scriptin luominen / lämpöpumpun käskyttäminen kotiautomaation kautta

[kurre orava]

Olen tuossa lyhyen ajan tutustunut itselleni uusiin alueisiin eli raspiin ja kotiautomaatiosoftaan.

Projektin päämäränä on Niben seuraaminen ja tarvittaessa käskyttäminen automaattisesti kotiautomaation avulla. Löysästi tämä liittyy aiheisiin:

Käyntiaikojen pidentäminen

Ymmärrän keskeneräisen myynnin houkuttavuuden, oleellista on ettei kukaan uskottele itselleen että keskeneräinen tuote muuttuu softapäivityksillä valmiimmaksi. Kyllä ne tuppaa jäämään sellaisiksi jollaisina ne ovat lähteneet. Noo .. se nyt sitten riippuu. Jos muistaa ensimmäisen iPhonen softat...

lampopumput.info

Katkokäynnin hallinta

Hitachi Yutaki toimii näköjään hyvin. Aikoinani katselin myös Hitachin monoblockia ja dokumentaatio oli luottamusta herättävä. Miten tässä on katkokäynnin hallinta toteutettu? Selkeää mielikuvaa ei ole jäänyt. Erotettu tästä ketjusta tämä keskustelu omaksi aloitukseksi...

lampopumput.info

Itsellänihän on tunnetusti Niben F sarjan ohjain (SMO40) ja F2120-16 pumppu. Ja pyrkimyksenä siis saada pumpun käyntijaksot järkevimmiksi kylmällä kelillä. Nyt tuo tekee herkästi kylmällä niin että ajaa kovalla teholla asteminuutit nollaan ja jää sit tauolle. Tauon jälkeen asteminuutit kerkeävät painumaan turhan paljon pakkaselle ja taas mennään kohta kovilla kierroksilla. Ja tuolleen tuo jatkuu.

Tuon saisi helpoimmin suitsittua peukaloimalla asteminuuttilukua. Uplinkin nettisivujen kautta noita asteminutteja pystyy säätämään itse, ihan samalla tavalla kun itse laitteesta.

Olen tuossa nyt kokeillut yhdellä raspilla Home Assistanttia ja toisella raspilla openHAB. HA kytkeytyy uplinkiin API:n kautta kun taas openHAB:n bindingit toimivat hiukan eri periaatteella. Toinen niistä käy sarjaliikennekeskustelua suoraan SMO:n kanssa (emuloi Modbus40 palikkaa) ja toinen kirjautumalla käyttäjän uplink tilillä. Molemmilla saa tarvittavat tiedot vastaanotettua.

Tuhannen taalan kysymys tuossa lienee se, millä pystyn käskyjä lähettämään toiseen suuntaan eli kirjoittamaan tietoa SMO:lle? Kun tuo kerran onnistuu manuaalisesti uplinkin nettiliittymän kautta niin täytyy tuon onnistua myös sopivalla scriptillä kotiautomaatiossa. Mutta mistä ongin tuon esille? Pystyykö jollain ohjelmalla seuraamaan ja kopioimaan ne käskyt jotka lähtevät kun käyttöliittymää klikkaa?

Vai onko joku parempi keino?

Jos mahdollista niin haluaisin mieluummin käyttää tuohon käskyttämiseen uplinkin kun sarjaliittännän. Syynä se että mikäli uplink yhteys hyytyy niin pumppu jatkaa SMO:n turvin mutta mikäli sarjaliitäntäyhteys hyytyy niin menee vikatilaan koko laitos. HA:n uplinkin kautta tuota ei koodia kehittäneen kaverin mukaan pysty tekemään, hänen mukaan API ei taivu asteminuuttien muokkamiseen.

Kysymys on varmasti alkeellinen ja osittain tyhmä mutta kun nyt on tällainen heikkolahjainen IT:n suhteen niin pakko kysyä kun tietää et foorumin käyttäjien keskuudessa löytyy tämänkin alan osaajia.

 

[kurre orava]

Olen tuossa jatkanut yritysten ja erehdysten polulla ja jotain edistystä on jo mielestäni havaittavissa.

Saan hyvin luettua Niben arvot, niin sarjaliikenteen kun uplinkin puolelta. Toki 32 bittiset rekisterit jostain syystä korruptoituvat jos luvut ovat negatiivisiä (miksiköhän?) mutta noin yleisesti toimii ihan kiitettävästi. Toki myönnettäköön et olen aika monta laitehäiriötä ja yhteyshäiriötä saanut aikaan kokeilujen aikana.

Nibe on siis siinä uskossa että komennossa on Modbus40 palikka vaikka oikeasti on raspi ja sarjaliitäntä.

Nyt pääsin jo niin pitkälle kokeiluissa että olen onnistunut kirjoittamaan noita tarvittavia Niben rekistereitä, lähinnä siis asteminuuttien rekisterit. Mutta jostain syystä antamani komento tulee voimaan vaan hetkeksi jonka jälkeen joku taho (SMO40?) kumoaa tuon ja palauttaa arvot entiselleen. Lyhyeksi ajaksi nuo muuttuvat kuitenkin halutuiksi joten kirjoittaminen onnistuu mutta puuttuukohan komennoista jokin osa mikä sinetöisi tuon kirjoituksen vai onkohan minulla SMO40:n asetuksissa jokin täppä vielä poissa? Käyttämäni kirjoituskäsky on tuollainen (alla):

- inputs: {}
id: "5"
configuration:
itemName: SerialPortConnectedSMO40HeatPumps_DegreeMinutes16bit
state: "-60"
write: "-60"
type: core.ItemStateUpdateAction

Osaisiko joku koodiosaaja sanoa mikä minulla tuosta puuttuu jotta tuo pysyisi voimassa?

Sarjaliitännän kautta saa vaikka mitä tietoja pumpusta näkyviin, alla pieni osa, noista osa toki tulevat Uplinkin kautta. Olen ajanut uplinkia rinnan jotta saan ilmoituksen jos sarjaliitäntä hyytyy. Toki uplinkin kautta ja sähköpostissa tulee myös ilmoitus heti kun tietoliikenne SMO40:n ja oletetun Modbus40:n välillä jäätyy.

 

[roots]

Tuli vaan mieleen, onko tossa syteemissä ne taajuuden 'kiristyspannat'?
Onnistuuko niihin kirjoitus, eli laittaisit pannoilla niin kapean sokkelon ajotaajuudelle, eli ohjaisit koneen säätöö kokonaan ulkopuolisella ohjauksella kun Nibe ei tunnu osaavan semmosta rakentaa...

 

[kurre orava]

On tuossa nuo estoalueet, 2kpl. Mielestäni nekin olivat R/W tyyppisiä rekistereitä.

Pitää tutkia antaako se tehdä tuosta estoalueesta kuinka laajan? Kapeimmillaan tuo sai olla 3hz, se tuli kokeiltua kun rajasin alataajuudet käytöstä pois.

Mutta noin yleisesti käyntijakson loppupuolella kun asteminuutit ovat lähestymässä nollaa niin silloinhan tuo käy kyllä yleensä pienellä käyntinopeudella. Ja pitkän ”haulikkoammunnan” jälkeen onnistui tosiaan tuo kirjoitus mutta jostain syystä se ei kuitenkaan jää voimaan vaan SMO ylikirjoittaa sen taas.

Uplinkin kautta jos muuttaa asteminuutteja niin täytyy vielä kertaallen varmistaa tuon käskyn, tyyliin ”oletko täysin varma,,,” ja mietin jäiskö tuo vahvistus nyt pois. Mutta en äkkiseltään tiedä minkätyylinen tuo ”vahvistus” pitäisi olla.

 

[kurre orava]

Löysin lääkkeen tuohon yllä olevaan ongelmaan, olin kokemattomana ummikkona käyttänyt väärää kirjoitusmuotoa. Piti olla muodossa:

actions:
- inputs: {}
id: "2"
configuration:
itemName: SerialPortConnectedSMO40HeatPumps_DegreeMinutes16bit
command: "-60"
type: core.ItemCommandAction

Tuon kun ajaa niin asteminuutit muuttuvat ja pysyvätkin eli lähtevät tuon jälkeen uudesta asetetusta arvosta eivätkä palaudu enää takaisin niin kun aiemmin.

Pikku hiljaa, pikku hiljaa. Ennen seuraavaa lämmityssesonkia saattaa olla jo ihan toimivakin ohjaus käytössä

 

[kurre orava]

Jos jotakuta muuta kiinnostaa tätä aihetta niin lyhyt yhteenveto mitä olen tuohon käyttänyt raudan muodossa:

Raspberry Pi4 type B 4GB
Raspin virtalähde
USB-RS485 muunnin

Kivijalkakaupasta (Turun Triopakista) ostettuna raudan arvo noin 115 euroa, netistä saa varmaan halvemmalla.

Softana olen tuossa käyttänyt OpenHAB 3.1.0.M4 ja siihen tuo Nibe heatpumpbinding lisäksi. Ja vertailupohjana myös Niben uplink binding.

Niben modbus40 olisi kustantanut tukkurilta noin 300 euroa mutta sen lisäksi pitäisi olla jokin muu mikä ajaisi scriptin ja hoitaisi automaation eli raspia tms tarvis varmaan joka tapauksessa. Nyt tuossa säästyi tuo modbus40 palikka ja sen hankintakustannukset.

Täytyy kesän ajan katsoa toimiiko tuo kuinka vakaasti vai meneekö herkästi häiriölle. Akilleen kantapäänä tuossa juuri se et mikäli raspi kaatuu ja lakkaa vastaamasta niin lämpöpumppu menee vikatilaan. Ehkä tuohon täytyy jonkinlainen vahtikoira miettiä?

Muoks: raudan kustannuksiin täytynee lisätä muistikortin hinta vielä eli hiukan nousee mut ei tuollainen 32GB kortti nyt enää ole hinnalla pilattu.

 

[kurre orava]

Alla muutama kuva josta näkyy miten tuo openHAB:n automaatio käskyttää Nibeä.

Ylimääräistä päänvaivaa tuli tosiaan siitä ettei openHAB:n säänöissä laukaisijana voinut käyttää negatiivisia lukuja tai pystyi siis käyttämään mutta niitä ei ymmärretty. Niin piti sit parsia sääntö aika monella if/then lausekkeella kasaan.

Nyt oikeastaan vaan kokeilen toimintaa, asetukset on nyt niin että asteminuuttien saavuttaessa -27 (nousussa, kun kompura käy) automaatio kirjoittaa uudet asteminuutit -60 jos varaaja on alle 34C lämpöinen. Ei tästä mitään varsinaista hyötyä ole nykytilanteessa mutta toive on et lämmityssesongilla tuolla saisi siloiteltua puutteet pois Niben käytöstavoista. Nyt käyntijaksoista tulee hiukan pidempiä, käynnistykset vähenevät ja cop tietty laskee hiukan loppujaksosta mutta josko tuolla saisi tosiaan käynnin tasoitettua lämmityskaudella.

 

[kurre orava]

Jatkan tätä yksinpuhelua...

Saatuani asteminuutti”huijauksen” toimivaksi niin haasteenä oli ”enää” muutaman releen automatisointi. Halusin kärkitiedot ulos siitä käykö kompura ja onko sulatus menossa. Kuvittelin tuon olevan pieni kävely puistossa vaan eipä todellisuudessa ollutkaan.

Olin hankkinut ekan raspin yhteydessä myös gpio relekortiin eli raspin ”piikkeihin” tulevan laajennuskortin. Kuvittelin maallikkona et kun raspi ja relekortti ovat ikään kun yhtä puuta niin ohjailukin on helppoa ja suoraviivaista. Vaan eipä ollut käytännössä. Selasin netistä kaiken löytämäni informaation kun osoittautui ettei openhabian tuekaan lähtökohtaisesti gpio:ta. Lyhenne KVG oli aika tavalla otsaan tatuoituna. Aika monta ”sudo” komentoa tuli kyllä puttyn kautta syötettyä raspille ja mietin monta kertaa milloin katkeaa kamelin selkä ja koko järjestelmä kaatuu. Vasta asenntettuani raspi configin ja aktivoituani gpio:t manuaalisesti sain releet ekan kerran toimimaan. Tällä hetkellä releet toimivat vuorenvarmasti jos laukaisen säännöt manuaalisesti mutta tuntuu että automaattiikassa on vielä hiomisen varaa. Tai toiminnan varmuudessa. Mutta tuo lienee kuitenkin enemmän kiinni sääntöjen ehtojen muotoilusta kun perustekijöistä.

Lisäksi kun sain gpio:t toimimaan niin lakkasi asteminuttisääntö toimimasta. Mietin jo, olinko saanut jotain peruuttamatonta vahinkoa aikaiseksi jollain uhkarohkealla komennolla mutta vuorokauden tutkiskelun jälkeen huomasin loppujen lopuksi et kompressorin tilasta kertova rekisteri oli kadonnut listalta eikä säännön laukaisu siten enää toiminut kun ehdot eivät toteutuneet. Rekisterin palauttaminen korjasi tuon tilanteen.

Kuukauden lopussa taidan kääntään Nibestä kahvat pois ja lisäkokeilut jäävät sitä myöden syksyyn. Mutta kohtuu vakaalta tuo raspin toiminta näyttää kuitenkin joten eiköhän tuosta ole seuraavan lämmityssesongin siloittajaksi.

 

[pamppu]

Selasin netistä kaiken löytämäni informaation kun osoittautui ettei openhabian tuekaan lähtökohtaisesti gpio:ta.

Oho, ylläri. Domoticz sentään tukee heittämällä.

Espeasy ja joku wemos on yksi vaihtoehto tähän väliin. Ohjaa sitten sitä jollain muulla tekniikalla.

 

[kurre orava]

Joo, olin itsekin yllättynyt siitä kuinka hankalaksi tuo gpio:n käyttäminen oli tehty OH:ssa. Ilmeisesti aiemmissa versioissa on ollut tuki gpio:lle mutta niihin ei voinut palata kun tuota Niben sidosta ei taas käynyt yhteen vanhempien versioiden kanssa.

Mutta tuohon OH3:een oli alkuvuodesta tullut gpio sidos jonka jumppasin edestakaisin monta päivää ja välillä tosiaan ssh:n/puttyn kanssa sit ronklasin asetuksia ja imuroin koodia mitä ainakin kuvittelin tarvitsevani lukemieni juttujen perusteella. Lopulta tuo tosiaan sit hoitui sillä et latasin tuon mainitun raspi config:in ja sillä aktivoin nuo gpio:t. Raspi config:sta vaan varoiteltiin monessa paikassa et sillä saa tehtyä OH:ssa reipasta tuhoa jos yltiöpäisesti muuttaa asetuksia. Joten en muuttanut mitään muuta sillä paitsi tuon GPIO:n

Nyt tällä hetkellä kaikki toiminnot vaikuttavat toimivan oikein ja vakaasti, asteminuuttisääntö kirjoittaa asteminuutit uusiksi toivotulla tavalla jotta käyntijaksoihin saa vaikutettua ja releetkin kääntyvät sääntöjen mukaan. Tai oikeastaan tällä hetkellä vaan tuo ykkösrele joka kertoo kompuran käyvän, kakkosrele kun kertoo et sulatus on aktiivinen ja noita ei ole nyt juurikaan luonnollisesti esiintynyt. Kolmosrelestä meinasin tehdä hälytysrelen.

Tulevaisuudessa jos releitä tarvii lisää niin voisi miettiä joko tuota ratkaisua mitä @pamppu ehdotti tai sit vaikka erillisellä ethernetpalikalla olevat releet. Mutta tällä hetkellä mennään näillä kuitenkin.

Ihan hyvä järjestelmä tuo OH tuntuu olevan, mahdollisuuksia on paljon mutta niiden löytäminen ja käyttöön otto ei ole kyllä kaikesta helpointa tällaiselle minun kaltaiselle it taidoiltaan vajaa-älyiselle. Tuntuu et Home Assistantin käyttöönotto mikä pyörii toisella raspilla oli aika paljon helpompaa ja yksinkertaisempaa. Z-vave verkko on itegroitu tuohon HA:han ja se ei ollut mikään hankala homma.

Mutta, nyt kun kaikki tosiaan toimii niin en tiedä uskaltaako enää päivittää noita OH:n versioitakaan enää jos jotain lakkaa toimimasta. Ehkä joka tapauksessa täytyy tehdä kopio tuosta nykyisestä muistikortista jos jossain vaiheessa tulee ongelmia uusien versioiden kanssa tai jos kortti korruptoituu. Tosin ilmeisesti nykyraspeilla tuo korruptoituminen ei taida enää olla mikään kovin yleinen ilmiö?

 

[ShadowArm]

Kyllä ne kortit vieläkin menee välillä vaihtoon, niin varmuuskopio on hyvä olla. Itsellä meni juuri yksi missä oli vain unifi controllerisofta pyörimässä. Ilmeisesti logitus aiheutti kortin hajoamisen.

 

[pamppu]

Eikös uusimmat raspit saa boottaamaan ihan oikealta levyltä, kortitmsa heittää mäkeen. No saa vanhankin tietysti tehtyä niin että se otta vaan kernelin kortilta.

Mulla on vielä alkup. kortti ja raspi, 2014 -vuodesta on automaatio hyrrännyt tuossa raspissa.. Ihan jees…

 

[hanks]

Sopiskohan tämän otsikon alle tämä kysymys? Otin pörssisähkön käyttöön ja heittelee tuo tuntihinta niin tuntuvasti, että pitäisi saada maalämpöpumppu käymään niin että välttäisi kalliimmat tunnit. Thermia Diplomatissa on pari potentiaalivapaata kärkeä, jotka oikosulkemalla voi pumpun toiminnan estää tai sitten tehdä lämpötilan alennus kun laitta 10 kohmin vastuksen väliin. Montako astetta alennetaan voidaan asettaa pumpun käyttöpaneelista.

Ajatuksenani oli ajastaa noiden kärkien liittäminen vastuksen kera yksinkertaisesti siten, että 05:00-11:00 sekä 17:00-23:00 olisi alennettu lämpötila, muulloin normaali. Tuolloin tahtoo olla sähköhinta korkeampi kuin yöllä ja iltapäivällä.

Miten tuon ajastetun 307 ja 308 kärkien oikosulun voisi tehdä helpoimmin? Mulla olis yks Raspberry Pi, jonka voisi virittää tuohon, jos onnistuu helpolla. Noissa kärjissä näyttää olevan 5V jännite, joten raspin GPIO:ta ei siihen voi suoraan kytkeä, kun ne on 3V. Rele voisi olla yksi, mutta jos pärjäisi ilman olisi helpompaa.

 

[VesA]

Rele voisi olla yksi, mutta jos pärjäisi ilman olisi helpompaa.

Raspin GPIO-pinnejä ei kannata kytkeä suoraan mihinkään muihin sähköihin. Siistein olisi varmaan joku relehattu:

Amazon.com : raspberry pi relay hat

 

[hanks]

Joo, pistin rele-laudan tilaukseen, se ei tosin ollut hattu.

 

[iro]

Jos tarvitaan vain kiinteää vuorokausiajastusta niin helppo tapa olisi käyttää "vanhanaikaista" relelähdöllä olevaa kellokytkintä. Miinuksena tietysti että ei tarvetta kolvailla tai koodailla

 

[pamppu]

Espeasy+releet olis hiukan vähemmän overkill kuin raspberry

 

[hanks]

Espeasy+releet olis hiukan vähemmän overkill kuin raspberry

Lähinnä tuo raspberry tuli mieleen kun sattuu olemaan kaapissa yksi B+ jolla ei ole enää mitään käyttöä. Siltä osin kustannus on nolla euroa, relekortti muutama euro siihen päälle.

 

[mstr]

Projektin päämäränä on Niben seuraaminen ja tarvittaessa käskyttäminen automaattisesti kotiautomaation avulla.

Samankaltaisia virityksiä F1255 kanssa. Lähti liikkeelle siitä, että katkokäynnillä Nibe tuntui turhaan ajavan välillä turhan isolla teholla ja tuumasin että käyntijaksoja voisi pidentää ja käynnistysten määrää pienentää sillä, että pitäisi Niben tehon koko ajan minimissä. Tämä on mahdollista ja sopivissa olosuhteissa pääsee hyvin pitkiin jaksoihin. Sen sijaan jatkuvan käynnin alueella Nibe SW toimii hyvin enkä näe siinä tarvetta virityksiin.

Aluksi laitoin digipotentiometrit BT1 ja BT25 kiinni joilla tuota pääsin säätämään. Viime syksynä sain toimimaan MODBUS R/W ja on yksinkertaisempaa säätää kirjoittamalla tiettyihin rekistereihin. Mulla on Raspi/Python <-> ESP/c <-> MODBUS.

Olen käyttänyt kompressorin käynnistysrajana -300 ja lisävastusten rajana -800. Tästä seuraa että Nibe alkaa lisätä kierroksia -500:ssa. Min-moodissa AM korjauksen rajoina on nyt -450/-150. Niin kauan kuin AM on -300...-150, RAspi ei säädä ja Nibe junnaa samassa minimitilassa. RAspi ohjaa digipotikalla BT1 samaksi kuin tavoite jolloin AM korjauksia harvoin tarvitaan. Riippuu ulkolämpötilasta, mihin suuntaa menovesi muuttuu. Jos sisälämpö nousee liikaa, annan pysätyskomennon joka pudottaa pyyntiä 5 pykälää ja nollaa AM. Sisälämpötila on pysnyt +-0,5 C rajoissa. Meillä on lämmitysputket ontelolaatoissa ja muutokset hitaita.

Jos toisaalta tarvii lisätehoa, komennan AM -500 jolloin Nibe lisää kierroksia. Olen rajoittanut kierrokset leudolla säällä 32...38 Hz alle.

Mitä hyötyä/haittaa virityksistä on? Em. selviää että tässä tarvitaan päivittäin käsiohjausta katkokäynnin alueella ja menetetään MLP etu "asenna ja unohda". Ainakin käynnistysten määrä on pienentynyt. KÄsisäätöä tarvitsen joka tapuksessa etenkin keväisin, kun aurinko lämmittää voimakkaasti. Katson ennusteesta onko luvassa aurinkoa ja komennan lämmityksen pois aamulla. Keväällä auringon takia tulee yksi pysäytys / vrk. Jos olisi spot sähkö, voisi sen hinnan kai ottaa huomioon myös.

Vaikutus COP:iin on kiinnostava mutta vaikea analysoida. COP näyttää olevan 20 Hz:llä hieman alempi kuin esim. 34 Hz:llä. Kun Nibe junnaa 20 Hz:llä, COP laskee jyrkästi kun menoveden lämpö nousee. Voisin kai lisätä jonkin pitemmän aikavälin COP arvon laskennan ja verrata normaaliin moodiin.

 

[hanks]

Sopiskohan tämän otsikon alle tämä kysymys? Otin pörssisähkön käyttöön ja heittelee tuo tuntihinta niin tuntuvasti, että pitäisi saada maalämpöpumppu käymään niin että välttäisi kalliimmat tunnit. Thermia Diplomatissa on pari potentiaalivapaata kärkeä, jotka oikosulkemalla voi pumpun toiminnan estää tai sitten tehdä lämpötilan alennus kun laitta 10 kohmin vastuksen väliin. Montako astetta alennetaan voidaan asettaa pumpun käyttöpaneelista.

Näytä liitetiedosto 77869

Ajatuksenani oli ajastaa noiden kärkien liittäminen vastuksen kera yksinkertaisesti siten, että 05:00-11:00 sekä 17:00-23:00 olisi alennettu lämpötila, muulloin normaali. Tuolloin tahtoo olla sähköhinta korkeampi kuin yöllä ja iltapäivällä.

Miten tuon ajastetun 307 ja 308 kärkien oikosulun voisi tehdä helpoimmin? Mulla olis yks Raspberry Pi, jonka voisi virittää tuohon, jos onnistuu helpolla. Noissa kärjissä näyttää olevan 5V jännite, joten raspin GPIO:ta ei siihen voi suoraan kytkeä, kun ne on 3V. Rele voisi olla yksi, mutta jos pärjäisi ilman olisi helpompaa.

Sain relelaudan aliexpressistä (tuli epsanjasta joten tullia ei näyttänyt asia kiinnostavan). Moisen virityksen tein:

Eli piuhat kiinni Thermia Diplomaatin 307 ja 308 kärkiin (löytyvät pumpun sisältä kytkentäkiskosta). Toisen piuhan väliin 10 kOhmin vastus.

Raspberry Pi B+:n ja relelaudan väliin kolme jumpperikaapelia (GND->GND, GPIO18->IN1, 5V->VCC). MLP:stä tulevat piuhat kiinni relelaudan releeseen NO1 ja COM1 kärkiin.

Pythonilla yksinkertaiset skriptinpätkät releen päälle- ja pois-kytkemiseen.

import RPi.GPIO as GPIO

relay_pin = 18

GPIO.setwarnings(False)

GPIO.setmode(GPIO.BCM)
GPIO.setup(relay_pin, GPIO.OUT)
GPIO.output(relay_pin, GPIO.HIGH)

Sitten crontabiin ajastus kuten oli ajatus.

0 5 * * *    /usr/bin/python /home/pi/gpio_low.py
0 11 * * *    /usr/bin/python /home/pi/gpio_high.py
0 17 * * *    /usr/bin/python /home/pi/gpio_low.py
0 23 * * *    /usr/bin/python /home/pi/gpio_high.py

Asetin huonelämpötilaksi 21 astetta ja lämpökäyräasetuksista alennuksen 2 asteeseen. Eli puolet ajasta pumppu pyrkisi 21 asteeseen ja puolet 19. Aiemmin oli 20 astetta, josko tuo nyt keskiarvoisesti olisi about sama asia. Saas nähdä huomaako lämpötilassa eroa, lattialaatassa on yhteensä 20 kuutiota betonia, sillä on kyllä aika hyvä varauskyky. Jos lämpötilaero tuntuu liian isolta, pitää kokeilla laskea tuota alennusta 1 asteeseen.

 

[hanks]

Espeasy+releet olis hiukan vähemmän overkill kuin raspberry

Tulipa sitten kokeiltua tätäkin. Kiinasta sai muutamalla eurolla Wemos D1 mini esp8266-laudan johon laitoin espeasyn. Tein tuon mlp:n ohjauksen pelkällä optoerottimella, relettä ei tarvinnut ollenkaan kun toista heikkovirtapiiriä ohjaa.

Espeasyn saa pysymään ajassa NTP:llä ja säännöillä oli helppo tehdä ohjauksen ajastus.