Sokkeloinen pohjapelti

Peku 2012

Lämpöpumppu ym energiaharrastelu
Useassa pumpputyypissä pohjalevy on sulamisvesiä ajatellen aivan liian sokkeloinen. Aivan kuten VesA tossa jo kommentoikin, eli laitteet ovat pohjimmiltaan jäähdytyskoneiden muunnoksia, joten pohjoisissa oloissa kiinnijäätynyttä vettä joudutaan tietyissä oloissa ja lämpötiloissa sulattelemaan sähköllä, joka itse asiassa kuulostaa aika järjettömältä.

Omassa Mitsussakin oli tässä talven alla kennon alareunan jäätymisvaivaa, joka onneksi poistui pienellä jäähdyketäytöllä. Nyt kenno peittyy koko alaltaan mukavan tasaiseen huurrekerrokseen, joka häviää sulatusvaiheen aikana.
 
Vs: Sokkeloinen pohjapelti

Jos meille tulee joskus sellainen ilp jossa on suora tai sokkeloinen pohjapelti niin ilmeenkään värähtämättä leikkaan koko kennon alapuolelta sentin leveän rainan pois. Jos vetää ilmaa ohi kennon niin siihen on joku kumitiiviste laitettava.
 
Vs: Sokkeloinen pohjapelti

pökö sanoi:
Se ehkä olisi ongelmattomin. Omassa Fujitsussa pohjalevyssä on selvä kaato yhteen reikään ja se on toiminut ilman vastuksiakin useat talvet moitteetta.
Oliko tossa Pökön ASU 9 LB:ssä ollut alunpitäen pohjapellin vastusta, vai oletko itse poistanut sen??
Asiallisen näköisen vesilipan olet tehnyt koneen alle ;)
 
Vs: Sokkeloinen pohjapelti

Vastus oli heti uutena mutta kun mainostettiin ettei sitä tarvita niin se kytkettiin irti. Muistaakseni neljä ekaa talvea se oli kokonaan pois käytöstä ja sen jälkeen vaihtelevasti. Pienintäkään ongelmaa ei ole ollut ilman vastusta eikä vastuksen kanssakaan, vesi pakenee reijästä liukkaasti pois kuten kuva osoittaa.
Tällä hetkellä vastus on käytössä.
 
Vs: Sokkeloinen pohjapelti

Peku 2012 sanoi:
Oiskohan ratkaisu kokonaan pohjalevytön ulkoyksikkö :-\

Laitteen rungon muodostaisi vain jonkinmoinen alta avoin tukikehikko, jonka päälle kompura ja höyrystin - puhallin olisivat kiinnitettynä. Päällä peltikoppa kuten ennenkin. Näin vedellä olisi esteetön valuma koneikon pohjasta.
Suomessa tuon pohjalevyn tilalla voisi olla ylimääräinen höyrystinkenno, jolloin ilman virtauksenkin saisi kohdalleen. Kunhan kotelon etu- ja takareunat ovat riittävän tukevat ja näihin liittyvät nykyisen kaltaiset asennusjalakset, ei kennon vauriovaara asennuksessakaan liene kohtuuton. Kompressorin ripustus voisi olla nykyisenkin kaltaisessa pikkukotelossa lisäkennon yläpuolella tai sen jatkeena toisesta päästä.
 
Vs: Sokkeloinen pohjapelti

kotte sanoi:
Suomessa tuon pohjalevyn tilalla voisi olla ylimääräinen höyrystinkenno, jolloin ilman virtauksenkin saisi kohdalleen. Kunhan kotelon etu- ja takareunat ovat riittävän tukevat ja näihin liittyvät nykyisen kaltaiset asennusjalakset, ei kennon vauriovaara asennuksessakaan liene kohtuuton. Kompressorin ripustus voisi olla nykyisenkin kaltaisessa pikkukotelossa lisäkennon yläpuolella tai sen jatkeena toisesta päästä.
Aattelitko tavallaan kolmisivuista kennoa, eli pitkän osan ja kaarevan lisäksi myös pohja olisi höyrystintä ? Mitenhän tuo olisi jaettavissa :-\
 
Vs: Sokkeloinen pohjapelti

Peku 2012 sanoi:
Aattelitko tavallaan kolmisivuista kennoa, eli pitkän osan ja kaarevan lisäksi myös pohja olisi höyrystintä ? Mitenhän tuo olisi jaettavissa :-\
Nimenomaan. Tuskin tuota kannattaa valmistaa muuten kuin niin, että pohjalle kiinnitettäisiin ylimääräinen suora kenno, jonka pinta-ala olisi siis samaa luokkaa kuin päässä olevan kennonosan pyöristyksestä lähtien. Kenno olisi joko välittömästi pääkennon alimman osan yläpuolella (parempi suojaus), tai alinna (jolloin voisi olla suurempi). Edellinen vaatii jonkinlaisen tilkintätiivisteen kylmäputken mutkille pääkennon päätyosaa vasten.

Joka tapauksessa neste tulee ensin ylimääräiseen kennoon ja menee siitä nykyisen kaltaiseen pääkennoon.
 
Vs: Sokkeloinen pohjapelti

Noin toteutettuna saattaisi vaikka onnistuakin , mietin vaan tota kennon päätylenkitystä / liittymiä , sekä niiden tilkkimistä. Tarvitseeko sen yleensä olla kuinka tiivis?
Muutoin höyrystimen pinta-alaa ei varmaan auttais hirveästi kasvattaa, ainakaan jos kyseessä on kapillaarikone, eli pohjaosan kennon tulisi olla likimain kaariosan kokoluokkaa.
 
Vs: Sokkeloinen pohjapelti

miksei kennostoa olisi syytä kasvattaa?
ainakin tuo green 2,5 rivinen on minut ja monen muunkin aika hyvin onnistunut vakuuttamaan tehokkuudessaan..
mitsullahan on tuossa uusia aineita käyttävässä pumpussa jo 3 rivinen kennosto...
 
Vs: Sokkeloinen pohjapelti

mikkoimp sanoi:
miksei kennostoa olisi syytä kasvattaa?
ainakin tuo green 2,5 rivinen on minut ja monen muunkin aika hyvin onnistunut vakuuttamaan tehokkuudessaan..
mitsullahan on tuossa uusia aineita käyttävässä pumpussa jo 3 rivinen kennosto...
Kyllä joo.. mutta tämä seikka on varmaan huomioitu myös sisäyksikössäkin.
 
Vs: Sokkeloinen pohjapelti

Peku 2012 sanoi:
Kyllä joo.. mutta tämä seikka on varmaan huomioitu myös sisäyksikössäkin.

Noissa vanhoissa Sanyo 123 -sukuisissa vehkeisssä on melko portaattomasti säätyvä ulkoyksikön potkuri jolla kennon tehoa säädellään.. pienemmällä kennolla varustellussa, muuten samanlaisessa 93-mallissa on simppelimpi potkurin ohjaus.
 
Vs: Sokkeloinen pohjapelti

VesA sanoi:
Noissa vanhoissa Sanyo 123 -sukuisissa vehkeisssä on melko portaattomasti säätyvä ulkoyksikön potkuri jolla kennon tehoa säädellään.. pienemmällä kennolla varustellussa, muuten samanlaisessa 93-mallissa on simppelimpi potkurin ohjaus.
Joskus olen noita säätyviä potkureita miettinyt ulkoyksikössä. Onko mitää järkeä käyttää muuta kuin täyttä tehoa jatkuvasti? Pyritäänkö pienemmillä kierroksilla säästämään laakereita, sähköä vai naapureiden korvia?

En saa päähäni montaakaan tilannetta jossa pienemmillä kierroksilla saataisiin parannettua energiatehokkuutta. Melu ja kuluminen ovatkin sitten taas kokonaan eri asia.
 
Vs: Sokkeloinen pohjapelti

ilpo_ sanoi:
Joskus olen noita säätyviä potkureita miettinyt ulkoyksikössä. Onko mitää järkeä käyttää muuta kuin täyttä tehoa jatkuvasti? Pyritäänkö pienemmillä kierroksilla säästämään laakereita, sähköä vai naapureiden korvia?

En saa päähäni montaakaan tilannetta jossa pienemmillä kierroksilla saataisiin parannettua energiatehokkuutta. Melu ja kuluminen ovatkin sitten taas kokonaan eri asia.
Muuttuvia kierroksia kaiketi käytetään kylmäprosessin parempaan hallintaan, eikä niinkään paremman energiatehokkuuden takia (melusta tai kulumisesta nyt puhumattakaan). Kapillaarikoneiden aikaan tuolla oli suurempikin merkitys, mutta EEV:n ohjausalgoritmitkin ovat epätäydellisiä ja puhaltimien nopeudensäädöllä pystyy (lämpötila-antureihin nojautuen) vaikuttamaan kylmäprosessin tilaan nopeammin ja suorempaan kuin pelkkiä lämpötila-antureita ja tehonsäätöasetuksia hyödyntävällä EEV:n ohjausalgoritmilla.
 
Vs: Sokkeloinen pohjapelti

kotte sanoi:
Muuttuvia kierroksia kaiketi käytetään kylmäprosessin parempaan hallintaan, eikä niinkään paremman energiatehokkuuden takia (melusta tai kulumisesta nyt puhumattakaan). Kapillaarikoneiden aikaan tuolla oli suurempikin merkitys, mutta EEV:n ohjausalgoritmitkin ovat epätäydellisiä ja puhaltimien nopeudensäädöllä pystyy (lämpötila-antureihin nojautuen) vaikuttamaan kylmäprosessin tilaan nopeammin ja suorempaan kuin pelkkiä lämpötila-antureita ja tehonsäätöasetuksia hyödyntävällä EEV:n ohjausalgoritmilla.

niin.. ja jos kennon teho jo riittää kompuran kierrättämän tavaran höyrystämiseen asteen-parin sisällä ulkolämpötilasta ei potkurin raivoisalla lisäpuhalluksella ole siihen paljon lisää annettavaa. Nuo Argot pyrkivät käyristä hyvin näkyvällä tavalla eroon liiasta tulistuksestakin..
 
Takaisin
Ylös Bottom