Sopiva huonelämpötila/-kosteus

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja fraatti
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Mulla on jotenkin hassu puoliso, tuoss aiemmin kesällä kun kyselin sisälämpötilojen käydessä hetkittäin 28 asteen tienoilla, että pitäiskö ilppi laittaa jäähdyttämään, vastaus oli, ettei ole kuuma. Nyt mittari näyttää 21 astetta sisällä ja omasta mielestäni alkaa olla hieman koleaa, joten kyselin, pitäiskö lämmitys laittaa päälle. Sain vastauksen, ettei ole kylmä :) Noh, katsotaan milloin sille tulee kylmä, itehän voin aina laittaa villaa päälle ja muutenkin vietän talossa aikaa paljon vähemmän!
Sähkön säästäjä taitaa olla rouva laita nyt hyvänen aika lämmitystä vaan päälle ja kesällä laitat ennen kuin sisä lämpötila edes nousee 28°C tienoille, sanot sille että 1kwh kun se syönyt niin lämpöä on tullut jo monin kertaisesti ja viilennys maksaa vain euron tai pari päivässä.
 
Immeiset ovat aika erilaisia lämpötaloudeltaan ja millaisen kiertoveripumpun ovat saaneet telakalla. Itse käytän villatöppösiä kesät talvet, paitsi tänä kesänä oli vetämättömän kuuma ilman niitäkin. Lähipiirissä on ihan toista, yli 30C ja auringonpaahde ei tunnu missään sekä syys-/talviviileillä kevyet pusakat riittää. Ja sitten on yksi, jolla ei ole juuri koskaan kylmä, paitsi joskus, kun on tuntikausia kylmettänyt ihtiänsä. Silloin tätä ei saa lämmitettyä saunassa eikä höyryävässä suihkussakaan. Talonmiehelle tietty mukavaa, kun lämmöt saa seilata missä sattuu.
 
Sähkön säästäjä taitaa olla rouva laita nyt hyvänen aika lämmitystä vaan päälle ja kesällä laitat ennen kuin sisä lämpötila edes nousee 28°C tienoille, sanot sille että 1kwh kun se syönyt niin lämpöä on tullut jo monin kertaisesti ja viilennys maksaa vain euron tai pari päivässä.
No, minä meillä maksan sähkölaskut ja tuo 28 astetta ei vielä itellekään ole häiritsevän lämmin , siinä rajoilla kylläkin :) Tiedän kyllä, että ilpillä jäähdytys on melkein ilmaista ja niin on myös sillä lämmitys näillä keleillä, mut säästetään nyt se pienikin säästö pois kun se ei kerran toista osapuolta häiritse.

Ja Hempuli tosiaan on oikeassa siinä, että ihmiset on lämpötaloudeltaan erilaisia. Onneksi vaatetuksella on useimmiten helppoa tasapainottaa tilannetta. Oon nyt jo jokseenkin lopettanut lattialämmityksestäkin haikailun kun villasukat ja tossut jalassa hoituu sama asia :D
 
Meillä on helppo etsiä tasainen lämmitys/viilennyskäyrä joka ulkolämpötilalle, jos on liian viileä niin se tuntuu heti vetona tuloilmanvaihdossa. Liian lämmin taas ei oikein tunnu missään, no sitten kun pelkillä boksereillakin tulee kuuma niin sitten on jo liian kuuma.. Mutta tosiaan se sopiva lämpötilasäätö on meillä sellainen, että kun alkaa olla vedontunnetta niin aste lisää lämmitysveteen. Ja se onkin jo haettu kohdalleen, talvella 22,5-23,5 ja kesällä aika lailla sama kun tuloilma kuivataan iv-viilennyksellä. Jos haluaa kuuluisia ilmaisia puita poltella varaavassa takassa, nin aste tai kaksi koko käyrää alaspäin ja sitten parin päivän välein takalla pitää sisälämmön sopivana, takan lämpö kun jakaantuu hyvin LTOn avulla joka huoneeseen.
 
Meillä on helppo etsiä tasainen lämmitys/viilennyskäyrä joka ulkolämpötilalle, jos on liian viileä niin se tuntuu heti vetona tuloilmanvaihdossa. Liian lämmin taas ei oikein tunnu missään, no sitten kun pelkillä boksereillakin tulee kuuma niin sitten on jo liian kuuma.. Mutta tosiaan se sopiva lämpötilasäätö on meillä sellainen, että kun alkaa olla vedontunnetta niin aste lisää lämmitysveteen. Ja se onkin jo haettu kohdalleen, talvella 22,5-23,5 ja kesällä aika lailla sama kun tuloilma kuivataan iv-viilennyksellä. Jos haluaa kuuluisia ilmaisia puita poltella varaavassa takassa, nin aste tai kaksi koko käyrää alaspäin ja sitten parin päivän välein takalla pitää sisälämmön sopivana, takan lämpö kun jakaantuu hyvin LTOn avulla joka huoneeseen.
Ilmaisia klapeja saa kun menee myrskyn jälkeen metsään ja etsii kaatuneita puita ja rupeaa sahaamaan ja toivoo että jaksaa tuoda kuivumaan myöskin klapit, mökillä ilo mielin poltelee klapeja ja lämmittää myöskin ilmalämpöpumpulla.
 
Kyllä ne ilmaiset klapit tuotiin mulle ihan kotiin asti ja vieläpä pinottiin liiteriin kuivumaan. Pari astetta saa niillä menolämpöjä tiputtaa kautta linjan, saa nyt nähdä jaksaako poltella muuten kuin tunnelman ja leivinuunin lämmityksen takia jolloin menolämmöt pysyy kyllä normaaliasetuksessa.
 
Kaikki kelpaa kunhan se on 21c.
Toleranssialueeksi sallitaan hieman huoneesta riippuen 23-18c.
Syksyllä ja jo loppukesästä sisäkosteuskin tietty nousee, erillinen ilmankuivain on siihen oikea laite.
 
Kysynpä vaikka tässä ketjussa, paljonko vuorokausirytmisellä lämpötilan säätelyllä voi säästää. Oma oletukseni on, että uudessa hyvin eristetyssä talossa kovin vähän, koska talo pitää lämmön sisällään ja lämmön takaisin nostokin vie energiaa.

Tarkoitan Optiwatin kaltaisia järjestelmiä.
 
Ei se takaisin nosto ikinä vie yhtä paljoa kuin korkeamman lämpötilan ylläpito. Mutta tietenkin säästö vähenee mitä vähemmän kulutusta muutenkin on.
 
Ei se takaisin nosto ikinä vie yhtä paljoa kuin korkeamman lämpötilan ylläpito. Mutta tietenkin säästö vähenee mitä vähemmän kulutusta muutenkin on.
Riippuu ajasta. Päivän aikana ei kannata huoneen lämpötilaa muutella säästöjen, ei tuo oikeasti säästöjä juuri mitään. Asumismukavuus sitten kärsii.
Pidemmät ajanjaksot sitten eri asia
 
Oma mutufiilis mlp:n kanssa on se, että ei kannata laskea lämpöjä jos ei ole viikkotolkulla poissa kotoa. Mlp haluaa kuitenkin lämmittää nopeasti tavoitteeseen sitten kun kotiin palaa ja haluaa lämpöä, joka tietää korkeampaa menolämpöä ja huonompaa coppia. Eli ei maksa vaivaa.

Varaava takka + LTO löytyy ja se on jo todettu, että takkaa lämmittämällä säännöllisesti menolämpöä saa koko lämmityskaudella tiputettua parikin astetta kunhan takkaa lämmittää 1-2 vrk välein ulkolämmöstä riippuen. Nyt on laiskuus iskenyt eikä jaksa, mutta ehkä sitten eläkkeellä viimeistään taas piheys iskee.
 
Minä pidän aamuisin 23 asteesta, päivällä 22 asteesta ja yöllä 18 asteesta. Jälkimmäistä ei vain oikein ilkeä tavoitella kesäaikaan. Tällä ei ole mitään tekemistä rahallisen säästön kanssa, vaan kyse on mukavuudesta, josta maksan mielelläni huomattavasti lisää. Käytännössä asian voi ratkaista niinkin, että eri huoneissa on eri lämpötilat (esim. keittiössä aamulla 23, oleskelutiloissa yleensä 22 ja makuuhuoneessa ei ainakaan kovin paljon yli 20 päivälläkään, jotta sen saa yöksi jäähtymään).

Homma kuitenkin helpottuu, jos lämpötiloja säätelee kellon perusteella laajemminkin asunnossa, koska lämpö vuotaa lävitse sisäseinistä.
 
Riippuu ajasta. Päivän aikana ei kannata huoneen lämpötilaa muutella säästöjen, ei tuo oikeasti säästöjä juuri mitään. Asumismukavuus sitten kärsii.
Pidemmät ajanjaksot sitten eri asia
Ajelin minä pitkään niin että kalliin päiväsähkön aikaan pyyntilämpötilaksi oli asetettu 15C. Eise kyllä huonelämpötilaan juuri vaikuttanut, piti vain lämmityksen alakerrasta kokonaan pois ja yläkerassa pienemmällä. Aika oli senverran lyhyt ettei talo ehtinyt havaittavasti jäähtyä edes pakkasilla.
 
huomattiin että tuo vedon tunne tai ilman liikkeet ylipäätänsä aiheuttavat sen että nykyinen 22 astettakin tuntuu viileälle.

Niin, omasta mielestäni sopiva sisäilma lämpötila on oleskelutiloissa n. 21 astetta, makuuhuoneissa 18 astetta tai alempikin.

Näissä on mieltymyskysymyksiä. Meillä vaimon kitinä alkaa käydä sitämättömäksi viimeistään 22 °C:ssa. Itse olen vähitelleen tottunut, että lämmityskaudella voi olla siinä 23-24 °C haarukassa mutta vaimo kestäisi jopa 25 °C. Asuinkerroksessa on kaikki kivi/laattapinnalla ja lattioita voi lämmittää ja tietysti lämmitetäänkin. Itselleni riitäisi talvella kuitenkin se normi 21-22 °.
 
23,5c sopivin. 23c vaatii jo t-paidan päälle jotakin ja 25c tekee mieli ottaa t-paitakin pois.

Tuloilman raikkaus vaikuttaa myös paljon. Nyt kun pyyntinä 15c, LTO-lävähtäessä päälle tuloilma nousee 22c hujakoille. Käytännössä siis ulkoilman ollessa 16c, tuntuu sisällä olevan viileämpi kuin ulkolämpötilan ollessa 14c.
 
Viimeksi muokattu:
23,5c sopivin. 23c vaatii jo t-paidan päälle jotakin ja 25c tekee mieli ottaa t-paitakin pois.

Tuloilman raikkaus vaikuttaa myös paljon. Nyt kun pyyntinä 15c, LTO-lävähtäessä päälle tuloilma nousee 22c hujakoille. Käytännössä siis ulkoilman ollessa 16c, tuntuu sisällä olevan viileämpi kuin ulkolämpötilan ollessa 14c.

t-paita päällä kesät talvet.

En tiedä, joillekin tämä tuntuu olevan sellaista urheilua, että "vielä juuri ja juuri sen 24c sietää, vaikka se 21c olisi paljon miellyttävämpi".
Liika lämpö yksinkertaisesti väsyttää, toisaalta jos makuuhuoneessa on 24c niin ei siellä ainakaan peiton alla voi oikein nukkuakaan.
 
t-paita päällä kesät talvet.

En tiedä, joillekin tämä tuntuu olevan sellaista urheilua, että "vielä juuri ja juuri sen 24c sietää, vaikka se 21c olisi paljon miellyttävämpi".
Liika lämpö yksinkertaisesti väsyttää, toisaalta jos makuuhuoneessa on 24c niin ei siellä ainakaan peiton alla voi oikein nukkuakaan.
Jotkut säästää lämmityksessäkin talvella joten on aika viileä asunto ja tuosta olen samaa mieltä että liian lämmin makuuhuone niin ei kerta kaikkiaan pysty nukkumaan, talvella riittää sisälämmöksi 20-21°C ja kesällä 22-23°C
 
On kyllä jotenkin käsittämättömän tarkkaa lämpötilan kanssa joillakin. Omalla kohdalla 18-28 astetta on "sopiva" väli. Ideaalilämpö toki olisi siinä 25 asteen tienoilla ympäri vuoden, mutta itellä ainakin pakko miettiä vähän sähkönkulutustakin, niin mieluummin sitten pukeutumalla säätelee tarkenemista. Toistaiseksi siis edelleen mennään ilpit sammutettuina (vessassa tosin patteri lämmittää ja kylppärissä lattialämpö öisin päällä ympäri vuoden). Tänä aamuna sisälämpö oli juurikin tuon 18 astetta. Jos maalämpötalossa eläisi, niin se olis asia erikseen.
 
Jotkut tykkäävät nukkua lämpöisemmässä ja jotkut kylmemmässä. Tässä hiukan erikoisempi tapa.

Talvella ulkona nukkuminen on oikeastaan varsin mukavaa kun pakkasta on riittävästi, eli kun ilma ja lumi on ja pysyy kuivana. +-3 asteessa menee helpommin kärvistelyksi ja noilla kovimmilla pakkasilla joutuu hieman miettimään ilmanvaihtoa kun kostea poistoilma jäätyy eristeisiin jos haluaa nenän lämpimään.
 
Ulkona paukkuu -30c, sisällä karvan verran alle 20c (oh/keittiö) ja monissa muissa huoneissa n. 18c. Hyvin tarkenee t-paita/verkkarit päällä, toki villasukat jalassa, kuten tapana on.
 
Kysynpä vaikka tässä ketjussa, paljonko vuorokausirytmisellä lämpötilan säätelyllä voi säästää. Oma oletukseni on, että uudessa hyvin eristetyssä talossa kovin vähän, koska talo pitää lämmön sisällään ja lämmön takaisin nostokin vie energiaa.

Tarkoitan Optiwatin kaltaisia järjestelmiä.
Miten pystyisi monitoroimaan riittävää ilman virtausta l/s? Vaatisiko co2 anturoinnin makuuhuoneisiin ja olotiloihin sekä esim kosteudenseurannan kylppäriin? Turhaa laulattaa IV-konetta suuremmalla, kuin mitä tarve. Harakoille se ilma kuitenkin päätyy mitä LTO ei talteen ota.
 
Ulkona paukkuu -30c, sisällä karvan verran alle 20c (oh/keittiö) ja monissa muissa huoneissa n. 18c. Hyvin tarkenee t-paita/verkkarit päällä, toki villasukat jalassa, kuten tapana on.
Jalat kun pysyy lämpösinä kestää matalampaa sisälämpötilaa, siksikin lattialämmitys voi tuoda säästöä ja ilman villasukkia, eikä niitä voi lattialämmön kanssa käyttääkään tulee jalkoihin kuuma.
Myös perinteinen sydän- ja verisuonisairauksiin kuoleva ryhmä voi kestää matalampaa sisälämpötilaa, viittaan ylipainoisiin jolla lämpöä eristävä rasvakerros, nämä voi uidakin viileässä paljon pidempään valittamatta mitään kylmyyttä.
 
Lattialämmön kanssa tulee jalkoihin kuuma oli sukkia tai ei. Tottumuskysymys. Yli 30 vuotta elelin eri asunnoissa ymmärtämättä mitä ilman lattialämmitystä menetin. Sitten muutin muutin taloon jossa oli vesikiertoinen lattialämmitys ja pari ekaa vuotta jalat hikoili sukista riippumatta, mielelläni nostin jalat lattiapinnasta. Sisälämpö 22-23 astetta tyypillisesti, joskus vähän enemmän kun ei öljylämmityksen käyriä koskaan saatu oikein kohdilleen. Sitten kun siihen alkoi tottumaan oli taas muutto edessä. Toinen puolisko valitteli laminaattilattioiden kylmyyttä, ja yllättäen olin samaa mieltä vaikka olin aiemmin asunut samassa talossa kylmistä lattioista kärsimättä. Alettiin miettimään perusteellista remppaa ja lattioiden auki repimistä. Ensimmäisen talven aikana totuin lattioihin ja remppa jäi erinäisistä syistä suunnitteluasteelle. Hiljattain alkoi puoliskokin puhumaan, ettei tänne mitään lattialämmitystä tarvita, muuta remppaa kyllä edelleen. Alakerran laminaatti tuntuu ulkolämpötilasta riippumatta vilpoisalta kun lämpö noin 1,5m lattiasta laskee 21 asteen tietämille, siksi peruslämpönä on 22-23 astetta ja takkaa poltettaessa tilapäisesti enemmän. Yläkerrassa parketti tuntuu paljain jaloin lämpimältä vaikka huonelämpötila laskee 20 asteeseen (sinne kun ei alakerrasta tahdo varsinkaan takan lämpö nousta). Taitaa alakerran lattiapinnoite jossain vaiheessa vaihtua vinyylilankuksi, mutta lämmitysputket asentamatta ellei ilpin vaimea suhina ala ärsyttämään.
 
Jouduin asumaan lapsuuteni lattialämmitetyssä talossa ja kaikki ihailu tuota kohtaan katosi silloin. Taloja myös lämmitettiin liikaa eikä tuon ajan lattialämmityksiä saanut oikein kunnolla pois päältä, minkä lisäksi säätyminen oli hidasta ja kesti päiväkausia. Niinpä totuin nukkumaan ikkuna enemmän tai vähemmän auki talvipakkasillakin. Omasta mielestäni lämmitysjärjestelmän tärkeimpiä ominaisuuksia on kunnollinen säädettävyys, missä suhteessa lattilämmitys on huonoin vaihtoehto. Toki se on perusteltu tai jopa omakin suosikkinikin pesutiloissa ja hiukan suuremmin varauksin maanvaraisissa ja kylmää alapohjaa vasten olevissa pohjakerroksissa.
 
Jouduin asumaan lapsuuteni lattialämmitetyssä talossa ja kaikki ihailu tuota kohtaan katosi silloin. Taloja myös lämmitettiin liikaa eikä tuon ajan lattialämmityksiä saanut oikein kunnolla pois päältä, minkä lisäksi säätyminen oli hidasta ja kesti päiväkausia. Niinpä totuin nukkumaan ikkuna enemmän tai vähemmän auki talvipakkasillakin. Omasta mielestäni lämmitysjärjestelmän tärkeimpiä ominaisuuksia on kunnollinen säädettävyys, missä suhteessa lattilämmitys on huonoin vaihtoehto. Toki se on perusteltu tai jopa omakin suosikkinikin pesutiloissa ja hiukan suuremmin varauksin maanvaraisissa ja kylmää alapohjaa vasten olevissa pohjakerroksissa.
Sähkövastuksilla toimiva lattia lämmitys on aika nopea verrattaessa vesi kiertoiseen lattia lämmitykseen, sähkövastuksilla lämpiävät yleensä reagoivat nopeasti elikkä jos säädät pienemmälle niin parin tunnin päästä lattia on viileämpi mutta lämpeäminen kestää vähän kauemmin.
 
Sähkövastuksilla toimiva lattia lämmitys on aika nopea verrattaessa vesi kiertoiseen lattia lämmitykseen, sähkövastuksilla lämpiävät yleensä reagoivat nopeasti elikkä jos säädät pienemmälle niin parin tunnin päästä lattia on viileämpi mutta lämpeäminen kestää vähän kauemmin.
Riippuu täysin itse lattian rakenteesta. Onhan rakennettu tarkoituksellisesti myös varaavia lattialämmityksiä upottamalla kaapelit valuun. Lattian rakenteet ovat joka tapauksessa niin massiiviset, että se varaa huomattavasti lämpöä verrattuna mihin hyvänsä muuhun lämmönluovutuspintaan (kattolämmityksenkin voi toteuttaa paljon kevyeemmillä pintamateriaaleilla lämmöneristeen alapuolelle; lattian on oltava sentään riittävän tukeva, ettei se huoju ja pidä ääntä astuttaessa).
 
hmm... @kotte ... enpä ole täysin erimieltä asiasta. Betoniin valettu lattialämmitys ei ole optimaalinen. Vesikiertoisenkin lattialämmityksen saisi nopeammin säätyväksi kun valaisi putket ohueen tasoitevaluun.

Toimilaitteet itsessään säätyy suht nopeasti huonetermarin käskyistä.
 
Toimilaitteet itsessään säätyy suht nopeasti huonetermarin käskyistä.
Tuo ei tosiaan ole lainkaan ongelma eikä vesikiertoisen putkiston vesitilavuuden lämpökapasiteetti muodosta ongelmaa, vaan itse materiaalien massa.

Lattialämmitys vaatii omasta mielestäni rinnalleen nopeasti reagoivan lämmönluovutusmenetelmän, jolla hoidetaan säätö ja lattialämmityksellä vain peruslämpö. Molemmat voivat olla vesikiertoisia. Tuolla tavoin lattialämmityksen säätökyvyn saisi aivan siedettävälle tasolle tavanomaisissa huonetiloissa. Sanottakoon, että ilppi on lämmönsäätelijänä yleensä aivan parhaasta päästä, vaikkakin joidenkin laitteiden kohdalla toteutus on tyritty.
 
Jouduin asumaan lapsuuteni lattialämmitetyssä talossa ja kaikki ihailu tuota kohtaan katosi silloin. Taloja myös lämmitettiin liikaa eikä tuon ajan lattialämmityksiä saanut oikein kunnolla pois päältä, minkä lisäksi säätyminen oli hidasta ja kesti päiväkausia. Niinpä totuin nukkumaan ikkuna enemmän tai vähemmän auki talvipakkasillakin. Omasta mielestäni lämmitysjärjestelmän tärkeimpiä ominaisuuksia on kunnollinen säädettävyys, missä suhteessa lattilämmitys on huonoin vaihtoehto. Toki se on perusteltu tai jopa omakin suosikkinikin pesutiloissa ja hiukan suuremmin varauksin maanvaraisissa ja kylmää alapohjaa vasten olevissa pohjakerroksissa.
Wanhat talot lattialämmityksineen lienee ollut melkotavalla erilaisia kuin nämä nykyiset joiden kanssa (jalalle) lämpöisistä lattioista voi mitei ainoastaan haaveilla. Kun lämmitystarve oli suurempi niin myös ilman ja lattian lämpötilaero oli suurempi.
 
Wanhat talot lattialämmityksineen lienee ollut melkotavalla erilaisia kuin nämä nykyiset joiden kanssa (jalalle) lämpöisistä lattioista voi mitei ainoastaan haaveilla. Kun lämmitystarve oli suurempi niin myös ilman ja lattian lämpötilaero oli suurempi.
Muistelisin, ettei lattia ollut edes lämmin mistään kohtaa kuin ehkä kovimmilla pakkasilla. Vanhoissa rakennuksissa lämpö johtui kaikkiin rakenteisiin ja kerrostalossa kattoon ja seiniinkin, eli ei tarvittu paljon lämpötilaeroa tuolloinkaan. Eroa oli pikemminkin siinä suhteessa, että ikkunat vetivät häiritsevästi, mitä lattialämmitys vielä voimisti nostamalla konvekiovirtauksia aika kaukanakin ikkunoista. Tuo jälkimmäinen ongelma on parantunut, mikä toki samalla sallii hiukan pienemmän sisälämpötilan.
 
Miten pystyisi monitoroimaan riittävää ilman virtausta l/s? Vaatisiko co2 anturoinnin makuuhuoneisiin ja olotiloihin sekä esim kosteudenseurannan kylppäriin? Turhaa laulattaa IV-konetta suuremmalla, kuin mitä tarve. Harakoille se ilma kuitenkin päätyy mitä LTO ei talteen ota.
Anturoinneista se homma alkaa. Seuraavaksi tarvitset jotain logiikkaa, joka valitsee esim. suurimman co2 pitoisuuden ja tehostaa ilmanvaihtoa tarpeen mukaan.
Se miten iv-koneen saa käymään ulkoisella ohjauksella eri nopeuksia, on täysin iv-koneesta riippuvainen.

Kosteus ei ole aina niin yksiselitteinen asia, pitäisi mieluusti laskea huoneen (tai poistoilman) suhteellisesta kosteudesta ja lämpötilasta vesisisältö ja verrata sitä tulokanavan vesisisältöön ja päätellä niistä, että milloin kannattaa tehostaa.
 
Noniin jokaisella on varmasti tässäkin asiasssa omat mieltymyksensä mutta kerrotaan omat kokemukset aluksi.

Eli muutettiin uuteen omakotitaloommme päivä pari sitten ja aiemmin ennenkuin iv-kone oli käynnissä täällä oli aina 20 astetta lämmintä mikä tuntui varsin mukavalle ja tarpeeksi lämpöiselle aina.

No nyt sitten kun iv-kone napsautettiin päälle ja säädettiin, huomattiin että tuo vedon tunne tai ilman liikkeet ylipäätänsä aiheuttavat sen että nykyinen 22 astettakin tuntuu viileälle. Lämmön aistimiskokemusta ei varmasti kylläkään auta se että lattiassa on toistasataa neliötä laattaa. Mutta voisin miltei väittää että painovoimaisella ilmanvaihdolla voi pitää matalampaa huonelämpötilaa kuin koneellisella. Tietysti koneellisessa ilmanvaihdossa myös tuloilman lämpötilalla on sormensa pelissä. Mitäs muut ovat mieltä ja millainen on sopiva huonelämpötila?

Samankaltainen ilmiö huomattiin kun tultiin Lapin reissulta kotiin. Talossa oli asetettu lämpötilanpudotus 18 asteeseen, IV-kone hiljaisella vakionopeudella, kaikki väliovet auki ja kaikki lämmitysjärjestelmän termostaatit olivat auenneet. Oli oikein miellyttävä vedoton lämpö vaikka vain 18C. Kosteus oli 20%.

Kun sitten siirryttiin "normaalimoodiin", alkoi tuntua hetkittäin jopa vetoa ja olisi kaivannut lisää lämpöä vaikka oli jo 21,5.
Siis käyttöön tuli IV-koneen korkeampi teho ja muuttuvat nopeudet, kahden tulisijan käyttöä, termostaatteja menee on/off, betonilaatan lievää varausta yösähköllä, väliovia auki/kiinni jne...

Mielenkiintoinen ilmiö.
 
Katosta putoava normin mukainen tuloilmamäärä aiheuttaa jokseenkin poikkeuksetta vetoa, jos sen lämpötila on 15oC. Jos säätää ylemmäs, korvausilmaa on lämmitettävä jotenkin ja maalämmön yhteydessä veisi tietenkin vähemmän sähköä, jos olisi vesikiertoinen jälkilämmityspatteri. Toinen vaihtoehto olisi tuloilmaventtiileiden asentaminen ylös seinälle ja lattialämmityksen tapauksessa mielellään ikkunaa vastapäätä sisäseinälle, jolloin ilma putoaa alas pitkin seinäpintaa, sekoittuu lämpimämpään sisäilmaan ja aiheuttaa pyörteen, joka on vastakkainen ikkunan aiheuttamalle pyörteelle ja sen takia hiukan stabiloi huoneilman muita virtauksia. Mutta kumpaakaan noista ratkaisuista ei voi tehdä helposti rakennusvaiheen jälkeen.

Itsellä korvausilma tulee huoneisiin tarkoitukseen pääasiassa varatun energiakaivon suoraan lämmittämänä ja talvella ulkolämpötilasta riippuen 7...8-asteisena ikkunan yhteydessä olevasta venttiilistä maaliuoskennon esilämmittämänä radiaattorin toisen pään yläpuolelta. Mielestäni noinkin viileä tuloilma sekoittuu varsin hyvin sisäilmaan ja radiaattorin lämmittämään virtaukseen, joten erikoisesti talvella tuo ei voi havaita aiheuttavan vetoa.
 
Kannattaako lattialämmitystalossa laittaa tuloilma puhaltamaan ikkunoihin päin vai ikkunoista poispäin? Venttiilit ovat noin 50cm etäisyydellä ikkunoista, huonekorkeus 235cm. IV-suunnitelmassa on piirretty poispäin ikkunoista. Venttiilit ovat Climeconin Rinot.
 
Kannattaako lattialämmitystalossa laittaa tuloilma puhaltamaan ikkunoihin päin vai ikkunoista poispäin? Venttiilit ovat noin 50cm etäisyydellä ikkunoista, huonekorkeus 235cm. IV-suunnitelmassa on piirretty poispäin ikkunoista. Venttiilit ovat Climeconin Rinot.
Jos venttiilit ovella niin ikkunoita kohti ja jos ikkunalla niin poispäin ikkunasta. Noin se taisi mennä.
 
Takaisin
Ylös Bottom