Terve,
Kuten arvata saattaa olen hankkimassa pumppua ja koittanut miettiä sen sijoituspaikkaa. Alkuperäinen suunnitelmani oli laittaa IVLP keittimen rinnalle primäärilähteeksi (http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=5105.0). Hinta kuitenkin karkasi käsistä. Sikäli sääli koska mielestäni ajatus olisi ollut kiinnostava kokeilla esim. Oilonin pumpulla. Nyt olen ajatellut vaihtaa suunnitelmaa ja laittaa ILP:n. Pöydällä pyörii Mitsun FD35VABH esite.
Pohjapiirustukset ja vesi/viemäritiedot digikuvina surkealla kameralla skannerin puutteessa ovat vähän suhruiset. Mutta ehkä niistä ajatus kuitenkin käy ilmi. Liitteenä myös pinta-alatiedot ja tilavuus.
Tässä nykytilanne:
- asunnossa 2-tariffi -sähkö
- 1800 litran Jäspin vedenkeitin joka lämpenee nykyisin yösähköllä
- varaajasta vesi Nereuksen vesikiertoiseen lattialämmitykseen
- erillinen käyttöveden lämmitin myöskin sähköllä (en muista tilavuutta, mutta perinteinen normikokoinen)
- kaksi takkaa joita poltetaan vuoropäivin alhaalla ja ylhäällä ehkä noin marras-maaliskuu
Peruslämpö yläkerrassa säädetty n. 20 asteeseen, alakerrassa 19 joista takat sitten nostaa hieman ylöspäin.
Vuosikulutus 1.1.2008 - 31.12.2008
- Total: 23007 kWh josta
- Päiväsähköä: 6844 kWh
- Yösähköä: 16163 kWh
ILP:llä lämmitettävästä pinnasta jäisi pois yläkerrassa WC:t ja kodinhoitohuone. Ja sikäli jos koneen laittaisi alakertaan niin siellä pukuhuone, WC, suihku ja sauna. Näissä jatkossakin tulisi olemaan lattialämmitys päällä. Lattiamateriaalit ovat ILP:n lämmittämässä tilassa yläkerrassa eteishallissa KHH ja WC:n oveen asti ja keittiössä laattaa. Muuten parkettia.
Ajatuksena olisi laittaa pumppu yläkertaan ja lämmittää alakertaa takalla sen mitä extraa tarvitsee. Sijoituspaikoiksi yläkertaan olen hahmotellut muutamaa vaihtoehtoa. Alla oman ja hallituksen konsensussuosikkijärjestys paremmasta huonompaan. Yläkerran piirustukseen koitin myös asiaa hahmotella.
1. Pumpun sisäyksikkö KHH oven päälle. Kondenssiveden saisi helposti vedettyä KHH:ssa olevaan poistoviemäriin (oven oikealla puolella WC:n seinää vasten). Ulkoyksikkö takapihan (yläreuna, suuntana pohjoinen) kuistin sivuun. Putket ulko-sisäyksikön välille välikaton kautta. Sähköt ulkoyksikölle alakerran teknisestä tilasta uudella syötöllä. Etuna siisti asennus sisätiloissa, tosin vähän työläämpi. Plussana myös se, että nykyinen ilmanvaihtokone on KHH:ssa ja humisee valmiiksi. Ei makuuhuoneita sisäyksikön välittömässä läheisyydessä.
2. Tuulikaapin oven päällä talon päädyssä. Helpohko asennus. Miinuksena kondenssiveden ja kaasu/nesteputkien vienti näkyvissä tuulikaapin läpi seinällä. Sekä sisä- että ulkoyksikkö lähellä makuuhuoneita.
3. Keittiön seinä. Helppo asennus, suoraan ulkoseinään. Ulkoyksikönkin saisi helposti kiinni ja sähköistettyä (kuistin alla alakerrassa on varastotilaa joka puuttuu piirustuksista).
Ehkä on myös hyvä tietää, että koko keittiön katossa on 15, erkkerin 5 sekä olohuoneen katossa 20 kpl halogeenilamppuja á 20W (jaettu viiteen eri piiriin). Pimeään aikaan niistä lähtee myös kohtuullisesti lämpöä vaikka eivät kaikki kerralla olekaan yleensä päällä.
Kovin suurta säästöä sähkössä en odota, ehkä kuitenkin jotain. Mennee ehkä enemmän harrastuksen puolelle ja kesällä laitetta voi myös käyttää viilennykseen ja kuivaahan se myös tulevilla ensikesän kovilla helteillä ilmaa.
Ajatuksia, kommentteja?
-p
Kuten arvata saattaa olen hankkimassa pumppua ja koittanut miettiä sen sijoituspaikkaa. Alkuperäinen suunnitelmani oli laittaa IVLP keittimen rinnalle primäärilähteeksi (http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=5105.0). Hinta kuitenkin karkasi käsistä. Sikäli sääli koska mielestäni ajatus olisi ollut kiinnostava kokeilla esim. Oilonin pumpulla. Nyt olen ajatellut vaihtaa suunnitelmaa ja laittaa ILP:n. Pöydällä pyörii Mitsun FD35VABH esite.
Pohjapiirustukset ja vesi/viemäritiedot digikuvina surkealla kameralla skannerin puutteessa ovat vähän suhruiset. Mutta ehkä niistä ajatus kuitenkin käy ilmi. Liitteenä myös pinta-alatiedot ja tilavuus.
Tässä nykytilanne:
- asunnossa 2-tariffi -sähkö
- 1800 litran Jäspin vedenkeitin joka lämpenee nykyisin yösähköllä
- varaajasta vesi Nereuksen vesikiertoiseen lattialämmitykseen
- erillinen käyttöveden lämmitin myöskin sähköllä (en muista tilavuutta, mutta perinteinen normikokoinen)
- kaksi takkaa joita poltetaan vuoropäivin alhaalla ja ylhäällä ehkä noin marras-maaliskuu
Peruslämpö yläkerrassa säädetty n. 20 asteeseen, alakerrassa 19 joista takat sitten nostaa hieman ylöspäin.
Vuosikulutus 1.1.2008 - 31.12.2008
- Total: 23007 kWh josta
- Päiväsähköä: 6844 kWh
- Yösähköä: 16163 kWh
ILP:llä lämmitettävästä pinnasta jäisi pois yläkerrassa WC:t ja kodinhoitohuone. Ja sikäli jos koneen laittaisi alakertaan niin siellä pukuhuone, WC, suihku ja sauna. Näissä jatkossakin tulisi olemaan lattialämmitys päällä. Lattiamateriaalit ovat ILP:n lämmittämässä tilassa yläkerrassa eteishallissa KHH ja WC:n oveen asti ja keittiössä laattaa. Muuten parkettia.
Ajatuksena olisi laittaa pumppu yläkertaan ja lämmittää alakertaa takalla sen mitä extraa tarvitsee. Sijoituspaikoiksi yläkertaan olen hahmotellut muutamaa vaihtoehtoa. Alla oman ja hallituksen konsensussuosikkijärjestys paremmasta huonompaan. Yläkerran piirustukseen koitin myös asiaa hahmotella.
1. Pumpun sisäyksikkö KHH oven päälle. Kondenssiveden saisi helposti vedettyä KHH:ssa olevaan poistoviemäriin (oven oikealla puolella WC:n seinää vasten). Ulkoyksikkö takapihan (yläreuna, suuntana pohjoinen) kuistin sivuun. Putket ulko-sisäyksikön välille välikaton kautta. Sähköt ulkoyksikölle alakerran teknisestä tilasta uudella syötöllä. Etuna siisti asennus sisätiloissa, tosin vähän työläämpi. Plussana myös se, että nykyinen ilmanvaihtokone on KHH:ssa ja humisee valmiiksi. Ei makuuhuoneita sisäyksikön välittömässä läheisyydessä.
2. Tuulikaapin oven päällä talon päädyssä. Helpohko asennus. Miinuksena kondenssiveden ja kaasu/nesteputkien vienti näkyvissä tuulikaapin läpi seinällä. Sekä sisä- että ulkoyksikkö lähellä makuuhuoneita.
3. Keittiön seinä. Helppo asennus, suoraan ulkoseinään. Ulkoyksikönkin saisi helposti kiinni ja sähköistettyä (kuistin alla alakerrassa on varastotilaa joka puuttuu piirustuksista).
Ehkä on myös hyvä tietää, että koko keittiön katossa on 15, erkkerin 5 sekä olohuoneen katossa 20 kpl halogeenilamppuja á 20W (jaettu viiteen eri piiriin). Pimeään aikaan niistä lähtee myös kohtuullisesti lämpöä vaikka eivät kaikki kerralla olekaan yleensä päällä.
Kovin suurta säästöä sähkössä en odota, ehkä kuitenkin jotain. Mennee ehkä enemmän harrastuksen puolelle ja kesällä laitetta voi myös käyttää viilennykseen ja kuivaahan se myös tulevilla ensikesän kovilla helteillä ilmaa.
Ajatuksia, kommentteja?
-p
