Sulakkeista

T

teukka

Vieras
Vs: Sulakkeista

Minä saisin kyllä kahdesta(!) 10A:n sulakkeesta tehoa 2300W + 2300W == 4600W kahdella yksivaihekytkennällä, eli käyttämällä lisäksi nollajohtoa apuna

Totesin, ettei se ehkä ole Tukesin hyväksymä ;D. Otin sen vain esille tilanteen kehittelemiseksi ja yksinkertaiseksi ajatusmalliksi siitä miten sähkön käyttöä ajatelleen. Siinä on kyllä toinen sulake liikaa, koska se on turha.

Siis siinä on vain yhden sulakkeen kytkentä, josta se teho 4000 W tulee. ;)
 

kotte

Hyperaktiivi
Vs: Sulakkeista

teukka sanoi:
Minä saisin kyllä kahdesta(!) 10A:n sulakkeesta tehoa 2300W + 2300W == 4600W kahdella yksivaihekytkennällä, eli käyttämällä lisäksi nollajohtoa apuna

Totesin, ettei se ehkä ole Tukesin hyväksymä ;D. Otin sen vain esille tilanteen kehittelemiseksi ja yksinkertaiseksi ajatusmalliksi siitä miten sähkön käyttöä ajatelleen. Siinä on kyllä toinen sulake liikaa, koska se on turha.

Siis siinä on vain yhden sulakkeen kytkentä, josta se teho 4000 W tulee. ;)

En kyllä ymmärrä ihan ajatustasi. Jos kerran jätät piiristä yhden sulakkeen huomiotta (ts. ohitat langalla), niin miksei toistakin. Kun siis Tukes ja kaikki muutkin varotoimenpiteet unohdetaan, saada nollallakin sulakkeella ulos joko 4kW kahdesta vaihejohdosta ja optiona 4,6kW, jos nollajohtokin on käytettävissä ylittämättä johdon sallittua virtaa. ;D
 
T

teukka

Vieras
Vs: Sulakkeista

Tässähän on tilanne se, että sulakkeita saa laittaa kytkentään peräkkäin niin monta kuin haluaa, eikä se miksikään muutu. Sitten voi jakaa saadun tehon sulakkeiden määrällä jos haluaa jonkin luvun! Kyseinen ratkaisu tarkoittaa tavallista virtalähdettä, jossa on yksi sulake ja yksi virtapiiri maan tavan mukaan. Jos molemmissa navoissa on sitten jännitettä niin se on toinen juttu,eikä se poistu ylimääräisellä sulakkeella. Tarkastellaan vain sitä, että kuinka paljon saa tehoa 400 V jännitteestä 10 ampeerin sulakkeen kautta. ;D
 

VesA

In Memoriam
Vs: Sulakkeista

teukka sanoi:
Tässähän on tilanne se, että sulakkeita saa laittaa kytkentään peräkkäin niin monta kuin haluaa, eikä se miksikään muutu. Sitten voi jakaa saadun tehon sulakkeiden määrällä jos haluaa jonkin luvun! Kyseinen ratkaisu tarkoittaa tavallista virtalähdettä, jossa on yksi sulake ja yksi virtapiiri maan tavan mukaan. Jos molemmissa navoissa on sitten jännitettä niin se on toinen juttu,eikä se poistu ylimääräisellä sulakkeella. Tarkastellaan vain sitä, että kuinka paljon saa tehoa 400 V jännitteestä 10 ampeerin sulakkeen kautta. ;D

Mitäs jos vedät vastuksen keskipisteestä johdon nollajohtoon ?
 
T

teukka

Vieras
Vs: Sulakkeista

Mitäs jos vedät vastuksen keskipisteestä johdon nollajohtoon ?

Silloin palaa se ainokainen sulake ja toinen puoli jää toimimaan 11,5 A virralla eli ylikuormalla. Tässä ratkaisussa ei enää ole kyse yhdestä virtapiiristä, vaan siinä on kaksi yksivaiheista kuormaa. Mennään jo toisaalle... :cool:
 

kotte

Hyperaktiivi
Vs: Sulakkeista

En edelleenkään käsitä, miten voidaan puhua näin kevytkenkäisesti sulakkeen poistamisesta yhdestä vaiheesta ja muka sen "turhuudesta". Jos poistat 10A:n propun mistä tahansa vaiheesta ja syntyy maasulku kauempana kuin mittaritaulussa, lyödään 1,5 neliömillin johtoon jopa 50A:n keskimääräinen virta. Kyllä tässä torppa helposti palaa ilman Tukesin puuttumista asiaan.

Itse näin nollajohtokytkennän mielenkiintoisena, koska sehän todistaa, että tähdestä on joskus mahdotonta saada "voimavirralla" edes sitä tehoa sulakkeiden lävitse kuin käyttämällä sama teho sulakkeiden lävitse "valovirtana".

Tämähän on miltei päinvastainen tulos kuin mitä ketjun alussa kysyttiin, eikä kulutuslaitteelle asetettu kummoisempia rajoituksia.
 
T

teukka

Vieras
Vs: Sulakkeista

Tämähän on ajatuskoe - toivottavasti kukaan ei sitä toteuta. Olen yrittänyt selittää, että jos otetaan 400 voltin 1-vaihe generaattori, siinä tarvitaan vain yksi 10 A sulake ja siitä saadaan se 4000 W. :cool:
 

mk

Aktiivinen jäsen
Vs: Sulakkeista

Entäs aika, onko 3-vaiheteho tehokkaampaa kuin 1-vaiheteho?

Ja laskuhässäkästä löyty vieläkin virhe.
I(L1-L2) || I(L1-L3)) = I/2
kuuluu olla
I(L1-L2) || I(L1-L3)) = 2I
Tosin merkintätapa taitaa silti olla hiukka epäselvä.
 

VesA

In Memoriam
Vs: Sulakkeista

kotte sanoi:
En edelleenkään käsitä, miten voidaan puhua näin kevytkenkäisesti sulakkeen poistamisesta yhdestä vaiheesta ja muka sen "turhuudesta". Jos poistat 10A:n propun mistä tahansa vaiheesta ja syntyy maasulku kauempana kuin mittaritaulussa, lyödään 1,5 neliömillin johtoon jopa 50A:n keskimääräinen virta. Kyllä tässä torppa helposti palaa ilman Tukesin puuttumista asiaan.

Tuttava osti kämpän jossa oli vain yksi sulake (kaasuhellalla varustettu 50m2 yksiö vanhassa talossa).
Ihmettelin sitten automaattisulakkeen hyvää kestoa, ja vielä enemmän kun havaitsin sen olevan 7A.

Niinpä lopulta kiersin vekottimen irti tutkiakseni oliko se ehkä jotenkin jumissa.

Pesään olikin sulakkeen lisäksi tungettu johto, joka auttoi sulakeparkaa...
Tämä yhdisteltynä siihen, että katosta törrötti pelkkiä johtoja (edellinen asukas oli ilmeisesti tarvinnut sokeripalat).

Luultavasti noususta olisi saanut kattopiuhat oikaisemalla jokusenkin Ampeerin.. ennenkuin sulake olisi jostain lopulta mennyt.
 

zadah

Vakionaama
Vs: Sulakkeista

teukka sanoi:
Minä saisin kyllä kahdesta(!) 10A:n sulakkeesta tehoa 2300W + 2300W == 4600W kahdella yksivaihekytkennällä, eli käyttämällä lisäksi nollajohtoa apuna

Totesin, ettei se ehkä ole Tukesin hyväksymä ;D. Otin sen vain esille tilanteen kehittelemiseksi ja yksinkertaiseksi ajatusmalliksi siitä miten sähkön käyttöä ajatelleen. Siinä on kyllä toinen sulake liikaa, koska se on turha.

Siis siinä on vain yhden sulakkeen kytkentä, josta se teho 4000 W tulee. ;)

Miten tämä kytkentä oikein käytännössä menee, ei oikein aukea minulle? Tarkoitatko vaiheet yhteen, sitten vastus ja vastuksen toinen pää nollaan?
 

VesA

In Memoriam
Vs: Sulakkeista

zadah sanoi:
Miten tämä kytkentä oikein käytännössä menee, ei oikein aukea minulle? Tarkoitatko vaiheet yhteen, sitten vastus ja vastuksen toinen pää nollaan?

Olen nähnyt tuonkin: yhdessä kämpässä oli jotenkin rasioissa (en jaksanyt selvittää) kytketty yhteen kahden samassa vaiheessa olevan sulakkeen johdot, muistaakseni kattovalot ja pistorasiat. Kämpän haltija vaan selitti, ettei olohuoneesta saa sähköjä poikki kuin pääkytkimellä. No sai ne, kun irrotti kaksi sulaketta.
 
T

teukka

Vieras
Vs: Sulakkeista

Miten tämä kytkentä oikein käytännössä menee, ei oikein aukea minulle? Tarkoitatko vaiheet yhteen, sitten vastus ja vastuksen toinen pää nollaan?

Kahden vaiheen välillähän on 400 V. Yhdistetään siis kaksi vaihetta 40 ohmin vastuksella siten, että toiseen päähän tulee väliin se sulake. Maita ja nollia ei ole lähelläkään.
Siinä meillä 400 voltin jännite vastuksen päiden välillä ja teho on se 4000 W.
 

Kari

Aktiivinen jäsen
Vs: Sulakkeista

Pieni vinkki sulakkeiden laskijoille. Vaikka laittaisi tuhat 10A sulaketta sarjaan niin 10A on maksimi virta minkä sulakket kestää.Teho taas on pyöteesti ottaen Jännite * Amppeeri . Eli 400V*10A=4000VA Mutta koska huippujännite ei ole samanaikaisesti kaikissa vaiheissa sama niin lopputulos ei ole 3*4000VA=12000VA vaan vaiheerosta johtuen noin 6900VA
1.73*400*10=6920

Elikkä alkuperäiseen kysymyseen vastaus on edelleen 6900VA.

Ja pulunnussijille. Kahden vaiheen väliltä saa 4000VA jos sulake on 10A.

PS.
400V käyttöä kotitalouksissa esim: leivänpaahtamisen nopeuttamiseen ym: en suosittele koska liijan kuivat leivät tuppaa hyppäämään pöydän yli. Joskin koirat siitä tykkää jos vaan muistaa laittaa nille voita nenään ennenkun laittaa leivät paahtimeen;-)
 
T

teukka

Vieras
Vs: Sulakkeista

Tuossahan se vastaus sinänsä kysymyksen on ja se on jo tullut melkein alusta esille. Siis sulakkeiden läpi tuleva virta pitää jakaa 1,73:lla, että saadaan vastusten läpi kulkeva virta ja päädytään tuohon, jonka kottekin totesi aiemmin.

Olen mietiskellyt tuota koten huomautusta kytkentätopologiasta ja luultavasti ymmärrän. että siinä on se kaiken kattava vastaus. On aivan sama, millainen vastushäkkyrä ja kytkentä siellä vaiheiden päässä on, kun virrat tunnetaan eli tehon syöttö on selvillä. Tässä on sitten hyvä pitäytyä yksinkertaisuuden vuoksi tapauksiin, että kuorma on resitiivinen ja symmetrinen.

Yritän kuitenkin selvittää vielä ainakin itselleni tuon vastusten virtojen laskemisen. :)
 
T

teukka

Vieras
Vs: Sulakkeista

Älkää väivatko turhaan älynystyröitänne. Googlatkaa vaikka esiin OHMIN LAKI

Ohmin laki ei tässä auta. Miten se ohmin laki selittänee esimerkiksi, että 230 V-230 V=400 V ! :cool:
 

Aippi

Vakionaama
Vs: Sulakkeista

se edellyttää älykkyysosamääräksi yli 10, jos sen ylittää ymmärtää kyllä sähkötekniikkaa.
 
T

teukka

Vieras
Vs: Sulakkeista

se edellyttää älykkyysosamääräksi yli 10, jos sen ylittää ymmärtää kyllä sähkötekniikkaa.

Ymmärtäminen ei aina riitä. Pitäisi osatakin. ;D
 

tet

Hyperaktiivi
Vs: Sulakkeista

teukka sanoi:
Älkää väivatko turhaan älynystyröitänne. Googlatkaa vaikka esiin OHMIN LAKI

Ohmin laki ei tässä auta. Miten se ohmin laki selittänee esimerkiksi, että 230 V-230 V=400 V ! :cool:

Joo, Kirchhoffin ensimmäinen laki sopii paremmin tuohon kolmiokytkennän virtadilemmaan josta tässä on väännetty. ;) Sitten pitää vielä osata laskea ne vaihevirtojen suuruudet. Jos matikkaa haluaa välttämättä vääntää, niin kivoja kaavoja löytyy esim. täältä: :D

http://eece.ksu.edu/~starret/581/3phase.html
 

mk

Aktiivinen jäsen
Vs: Sulakkeista

Verkkojännite, mitä se tarkoittaa?

Mittasin mittarilla, tuli ~230VAC.
Skooppista saa 300mV kanttiaaltoa, mittarista tuli ~150mVAC.

Siis 230 on tehollisarvo, siis siellä seinän reiässä norkoilee 325 volttia jännitettä?
Empä taas tuotakaan tiennyt, eikä lue mittarissa missään RMS.
(hmm...joskus oon tainnu kuulla)

http://www.tammi.fi/files/files/Oppi/Matikka/Fysiikka/naytesivuja/7_100-101.pdf
http://www.ct.tkk.fi/courses/bee/k2008/luento3.pdf

Päivitin laskuhässäkän.
(ja virheenkin korjasin)
 
T

teukka

Vieras
Vs: Sulakkeista

Halvin tapa mitata siniaallon tehollinen arvo on se, että tasasuuntauksen jälkeen otetaan siitä vaikkapa kondensaattorille se huippuarvo, joka mitataan. Näytön asteikko sitten jaetaan neliöjuuri kakkosella, jolloin saadaan tehollinen arvo. Tämä toimii niin kauan kun aalto on sinimuotoinen. Jos haluaa varmasti tehollisen arvon vaikkapa vääristyneestä sinistä tai kantista tai muusta sellaisesta säkkärästä, on mitattava sellaisella rms-mittarilla, joka osaa integroida sen tehollisen arvon kaikista aaltomuodoista.
Kanttiaallon tehollinen arvo pitäisi olla muuten sama kuin sen huippuarvo. ;)
 
T

teukka

Vieras
Vs: Sulakkeista

Silloin se on puolet, jos se ei ole vaihtovirtaa eli toinen taso on nollassa. Sitten se huippu on sama kuin tehollinen, jos siitä poistetaan se offsetti eli se on vaihtojännitettä. Siis kyse on siitä, mitä huippuarvolla tarkoitetaan.

Tuohon alkuperäiseen aiheeseen:
Olen katsellut vaikka kuinka monesta artikkelista tuon kolmiokytkennän virtoja ja aina siellä ilman perusteita ilmoitetaan, että vastuksen virta on sulakkeen virta jaettuna neliöjuuri kolmosella. Tuossa tetin viimeksi mainitsemassa viitteessä se on kuitenkin perusteltu ja laskettu näkyviin. Minäkin osaan sen nyt. En viitsi tähän kertailla osoitinlaskentaa, mitä siellä näkyy, jokainen voinee tutkia, miten kuuluu vastaus kysymyksen ” mistä tulee neliöjuuri 3 ?”
Myös kotte sitä kuvaili tuulimyllyn siipien avulla.
Alkuperäinen kysymys oli siis sulakkeiden koosta kolmivaiheisessa käytössä. Kolmivaiheinen tehon syöttö ei ole kysymyksenä kovin hyvä, kuten jossakin ketjun alussa on todettu. Se voidaan tehdä kolmella yksivaiheisella kuormalla, jossa kunkin vaiheen jännite on maata vasten 230 V, Se voidaan myös tehdä vaiheiden välistä 400 voltin jännitettä käyttäen.
Näiden kahden välillä ei siis ole sellaista voimaeroa, jota usein kuvitellaan. Toiset laitteet on tarkoitettu kolmiokytkentään ja toiset tähtikytkentään. Tässä ketjussa on kyllä puitu asiaa monelta kannalta ja päädytty siihen koten jo alkupuolella esittämään totuuteen, että riippumatta kytkennästä virta on saman tehoisille laitteille sama, vaikka toisessa on jännite 230 ja toisessa 400 V.
Jos siis tähtikytkennässä on 23 ohmin vastukset 230 voltin ja maan välillä, niin teho on 3x2300 W=6900 W ja virtaa menee jokaisesta vaiheesta 10A. Vastaava eli ekvivalenttikytkentä kolmiossa tarvitsee kolme 69 ohmin vastusta vaiheiden välisen 400 voltin kuormaksi. Tällöin jokaisen vastuksen läpi kulkee 5,8 A virta ja jokaisen vastuksen teho on 2300 W eli yhteensä taas 6900 W. Jokaisessa vaihejohdon sulakkeessa kulkee taas 10 A virta.
Vaihtovirran vaihe-erot aiheuttavat tämän näennäisen ristiriidan. Kun yhden vaiheen sulake kärähtää, niin tilanne muuttuu molemmissa kytkennöissä. Jätän tämän pohdittavaksi halullisille, ettei tämä ketju välttämättä katkea. ;)
 

mk

Aktiivinen jäsen
Vs: Sulakkeista

teukka sanoi:
Silloin se on puolet, jos se ei ole vaihtovirtaa eli toinen taso on nollassa. Sitten se huippu on sama kuin tehollinen, jos siitä poistetaan se offsetti eli se on vaihtojännitettä. Siis kyse on siitä, mitä huippuarvolla tarkoitetaan.

Huippuarvo ja tehollisarvo on täysin yksiselitteisiä käsitteitä.
Huippuarvo on arvo huipusta huippuun, eli 100VAc:n huippuarvo on 100, eli +50V -50V.
Tehollisarvo taas on kyseisen aaltomuodon pinta-ala.

ps.
Ompa jumalattoman yksinkertaista tehdä mistä-lie-imagesta laillinen käyttöjärjestelmä.
 
T

teukka

Vieras
Vs: Sulakkeista

Onkos tullut joku uusi direktiivi? Ennen oli Up=huippuarvo ja Upp=huipusta huippuun (peak to peak). :cool:
Kyllähän ne pyrkivät olemaan yksikäsitteisiä, mutta riippuvathan ne itse signaalista ja mm. sen offsetista. ;)
 

kotte

Hyperaktiivi
Vs: Sulakkeista

Sellaiset "modified sine"-invertterit muuten tuottavat usein kanttiaaltoa, jossa jännite on hetken kokonaan pois, ja käy välillä joko negatiivisessa tai positiivisessa huippuarvossa. Jos nollan ja jännitteisen osan pituudet ovat samat (tyypillisellä kohtuullisella kuormalla), on huippuarvo sama kuin siniaallolla ja samoin RMS-arvo (sinin huippuarvohan on sqrt(2) * RMS-arvo, jota juuri ko. puolet ajasta päällä oleva kuormitus vastaa).
 

mk

Aktiivinen jäsen
Vs: Sulakkeista

teukka sanoi:
Onkos tullut joku uusi direktiivi? Ennen oli Up=huippuarvo ja Upp=huipusta huippuun (peak to peak). :cool:
No niinpä on.

http://www.edu.fi/oppimateriaalit/evlab/htm/suomi/laboratorio/kaavoja.html

Eli siis, paljonko siinä seinäsähkössä on jouleja?

230V * 10A
vai
230V / sqrt(2) * 10A / sqrt(2)

Mun yleismittari väittää, että 2.3k
 
T

teukka

Vieras
Vs: Sulakkeista

Jouleja löytyy aina niin paljon kuin haluaa.

Kerran eräs tuntemani kaveri innostui ilman sähkötietoja hankkimaan yleismittarin, sellaisen laadukkaan viisarimallisen AWOn. Se oli mikrotietokoneiden alkuaikaa. Jossakin vaiheessa tietokoneen levyasema temppuili. Kaveri oli päättäny mitata amperit jännitelähteen navoista.
Mittauksen jälkeen: mittari osittain sökö - viisari mutkalla, tietokone toimintakyvytön ja levyasema rikki.

Olen joskus opettanut yleismittarin käyttöä ja neuvonut maallikkoja tai ei-sähkömiehiä, että väännetään mittari isolle jänniteasteikolle ja viedään hyllylle. ;)

Vieläkin hyvä ohje on, että ei pidä yrittää mitata virtaa, jos on vähänkin epäselvyyttä...

Kysymykseen:Meillä on käytetty seinäsähköä vuosittain noin 20 miljardia Joulea.
 

kotte

Hyperaktiivi
Vs: Sulakkeista

mk sanoi:
teukka sanoi:
Onkos tullut joku uusi direktiivi? Ennen oli Up=huippuarvo ja Upp=huipusta huippuun (peak to peak). :cool:
No niinpä on.

http://www.edu.fi/oppimateriaalit/evlab/htm/suomi/laboratorio/kaavoja.html

Eli siis, paljonko siinä seinäsähkössä on jouleja?

230V * 10A
vai
230V / sqrt(2) * 10A / sqrt(2)

Mun yleismittari väittää, että 2.3k

Vaiheen huippuarvo on Suomessa suunnilleen 325V nollajohtoon nähden. Kun tämä jakaa neliöjuuri kahdella, tulee 230V. Joulethan saa kun laskee huippuarvon mukaan ja jakaa kahdella (siitähän tulee juuri tehollisarvon määritelmä).
 

mk

Aktiivinen jäsen
Vs: Sulakkeista

Eli seinässä sykkii 650V, +/- 325V.

Olipahan aprillipäivä.

ps.
Täysin yksiselitteistä.
Kunhan kaikki vaan selittää sitä yhtä.
 

kotte

Hyperaktiivi
Vs: Sulakkeista

mk sanoi:
Eli seinässä sykkii 650V, +/- 325V.

Olipahan aprillipäivä.

ps.
Täysin yksiselitteistä.
Kunhan kaikki vaan selittää sitä yhtä.

Et kumminkaan saa tätä 650v sormillesi ilman yksinkertaista elektroniikkaa etkä silloinkaan helposti vaihtojännitteenä (tasajännitehän on vähemmän tappavaa). Kotioloissa saa paljon muhkeampia jännitteitä muuntajasta (esim. ns. suojamuuntajasta) vetämällä se äkkiä töpselistä irti verkosta.
 

Kari

Aktiivinen jäsen
Vs: Sulakkeista

Taas hieman pyöristäen mutta aika lähelle olevia arvoja.
230V jännite siniaallolla antaa 1.4*230=322 Vp
Joten 1.4*230*2=644Vpp

Eli asiat senkun mutkistuvat jos niitä lähdetään viellä syvällisemmin pohtimaan ;-)

Jos taas yllä olevaa ei taaskaan joku usko niin skooppi joltain kaverilta lainaan ja mittailemaan

400V siis antaa huipusta huippuun 1.4*400V*2=1200Vpp Eli ei kannata mennä sormeilemaan sähkövehkeitä jos ei tiedä mitä tekee ;-) No ainakin olis hyvä tietää mitä on edes yrittämässä tehdä ::)

Edit
Omalla tavallaan koko vaihtosähkön "olemusta" kannaitaisikin lähteä tutkiskelemaan miten siitä Vpp (huipusta huippuun jännitteestä)eli esim:644V jaetaan kahdella jne saadaan tehollinen 230V Helppo tajuisessa muodossa en kyllä itsekkään ole moista sinänsä yksinkertaista asiaa ole nähnyt.
 

mk

Aktiivinen jäsen
Vs: Sulakkeista

Huomasimpa tossa, että mun päässä ei ole AC watteja.
Ja AC jännite ja virta erikseen taas on hyvin tiukasti kaikkea muuta kuin tehollisarvoja.
 
T

teukka

Vieras
Vs: Sulakkeista

Paljon muhkeampia sähköiskuja saa esimerkiksi tietyistä tekokuituvaatteista kuivalla ilmalla. Kymmeniä, jopa satoja tuhansia voltteja. :cool:
Kuitenkin kannattaa vältellä pistorasioita - voi mennä henki! ;)

Omalla tavallaan koko vaihtosähkön "olemusta" kannaitaisikin lähteä tutkiskelemaan miten siitä Vpp (huipusta huippuun jännitteestä)eli esim:644V jaetaan kahdella jne saadaan tehollinen 230V Helppo tajuisessa muodossa en kyllä itsekkään ole moista sinänsä yksinkertaista asiaa ole nähnyt.

Ei siihen hyvin yksinkertaista konstia ole muuta kuin integroida ja sen voi kyllä tehdä sitten myös graafisesti. Siinä joutuu määrittämään sinikuprun pinta-alan. ;)
 

VesA

In Memoriam
Vs: Sulakkeista

teukka sanoi:
Ei siihen hyvin yksinkertaista konstia ole muuta kuin integroida ja sen voi kyllä tehdä sitten myös graafisesti. Siinä joutuu määrittämään sinikuprun pinta-alan. ;)

Tässäpä se taitaa olla edullisten kulutusmittarien ongelma. Pitäisi osata laskea kummallsia virran ja jännitteen aaltomuotoja tehoiksi.
 

kotte

Hyperaktiivi
Vs: Sulakkeista

VesA sanoi:
teukka sanoi:
Ei siihen hyvin yksinkertaista konstia ole muuta kuin integroida ja sen voi kyllä tehdä sitten myös graafisesti. Siinä joutuu määrittämään sinikuprun pinta-alan. ;)

Tässäpä se taitaa olla edullisten kulutusmittarien ongelma. Pitäisi osata laskea kummallsia virran ja jännitteen aaltomuotoja tehoiksi.

Se ohjelmanpätkä, jonka laitoin pari päivää sitten oli juuri tämmöinen integraattori, joka laski askeleittain tehoa (käyden siniaaltoa lävitse n. 0.57 asteen välein). Todelliset digitaalikulutusmittarit toimivat samaan tapaan.

Jos haluaa saada sen kertoimen 1/2, kannattaa lähteä esim. määrätystä integraalista välillä [0,2*pii] lausekkeelle [(huippuarvo ^2) per (R * 2 * pii)] * [sin(t) ^2] t:n suhteen. Tästä tulee tulee sijoitus lausekkeen tyyppiä t/2 + yksinkertainen cos(2*t) funktio, joista jälkimmäinen katoaa sijoitusvälillä syklisyytensä takia. Tästähän jo näkee kertoimen 2.

Kirjoittaisin jutun auki tähän, mutten viitsi ryhtyä leikkaamaan ja liimamaan kuvia. Tälle foorumille ei taida pystyä lisäämään helposti perusmatematiikkaa?
 
T

teukka

Vieras
Vs: Sulakkeista

Kirjoittaisin jutun auki tähän, mutten viitsi ryhtyä leikkaamaan ja liimamaan kuvia. Tälle foorumille ei taida pystyä lisäämään helposti perusmatematiikkaa?

Olen tuota samaa joskus mietiskellyt. Tämä foorumi ei tunnistane matematiikan käyttämiä merkintöjä kovin hyvin ja siitä tullee turhaa näpräilyä, koska niiden aikaan saaminen muutenkin vaatii tietokoneella jonkin verran ähellystä. Ainoaksi tavaksi veikkaisin sitä, että laskeskelee asian paperille ja näppää siitä kuvan digikameralla tai scannerilla ja liittää foorumin juttuun sen kuvan. Siinä on sitten kaavojen lisäksi helppo esittää myös asiaan liittyviä piirustuksia.

Toisaalta pidän hyvänä tapaa selitellä asioita tekstillä ja minimaalisella numero- ja kaavatiedolla ja osoittaa linkeillä nettiin, missä niitä kaavoja esiintyy usein hyvin perustellussa muodossa. Suurin osa lukijakunnasta ei varmaankaan innostu integraaleista. Varsinkin tuo sinin neliön integraali ei mene aivan pienellä selittelyllä (taisi olla osittaisintegroinnin kautta tapahtuva sijoitus).

Pitää kysyä vielä, onko tuo ohjelman pätkä pascalia. Tuon käyttö ei aukea useimmille, koska lähdekielisten ohjelmien käyttö ei ole aivan kansanhuvia. Voiko sen liittää .exe-muodossa. Graafisen integroinnin voisi esittää myös excelillä.
 

kotte

Hyperaktiivi
Vs: Sulakkeista

teukka sanoi:
Ainoaksi tavaksi veikkaisin sitä, että laskeskelee asian paperille ja näppää siitä kuvan digikameralla tai scannerilla ja liittää foorumin juttuun sen kuvan. Siinä on sitten kaavojen lisäksi helppo esittää myös asiaan liittyviä piirustuksia.

Kaavat ja piirrokset voi kyllä laatia dokumentinvalmisteluohjelmistolla (esim. MS-Word, OpenOffice tai jokin muu). Näiden esityksestä voi ottaa suoraan ruutukaappauskuvan foorumin ymmärtämässä muodossa (mutta hiukan hankalaa tämä on).

teukka sanoi:
Toisaalta pidän hyvänä tapaa selitellä asioita tekstillä ja minimaalisella numero- ja kaavatiedolla ja osoittaa linkeillä nettiin, missä niitä kaavoja esiintyy usein hyvin perustellussa muodossa. Suurin osa lukijakunnasta ei varmaankaan innostu integraaleista. Varsinkin tuo sinin neliön integraali ei mene aivan pienellä selittelyllä (taisi olla osittaisintegroinnin kautta tapahtuva sijoitus).

Varsin samaa mieltä olen asiasta, mutta joskus asiaan liittyvän matematiikan esittäminen olisi yleissivistävää ja joidenkin asioiden osalta matematiikka on varsin kompaktia ja avartaa ja täsmentää selitystä.

Tässä kyseisessä tapauksessa ei edes tarvitse osittaisintegrointia, jos soveltaa perustrigonometrian kaavoja, niin että ei tarvitse integroida sinin (tai cosinin) ykkösestä poikkevia potensseja.

teukka sanoi:
Pitää kysyä vielä, onko tuo ohjelman pätkä pascalia. Tuon käyttö ei aukea useimmille, koska lähdekielisten ohjelmien käyttö ei ole aivan kansanhuvia. Voiko sen liittää .exe-muodossa. Graafisen integroinnin voisi esittää myös excelillä.

Tämä on awk-scriptikieltä. Tämä on c-kieltä muistuttavaa tulkittavaa kieltä, jota voi kirjoittaa suoraan unixien tai linuxien (tai myös esimerkiksi windowsiin asennetussa cygwin-ympäristössä) komentotulkin (shell) ikkunaan.

Ei tässä muuta etua ole kuin että juuri tämäntapainen ohjelma on helppo kirjoittaa melko kompaktisti ja omasta mielestäni selkeästi. Suurempia ohjelmia varten kannattaa valita joko kehittyneempi skriptikieli tai sitten jokin koneläheinen kieli (kuten c) tai jokin lukuisista variaatioista ko. akselilla.

Kyllä tällaisen homman voi toteuttaa hyvin Excelillä tai Open Officellakin, mutta eipä asia omasta mielestäni tästä juuri selkeämmäksi muutu (pikemminkin päin vastoin). ;)
 

tet

Hyperaktiivi
Vs: Sulakkeista

Kun nyt keskustelu tuntuu hiukan vetävän henkeä, onkin paikallaan palata alkuperäiseen ketjun aloittajan kysymykseen:

pahakala sanoi:
Osaako joku tietävämpi sanoa kuinka lasketaan 3-vaihevirran sulakkeiden tehonkesto?
Normaalistihan (valovirralla, 220V), esim. 10A sulake kestää 10Ax220V = 2200W, mutta
mitenkäs kun 3-vaihevirralle on 3x10A sulaketta?? Paljonko nuo kestävät?

Saitko pahakala tyhjentävän vastauksen kysymykseesi, vai jäikö jotain vielä epäselväksi? ;) ;D
 
Back
Ylös Bottom