Sulatuksen tehostus

[Riku84]

Vs: Sulatuksen tehostus

Taitaa olla ohjelmassa rajoitettuna tuo kompuran teho sulatuksen aikana, ainakin sellaista olen omassa havainnut. VILP:ssä ainakin panan osalta mennää aina samalla kompuran taajuudella kun sulatusta tehdään.

 

[janti]

Vs: Sulatuksen tehostus

Taitaa olla ohjelmassa rajoitettuna tuo kompuran teho sulatuksen aikana, ainakin sellaista olen omassa havainnut.

Mitsu ei rajoita ottotehoja sulatuksella. Sulatus tehdään max taajuudella. Sisältä on helpompaa pumpata lämpöä ulospäin.

 

[Pasi]

Vs: Sulatuksen tehostus

Mitsu ei rajoita ottotehoja sulatuksella. Sulatus tehdään max taajuudella. Sisältä on helpompaa pumpata lämpöä ulospäin.

Joku logiikka ainakin minun koneessa selvästi rajoittaa ottotehoa sulatuksella (EF35). Kenties joku lämpötilaraja. Pahimmillaan jopa 500w tuntumaan.

Mietin, että tässä minun virityksesäni sitä nesteen jäähtymistä rajoittaa sen nesteen todella heikko lämmönjohtavuus. Tuolla seoksella lienee jotain 0.4 W/m*C. Joka on kuparin vastaavaan (390) tosi surkea. Tämä yhdistettynä ohueen putkeen tekee lämmön siirrosta heikkoa. Ts. pitäisi saada merkittävästi enemmän pinta-alaa lämmönsiirtoon (tai liikettä nesteeseen). Alumiiniteipillä voisi onnistua lisätä pinta-alaa tekemällä lamelleja. Tuskin se liimapinta siinä teipissä rajoittaa juurikaan sitä siiirtoa, koska se on tosi ohut ja tuskin hunompi kuin tuolla nesteellä. Pitänee joskus kokeilla..

 

[ilpo_]

Vs: Sulatuksen tehostus

Veden liikkumista pystyy parantamaan jossain määrin sijoittamalla kylmäaineputki vesitilan ylärajaan jolloin viileennyt vesi valuu alas kierrättäen vettä.

 

[Pasi]

Vs: Sulatuksen tehostus

Veden liikkumista pystyy parantamaan jossain määrin sijoittamalla kylmäaineputki vesitilan ylärajaan jolloin viileennyt vesi valuu alas kierrättäen vettä.

Jep, pystyisi. Mutta tässä virtyksessä ei oikein onnistu. Lisäksi tehostus taitaisi olla aika pieni.. Vilkuilin, millaisia pinta-aloja noissa kierukoissa yleensä on. Pinta-ala tuntui olevan useita m2. Jopa yli 10. Tässähän ei ole kuin joku alle 1% tuosta. Toki lähtokohtaisesti suuri lämpötilaero parantaa tulosta. Mutta lisää pinta-alaa pitäisi olla. Paras tulos varmaan tulisi ihan oikealla lämmönvaihtimella..

 

[dbwarrior]

Vs: Sulatuksen tehostus

Jos oikein Pasin havainnot ymmärsin niin "sulatus lämpöakun" kohdalla kuparin lämpö on lähelle nesteen lämpöä, mutta se ei hirveesti meitä "lämmitä" koska sisällä virtaava nesteeseen / kaasuun siirykkään tuota varattua lämpöä siinä määrin kuin mitä optimi tilanteessa olisi tarve.
Minä saisin omaan kohteeseen tuplat pidemmän "vaihtimen" ,mutta ilmeisesti sekään ei vielä tule tekemään autuaaksi.

 

[Pasi]

Vs: Sulatuksen tehostus

Kyllä se neste lämpenee lämmityksen aikana ihan tarpeeksi, koska aikaa on ihan tarpeeksi, mutta sulatuksen aikana se sama lämpö pitäisi saada vikkelästi käyttöön. Käsittääkseni tuota siirtoa hidastaa pieni pinta-ala putkessa ja se, että nesteen lämmönjohtokyky on heikko(luokkaa 800-1000 ketaa heikompi kuin kuparilla). Pidempi putki varmaan auttaa jonkin verran. Mutta kyllä jopa tämä minun viritys auttaa sulatuksissa, mutta tehoa saisi olla enemmän. Liikkuva neste varmaankin tehostaisi merkittävästi siirtoa. Tai ne lamellit siinä putkessa. Varmaan kokeilen joskus niitä alumiiniteipistä tehtyjä lamelleja.

Onkohan mitään valmista lamellia yms mitä saisi putken ympärille?

 

[dbwarrior]

Vs: Sulatuksen tehostus

Koetin tässä lyhyen vaihtimen tapauksessa tuoda esille sitä haastetta, että se vesimassa on kyllä lämmin sulatuksen alkaessa. Itse kupari putki siellä veden keskellä pysyy lämpimänä sulatuksen aikaan mutta haasteeksi jääpi vain se että tälle vaihtimelle pitäisi saada lisää pinta-alaa sen kylmäaineen ja kuparin suhteen, koska siitä se siirtyminen nyt kait on kiinni...

Onko tuossa tullu nyt uutta dataa sen suhteen paljon se parin litran neste nyt jäähtyykään sulatuksen aikaa eli montas joulea siitä siis saadaankaan talteen ?

 

[pökö]

Vs: Sulatuksen tehostus

Mitsu ei rajoita ottotehoja sulatuksella. Sulatus tehdään max taajuudella. Sisältä on helpompaa pumpata lämpöä ulospäin.

Fujitsu toimii toisin ja rajoittaa, sulatuksessa ottotehot on noin 600W. Sulatuksen alusta kestää 7 minuuttia kun lämpöä tulee taas täysillä.

 

[janti]

Vs: Sulatuksen tehostus

Fujitsu toimii toisin ja rajoittaa, sulatuksessa ottotehot on noin 600W.

Mistä tiedät ettei siellä ole täydet kierrosluvut kompressorissa jo tuolla 600 W ottoteholla?

Tuossa taisi ottoteho käväistä 800 W tuntumassa sulatuksissa
http://www.scanoffice.fi/sites/default/files/liitetiedostot/vtt-s-08098-10.pdf

Ei tuo FD35 täysiä ottotehoja ota sulatuksien aikana, kun siihen ei ole tarvetta. Täydet kierrosluvut kompressori saavuttaa jo noin 1200-1300 W ottotehoilla kovemmillakin pakkasilla. Lauhemmilla keleillä täydet kierrokset saavutetaa pienemmillä ottotehoilla.

Onko kukaan kokeillut kaataa kuumaa vettä sisäyksikön kennolle sulatuksen aikana?

Ohessa muutama kuva Panan sisäyksikön kennosta sulatuksen aikana.

 

[pökö]

Vs: Sulatuksen tehostus

En tiedäkään, ottoteho on kuitenkin sulatuksessa vain 600W kun lämmityksessä maksimit on 2200w.

 

[janti]

Vs: Sulatuksen tehostus

En tiedäkään, ottoteho on kuitenkin sulatuksessa vain 600W kun lämmityksessä maksimit on 2200w.

Ei ottotehoa ole välttämättä rajotettu sulatuksen aikana mitenkään Fujitsussakaan. Kompressorin kierrosluku saavuttaa maximin jo pienellä ottoteholla.

Vanhemman Sanyon ottotehot sulatuksien aikana löytyvät täältä. Sulatuksen alussa ei tarvita paljon tehoja. Sulatuksen edetessä tarvitaan lisää ottotehoja jotta kompressorin haluttu kierrosluku saavutetaan (sisäyksikkö jäähtyy voimakkaasti).
http://www.kylmatekniikka.fi/uploads/files/P501219_Rapport_KRV93_1__2.pdf
http://www.kylmatekniikka.fi/uploads/files/P402047-Rapport_KRV123_1_.pdf

ShikiSaiKanin sulatuksen ottotehokäyrä poikkeaa täysin edellisistä (tallisista ILPeistä), koska siinä ei lämpöä otetaan sisäyksikön kennosta sulatuksiin. Sisäyksikkö on tuossa ohitettu sulatuksien aikana ja kaikki sulatusenergia tulee sähköverkosta.
http://www.kylmatekniikka.fi/uploads/files/P601456_060608_Shiki_Sai_Kan.pdf

 

[pökö]

Vs: Sulatuksen tehostus

Mitsu ei rajoita ottotehoja sulatuksella.

Ei tuo FD35 täysiä ottotehoja ota sulatuksien aikana,

Kumpi noista nyt sitten on oikein?

 

[janti]

Vs: Sulatuksen tehostus

Kumpi noista nyt sitten on oikein?

Kumpikin on oikein. Ei rajoiteta ottotehoja, laite ottaa kuitenkin täydet kierrokset (Hz) (=Maximum frequency).

 

[janti]

Vs: Sulatuksen tehostus

Ei rajoiteta ottotehoja, laite ottaa kuitenkin täydet kierrokset (Hz) (=Maximum frequency).

Voi kyllä olla että meneen maksimissaan tuohon Cool-toiminnon maksimiin (62 Hz) eikä Heat toiminnon maksimiin. Tätä ei kuitenkaan kerrota Mitsun dokuissa.

Tuossa VTT-testissä sulatuksen ottotehot oli 1300 W kieppeillä parhaimmillaan
http://www.ilmalampopumput.fi/files/mitsubishi-msz-fd35va-muz-fd35vabh.pdf

 

[pökö]

Vs: Sulatuksen tehostus

Hertsit vois nousta fujitsussa tuohon COOl-maksimiin koska sulatuksessa kompuran ääni on "verkkaisempi" kuin lämmityksen maksimissa. Täytynee pakkasilla tsekata sulatuksen ottotehot jos vaikka muistan väärin..

 

[dbwarrior]

Vs: Sulatuksen tehostus

Tuossa kun oikein aloin pohtiin tuota sulatuksen kylmäaineen kiertoa ja käytöstä niin onkos se normi sulatuksen alussa tuossa ohuessa putkessa nesteenä , kaasuna vai nesteen ja kaasun sekameteli soppana(aka porina) ?

Sehän on aika haastava homma siirtää siihen kämpöä "vaihtimella" joka on vain pätkä kupari putkea, jos siellä sisällä huilaa muuta kuin nestettä. Eikä se siihen nesteeseenkään mikään liian helppo ole ?

 

[VesA]

Vs: Sulatuksen tehostus

Hertsit vois nousta fujitsussa tuohon COOl-maksimiin koska sulatuksessa kompuran ääni on "verkkaisempi" kuin lämmityksen maksimissa. Täytynee pakkasilla tsekata sulatuksen ottotehot jos vaikka muistan väärin..

Eiköhän paineet ole sellaiset nolla-asteisella ulkokennolla ettei ottoteho helposti nouse tapppiin.

 

[jussi]

Vs: Sulatuksen tehostus

Kumpikin on oikein. Ei rajoiteta ottotehoja, laite ottaa kuitenkin täydet kierrokset (Hz) (=Maximum frequency).

Joopa, kylmä ulkokenno nesteteyttää vauhdilla, eikä paineet nouse = ei mene tehoa. Pitäisi ulkokennon ensin täyttyä ja alkaa lämmetä, niin ottotehotkin kiipeisi, mutta kun siihen se sulatus yleensä loppuu.

 

[kotte]

Vs: Sulatuksen tehostus

Tuossa kun oikein aloin pohtiin tuota sulatuksen kylmäaineen kiertoa ja käytöstä niin onkos se normi sulatuksen alussa tuossa ohuessa putkessa nesteenä , kaasuna vai nesteen ja kaasun sekameteli soppana(aka porina) ?

Sehän on aika haastava homma siirtää siihen kämpöä "vaihtimella" joka on vain pätkä kupari putkea, jos siellä sisällä huilaa muuta kuin nestettä. Eikä se siihen nesteeseenkään mikään liian helppo ole ?

Ihan aluksi se on jonkinlaista sekametelisoppaa, mutta muuttuu aika pian putken jäähtyessä nesteeksi. Akun ideanahan on saada neste höyrystymään jo ohutta putkea kulkiessaan, eli tarvitaan periaatteessa kilowattikaupalla tehoa.

Ei tuollaisen tehon siirtäminen ohuen putken lävitse periaatteessa ole mahdotonta, kymmenen ... kahdenkymmenen asteen lämpötilaerolla, jos vain lämpöä saa siirtymään tehokkaasti. Hyvä ratkaisu voisi olla pumppu, jolla vesi pannaan voimakkaasti pyörteilemään akussa.

 

[Samppi]

Vs: Sulatuksen tehostus

Joissai paineilma kompressoreissa on kompressorin ja paineensäätimen välisen kupariputken ympärillä jäähtymistä tehostamassa ohuesta jousiteräksestä tehty spiraali tai koko putken mitalla vierivieressä eräänlaisia jousiteräs prikkoja. Tämmöinen spiraali voisi toimia lämpöpumpussakin nesteen sisällä, kupariputken halkaisiakin on suunnilleen sama kuin kylmäaineputkien.

 

[Pasi]

Vs: Sulatuksen tehostus

Se vesipumppu voisi olla helpoin ja tehokkain tapa tehostaa tuota lämmonsiirtoa. Tietystikin sen pumpun pitäisi pyöriä vain sulatuksen aikana. Tämä siksi, että se akun lataus tapahtuisi hitaasti, ja sulatuksen aikana mahdollisimman tehokkasti. Ja se pumppukin kestäisi paljon pitempään. Valitettavasti ei ole mitään pumppua itsellä.. Uskoisin, että tämä voisi lisätä lämmön siirtymistä moninkertaiseksi.

Mikähän olisi edullinen tasavirralla toimiva pumppu? Pumppausnopeus ei tarvinne olla kovin nopea, muutama litra minuutissa varmaan riittäisi... Tuon sulatuksen aikana tapahtuvan pyörityksen saisi varmaan aikaiseksi sopivalla lämpöreleellä kun laittaa siihen kylmäaineputkeen kiinni (eli vaikka alle +5:ssä kiinni menevä rele).

 

[ilpo_]

Vs: Sulatuksen tehostus

Tuolla setillä pitäisi veden jo vähän hölskyä.

http://www.biltema.fi/fi/Vapaa-aika/Asuntovaunu-ja-asuntoauto/Vesi-ja-viemarointi/Syottopumppu-25981/
http://www.ebay.com/itm/2pcs-Temperature-Switch-Thermostat-KSD301-KSD302-0-C-NC-/370563162898?pt=LH_DefaultDomain_0&hash=item5647492312

 

[Pasi]

Vs: Sulatuksen tehostus

Tuolla setillä pitäisi veden jo vähän hölskyä.

http://www.biltema.fi/fi/Vapaa-aika/Asuntovaunu-ja-asuntoauto/Vesi-ja-viemarointi/Syottopumppu-25981/
http://www.ebay.com/itm/2pcs-Temperature-Switch-Thermostat-KSD301-KSD302-0-C-NC-/370563162898?pt=LH_DefaultDomain_0&hash=item5647492312

Varmasti, ehkä liikaakin.. 12v powerikin on, mutta ei taida antaa 3A virtaa.. Tuon kanssa vain pitäisi olla tarkkana, ettei pääse jäätymään. Toki glykoliseos on käytössä. Ehkä sen saisi koteloinnin sisälle, jossa lienee aina riittävän lämmintä.

 

[dbwarrior]

Vs: Sulatuksen tehostus

Pasi: Saatko mitattua sen kupari putken lämpötilaa sieltä lämpöakun sisältä ?
Meinaan että eikös tilanne voi hyvinkin olla niinkin että sen kupari putken lämpö on about sama kuin ympäroöivä glykoliseoksen lämpö jolloin ei paljoa pumpuista ym sekoittelijoista ole apuja.

 

[Pasi]

Vs: Sulatuksen tehostus

Pasi: Saatko mitattua sen kupari putken lämpötilaa sieltä lämpöakun sisältä ?
Meinaan että eikös tilanne voi hyvinkin olla niinkin että sen kupari putken lämpö on about sama kuin ympäroöivä glykoliseoksen lämpö jolloin ei paljoa pumpuista ym sekoittelijoista ole apuja.

Eipä taida onnistua tuo mittaus.. Sen glykoliseoksen lämpötila siinä puken välittömässä läheisyydessä on varmaan liki sama kuin sen putken. Siksi koska sen nesteen lämmönjohtavuus on tosi heikko(ja siksi tehoa siirtyy heikosti). Kauempana putkesta sen nesteen pitäisi olla merkittävästi lämpimämpää. Sen akun lämpötilanhan olen mitannut ja oli jotain 30-40 astetta, riippuen koneen kuormasta. Ei siinä putkessa sulatuksella voi sellaisia lämpöjä olla, vaan oltaneen tukevasti pakkasella.

Se pumppu auttaisi siksi, että se kylmä neste siitä putkem vierestä saataisiin sekoitettua lämpimämpään ja siten myös sen putken vieressä olisi lämpimämpää nestettä. Eli se heikko lämmönjohtavuus ei enää niin rajoittaisikaan.

 

[janti]

Vs: Sulatuksen tehostus

Mitä jos mittaisit kylmäaineputkea ennen ja jälkeen lämpöakun. Vertailuksi voisi mitata lämpöakun lämpötilaa.
=> Näkisi siirtyykö sinne kylmäaineeseen mitään?

 

[dbwarrior]

Vs: Sulatuksen tehostus

Tuo on simppeli tapa tuottaa lisäinfoa tuosta lämpöakun avituksesta.

 

[Pasi]

Vs: Sulatuksen tehostus

Mitä jos mittaisit kylmäaineputkea ennen ja jälkeen lämpöakun. Vertailuksi voisi mitata lämpöakun lämpötilaa.
=> Näkisi siirtyykö sinne kylmäaineeseen mitään?

Valitettavasti ei ole kuin yksi lämpöanturi käytettävissä, joten ei oikein onnistu (ja sekin yleismittariin kytkettävä). Lisäksi sitä kiehumista tapahtuu koko putken matkalla sinne sisäyksikölle ja pois (tämä kuuluu jopa selkeästi). Eli aika hankala varmaan päätellä mitään.. Se putki voi olla jopa kylmempi sen akun jälkeen. Vaikea sanoa, koska se kiehuminen viilentää voimakkaasti siellä missä se tapahtuu. Voihan olla että se kylmäaine ei ehdi kiehua siinä lämpöakussa (on suht lähellä ulkoyksikköä).

Kuitenkin se on minusta varmaa että lämpöä siirtyy, koska kyllä ne sulatukset ovat tehokkaampia (mutta enemmän saisi tehoa olla). Myöskään sen sisäyksikön lämpötila ei mene niin pahasti pakkaselle kuin ennen. Ja olehan myös mitannut sen, että se neste oikeasti viilenee (ei johdu riittämättömästä eristyksestä).

 

[ilpo_]

Vs: Sulatuksen tehostus

Mitä jos mittaisit kylmäaineputkea ennen ja jälkeen lämpöakun. Vertailuksi voisi mitata lämpöakun lämpötilaa.
=> Näkisi siirtyykö sinne kylmäaineeseen mitään?

Jollei kylmäaine täysin höyrysty lämpöakussa niin eikös se ole vielä höyrystymispisteen lämpötilassa lämpöakun jälkeenkin.

Paras tapa lämmönluovutusta on mitata akun lämpötilan muutosta lämpöhukkaan mikä tapahtuu pumpun ollessa pois päältä. Eli sammuttaa pumppu ja verrata akun lämpötilan tippumista sulatuksen aikaiseen.

 

[Pasi]

Vs: Sulatuksen tehostus

Jollei kylmäaine täysin höyrysty lämpöakussa niin eikös se ole vielä höyrystymispisteen lämpötilassa lämpöakun jälkeenkin.

Paras tapa lämmönluovutusta on mitata akun lämpötilan muutosta lämpöhukkaan mikä tapahtuu pumpun ollessa pois päältä. Eli sammuttaa pumppu ja verrata akun lämpötilan tippumista sulatuksen aikaiseen.

Tämän olen tutkinut. Jos pumppu on pois päältä niin lämpötilan tippuminen on todella hidasta, ei oikeastaan muutu ollenkaan muutamissa minuuteissa. Sulatuksen aikana sen lämpö on tippunut luokkaa 10 astetta. Tuo 10 astetta on mitattu siitä akun kyljestä, ja siinä se lämpö jopa tippui vielä tuon sulatuksen jälkeenkin, eli todellinen lämpötilan tippuminen tuon akun sisällä saattoi olla suurempikin kuin tuo 10 astetta. Mutta paremmalla lämmönsiirrolla olisi varmaan mahdollisuuksia 2-3 kertaistaa tuo..

 

[dbwarrior]

Vs: Sulatuksen tehostus

Tällä on pikku hiljaa lähtenyt hautuaan seuraavanlainen setti:
Otetaan 10cm harmaan viemäri putkea. Lämmitetään se ja painetaan ovaalin muotoiseki. Ajetaan ylhäältä halki että saadaan asennettua.
Tehdään päätyihin tulpat jotka asemoi kupari putken tuonne ovaalin muotoisen säiliön yläosaan.
Sitten vaan asentamaan tämä 200-250senttinen säiliövaraaja....

 

[Pasi]

Vs: Sulatuksen tehostus

Tällä on pikku hiljaa lähtenyt hautuaan seuraavanlainen setti:
Otetaan 10cm harmaan viemäri putkea. Lämmitetään se ja painetaan ovaalin muotoiseki. Ajetaan ylhäältä halki että saadaan asennettua.
Tehdään päätyihin tulpat jotka asemoi kupari putken tuonne ovaalin muotoisen säiliön yläosaan.
Sitten vaan asentamaan tämä 200-250senttinen säiliövaraaja....

Mielenkiintoista.. Miten olet ajatellut saada aikaan voimakkaan lämmönsiirron sulatuksen aikana? Se putken tiivistys kannattaa suunnitella huolella, koska voi helposti alkaa vuotamaan. Tilavuuttahan tuolle tulee myös aika huomattavasti, eli kapasiteettia on.

 

[dbwarrior]

Vs: Sulatuksen tehostus

Tuonne putken sisään mahtuu tarvittaessa jos jonkinmoista vaihtimen boostausta, mutta toiveena oli että tuo ovaali muoto ja kupari putken sijainti tuolla ylhäällä aikaan saisi jotain luontaista kiertoa. Toiveena ois että kylmentynyt vesi painuisi ovaalin pohjalle ja tilallee sitten pyörähtäisi lämmintä matskua.

Mutta henkisesti ollaan varauduttu piristämään vaihtumista jos ei päästä haluttuun lopputulokseen.

 

[kotte]

Vs: Sulatuksen tehostus

Jos harmaa viemäriputki on PVC-muovia (kaikki putket eivät nykyisen ole), niin sitä pystyy liimaamaan kunnolla soveltuvalla liimalla (kuten PVC-Tangit). Putken tai siitä tehdyn ovaalin voisi jopa halkaista ja liimata puoliskoihin ruuveilla ja muttereilla kiristettävät laipat. Myös tiivistyksen kupariputkea vasten voisi hoitaa esim. kumista tms. halkaistuilla holkeilla, jotka puristetaan tavallista useammalla ruuvi-mutteri-parilla laippojen päädyistä. Saapa tuolle rakennetuksi jopa lisää putkiliitäntöjä ja tätä kautta vaikka liittää pienen paisuntasäiliön. Rakenteesta voi tehdä avattavan ja huollettavan, jolloin kylmäaineputken ympärille voi jälkeen päin kiristää tehokkaampia lämmönsiirtoelementtejä, mikäli vaikuttaa aiheelliselta.

 

[Riku84]

Vs: Sulatuksen tehostus

Mitäs jos tälläisiä tai isompiakin halkaisisi ja liimaisi kupariputken ympärille lämmönjohdeliimalla kiinni. Omaa kokemusta ei ole tuosta liimasta kuinka kestää jos on nesteessä kokoajan.

http://www.ebay.com/itm/20-pcs-Mini-size-1W-Watt-LED-Aluminium-Heatsink-long-Round-/370642657985

 

[Pasi]

Vs: Sulatuksen tehostus

Ehkä kaikkein tehokkain versio olisi sellainen, jossa olisi suuhteellisen ohut putki sen nesteputken ympärillä. Putki olisi sisältä ryppyinen tms. Sitten vesipumpulla kierrätetään nestettä tuossa putkessa. Putki ryppyinen siksi, että saadaan se neste pyörteilemään siellä putkessa. Laitetaan vielä kiertämään vastakkaiseen suuntaan kuin kylmäaine sulatuksella. Pumpun virtausnopeudella on suora vaikutus lämmönsiirtoon.

Toki lamellit auttaisivat, mutta uskoisin että tuo nesteen liike on tärkein tehostus.. Putken pieni pinta-ala toki varmasti rajoittaa.

 

[kotte]

Vs: Sulatuksen tehostus

Toki lamellit auttaisivat, mutta uskoisin että tuo nesteen liike on tärkein tehostus.. Putken pieni pinta-ala toki varmasti rajoittaa.

Kuparin ominaislämmönjohtavuudeksi ilmoitetaan 401 Wm-1K1 (http://en.wikipedia.org/wiki/Copper). Jos putken halkaisija olisi vaikkapa 6,25mm (1/4" putki on aika lähellä tätä), niin metrin pituisen palan pinta-ala on n. 0,02m2 (keskimäärin sisä- ja ulkopinnan puolivälissä). Tästäpä saamme, että 1 mm:n paksuisen putken lämmönjohtavuus tuolta metrin pätkältä on n. 20 * 401WK-1, eli kelvinin lämpötilaeron yli saa putken lämmönjohtavuuden puolesta johdetuksi n. 8kW:n tehon.

Eli jos vain virtaus putken ulkopuolisessa nesteessä on riittävä, lämpöäkin siirtyy aivan riittävästi. Jos ongelmaa muualla tulee, niin sitten tavassa, jolla kylmäaine kiehuu putken sisäpinnalla. Kiehuminen toki jo sinällään saa varsin hyvän turbulenssin aikaiseksi.

Käyttipä millaista liimaa tai kittiä hyvänsä, niin liitoksesta tulee pullonkaula. Hyvin muotoiltu tiukka puristusliitos siirtäisi lämpöä parhaiten (jos siirtokykyä mielii parantaa ilman voimakasta pumppausta). Seuraavaksi paras olisi lämpöä johtavien elementtien tinaaminen putken pintaan, mutta tästä tulee monia rajoituksia materiaalien, muotoilun ja työmenetelmien suhteen.

 

[Pasi]

Vs: Sulatuksen tehostus

Kuparin ominaislämmönjohtavuudeksi ilmoitetaan 401 Wm-1K1 (http://en.wikipedia.org/wiki/Copper). Jos putken halkaisija olisi vaikkapa 6,25mm (1/4" putki on aika lähellä tätä), niin metrin pituisen palan pinta-ala on n. 0,02m2 (keskimäärin sisä- ja ulkopinnan puolivälissä). Tästäpä saamme, että 1 mm:n paksuisen putken lämmönjohtavuus tuolta metrin pätkältä on n. 20 * 401WK-1, eli kelvinin lämpötilaeron yli saa putken lämmönjohtavuuden puolesta johdetuksi n. 8kW:n tehon.

Eli jos vain virtaus putken ulkopuolisessa nesteessä on riittävä, lämpöäkin siirtyy aivan riittävästi. Jos ongelmaa muualla tulee, niin sitten tavassa, jolla kylmäaine kiehuu putken sisäpinnalla. Kiehuminen toki jo sinällään saa varsin hyvän turbulenssin aikaiseksi.

Käyttipä millaista liimaa tai kittiä hyvänsä, niin liitoksesta tulee pullonkaula. Hyvin muotoiltu tiukka puristusliitos siirtäisi lämpöä parhaiten (jos siirtokykyä mielii parantaa ilman voimakasta pumppausta). Seuraavaksi paras olisi lämpöä johtavien elementtien tinaaminen putken pintaan, mutta tästä tulee monia rajoituksia materiaalien, muotoilun ja työmenetelmien suhteen.

Tuollainen teho, jos siitä saisi edes osan, kuulostaa varsin riitävältä.. Pitänee tutkia asiaa. Eipä tuosta minun nesntemäärästä, n.3L kovin suurella teholla pitkään saa edes lämpöä siirrettyä jos teho olisi kW luokassa.

 

[ilpo_]

Vs: Sulatuksen tehostus

Nyt jos pumpua olet jo asentamassa niin eikö samalla voisi tehdä erillisen varaajankin jo lämpöakulle. Esim 10l eristetty pönikkä jonne laitat sen pumpun ja lämmönsiirtimestä ylivuoto pönikkään. Tässä vaiheessa kannattaisi varmaan jo pienentää lämmönsiirtimen halkaisijaa jolloin saataisiin suurempi virtausnopeus. Ongelmana erillisessä varaajassa on se, että pumpun pitäisi kestää 24/7 käyttö.