Siirtoverkkojen pullonkaulatuloista 25% eun yhteisiin siirtoyhteys projekteihin?

Mase

Aktiivinen jäsen
Ruotsin sisäiset pullonkaulat eivät taida olla pelkkää haluttomuutta tehdä vahvistuksia. Olen aikoinaan saanut käsityksen, että kysymyksessä on ongelmat johtoalueiden saamisessa, olenkohan oikeassa? Tanskan yhteyksien vahvistaminen lisäisi pullonkaulojen vaikutusta Ruotsin sisällä. Pörssihinnat Ruotsissa ja Tanskassa eivät mielestäni viittaa siihen, että Tanska-yhteydet olisivat pullonkaula.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Ruotsin sisäiset pullonkaulat eivät taida olla pelkkää haluttomuutta tehdä vahvistuksia. Olen aikoinaan saanut käsityksen, että kysymyksessä on ongelmat johtoalueiden saamisessa, olenkohan oikeassa? Tanskan yhteyksien vahvistaminen lisäisi pullonkaulojen vaikutusta Ruotsin sisällä. Pörssihinnat Ruotsissa ja Tanskassa eivät mielestäni viittaa siihen, että Tanska-yhteydet olisivat pullonkaula.
Tämä sanotaan epäsuorasti koska pullonkaulatuloista vain pieni osa tulee Tanskan ja Ruotsin rajalla.

Ruotsilla on näitä tuloja tällä hetkellä ”tilillä” noin 85 miljardia kruunua eli noin 7,9 miljardia euroa. Niistä 75 prosenttia on tullut maan sisäisestä sähkönsiirrosta, sillä Ruotsi, toisin kuin esimerkiksi Saksa tai Suomi, on jaettu hinta-alueisiin – mikä taas on EU:n toive.
 

kotte

Hyperaktiivi
Ruotsin sisäiset pullonkaulat eivät taida olla pelkkää haluttomuutta tehdä vahvistuksia. Olen aikoinaan saanut käsityksen, että kysymyksessä on ongelmat johtoalueiden saamisessa, olenkohan oikeassa?
Voisivat vetää tasavirtasiirtojohtoja olemassa oleviin johtokäytäviin tai tasavirtakaapeleita jonnekin tien varteen tai vaikka mereen pohjoisesta etelään. Alan teollisuushan on pitkälti ruotsalaista. Kiinalaiset ovat vetäneet omaan maahansa pitempiä ja järeämpiä yhteyksiä (mahdollisesti enemmän tai vähemmän eurooppalaiseen teknologiaan nojautuen), mitä tarvittaisiin pituuden puolesta maan päästä päähän ja tehoa yllin yllin siihen nähden, millä maan sisäiset pullonkaulat poistuisivat.

Lakiasiatkin ovat ruotsalaisten omia. Kai sielläkin on jokin mahdollisuus pakkolunastaa maata teitä, rautateitä ja voimansiirtolinjoja varten, jos muuta ratkaisua ei valtakunnan erikoisen tärkeitä hankkeita varten ole?
 

fraatti

Hyperaktiivi
Ruotsi pyyhkäisi Aurora 2, Fenno-Skan 3 ja Konti Skanin pois investointi suunnitelmistaan....

“We hope it’s a delay,” Jussi Jyrinsalo, Fingrid’s senior vice president for grid planning, told Montel, though “political intervention in the matter is always a surprise”.

His comments came after Swedish TSO Svenska Kraftnat submitted a revised investment plan excluding planned Sweden-Finland transmission links Aurora Line 2 (1 GW) and Fenno-Skan 3 (800 MW), as well as the 1 GW Konti Skan upgrade to Denmark, citing the Swedish government’s ongoing dispute over EU congestion revenue rules.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Alkaa olla kiirettä saada sille tyhjälle tontille voimalaa pohjoisessa ja lisää paksuja siirtoyhteyksiä suoraan baltiaan, nekin toivovat edullisempaa sähköä työpaikoille
Itseasiassa ovat alkaneet jo Virossa empimään että kaipaavatko edes Estlink 3sta enää. Eivät näe Suomen kehitystä sellaisena että täältä virtaisi halpaa sähköä sinne jatkuvasti.
 
Back
Ylös Bottom