Sulatuksen tehostus

[Pasi]

Mietin sellaista tehostusta sulatukseen, jossa putki ulkona olisi vesi glykoli nesteessä. Tuossahan olisi ilmaista sulatusenergiaa.. Toteutus olisi aika yksinkertainen, puitken ympärille isompi eristeputki, ja se ylimääräinen sisätila täytetään nesteellä. Pitäisi tulla aika paljon lisää sulatustehoa, koska se nestepaluu on aika lämmin(jopa 40+?), ja sulatuksessahan se kaasu menee alle -20 asteeseen.

Mitä kylmäaineputket tykkäävät tuollaisesta nesteestä?

 

[pökö]

Vs: Sulatuksen tehostus

Mitä kylmäaineputket tykkäävät tuollaisesta nesteestä?

Kupari kestää kyllä glykolia, jos sitä tarkoitat.

 

[Pasi]

Vs: Sulatuksen tehostus

Kupari kestää kyllä glykolia, jos sitä tarkoitat.

Juuri tätä tarkoitan. Eli jäähdytinnestettä ja vettä. Tuonne voisi saada vajaa 1,5 litraa nestettä varaamaan lämpöä sulatusta varten. Tuolla pitäisi saada jo muutama desi vettä sulamaan, jos se glykoli menee pakkaselle asti. Onkohan tässä muutoin suuria riskejä?

 

[Peku 2012]

Vs: Sulatuksen tehostus

Onko tässä nyt tarkoitus rakentaa ehkä jonkinmoista lämmönsiirrintä imu/nestejohdon yhteyteen ?
Olisiko molemmat kylmäputket termisessä yhteydessä toisiinsa :-\

 

[prelude]

Vs: Sulatuksen tehostus

Ymmärtääkseni idea on lisätä lämpöä varastoivaa/luovuttavaa massaa putken ympärille josta sitten sulatuksen aikana saadaan otettua energiaa. vertaa esim saabin lämpöakkuun joka toimii suolan faasin muutoksella.

 

[Pasi]

Vs: Sulatuksen tehostus

Ymmärtääkseni idea on lisätä lämpöä varastoivaa/luovuttavaa massaa putken ympärille josta sitten sulatuksen aikana saadaan otettua energiaa. vertaa esim saabin lämpöakkuun joka toimii suolan faasin muutoksella.

Juuri tämä on tarkoituksena. Eli nestelinjan ympärille nestettä, johon varastoituu sisäyksiköltä tulevää lämpöä jota ei saatu luovutettua sisälle. Mitsulla tällä voisi saada sulatukseen nopeutta -> pidemmät sulatusvälit. Ehkä sisäyksikkökään ei mene niin kylmäksi(kiehuu jo siellä putkessa voimakkaasti..)? Putkeen saisi nestettä n. 3 m matkalle.

 

[janti]

Vs: Sulatuksen tehostus

Uudessa Toshiba Articissa taitaa olla ohjelmallinen sulatuksen ennakointi. Ilmeisesti kun sulatustarve huomataan, niin muutama minuutti ajellaan isommilla herzeillä (ja mahdollisesti pienemmällä puhalluksella), jotta saadaan sisäyksikön kenno +60 C lämpöiseksi.

Service Manuaalista en tuosta toiminnosta löytänyt mitään.

 

[dbwarrior]

Vs: Sulatuksen tehostus

Mullahan on oman panan sulatusta tehostettu juurikin noin että ensin nostetaan tehoja, sitten pudotetaan puhallus minimiin. Tämä optimointi tekee mukavasti eroa tilanteessa jossa sulatuksia tulee, mutta pumppu käy pinta-kaasulla(takka siis avittaa vieressä).
Tosin tämäkään ei minulle riittänyt, lisäsin parit puhaltimet tuuppaan kennolle huoneilmaa, mutta tuo Pasin ajatus "hukka" lämmön varastoimisesta sulatus käyttöön on kyllä kiehtova. Jään siis mielenkiinnolla odottamaan ekaa protoa

 

[Pasi]

Vs: Sulatuksen tehostus

Lähinnä tässä minua mietityttää se, mitä se kylmäaineputki tykkää olla siinä glykoli-vesi nesteessä. Vaikka kyllähän se sinällään kesääkin glykolia ja niissä nesteissä on korroosiosuoja. Pitemmällä aikavälillä voisi tulla ongelmia? Toki ne nesteet voisi poistaa kesäksi.. Olisikohan jotain keinoa suojata niitä putkia varmuuden vuoksi?

 

[Peku 2012]

Vs: Sulatuksen tehostus

Tuskimpa se kylmäputki syöpyy tai hapettuu sen enempää , kuin normi cu-putki vesijohtopuolella, jossa vesi vaihtuu jatkuvasti. Sään armoillahan kylmäputket usein ovat ulkopäästään, ja kestävät yleensä vähintään laitoksen iän.

Alumiinia ja kupariahan noi ajoneuvojen jäähdyttimetkin ovat materiaaleiltaan.
Suurin ongelma saattas olla mahdolliset epäpuhtaudet, jotka voisi pilata vesi/glykolinesteen..

Oikein jos viittis nähdä vaivaa ja näkis että homma toimii, niin vois rakentaa kylmäputkeen oman erillisen vaippaputkielementin, mut sit ois taas lisäriesana? pari ylimääräistä laippaliitosta :-\

 

[Pasi]

Vs: Sulatuksen tehostus

Mietin vielä, että voisi tietysti laittaa yhteinäisen alumiini teipin (ei liitossaumoja) sinne missä on se neste, tällöin se kupariputki ei ole ollenkaan kontaktissa siihen nesteeseen. Eli teippi putken ympäri ja ylijäämästä(liimapinnat teipissä yhteen) itseasiassa tulee lisää lämönvaihtopinta-alaa.

 

[kotte]

Vs: Sulatuksen tehostus

Itse upottaisin ohuen putken suoraan glykoliliuokseen tai jopa pelkkään puhtaaseen veteen vähintään metrin-parin matkalta. Tyhjennettävyys ja etenkin hyvä lämmöneristys olisivat eduksi, jos laitetta käytetään jäähdytykseen kesällä (jos eristys vain on hyvä, niin eipä tuo järjestely haitanne edes jäähdytyskäyttöä, kunhan jäähdytykseltä ei siirrytä lämmitykseen usein eikä "nopeasti").

En kantaisi minkäänlaista huolta kupariputken syöpymisestä glykoliliuokseen tai puhtaaseen veteen upotettuna. Tuollaiset materiaalijärjestelyt ovat kokemuksen mukaan kestäneet paljon pitempään kuin mitä voi odottaa ilpiltä tai yksiköiden välillä olevan putkiston taloudelliselta käyttöiältä. Puhdas vesihän voi joskus jäätyä putken ympärille sulatuksen aikana, mutta tällä ei ole merkitystä (putken kestolle), kun jää muodostuu putken ulkopuolelle kuten esimerkiksi jääpalakoneissakin, jossa moinen järjestely on koko toiminnan ideana.

Alumiinin ja kuparin sotkeminen keskenään ei hyödytä mitään, saattaa vain tuoda lisää sotkua (alumiiniteippi luultavasti syöpyy, minkä lisäksi se heikentää lämmönsiirtoa liimapinnan takia).

 

[Esäätäjä]

Vs: Sulatuksen tehostus

Uudessa Toshiba Articissa taitaa olla ohjelmallinen sulatuksen ennakointi. Ilmeisesti kun sulatustarve huomataan, niin muutama minuutti ajellaan isommilla herzeillä (ja mahdollisesti pienemmällä puhalluksella), jotta saadaan sisäyksikön kenno +60 C lämpöiseksi.

Service Manuaalista en tuosta toiminnosta löytänyt mitään.

Samalla tavoin toimii mm. ultin 13 premier inv., sulatuksen huomaa ennakolta kun kierrokset nousee "tappiin", tai isommalle kuitenkin. Puhalluksesta ei ole muistikuvaa.

 

[Pasi]

Vs: Sulatuksen tehostus

Samalla tavoin toimii mm. ultin 13 premier inv., sulatuksen huomaa ennakolta kun kierrokset nousee "tappiin", tai isommalle kuitenkin. Puhalluksesta ei ole muistikuvaa.

Mitsu ei toimi noin. Taitaapa itseasiassa laskea tehoa selkeästi ennen sulatusta.. Eli kenno jäähtyy ennen sulatusta, ainakin manuaalipuhalluksella. Automaatista e ole tietoa..

 

[kotte]

Vs: Sulatuksen tehostus

Uudessa Toshiba Articissa taitaa olla ohjelmallinen sulatuksen ennakointi. Ilmeisesti kun sulatustarve huomataan, niin muutama minuutti ajellaan isommilla herzeillä (ja mahdollisesti pienemmällä puhalluksella), jotta saadaan sisäyksikön kenno +60 C lämpöiseksi.

Service Manuaalista en tuosta toiminnosta löytänyt mitään.

Oman kokemuksen mukaan myös vanhat Panat tekevät tuon käytännössä. Homma menee niin, että kun kenno alkaa jäätymään, lauhduttimenkin lämpötila alkaa laskea ja sitä myötä imuilmankin (ellei imu- ja puhallusilman "oikosulkua" ole asennuksella onnistuttu täysin eliminoimaan). Säädin lykkää sitten lisää kierroksia, minkä seurauksena sitten höyrystin kyykkää kunnolla ja sulatus räpsähtää käyntiin, kun tarve ilmenee selkeästi.

En kumminkaan näkisi tuota myönteisenä seikkana sulatuksen kannalta. Höyrystimeen kertynyt huurre- ja jääkökkärehän kylmenee tavallista enemmän juuri ennen sulatusta. Lisäenergiaa saadaan vain jään jäähtymisestä ja tuo kaikki menetetään, kun sulatus alkaa heti perään.

Kyllä tuo alijäähdytyslämmön varastoiminen sulatusta varten on huomattavasti fiksumpi (energiatehokkaampi) idea, kun se ajoittuu koko käyntijakson ajalle ja painottuu vielä käyntijakson alkuun, jolloin höyrystin on parhaassa mahdollisessa terässä ja jopa ulkoilmaa lämpimämpi ja pinnaltaan märkäkin.

 

[janti]

Vs: Sulatuksen tehostus

Mitsu ei toimi noin. Taitaapa itseasiassa laskea tehoa selkeästi ennen sulatusta.. Eli kenno jäähtyy ennen sulatusta, ainakin manuaalipuhalluksella. Automaatista e ole tietoa..

Kaikki laitteet (paitsi Panan VE) taitavat lopuksi laskea kierroksia, jotta paineet saadaan alas ja 4-tieventtiili voidaan kääntää pienemmällä paineella sulatusasentoon.


Mitenköhän sulatuksia tehostaisi tuollaiset kylmä-/lämpögeelipussit kompressorin ja pisaranerottimen ympärillä?
http://www.motonet.fi/fi/tuote/422107/Kylmaelementti--geelimatto-740g
http://www.icepower.net/tuotteet/ice-power-kylma-lampopakkaus
http://www.plastex.fi/tuotteet/marjastus-ja-sailonta/kylmageelipussi-650g-pakaste.html

 

[kotte]

Vs: Sulatuksen tehostus

Mitenköhän sulatuksia tehostaisi tuollaiset kylmä-/lämpögeelipussit kompressorin ja pisaranerottimen ympärillä?

Nuo sitten verottavat suoraan ilpin tuottoa (eli sulatuksen jälkeen aluksi joko laskevat suhteessa imukaasun lämpöä seurauksena välillisesti kuumakaasun lämpötilan alentuminen, tai aiheuttaen saman suoraan rotaatiokompressorin ympärillä).

Sen sijaan tuo Pasin ehdottama alijäähdytysakku nappaa lämpönsä periaatteessa lähes kokonaan ulkoa höyrystimeltä (kylmentämällä sitä). Toki tuo jossakin määrin lisää myös jään kerääntymistä ulkokennoon, mutta tuosta ilmiöstä saadaan samalla hiukan nettoenergiaakin sulatuksetkin huomioon ottaen.

 

[janti]

Vs: Sulatuksen tehostus

Nuo sitten verottavat suoraan ilpin tuottoa (eli sulatuksen jälkeen aluksi joko laskevat suhteessa imukaasun lämpöä seurauksena välillisesti kuumakaasun lämpötilan alentuminen, tai aiheuttaen saman suoraan rotaatiokompressorin ympärillä).

Eikös se Panan VE toimi juuri näin? Kerää käyntijakson aikana kompuran hukkalämpöä ja luovuttaa sitä sulatuksen aikana.

 

[kotte]

Vs: Sulatuksen tehostus

Eikös se Panan VE toimi juuri näin? Kerää käyntijakson aikana kompuran hukkalämpöä ja luovuttaa sitä sulatuksen aikana.

Voihan lisäsulatusenergiaa toki tehdä miten vaan, vaikka sähköboilerilla tai ilpin imuaukon eteen asennetulla lämpöpuhaltimella. Mutta tämä on toinen asia kuin, että kylmäaineen alijäähdytyslämpö on periaatteessa ihan ilmaista lisäsulatusenergiaa, kunhan höyrystintä (ulkokennoa) ei vain ole selvästi alimitoitettu, jolloin haitat saattavat ylittää hyödyn.

 

[Pasi]

Vs: Sulatuksen tehostus

Nuo sitten verottavat suoraan ilpin tuottoa (eli sulatuksen jälkeen aluksi joko laskevat suhteessa imukaasun lämpöä seurauksena välillisesti kuumakaasun lämpötilan alentuminen, tai aiheuttaen saman suoraan rotaatiokompressorin ympärillä).

Sen sijaan tuo Pasin ehdottama alijäähdytysakku nappaa lämpönsä periaatteessa lähes kokonaan ulkoa höyrystimeltä (kylmentämällä sitä). Toki tuo jossakin määrin lisää myös jään kerääntymistä ulkokennoon, mutta tuosta ilmiöstä saadaan samalla hiukan nettoenergiaakin sulatuksetkin huomioon ottaen.

Eikö kuitenkin kovalla pakkasella voisi olla hyötyä jos saataisiin siirrettyä kompuran hukkalämpöä pisaranerottimelle? Siis jos alkaa kennon höyrystyskyky loppua, ja samalla kompura käydä liian kuumana. Saataisiin vähän enemmän ainetta kompuralle höyrystämällä sitä mahdollista nestettä siellä erottimessa... Tai jos se höyrystys ei rajoita vielä, niin syöttö menisi varmaan hieman isommalle jotta kuumakaasulämpö pysyisi kohdillaan -> hiukan enemmän lämpöä sisälle.

 

[kotte]

Vs: Sulatuksen tehostus

Eikö kuitenkin kovalla pakkasella voisi olla hyötyä jos saataisiin siirrettyä kompuran hukkalämpöä pisaranerottimelle? Siis jos alkaa kennon höyrystyskyky loppua, ja samalla kompura käydä liian kuumana. Saataisiin vähän enemmän ainetta kompuralle höyrystämällä sitä mahdollista nestettä siellä erottimessa... Tai jos se höyrystys ei rajoita vielä, niin syöttö menisi varmaan hieman isommalle jotta kuumakaasulämpö pysyisi kohdillaan -> hiukan enemmän lämpöä sisälle.

Kyllä pisaranerottimen lämmittämisestä hyötyä olisi ja melko sama, millä tavalla sen toteuttaa. Itse toimisin niin, että tekisin ensiksi tuon alijäähdytysakun (lämpövaraaja ohuen putken ympärille) ja sen jälkeen varsinaisen sulatusvaraajan, jos vielä tarpeen (toinen lämpövaraaja paksumman putken ympärille). Ja varaajat sitten sisätiloihin, ettei vuotava lämpö mene hukkaan. Jälkimmäinen varaajahan ajaa saman asian kuin pisaranerottimen lämmityskin, mutta lienee helpompi toteuttaa, eikä lämpöä karkaa ulos (minkä lisäksi kaikki lisämassa kompressoriin aiheuttaa mekaanisia resonanssiriskejä ja jopa suoranaisen murtuman vaaran).

Näistä siis ensimmäinen toimii periaatteessa ilmaisenergialla ja jälkimmäinen lämpöpumpun tuotolla. Ulkoista energiaa käyttävät lämmitysratkaisut tulevat vasta tämän jälkeen ja noiden energia maksaa huomattavasti enemmän.

 

[Pasi]

Vs: Sulatuksen tehostus

Kyllä pisaranerottimen lämmittämisestä hyötyä olisi ja melko sama, millä tavalla sen toteuttaa. Itse toimisin niin, että tekisin ensiksi tuon alijäähdytysakun (lämpövaraaja ohuen putken ympärille) ja sen jälkeen varsinaisen sulatusvaraajan, jos vielä tarpeen (toinen lämpövaraaja paksumman putken ympärille). Ja varaajat sitten sisätiloihin, ettei vuotava lämpö mene hukkaan. Jälkimmäinen varaajahan ajaa saman asian kuin pisaranerottimen lämmityskin, mutta lienee helpompi toteuttaa, eikä lämpöä karkaa ulos (minkä lisäksi kaikki lisämassa kompressoriin aiheuttaa mekaanisia resonanssiriskejä ja jopa suoranaisen murtuman vaaran).

Näistä siis ensimmäinen toimii periaatteessa ilmaisenergialla ja jälkimmäinen lämpöpumpun tuotolla. Ulkoista energiaa käyttävät lämmitysratkaisut tulevat vasta tämän jälkeen ja noiden energia maksaa huomattavasti enemmän.

Jep. Sisälle olisi tietysti paras laittaa lämmön kannalta, mutta minulla ei ole paljoa putkea sisällä.. ja jos vaikka sattuu vahinko ja neste vuotaa niin ulkona ei haittaa. Hukkaahan ne putket nyttenkin energiaa ulos, ja tähän tulisi parempi eristys. Koteloinnin tosin joutuu tekemään uudelleen kun ei mitenkään sovi niihin kouruihin..

 

[Boosman]

Vs: Sulatuksen tehostus

(Tästä on aikaa noin 1,5kk) Siirsin panasonicin kylmäaine putket kulkemaan uutta reittiä. Ennen kylmäaine putket kulkivat välikaton kautte ja välikaton osuudella oli tupla eristys putkissa n.8m (yht.putkiston pituus n.11m).
Nytten putket kulkevat autotallin kautte , kuumakaasu putki perus eristettynä ja nestelinja (paluu) on jätetty eristämättä.
Nytten kokeiltu lisätä "hukkalämmön" talteenottoa tallin puolelle lisää, eli lisätty "massaa" alumiinikiskoa paluulinjan putkeen.
lämmön luovutusta tapahtuu , mutta ei suuria määriä.
Olen nyt monesti havahtunut kun sulatus tapahtuma ei pidä enää niin kovaa ääntä kuin ennen. sisäyksikön vedenkeitin ropina/porina on pienentynyt selvästi. Syy tähän miellyttävempään käytökseen täytyy olla, että tuolla tallin osuudella kylmäaine höyrystyy nyt voimakkaammin kuin sisäyksikössä.
Luulen ja osittain myös väitän että paluu linjan massaa lisäämällä pystyy tehostamaan sulatuksia.

 

[Pasi]

Vs: Sulatuksen tehostus

(Tästä on aikaa noin 1,5kk) Siirsin panasonicin kylmäaine putket kulkemaan uutta reittiä. Ennen kylmäaine putket kulkivat välikaton kautte ja välikaton osuudella oli tupla eristys putkissa n.8m (yht.putkiston pituus n.11m).
Nytten putket kulkevat autotallin kautte , kuumakaasu putki perus eristettynä ja nestelinja (paluu) on jätetty eristämättä.
Nytten kokeiltu lisätä "hukkalämmön" talteenottoa tallin puolelle lisää, eli lisätty "massaa" alumiinikiskoa paluulinjan putkeen.
lämmön luovutusta tapahtuu , mutta ei suuria määriä.
Olen nyt monesti havahtunut kun sulatus tapahtuma ei pidä enää niin kovaa ääntä kuin ennen. sisäyksikön vedenkeitin ropina/porina on pienentynyt selvästi. Syy tähän miellyttävempään käytökseen täytyy olla, että tuolla tallin osuudella kylmäaine höyrystyy nyt voimakkaammin kuin sisäyksikössä.
Luulen ja osittain myös väitän että paluu linjan massaa lisäämällä pystyy tehostamaan sulatuksia.

Kuinka pitkästi siellä on putkessa sitä alumiinikiskoa? Massaa?

 

[SLJK]

Vs: Sulatuksen tehostus

Sulatuksen tehostamiseen esitetyssä ratkaisussa hyödynnetään kylmä-ainenesteen alijäähdytystä (sub-cooling). Ihan hyvä ajatus, sillä se on "ilmaista" energiaa.

Toinen vaihtoehto tämän "ilmaisen" jälkilämmön hyödyntämiseen on esilämmittää sillä lämmintä käyttövettä

ILPin/VILPin kylmä-aineen paluuneste on tyypillisesti luokkaa 30 "C, joten sillä nostaisi vesijohtoverkon n. +6 "C lämpötilaa ihan kivasti.

Jos kylmä-aineen nestelinjan jälkilämmöllä lämmittää käyttövettä pienessä säiliössä, niin samalla toteutuisi myös tuo sulatusten tehostus. Onhan siitä kylmä-aineen paluunestesteestä helposti "varastettavissa" liki 20 % ILPin/VILPin normituotosta.

Millainen "purnukka" tuohon kannattaisi valita ja mahtaisiko sellaista n. 50...100 l varaajaa löytyä kaupan hyllystä?

 

[kaihakki]

Vs: Sulatuksen tehostus

Laskin jossain vaiheessa (muistaakseni), että sulatus otti n. 0,3 kwh lämpötehoa. Riippuu kovasti, että missä pakkasissa ollaan. Mutta jos lähdetään tästä, niin 0,3 kwh x 3600 s/h = 1080 KJ (1 Kw = 1 Kj/s).
Otetaan vaikkapa 10 litraa vettä, niin jos se jäähdytetään +30 asteesta 0 asteeseen, niin siitä saadaa lämpöenergiaa 10 x 30 x 4,19 KJ = 1257 Kj.
Elikkä tuo 10 litran vesilämpöakku periaatteessa riittää keräämään sulatuksessa tarvittavan lämpömäärän. Pitää varmaan käytännössä olla kuitenkin enemmän vettä ja ulkoyksikköön palaavaan putkeen pitää laittaa ainakin enemmän kierroksia ja upottaa ko. vesisammioon. Joku voisi laskea tuota lämmönsiirtopinta-alaa tarkemmin. Sulatus kestää vain muutaman minuutin, joten pinta-alaa tarvitaan jonkin verran.

 

[VesA]

Vs: Sulatuksen tehostus

Laskin jossain vaiheessa (muistaakseni), että sulatus otti n. 0,3 kwh lämpötehoa. Riippuu kovasti, että missä pakkasissa ollaan. Mutta jos lähdetään tästä, niin 0,3 kwh x 3600 s/h = 1080 KJ (1 Kw = 1 Kj/s).
Otetaan vaikkapa 10 litraa vettä, niin jos se jäähdytetään +30 asteesta 0 asteeseen, niin siitä saadaa lämpöenergiaa 10 x 30 x 4,19 KJ = 1257 Kj.
Elikkä tuo 10 litran vesilämpöakku periaatteessa riittää keräämään sulatuksessa tarvittavan lämpömäärän. Pitää varmaan käytännössä olla kuitenkin enemmän vettä ja ulkoyksikköön palaavaan putkeen pitää laittaa ainakin enemmän kierroksia ja upottaa ko. vesisammioon. Joku voisi laskea tuota lämmönsiirtopinta-alaa tarkemmin. Sulatus kestää vain muutaman minuutin, joten pinta-alaa tarvitaan jonkin verran.

Omassa pumpussani pakkashuurun sulatus ei vie paljonkaan. nollakelien tönkkojää vie reilusti eniten.

 

[Pasi]

Vs: Sulatuksen tehostus

Laskin jossain vaiheessa (muistaakseni), että sulatus otti n. 0,3 kwh lämpötehoa. Riippuu kovasti, että missä pakkasissa ollaan. Mutta jos lähdetään tästä, niin 0,3 kwh x 3600 s/h = 1080 KJ (1 Kw = 1 Kj/s).
Otetaan vaikkapa 10 litraa vettä, niin jos se jäähdytetään +30 asteesta 0 asteeseen, niin siitä saadaa lämpöenergiaa 10 x 30 x 4,19 KJ = 1257 Kj.
Elikkä tuo 10 litran vesilämpöakku periaatteessa riittää keräämään sulatuksessa tarvittavan lämpömäärän. Pitää varmaan käytännössä olla kuitenkin enemmän vettä ja ulkoyksikköön palaavaan putkeen pitää laittaa ainakin enemmän kierroksia ja upottaa ko. vesisammioon. Joku voisi laskea tuota lämmönsiirtopinta-alaa tarkemmin. Sulatus kestää vain muutaman minuutin, joten pinta-alaa tarvitaan jonkin verran.

Olen joskus arvioinut että kennon lämmitys ottaa reilun minuutin kun se on käytännössä kuiva. Tällöin koneen ottoteho on luokkaa 1kw. Tästä taitaa tulla luokkaa 0.2kwh. Sitten jos se kenno on jäässä niin tehon tarve lisääntyy sen mukaan.. Toki se käytännön sulatukseen tarvittu energia on jotain ihan muuta kun se ottoteho on vain osa siitä kokonaisenergiasta..
Kuitenkin olen ajatellut, sen lämpöakun tavoite olisi vain kattaa tuota jään sulatusta. Olen arviounut että reilun litran glykoliseoksella voisi saada sulatettua muutaman desin jäätä jota riittänee useimpiin tilanteisiin. Jos se akku on liian tehokas, niin Mitsulla riskinä voi olla se, että jollain keleillä se kenno menee täysin jääkuutioksi koska logiikka ei älyä lyhentää sulatusväliä ajoissa. Eli lämmitetään vaikka kenno on täysin ummessa (huono cop).

 

[ilpo_]

Vs: Sulatuksen tehostus

Jos se akku on liian tehokas, niin Mitsulla riskinä voi olla se, että jollain keleillä se kenno menee täysin jääkuutioksi koska logiikka ei älyä lyhentää sulatusväliä ajoissa. Eli lämmitetään vaikka kenno on täysin ummessa (huono cop).

Jokuhan voisi mitsunkin sulatusehdot tähän laittaa kun en niitä haulla onnistunut löytämään. Muistelen kuitenkin hatarasti, että ehdoista löytyy myös sulatus dt arvon perusteella eli jos kenno kylmenee liikaa suhteessa ulkoilmaan sulatus käynnistyy jokatapauksessa. Jään kertymisen suhteen tarpeellisia sulatuksia en vielä tänä talvena ole nähnyt.

Aluminiiniprofiilin tms kiinnittämistä nestelinjaan voisin itsekin kokeilla. Putket kulkevat täällä välikatolla villojen alla joten se rajoittaa hieman virittelyä. Ainakin vesiastiat ovat pois suljettu vaihtoehto.

 

[kotte]

Vs: Sulatuksen tehostus

Olen joskus arvioinut että kennon lämmitys ottaa reilun minuutin kun se on käytännössä kuiva. Tällöin koneen ottoteho on luokkaa 1kw. Tästä taitaa tulla luokkaa 0.2kwh. Sitten jos se kenno on jäässä niin tehon tarve lisääntyy sen mukaan.. Toki se käytännön sulatukseen tarvittu energia on jotain ihan muuta kun se ottoteho on vain osa siitä kokonaisenergiasta..
Kuitenkin olen ajatellut, sen lämpöakun tavoite olisi vain kattaa tuota jään sulatusta. Olen arviounut että reilun litran glykoliseoksella voisi saada sulatettua muutaman desin jäätä jota riittänee useimpiin tilanteisiin. Jos se akku on liian tehokas, niin Mitsulla riskinä voi olla se, että jollain keleillä se kenno menee täysin jääkuutioksi koska logiikka ei älyä lyhentää sulatusväliä ajoissa. Eli lämmitetään vaikka kenno on täysin ummessa (huono cop).

Sulatusenergia taitaa aika huomattavilta osin tulla kompressorin jäähtymisestä käytännössä. Eli edellisen käyntisyklin tulistusenergiaa puretaan. Tämä on sitten suoraan pois lämmitystuotosta seuraavan käyntisyklin alussa.

Tilanne on kyllä melko monimutkainen ja kun laitteiden sulatuslogiikat eroavat, en menisi veikkaamaan lopputulosta, kuten sitäkään, onko iso akku edullisempi kuin pieni vai seuraisiko tästä sittenkin ongelmia käytännössä ja mikä on lämmönsiirtokyvyn merkitys asiaan. Asiasta ei varmaan saa selvyyttä ilman ennakkoluulottomia kokeiluja.

 

[Pasi]

Vs: Sulatuksen tehostus

Jokuhan voisi mitsunkin sulatusehdot tähän laittaa kun en niitä haulla onnistunut löytämään. Muistelen kuitenkin hatarasti, että ehdoista löytyy myös sulatus dt arvon perusteella eli jos kenno kylmenee liikaa suhteessa ulkoilmaan sulatus käynnistyy jokatapauksessa. Jään kertymisen suhteen tarpeellisia sulatuksia en vielä tänä talvena ole nähnyt.

Aluminiiniprofiilin tms kiinnittämistä nestelinjaan voisin itsekin kokeilla. Putket kulkevat täällä välikatolla villojen alla joten se rajoittaa hieman virittelyä. Ainakin vesiastiat ovat pois suljettu vaihtoehto.

Yksinkertaistettuna mitsun sulatus menee siten että jos kennon lämpötila on -3 tai alle sulatellaan. Sulatusväli määräytyy sulatusten kestosta. Eli jos on nopea sulatus, pidennetään sulatusväliä. Jos hidas sulatus -> lyhennetään väliä. Eli sulatuksen kesto joko kasvattaa tai lyhentää sulatusväliä. Sulatusväli muuttuu 0-20 minuuttia sulatuksen keston perusteella. Maksimi sulatusväli on 150 minuuttia, minimi on n 40. Periaatteessa fiksu systeemi, mutta sulatusväli lyhenee tosi herkästi. Vähän paremmalla softalla tuo toimisi oikeastikin hyvin.

 

[Pasi]

Vs: Sulatuksen tehostus

Nyt on tämä viritys käytössä. Toteutus oli yllättävän hankala, koska en pysty irroittamaan kylmäaineputkia. Halkaistua putkea on hankala saada tiiviiksi..

Tulokset ovat erittäin lupaavia. Muutamia sulatuksia olen seurannut: olivat erittäin nopeita. Nopeimmillaan kenno lämpesi sinne +5 asti alle minuutissa. Sulatuksen aikana ottoteho oli jopa 1,3kw, jota en ole koskaan aiemmin nähnyt. Sulatusvälit ovat olleet sen 2,5h koko ajan, toki nyt on aika kuiva keli. Eräs merkittävä havainto oli, että sisäyksikön kenno ei mennyt edes pakkaselle osassa sulatuksista! Lämpöä tulee ainakin yhtä hyvin kuin ennenkin, ehkä nopeammin sulatuksen jälkeen.

Nestettä on tällä hetkellä n 2litraa, putkea on n.1,5m. Tosin osa nesteputkestä ei edes koske nesteeseen, eli nestettä pitää vielä vähän lisätä.. Ja eristys ei ole vielä paras mahdollinen.. Ja se kotelointi pitää tehdä..

Eli vaikuttaa todella lupaavalta. Mutta olisi helpointa tehdä jos laitettaisiin pumpun asennusvaiheessa.

 

[dbwarrior]

Vs: Sulatuksen tehostus

MIelenkiintoista. Nyt ois kyllä ollut kiva jos sulla ois ollut jonkun verran dataa montako wh:a tuollainen vakio kuntoisen sulatus sykli haukkas alkukiukkuineen ja kuin paljon putosi tuon "varaajan" toimesta.

 

[Pasi]

Vs: Sulatuksen tehostus

Valitettavasti minulla ei ole minkäänlaista datan keräystä. Lähinnä minullä tässä on tarkoituksena pidentää sulatusvälejä, joka on mitsulla varmaan kaikkein tehokkain tapa parantaa lämmöntuottoa. Näyttää siltä että tämä tavoite voisi toteutua.. Ehkäpä myös se lämmitysjakson alun huono coppi voisi hitusen parantua, jos sisäyksikön kenno ja kompura eivät kylmenisi niin paljoa. Eli tulistuslämpö menisi paremmin kohdalleen heti alkuun.

 

[dbwarrior]

Vs: Sulatuksen tehostus

Tuliko näpättyä yhtään kuvaa askarteluista ?
Onko mitään tuntumaa kuin viileeksi tuo "varaaja" menee sulatuksen aikaan ??
Oiskohan isommasta nestemäärästä tai pidemmästä "varaajasta" vielä tehostavaa hyötyä ???

 

[ilpo_]

Vs: Sulatuksen tehostus

Mielenkiintoista nähdä miten tämä sulatusajan huijaus toimii kun kennoon alkaa kertyä huurretta kelien puolesta. Voiko tosiaan käydä niin, että mitsu yrittää pidentää sulatusväliä vaikka kennon menisi umpijäähän kun se umpijääkin sulaa niin nopeasti. Veikkaan, että tuossa sulatusakun koossa on jokin kultainen keskitie mihin vaikutaa sisälämpötila ja kylmäaineputkien pituus.

Voisiko joku linkata tänne ne Mitun sulatusehdot? Jossain olen ne nähnyt.

 

[Pasi]

Vs: Sulatuksen tehostus

Nyt on ollut oikeasti koviakin sulatuksia.. Näyttää siltä, että se lämmönsiirto siitä nesteestä on hieman rajallista. Sulatukset kyllä toimivat, mutta jostain syystä se neste ei hirveästi kylmene. Näytti siltä että kovan sulatuksen aikana se lämpö olisi voinut laskea n 10 astetta. Eli oli vielä n. 25 asteista.. Pitää laittaa se lämpömittari paremmin, kun en saanut vielä tarkkaa tulosta.

Onhan sen 6.xx mm kuparin pita-ala aika vaatimaton, kun sitä on vain 1,5m.. Siihen voisi tietty laittaa alumiiniteipillä 'lamellit' ja saada siten moninketainen ala. Mutta olisi aika työlästä.

Voisiko kuitenkin olla joku muu syy miksi siinä se kylmäaine ei kiehuisi kunnolla siinä putkessa?

Sulatukset silti tuntuvat tehokkaammilta kuin ennen. Sulatusväli on pysynyt n. tunnissa (reilu 10 pakkasta ja kosteus varmaan 90-100%).

Kiukun keräys on edelleen tallella, mutta ehkä puhalluslämpö nousee nopeammin.

 

[dbwarrior]

Vs: Sulatuksen tehostus

Pari litraa ja 10 astetta tekis noin 30Wh eli loput(150-200?) sitten kiskotaan vielä sisäyksikön kennolta.
Ilmesti tämän "lämpö akun" jälkeen kupari putki menee vahaan tapaa todella kylmäksi ?

Minkä halkaisijan putkea sulla olikaan tuossa "akku" käytössä ?
Ja onko se kupari putki optimisti varaajaputken yläsectorissa vai sitten alempana.

 

[Pasi]

Vs: Sulatuksen tehostus

Pari litraa ja 10 astetta tekis noin 30Wh eli loput(150-200?) sitten kiskotaan vielä sisäyksikön kennolta.
Ilmesti tämän "lämpö akun" jälkeen kupari putki menee vahaan tapaa todella kylmäksi ?

Minkä halkaisijan putkea sulla olikaan tuossa "akku" käytössä ?
Ja onko se kupari putki optimisti varaajaputken yläsectorissa vai sitten alempana.

Se putki on se normaali ilpin nesteputki eli onkos se nyt vajaa 7mm. Se on aika satunnaisesti siellä putkessa, kun se putki ei mene suoraan.. mutta kontakti pitäisi olla kauttaaltaan. Eristyksessä ei tunnu olevan merkittävää ongelmaa, koska lämpö ei laskenut nopeasti, vaikka pumppu oli kokeeksi sammuksissa.

Yhtä asiaa en sulatuksessa oikein käsitä. Jos sulatettavaa on paljon, niin alussakaan ottoteho ei nouse kovin korkealle. Jos sulatustarve on vähäinen, otttotehokin nousee tosi äkkiä. Mikä kumma tämän tekee? Tuntuisi että aina alussa pitäisi olla iso ottoteho riippumatta sulatuksen tarpeesta. Isolla sulatuksella ottoteho sitten kyykkäisi myöhemmin. Tämä ominaisuus on ollut aina.

 

[Pasi]

Vs: Sulatuksen tehostus

Vielä yksi havainto. Edelleenkään se sisäyksikkö ei mene kylmäksi sulatuksen aikana.. Eli kaiketi siitä nestevaraajasta otetaan sitä tehoa. Edelleen on suuri mysteeri, miksi ottotehoa tästäkin huolimatta rajoitetaan.. Pitäisi nähdä sen kompuran lämpötila sulatuksen aikana. Voiko olla, että kompura kävisikin liian kuumana (saisi liian tulistunutta kaasua)? Toki syötön pitäsi olla täysillä, joten tämäkään ei tunnu todenäköiseltä..