTT-testien kommentointi

Tosin mainittakoon, että AWYZ14 testattiin tuossa suhteessa oikein, eli se kyllä näytti mihin pystyy (ja miten se sulattelee kylmemmällä kelillä lämmitystarpeen ollessa riittävän iso).

Tuo testi olikin tilattu Fujitsun toimesta.

Ihan täysinhän ei tuo ole vertailukelpoinen noiden Scannon tilaamien testien kanssa.

Imuilman annettiin laskea +15C ennenkuin laitettiin apulämmitystä päälle. Antoteho on hiukan korkeampi kun imuilma on viileämpää.

Lämmitystehokäyrä oli loivempi, -26 C tehontarve vain 4 kW vs. Scannon tilaamissa 6 kW. Kyllä tuo 4 kW (-26 C) on kuitenkin lähempänä totuutta ILPin todellisella vaikutusalueella.
Ei se laite tuossa testissä kuitenkaan HIGH-nopeudella puhaltanut, kuin hetkittäin. AUTO-nopeus olisi voinut antaa paremman tuloksen. Oma juttu on sitten kuinka tuo vastaa todellista tilannetta, hyvin harva meistä täydellä puhalluksella laitetta huudattaa.
http://www.fgfinland.fi/PDF_www/VTT-S-08054-09.pdf

Aiemmin noita testattiin Scannon tilaamana AUTO-puhallusnopeudella. Tuolloin ei kerrottu millaisella tehokäyrällä laitteita ajettiin. Nykyinen testikäytäntö on kyllä tuohon parannus.
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=2617.0

 

[VesA]

Vs: Scannon VTT-testien kommentointi

Ei kai näin aikuisten oikeasti kukaan voi olla niin pöljä, että olettaa pumpun merkistä/mallista riippumatta pitävän huonelämpötilan vähintään asetetussa arvossa (esim. mainittu +20c)? Eli mahdollisesti osa pumpuista on käynyt koko testin ajan osatehoilla tai pahimmassa tapauksessa katkokäyntiä kun loppu lämpöteho on tehty jollain muulla lämmönlähteellä?

Tietysti jos testin tilaaja/maksaja on näin käskenyt tehdä niin kaipa sitä rahasta nykypäivänä tehdään mitä vaan.

Tässä kohtaa pitää varmaan mainita, että minua ei testin tulokset kiinnosta kyllä tippaakaan. En ole uutta pumppua hankkimassa. Ihmettelen vaan miten ylipäätään näin luokattomia testejä voidaan tehdä?

Ainakin hieno esimerkki siitä kuinka oikeilla pumppu- ja testiolosuhdevalinnoilla saadaan haluttu ilmalämpöpumppu näyttämmän kilpailijoitaan paremmalta.

Eikun tässähän on koko testimenetelmän hienous. Kaikista pumpuista on niille helpolla tavalla saatavat lukemat jo tiedossa vaikkapa virallisilta testauslaitoksilta tai muista normin mukaisista testeistä, suunnilleen kaikki mahdolliset vehkeet on testattu Euroventin http://www.eurovent-certification.com/ auditoiduissa ja sertifioiduissa testauslaitoksissa vakiomenetelmällä. Yleensä tulokset ovat kohtuullisen yhteneviä valmistajan omien numeroiden kanssa. Ei tätä kannata toistaa.

Tämäkin foorumi on väärällään erilaisia kaukosäätimen räpläysvinkkejä joilla pumpuista koitetaan houkutella normitesteissä nähdyt tehot ulos kotioloissa.. tyyliin laita pyynti reilusti yli / 30C jne. Tuossa VTT:n testauksessa nähdään mitä vehjes tekee vakiopyynnillä hiukan vaihtelevissa oloissa kun kaukosäädintä ei räplätä. Kotona on aina muita lämmönlähteitä, vaikkapa näin keväisin ulkolämpötila käyttäytyy öisin hyvinkin samalla tavalla kuin VTT:n syklissä ja aurinko lämmittää päivällä.

Skanno sitten koittaa valita sinne omalle kaupankäynnilleen edulliset kiinteät asetukset joilla pumppu syklistä ajetaan läpi, loppu on pumpun softan varassa. Tässä ei pyritäkään puolueettomuuteen vaan kullekin pumpulle edullisiin asetuksiin. Niinpä myös testiin valitut asetukset ovat aina mielenkiintoiset.. toki jos skanno testauttaa kilpailijan tuotetta tuloksiin kannattaa suhtautua hiukan varoen, voi olla että asetukset on valittu hiukan eri hengessä kuin omille pumpuille. Niinpä jos FH35 on ajettu yleisön mielestä erikoisilla asetuksilla siinä voi olla aika vahva vinkki pumpun todellisiin ominaisuuksiin.. jostain syystä nämä asetukset oli bisnekselle parhaaksi katsottu.

Ja sitten vakiomainos: tuon Argon kakeen ei tarvitse koskea lainkaan talven aikana, se pitää lämmön puolen asteen sisällä eikä hämäänny muista lämmönlähteistä. Ainoa poikkeus on pitkä kovan pakkasen jakso, sellaisen aikana joutuu lopulta käyttämään vehjettä vähän aikaa jäähdytyksellä että saa hiipuneet antotehot takaisin normaalitasolle.

 

[janti]

Vs: Scannon VTT-testien kommentointi

Erotettu omaksi aloitukseksi. /janti
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=18169.0