SP:n testien kommentointia ja pakkaskelien tehontarve

[Jones]

Vs: SP:n testien kommentointia ja pakkaskelien tahontarve

Tärkeää on että pumppu toimii hyvin niillä lämpötila alueilla joita on eniten vuodessa, +7 ~-10°C (-15 Rovaniemi tms)
Helsinki-Vantaan talven keskilämpötila n.-6°C

eli _Säästöt_ tehdään +10- -10 välillä Helsinki-Vantaa alueella, pakkaskelien suoritusarvoilla ei ole isosti yhtään mitään tekoa, laita puita pesään tai ruuvaa termostaattia ylemmäksi pattereissa mutta pumppu jauhaa isoimmat säästöt alle -10c keleillä piste

Ei mitään väliä mitä ne tekee -20-> ja alapuolella kun ne päivät on lähinnä pyöristysvirhe säästölaskelmissa.
Summit on todella hyvä pumppu näillä keleillä !

Oikein huvittaa lukea näitä kommentteja kun Mitzu ei ole pärjännyt vertailuissa niin testit on tehty väärin, ei ole ymmärretä lämpöpumppujen toimintaa, pakkaskelien suoritukset ratkaisee vuosi säästöt jne selityksiä...

-j

Kaikki ei asu Helsinki-Vantaa alueella!

Itsellä KOKONAISKULUTUS on 9 viimeisen kuukauden osalta hieman alle 5000 kWh, josta lämmityksen osuus SUORALLA SÄHKÖLLÄ arviolta n. 2000 kWh(suurin osa maaliskuulta ja vieläpä aika suuri osa yli -10 C pakkasilta). Ulkolämpötilan ollessa luokkaa n. +5 ei lämmitykseen kulu itselläni lainkaan energiaa, mutta -30 asteen pakkasella kuluukin sitten jo yli 100 kWh/vrk. Mukava kuulla, ettei sillä ole mitään merkitystä, kun kylmimmän kuukauden(esim. viime helmikuu) aikana kuluu lämmitykseen enemmän energiaa kuin 9 lämpimimmän kuukauden aikana. Täytyy myös muistaa, että eri talojen välillä on suuria eroja sen kohdalla, kuinka vuosittainen lämmitysenergiantarve jakautuu. Kyllä ergiantarve lämmitykseen on +7 asteen lämpötilassa lähes kaikilla niin pieni, ettei sillä ole mitään merkitystä.

Lämpötilat kyseiseltä 9 kuukauden jaksolta:
http://www.wunderground.com/history/airport/EFOU/2011/2/26/CustomHistory.html?dayend=26&monthend=11&yearend=2011&req_city=NA&req_state=NA&req_statename=NA

 

[Maalainen]

Vs: SP:n testien kommentointia ja pakkaskelien tahontarve

Tuulen vaikutus myös unohdetaan autuaasti. Kova tuuli lisää lämmitystarvetta 5-10asteen verran, ainakin tällaisessa 80-luvun ok-talossa.

 

[Jones]

Vs: SP:n testien kommentointia ja pakkaskelien tahontarve

Tuulen vaikutus myös unohdetaan autuaasti. Kova tuuli lisää lämmitystarvetta 5-10asteen verran, ainakin tällaisessa 80-luvun ok-talossa.

Myös sekin unohdetaan, että kun lämpötilat ilmoitetaan keskilämpötiloina katoaa silloin osa datasta, vaikka kyseessä olisikin vain vuorokauden pituinen jakso. Tämä jo pelkästään saa näyttämään hieman todellista pienemmältä kovien pakkasten merkityksen. Muistan, että eräässä testissä oli jopa käytetty eri kuukausien keskilämpötiloja laskettaessa pumpuille vuosicoppia, täten laskennalliset tulokset oli huomattavasti todellista parempia.

 

[Jones]

Vs: SP:n testien kommentointia ja pakkaskelien tahontarve

http://lampopumput.info/foorumi/index.php?action=dlattach;topic=15256.0;attach=25920

Tuossa laskettu ilmeisesti jopa vuoden keskilämpötilan mukaan?

 

[Espejot]

Vs: SP:n testien kommentointia ja pakkaskelien tahontarve

Kunhan se "optimointi" ei nosta hintaa. Luulisi että nämä nollakelien pumput olisi jopa halvempia tehdä, mutta näin ei kuitenkaan taida olla?

Hinta on yksi näkökulma asiaan. Foorumilla tuskin päästään yksimielisyyteen siitä mikä on oikea hinta mihinkin tilanteeseen.

Kyllä ergiantarve lämmitykseen on +7 asteen lämpötilassa lähes kaikilla niin pieni, ettei sillä ole mitään merkitystä.

Uskoisn tämän jos ihmiset samuttaisivat pumpu +7C lämoötilassa ja vääntäisivät patteri päälle.
Nytkin näyttää siltä että marraskuun keskilämpötila on etelässä +4C eili noita +7C asteen päiviä on ollut PALJON.

 

[jklaukka]

Vs: SP:n testien kommentointia ja pakkaskelien tahontarve

Meillä on ollut pumpun kulutus -16 ja -15 asteen keskilämpötilaltaan olleella kuukaudella (tammikuu, joulukuu 2010) ollut 917 ja 925 kWh ja +5 asteen keskilämpötilan kuukaudella (huhtikuu 2011, lokakuu 2011) 342 ja 293 kWh. +10 asteessa syyskuussa 2011 mennyt 144 kWh. Kahden vuoden aikana on ollut täällä kolme keskilämpötilaltaan yli -15 asteen kuukautta, myös helmikuu 2011. Nämä onkin olleet keskimääräistä kylmempiä talvia. Jos takkaa ei olisi, niin tarvittaisiin toinen samanlainen pumppu. Kokonaiskulutus 2 vuoden ja yhden kuukauden ajalta on ollut 9978 kWh. Pumppu lienee kohta jo säästänyt itsensä, asennuksen osuuden säästämiseen menee tuleva talvi.
Sitten vasta päästään tienaamaan. Onhan siitä tietysti ollut hyötyä myös helteisten kesien jäähdytyksen osalta eli ne tulee kaupanpäälle.

 

[Jones]

Vs: SP:n testien kommentointia ja pakkaskelien tahontarve

Uskoisn tämän jos ihmiset samuttaisivat pumpu +7C lämoötilassa ja vääntäisivät patteri päälle.
Nytkin näyttää siltä että marraskuun keskilämpötila on etelässä +4C eili noita +7C asteen päiviä on ollut PALJON.

+7C lämpötila on monilla jokatapauksessa sillä rajalla tarvitaanko lämmitystä lainkaan, meillä ei tarvita.

 

[VesA]

Vs: SP:n testien kommentointia ja pakkaskelien tahontarve

Mikähän tuo lämmitystarve noissa testeissä on ollut?
Koska kilowateilla lämmitetään eikä copilla.

Justiinsa: useimmat säästölaskelmat ( esmes SP:n ) ovat tämän takia puppua. Säästölaskelmissa ( jos tulokset esitetään 3-4 numeron tarkkuudella johon ei kyllä pääse mitenkään ) pitäisi käyttää pumpun todellisia suoritusarvoja eri kuormilla, pohjana joku keskiarvovuosi ja jonkun ( tai mieluummin muutaman erikokoisen ) talon lämmitystarve.

Näin ei tehdä, koska pumpun suoritusarvojen mittaaminen useilla eri osakuormilla maksaa lisää. Tekosyynä käytetään standardia jonka mukaan mittaustehoina käytetään mitatuista huippuottotehoista laskettuja 50% jne osatehoja. Tällä tavalla saadaan kyllä tietoa pumpun lämmönvaihtimien mitoituksista jne, mutta ei sen toiminnasta suhteessa johonkin toiseen pumppuun.

Niinpä säästölaskelmissa käytetyt COPit eivät ole missään suhteessa mihinkään, eivätkä varsinkaan lämmitystarpeen mukaisilla tehoilla esiintyviin COPpeihin. Esmes TM/RM:n testissä ei otettu huomioon sitä, että testin tehokkain pumppu olisi tarvinnut 50% osatehon siinä vaiheessa kun surkeimmat kävivät jo aivan täysillä, COPit otettiin säästölaskelmaan mekaanisesti kaavan mukaan.

Eli pitäisi laskea muutaman esimerkkirakennuksen lämmöntarve kilowatteina vaikka 0 -5 -10 jne ja mitata pumput juurikin niissä toimintapisteissä ( ulkolämpötila - antoteho - sisälämpötila ). Osasta voi loppua voima kesken, sitten kai lasketaan suoralle sähkölle loput. Tämän jälkeen voisi ehkä laskea jotain säästöpotentiaaleja pahemmin punastelematta.

 

[Espejot]

Vs: SP:n testien kommentointia ja pakkaskelien tahontarve

+7C lämpötila on monilla jokatapauksessa sillä rajalla tarvitaanko lämmitystä lainkaan, meillä ei tarvita.

Kyllä teilläkin tarvitaan. Voit vaikka kokeilla sammuttamalla kaikki lämpöä tuottavat laitteet... kämppä kylmenee veikkaan mä.

 

[kaupamees]

Vs: SP:n testien kommentointia ja pakkaskelien tahontarve

Kyllä teilläkin tarvitaan. Voit vaikka kokeilla sammuttamalla kaikki lämpöä tuottavat laitteet... kämppä kylmenee veikkaan mä.

Tämän takia kaikki talon sisällä kulutettu energia pitäisi laskea lämmityskuluihin.

 

[RAFU]

Vs: SP:n testien kommentointia ja pakkaskelien tahontarve

Tuloksia odotellessa hieman "öljyä" laineille. Ainakin täällä etelämmässä vuorokauden keskilämpötila laskee erittäin harvoin alle -20 C, ei edes joka vuosi. Noista täällä joidenkin mainostamista ylitehoisista ILP:eistä ei taida olla kovin paljon hyötyä täällä, COP vain tuntuu olevan matala silloin kun tuota tienistiä pitäisi tehdä. Minulla 120 m2 tilassa paras hyöty Hitachi 18SX8 ILP:llä irtoaa noin -12 C .. -13 C ulkolämpötilassa. Niitä päiviä sentään riittää. Huom. 2011 tilasto on vielä kesken noin kuukauden.
Lisään vielä 2009 histogrammin vertailun helpoittamiseksi. Kaikki vuodet ovat oman näköisiä.
Keskilämpötilat: 2009 = +5,7 C 2010 = +4,8 C 2011 = +6,9 C

 

[felon]

Vs: SP:n testien kommentointia ja pakkaskelien tahontarve

Tuulen vaikutus myös unohdetaan autuaasti. Kova tuuli lisää lämmitystarvetta 5-10asteen verran, ainakin tällaisessa 80-luvun ok-talossa.

Olosuhteisiin jos mennään, niin on otettava aurinkoisissa paikoissa auringon lämmittävä vaikutus myös huomioon!

 

[Boosman]

Vs: SP:n testien kommentointia ja pakkaskelien tahontarve

Tyypillistä ihmisten kusettamista. Valitetavasti niitä kovia pakkaspäiviä on kovin vähän. On fikusumpaa optimoida pumppu sinne optimialueelle.

Mitäs ihmisten kusetusta tossa on?
Tuota tuskin voi kukaan kumota, lämpötehoa tarvitaan ulkolämpötilan laskiessa. siihen ei pelkkä cop auta.

myös pakkas päivien laskeminen voitaisiin lopettaa keskiarvoilla, siirrytään tarkempaan keskitunti lämpötiloihin,

 

[felon]

Vs: SP:n testien kommentointia ja pakkaskelien tahontarve

Pelkkä lämpöteho ei auta mitään tarvitaan hyvää coppia mikäli säästöä haetaan. Pattereillakin saadaa sitä lämpötehoa muttei Coppia. Tällä kertaa tästä syystä kun, kokovuoden säästöä haetaan niin sertifioidussa testissä Summit oli nyt vaan parempi kuin esim. Mitsubishi FD35. Eli onhan se mukavaa ,kun talli konekkin pärjää tässä peruspumppujen sarjassa hyvin. Kotona onkin sitten paremmanluokan laite.

 

[VesA]

Vs: SP:n testien kommentointia ja pakkaskelien tahontarve

Mitäs ihmisten kusetusta tossa on?
Tuota tuskin voi kukaan kumota, lämpötehoa tarvitaan ulkolämpötilan laskiessa. siihen ei pelkkä cop auta.

myös pakkas päivien laskeminen voitaisiin lopettaa keskiarvoilla, siirrytään tarkempaan keskitunti lämpötiloihin,

Liian tarkkaa keskiarvoa ei toki tarvita, ei talo tunnissa jäähdy.

Pumpun optimointi on vähän hankalampi harjoitus kuten on monta kertaa aiemminkin todettu.

Vaikkapa nuo Hitachin SX:t joista on kai vain yksi malli kolmella eri kierrosluvunrajoittimella, eli pumpuissa ei ole isompaa eroa niin kauan kuin pienemmän mallin teho riittää. Mitäs noiden kesken on optimoimista, maksamalla jonkun summan saa pakkasrajan eri kohtaan muuten pumppu toimii samalla tavalla.

Vaan sitten jos haluaa optimoida COPit tärkeimmällä toiminta-alueella päästään mielenkiintoiselle alueelle. COPien parantelussa on kaksi lähdettä: sulatusten väistely ja osateho-alueella pysyttely. Kummassakin tavoitteessa auttaa esimerkiksi iso höyrystin, raivokas puhallin. Lisäksi tietysti pitää softan toimia huolella eikä vähän sinnepäin. Höyrystimen kokoero on nähtävissä SX:n ja summitin ulkoyksiköissä.

Valitettavasti pumppujen todellisesta käytöksestä yleisimmillä pikkupakkasilla esiintyvillä osakuormilla ei ole vakavasti otettavia testituloksia ollenkaan.. milläs optimoit paitsi ehkä tämän foorumin kokemuksilla. Standardin 100% 50% jne ottotehoilla mitattuja COPpeja kun ei valitettavasti voi käyttää keskinäiseen vertailuun jos pumppujen huippuottoteho kyseisessä lämpötilassa ei satu olemaan sama.

 

[janti]

Vs: SP:n testien kommentointia ja pakkaskelien tahontarve

Tällä kertaa tästä syystä kun, kokovuoden säästöä haetaan niin sertifioidussa testissä Summit oli nyt vaan parempi kuin esim. Mitsubishi FD35.

Edelleenkin kyseessä simuloitu laskennallinen tulos. Simuloinnin heikkouksia oli tuossa edellä kerrottu. Mitään sertifikaattia/standardia ei vielä ole olemassa vuosi-COP/-säästö laskennalle. T uo on ruotsalaisten keksimä laskentamenetelmä muutaman laboratorio mittauksen perusteella.

Löytyykö jo niitä antotehoja eri lämpötiloissa, ne on standardin mukaan mitattu!

 

[SON]

Vs: SP:n testien kommentointia ja pakkaskelien tahontarve

Felon on pahasti sivuraiteella jos lähtee siitä kuvitelmasta että tuvassa kuin tuvassa ja merkillä kuin merkillä, COP määräytyy sillä perustella mitä joku fiktiivinen ( todellisia asumisolosuhteita jäljittelemätön) testi osoittaa. Tällä foorumilla ilmoitettujen mittaustulosten perusteella näyttää siltä että asennuskohteen- ja erityisesti käyttäjän vaikutus COP arvoon on yllättävän suuri. Voisiko vaikkapa Felon laittaa esille hengentuotteitaan, koskien teho- ja COP mittauksia erilaisissa käyttöolosuhteissa joilla tuetaan näitä omia kommentteja ja vaikkapa näitä "sertifioituja testejä".

/a045b

 

[felon]

Vs: SP:n testien kommentointia ja pakkaskelien tahontarve

Edelleenkin kyseessä simuloitu laskennallinen tulos. Simuloinnin heikkouksia oli tuossa edellä kerrottu. Mitään sertifikaattia/standardia ei vielä ole olemassa vuosi-COP/-säästö laskennalle. T uo on ruotsalaisten keksimä laskentamenetelmä muutaman laboratorio mittauksen perusteella.

Löytyykö jo niitä antotehoja eri läpötiloissa, ne on standardin mukaan mitattu!

Eipä parempaa ja standartisoitua testiä ole vielä tietääkseni olemassa kun mitä SP tekee ja se on siten vertailukelpoinen, kun taas VTT ei ole vaan tilaaja tekee omat mausteensa aina asioihin! Itse olen havainnut omassa käytössä Summitin hintaansa nähden käyttötarkoitukseensa erittäin hyväksi ja se on minulle ainakin se paras ja tärkein testi! Lähinnä muiden testit antavat sitten ripauksen mukavaa maustetta lisäksi

 

[VesA]

Vs: SP:n testien kommentointia ja pakkaskelien tahontarve

Eipä parempaa ja standartisoitua testiä ole vielä tietääkseni olemassa kun mitä SP tekee ja se on siten vertailukelpoinen.

Testin standardiosa on OK vehkeen suoritusarvojen mittaamiseen muutamassa datapisteessä.
Näitä numeroita odotamme mielenkiinnolla.

Se mitä SP tuloksista laskee on valitettavasti puppua. Jos SP vaikkapa testaisi SX18:n ja SX35:n tuloksena tällä laskutavalla olisi että SX18 on selvästi parempi säästämään, vaikka todellisuudessa niille ei pitäisi tulla mitään eroa tai 35 voittaa niukasti jos sen puhaltimiin on pantu vähän lisää kierroksia, kuten näissä mallisarjoissa usein tapahtuu.

 

[felon]

Vs: SP:n testien kommentointia ja pakkaskelien tahontarve

Testin standardiosa on OK vehkeen suoritusarvojen mittaamiseen muutamassa datapisteessä.
Näitä numeroita odotamme mielenkiinnolla.

Se mitä SP tuloksista laskee on valitettavasti puppua. Jos SP vaikkapa testaisi SX18:n ja SX35:n tuloksena tällä laskutavalla olisi että SX18 on selvästi parempi säästämään, vaikka todellisuudessa niille ei pitäisi tulla mitään eroa tai 35 voittaa niukasti jos sen puhaltimiin on pantu vähän lisää kierroksia, kuten näissä mallisarjoissa usein tapahtuu.

Välttämättä jonkun käyttäjän saama huippuarvo ei toteudu käytännössä jollakin toisella vaikka laite olisi sama tähänkin vaikuttaa yllättävän moni asia. Ja mielestäni sinun Vesa kannattaisi mennä ruotsiin kertomaan että testinne on puppua ja miten se sitten oikeasti pitäisi tehdä!

 

[VesA]

Vs: SP:n testien kommentointia ja pakkaskelien tahontarve

Välttämättä jonkun käyttäjän saama huippuarvo ei toteudu käytännössä jollakin toisella vaikka laite olisi sama tähänkin vaikuttaa yllättävän moni asia. Ja mielestäni sinun Vesa kannattaisi mennä ruotsiin kertomaan että testinne on puppua ja miten se sitten oikeasti pitäisi tehdä!

Ajatus ei ole välttämättä huono.. ehkäpä lähestyn niitä sähköpostitse.

Mutta vielä kerran: niiden testi on lajissaan ihan OK. Testitulosten kansanomaistaminen menee harhaanjohtamisen puolelle.

 

[felon]

Vs: SP:n testien kommentointia ja pakkaskelien tahontarve

Ajatus ei ole välttämättä huono.. ehkäpä lähestyn niitä sähköpostitse.

Mutta vielä kerran: niiden testi on lajissaan ihan OK. Testitulosten kansanomaistaminen menee harhaanjohtamisen puolelle.

Ymmärsin yskän!

 

[Boosman]

Vs: SP:n testien kommentointia ja pakkaskelien tahontarve

Mitä kauemmin samaa vanhaa muutaman eri lämpötilapisteen testimenetelmää käytetään, niin valmistajat pystyvät optimoimaan koneen käytöksen näissä pisteissä.
sitten laskennallisesti saadaan kivan näköiset vuosi säästöt, vaikka oikeassa arkielämässä ei välttämättä näin tapahdukkaan.
Mittaus tapana tuo vtt:n testi on varmempi. vieläkun puhallus nopeutena käytettäisiin kahta eri nopeutta: keskimmäistä ja tehokkainta asetusta.

 

[felon]

Vs: SP:n testien kommentointia ja pakkaskelien tahontarve

Felon on pahasti sivuraiteella jos lähtee siitä kuvitelmasta että tuvassa kuin tuvassa ja merkillä kuin merkillä, COP määräytyy sillä perustella mitä joku fiktiivinen ( todellisia asumisolosuhteita jäljittelemätön) testi osoittaa. Tällä foorumilla ilmoitettujen mittaustulosten perusteella näyttää siltä että asennuskohteen- ja erityisesti käyttäjän vaikutus COP arvoon on yllättävän suuri. Voisiko vaikkapa Felon laittaa esille hengentuotteitaan, koskien teho- ja COP mittauksia erilaisissa käyttöolosuhteissa joilla tuetaan näitä omia kommentteja ja vaikkapa näitä "sertifioituja testejä".

/a045b

Minulla nimen omaan on pumpun paikat suunniteltu mielestäni erittäinhyvin ottaen useita asioita huomioon. Siksi yläkerrassakin on mm. kattokasetti koska se on pohjaratkaisultaan ainoa tapaa saada homma pelaamaan hyvin käytännössä. Omia mittauksia ,jos tänne laitaan tulee heti epäilyjä ja tulkintoja ,että ei saa yleistää. Jollakin toisellahan ne ovat huonommassa kohteessa luultavasti erilaisia. Myös käyttäjiä on monenlaisia ninkuin totesit hyvin aikaisemmin.

 

[VesA]

Vs: SP:n testien kommentointia ja pakkaskelien tahontarve

Mitä kauemmin samaa vanhaa muutaman eri lämpötilapisteen testimenetelmää käytetään, niin valmistajat pystyvät optimoimaan koneen käytöksen näissä pisteissä.

Toshiballa oli tästä oikein törkyesimerkki takavuosina, niiden pumppu teki tehoihin ihmemutkan +7 mittauspisteen kunniaksi, siinä oli 'huippu'tehoa pudotettu oikein reilusti että saatiin myyvä COP. Eipä siitä ostajalle mitään haittaa ollut, ei +7 tehoilla väliä ole.

 

[felon]

Vs: SP:n testien kommentointia ja pakkaskelien tahontarve

Mitä kauemmin samaa vanhaa muutaman eri lämpötilapisteen testimenetelmää käytetään, niin valmistajat pystyvät optimoimaan koneen käytöksen näissä pisteissä.
sitten laskennallisesti saadaan kivan näköiset vuosi säästöt, vaikka oikeassa arkielämässä ei välttämättä näin tapahdukkaan.
Mittaus tapana tuo vtt:n testi on varmempi. vieläkun puhallus nopeutena käytettäisiin kahta eri nopeutta: keskimmäistä ja tehokkainta asetusta.

Sehän on Mitsunmyyjän hyvä valita mistä testistä kulloinkin aina pitää! Mutta on muistettava ,että todellisuudessa tärkeää on laitteen toiminta myös 0 seutuvilla. Itse aikanaan ostin Mitsun FD:n , kun asioista en ollut vielä niin hyvin perillä ja silloin puhuttiin vain lämpötehoista. Myönnän että oltiin kyllä pahasti mettässä! Nykyisin ajattelen asiaa paljon enemmän kokonaisuutena ja kaikilla on tietenkin ne ikiomat mieltymyksensä ja tarpeensa.

 

[janti]

Vs: SP:n testien kommentointia ja pakkaskelien tahontarve

Onko päätelmäni oikea? Varmaankin taulukon arvojen oikeellisuuden nimeen vannovat tarkentavat asiaa. Joka tapauksessa tuo laskennassa käytetty huonelämpötila 20 astetta ei vastaa yleisesti käytettyä huonelämpötilaa joka on 22 astetta.

Löytäsikö joku tuosta SP:n vuosisäätöjen laskentamenetelmästä kunnollisen kuvauksen?

Onko laskennassa käytetty vuorokausikeskilämpötiloja vaiko tunti keskilämpötiloja?
Miten asunnon lämmitystehon tarpeen on oletettu muuttuvan ulkolämpötilan mukaan eri paikkakunnilla ja lämmitysenergia/tehon tarpeilla?
Miten on sulatukset huomioitu simuloinnissa?

Se on faktaa että jonkinlainen "vuosi-COP" /SPF-laskenta on tuloillaan ILPeille ja VILPeille jollakin aikataululla Japanilaiset ehdottavat ILPeille yhtä lukua joka kuvaisi laitteen vuosi EER/COPia lukua.
Lisää tietoa näistä voi löytyyä täältä http://www.ehpn.de/ tai täältä http://www.ehpa.org/

 

[torwinen]

Vs: SP:n testien kommentointia ja pakkaskelien tahontarve

Mitä kauemmin samaa vanhaa muutaman eri lämpötilapisteen testimenetelmää käytetään, niin valmistajat pystyvät optimoimaan koneen käytöksen näissä pisteissä.
sitten laskennallisesti saadaan kivan näköiset vuosi säästöt, vaikka oikeassa arkielämässä ei välttämättä näin tapahdukkaan.
Mittaus tapana tuo vtt:n testi on varmempi. vieläkun puhallus nopeutena käytettäisiin kahta eri nopeutta: keskimmäistä ja tehokkainta asetusta.

Samaa mieltä. Ns keskimmäisen asetuksen voisi valita joko puhalluksen litramäärän tai tuotetun melun perusteella jokaiseen testilaitteeseen suurinpiirtein saman.

 

[janti]

Vs: SP:n testien kommentointia ja pakkaskelien tahontarve

Erotettu tämä SP-testien kommentointi ja pakkastehojen tarve omaksi aloitukseksi täältä /janti
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=15256.0

Tässä aiempia juttuja tästä pakkastehojen tarpeesta Etelä-Suomessa.
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=2930.0

=>Tuon mukaan -5C pitäisi laitteen olla parhaalla osatehoalueella (tuon kokoisessa / ikäisessä asunnossa). Myös mahdollisimman harvat sulatukset olisi tavoiteltava juttu tuossa kohden ettei COP niiden vuoksi romahda.

 

[janti]

Vs: SP:n testien kommentointia ja pakkaskelien tehontarve

Kannattaa lukea tämä testi ajatuksella läpi, varsinkin sivu 5.
http://www.lmg.nu/fileadmin/PNO_HE9LKE_SP_testresultat.pdf

Elikä simulointi/laskenta lopetetaan tuon mukaan -15 C = ILP OFF alle -15 C lämpötiloissa. Miksi? Eikö asuntoja lämmitetä tuon alapuolella? Ongelmana on ilmeisesti ollut se ettei ILPejä normaalisti standardien vuoksi ole testattu alle -15 C lämpötiloissa. Etelässä tuolla max. ehkä 2 viikon pakkasjaksolla ei suurta merkitystä ole, mutta mites pohjoisessa?. => Lisälämmitys on kaikilla ILPeillä huomioitu -15C jälkeen olevan sama.
Ilmeisesti esim. 11 000 kWh lämmitysteho on siis +17C - -15C välinen lämmitysteho, muuten en tuota "vuosi-COP" laskentaa ymmärrä.

Lämmitystehon tarpeet 109 W/K (3,8 kW -15C ja 2,2 kW 0 C) ja 199 W/K (~7 kW -15C ja ~4 kW 0C)

Hyvä ettei pelkän lämpöpumpun "vuosi-COPia" ole noissa simulointituloksia esitetty, koska eräät tahot voisivat repiä niistä pelihousunsa.

Lisää tietoa SPF-laskennasta
http://www.sp.se/sv/index/services/heatpump/Documents/SP-RAPP%202010-49.pdf

Tässä oli juttua että jos COPit referenssipisteissä on saatu mitattua +/-10% tarkkuudella, niin silloin pystytään laskemaan "vuosi-COP" +/-20% tarkkuudella.

"6.6 SP-method A3 528

SPA3 528 is a calculation program that is used to calculate the seasonal performance factor and energy saving over the year for houses having a defined heating requirement. It can be used for air/air heat pumps, air source heat pumps and ground source heat pumps. The heat loss from the house is defined in the program and given as the total loss factor, k-value, of the house [W/K]. The method can be used to calculate the energy requirement of a building with a k-value of either 109 W/K or 199W/K. A duration diagram of the outdoor temperature can be calculated from the mean annual temperature and together with the loss factor, the area under the duration curve gives the actual power requirement.

The heat pump is tested in accordance to EN 14511 at outdoor temperatures of -15°C, -7°C, +2°C and +7°C with an indoor temperature of +20°C. The heat pump is also tested in part load conditions according to CEN/TS 14825 at +7°C (75% and 50%) and at +2°C (50%). The lowest ambient temperature is assumed to be -15 °C and no heating is assumed to be required for ambient temperatures above +17 °C. The output data from the tests, thermal heat capacity and electrical input power, is used as input to the calculations."

Tässä kuvia miten testataan ILPejä käytännön tilanteessa, SP:llä on tähän oma "method" "SP-metod 1721"
http://www.sp.se/sv/index/services/heatpump/fieldmeasurements_hp/Sidor/default.aspx

 

[Maalainen]

Vs: SP:n testien kommentointia ja pakkaskelien tehontarve

Elikä simulointi/laskenta lopetetaan tuon mukaan -15 C = ILP OFF alle -15 C lämpötiloissa.

No justiinsa, ei oo ihme että nämä nollakelien pumput pärjää :
Eikä oo ihme ettei valmistajat kehitä mitään parempaa tekniikkaa lämmityskäyttöön kun pohjoismaiden suurimmalla markkina-alueella tehdään testit noin.

 

[RAFU]

Vs: SP:n testien kommentointia ja pakkaskelien tahontarve

Lisää tietoa näistä voi löytyyä täältä http://www.ehpn.de/ tai täältä http://www.ehpa.org/

http://www.ehpn.de päivitykset lopetettu joulukuussa 2009. ei sieltä uudemmastakaan mitään tähän liittyvää löytynyt.

 

[janti]

Vs: SP:n testien kommentointia ja pakkaskelien tahontarve

ei sieltä uudemmastakaan mitään tähän liittyvää löytynyt.

Luitko jo tämän?
http://www.sp.se/sv/index/services/heatpump/Documents/SP-RAPP%202010-49.pdf

Tämä taitaa jatkua
http://www.sepemo.eu/

Ruotsissa on pari ILP-kohdetta mukana
http://www.sepemo.eu/hp-best-practice-database/database/?tx_spmbestpractice_pi1%5Bitem%5D=778
http://www.sepemo.eu/hp-best-practice-database/database/?tx_spmbestpractice_pi1%5Bitem%5D=779
http://www.sepemo.eu/hp-best-practice-database/database/?tx_spmbestpractice_pi1%5Bitem%5D=772

 

[RAFU]

Vs: SP:n testien kommentointia ja pakkaskelien tehontarve

Etelässä tuolla max. ehkä 2 viikon pakkasjaksolla ei suurta merkitystä ole, mutta mites pohjoisessa?

Vilkaise tämän ketjun vastaustani #50, jossa on tosielämästä mitatut histogrammit kovempien pakkaspäivien esiintymisestä eteläsuomessa (lisää löytyy vanhempiakin jos kiinnostaa). Mikä nyt sitten olisi Pohjoinen sijainti? Helsinki, Tampere, Oulu, Rovaniemi vai Utsjoki. Missä suurin osa suomalaisia asuu? ja missä päin maata on parhaat mahdollisuudet hyödyntää "ilmaisia" takkapuita? Monet seikat vaikuttavat lämmitysratkaisujen valinnoissa. Omat ILP hankintani tein juuri tuon maksimaalisen säästön savuttamiseksi mitä SP näyttää osoittaneen näin jälkeenpäin. Hukkaan ei meneet nämäkään investoinnit. Olen felon samoilla linjoilla kanssasi tässä asiassa.

 

[RAFU]

Vs: SP:n testien kommentointia ja pakkaskelien tahontarve

Luitko jo tämän?
http://www.sp.se/sv/index/services/heatpump/Documents/SP-RAPP%202010-49.pdf

Tämä taitaa jatkua
http://www.sepemo.eu/

Ruotsissa on ainakin yksi ILP-kohde mukana
http://www.sepemo.eu/hp-best-practice-database/database/?tx_spmbestpractice_pi1[item]=778
http://www.sepemo.eu/hp-best-practice-database/database/?tx_spmbestpractice_pi1%5Bitem%5D=772

Kiitos vinkeistä janti en löytänyt nopealla selailulla kumpaakaan.

 

[SON]

Vs: SP:n testien kommentointia ja pakkaskelien tehontarve

Omat ILP hankintani tein juuri tuon maksimaalisen säästön savuttamiseksi mitä SP näyttää osoittaneen näin jälkeenpäin. Hukkaan ei meneet nämäkään investoinnit. Olen felon samoilla linjoilla kanssasi tässä asiassa.

Tässä RAFU kirjoittaa kaunopuheisesti maksimaalisesta säästöstä ja ei hukkaan menneestä investoinnista. Lukijat varmaankin jo odottavat kuumeisesti jotain uskottavaa laskelmaa tai krafiikkaa näistä maksimaalisista säästöistä ja investoinnin kannattavuudesta. Ilman näitäkin voidaan tietenkin jatkaa mutta silloin siirrymme kaunokirjallisuuden puolelle jossa "toleranssi" elävään elämään ja todellisuuteen on paljon laajempi. Smiley211007

 

[Espejot]

Vs: SP:n testien kommentointia ja pakkaskelien tehontarve

Krafiikka ja todellisuus, siinä vasta parivaljakko. Ihme että näitä ei ole saatu samaan virekeeseen.

 

[janti]

Vs: SP:n testien kommentointia ja pakkaskelien tahontarve

Kiitos vinkeistä janti en löytänyt nopealla selailulla kumpaakaan.

Mitä sinä nyt sieltä sitten etsit? Tätä kohtaako vaiko jotain muuta?

"3.3.1.4 Measurement uncertainty
If the demands stated in SP method no. 1721 is fulfilled the Coefficient of performance (COP) can be calculated with an uncertainty lower than ±10%. The yearly delivered heat from the heat pump can be calculated with an uncertainty of ±20%."

Löytyy sivulta 16 tästä
http://www.sp.se/sv/index/services/heatpump/Documents/SP-RAPP%202010-49.pdf

Tuossa dokkarissa yhtenä osana oli juuri nämä SPF-lukujen eri laskenta metodit ja niiden heikkoudet ja vahvuudet. Ilmeisesti tuossa SEPEMO-projektissa pyritään saamaan nuo labratestien perusteella lasketut SPF-luvut jatkossa mahdollisimman tarkoiksi vastaamaan todellisia olosuhteita kentällä ja tämän vuoksi tehdään nyt kenttämittauksia:

"6 Studied methods for calculation of SPF 23
6.1 Other methods including calculation models 25
6.2 EN 15316-4-2:2008 26
6.3 Ecodesign LOT 10 28
6.4 PrEN14825 30
6.5 EuP LOT 1 - Boiler testing and calculation method 32
6.6 SP-method A3 528 34

7 Strengths and weaknesses with current methods 35
7.1 prEN14825 35
7.2 EN 15316-4-2 36
7.3 EuP LOT 1 36
7.4 EuP LOT 10 37"

Tuota SP:n käyttämää metodia ,SP-method A3 528, ei julkaista sellaisenaan, koska haluavat siitä rahaa, sama taitaa olla noiden kaikien kanssa niistä saa vaan viitteitä miten ne on laskettu.

 

[RAFU]

Vs: SP:n testien kommentointia ja pakkaskelien tehontarve

Tässä RAFU kirjoittaa kaunopuheisesti maksimaalisesta säästöstä ja ei hukkaan menneestä investoinnista. Lukijat varmaankin jo odottavat kuumeisesti jotain uskottavaa laskelmaa tai krafiikkaa näistä maksimaalisista säästöistä ja investoinnin kannattavuudesta. Ilman näitäkin voidaan tietenkin jatkaa mutta silloin siirrymme kaunokirjallisuuden puolelle jossa "toleranssi" elävään elämään ja todellisuuteen on paljon laajempi. Smiley211007

Kel onni on, se onnen kätkeköön jne (Eino Leino).

 

[janti]

Vs: SP:n testien kommentointia ja pakkaskelien tehontarve

Tässä selviää että sen oikean SPF laskentametodin valinta on vielä kesken

"Annex 39
A common method for testing and rating of residential HP and AC annual/seasonal performance
To achieve an excellent working heat pump system, the right type of heat pump must be chosen and installed with a matching heat distribution system. For this reason, it is important to have reliable information on both the heat pump itself, and how it is influenced by the surrounding system.

Start date: July 2010
End date: Autumn 2013

Objectives
The main objectives of the Annex are:
- Establish common calculation methods for SPF using a generalised and transparent approach. The focus is on a fair comparison between different heat pump types, but also for comparison between different competing technologies, such as pellet boilers and gas boilers
- Establish comprehensive test methods based on further development of existing test standards will be evaluated. The test standards should include test conditions needed for the future SPF calculations."

http://www.heatpumpcentre.org/en/projects/ongoingprojects/annex39/Sidor/default.aspx
http://www.heatpumpcentre.org/en/projects/ongoingprojects/annex39/objectives_structure/Sidor/default.aspx

Suomesta mukana on VTT ja Aalto yliopisto
http://www.heatpumpcentre.org/en/projects/ongoingprojects/annex39/participants/Sidor/default.aspx