Sulatuksen tehostus

[Pasi]

Vs: Sulatuksen tehostus

Nyt jos pumpua olet jo asentamassa niin eikö samalla voisi tehdä erillisen varaajankin jo lämpöakulle. Esim 10l eristetty pönikkä jonne laitat sen pumpun ja lämmönsiirtimestä ylivuoto pönikkään. Tässä vaiheessa kannattaisi varmaan jo pienentää lämmönsiirtimen halkaisijaa jolloin saataisiin suurempi virtausnopeus. Ongelmana erillisessä varaajassa on se, että pumpun pitäisi kestää 24/7 käyttö.

Jep asennusvaiheessa nämä olisi helppo tehdä, mutta pumppu on ollut asennettuna jo useamman vuoden. Ja tämä virityskin käytössä, mutta pitäisi tehostaa vaikka tuolla pumpulla, on kuitenkin suht helppo laittaa. Ei vain ole pumppua yms. muita tarvikkeita.

 

[ilpo_]

Vs: Sulatuksen tehostus

Jep asennusvaiheessa nämä olisi helppo tehdä, mutta pumppu on ollut asennettuna jo useamman vuoden. Ja tämä virityskin käytössä, mutta pitäisi tehostaa vaikka tuolla pumpulla, on kuitenkin suht helppo laittaa. Ei vain ole pumppua yms. muita tarvikkeita.

Nyt tais mennä pumput sekasin. Tarkotin tosiaan, että kun olet nyt vesipumppua asentamassa niin sen laittaisit sinne vesipönttöön. Vesipumpun sun muut tarvikkeet saa esim biltemasta kätevästi jos sattuu semmoinen lähettyvillä olemaan.

 

[Pasi]

Vs: Sulatuksen tehostus

Nyt tais mennä pumput sekasin. Tarkotin tosiaan, että kun olet nyt vesipumppua asentamassa niin sen laittaisit sinne vesipönttöön. Vesipumpun sun muut tarvikkeet saa esim biltemasta kätevästi jos sattuu semmoinen lähettyvillä olemaan.

Jep.. niinpä nuo meni

 

[kotte]

Vs: Sulatuksen tehostus

Itse lähtisin kokeilemaan kahdella periaateratkaisulla:

1) Ohuehko metalliputki (esim. kuparia) ILPin nesteputken ympärille: päät tukkoon ja jyrsitään sitten ura, josta nesteputken saa työnnetyksi paikalleen. Ulkoputkeen sopivat liittimet ja kaiken tiivistys tehdään epoksiliimalla (jyrsityn uran päälle liimataan lista tai putkesta pituussuuntaan halkaistu säle). Tarvitaan myös kaksi pumppua: pienitehoinen kiertopumppu käy koko ajan (siirtää alijäähtymislämpöä akkuun) ja paljon tehokkaampi käy vain sulatuksen ajan. Varsinainen lämpöakku on erillisenä säiliönä.

2) Tehdään huomattavasti paksumpi ulkoputki, joka toimii lämpöakkunakin. Paksumpi putki toteutetaan kohdan 1 tapaan tai sitten sen lisäksi (kaiken muun päälliskerrokseksi). Tarvitaan vain tehokas pumppu sulatuksen aikana käytettäväksi (ulommasta putkesta pumpataan kiertovettä sisempään putkeen).

Kunhan virtausnopeus putkessa on riittävän suuri, lämmittävä vesi pyörteilee riittävästi muutenkin ilman sen kummempia lisärakenteita (jotka puolestaan joko aiheuttavat vastusta lämmönsiirrolle ja/tai lisäävät myös veden virtausvastusta, jolloin pumppaustehoa tarvitaan vastaavasti enemmän ja saatu hyötykin kompensoituu osittain).

 

[Pasi]

Vs: Sulatuksen tehostus

Itse lähtisin kokeilemaan kahdella periaateratkaisulla:

1) Ohuehko metalliputki (esim. kuparia) ILPin nesteputken ympärille: päät tukkoon ja jyrsitään sitten ura, josta nesteputken saa työnnetyksi paikalleen. Ulkoputkeen sopivat liittimet ja kaiken tiivistys tehdään epoksiliimalla (jyrsityn uran päälle liimataan lista tai putkesta pituussuuntaan halkaistu säle). Tarvitaan myös kaksi pumppua: pienitehoinen kiertopumppu käy koko ajan (siirtää alijäähtymislämpöä akkuun) ja paljon tehokkaampi käy vain sulatuksen ajan. Varsinainen lämpöakku on erillisenä säiliönä.

2) Tehdään huomattavasti paksumpi ulkoputki, joka toimii lämpöakkunakin. Paksumpi putki toteutetaan kohdan 1 tapaan tai sitten sen lisäksi (kaiken muun päälliskerrokseksi). Tarvitaan vain tehokas pumppu sulatuksen aikana käytettäväksi (ulommasta putkesta pumpataan kiertovettä sisempään putkeen).

Kunhan virtausnopeus putkessa on riittävän suuri, lämmittävä vesi pyörteilee riittävästi muutenkin ilman sen kummempia lisärakenteita (jotka puolestaan joko aiheuttavat vastusta lämmönsiirrolle ja/tai lisäävät myös veden virtausvastusta, jolloin pumppaustehoa tarvitaan vastaavasti enemmän ja saatu hyötykin kompensoituu osittain).

Kuulostaa hyvältä. Tuo 2 kohta olisi helpoiten tehtävissä. Siinäkin sen pienemmän putken asennus on se ongelma. Ihan muoviletkulla olisi helpoin, mutta lämmön siirto ilman pumppausta lämmityksen aikana voi olla ongelma.. Minulla tässä virityksessä ei haittaisi vaikka tuo pienempi putki ei olisi 100% tiivis, koska mahdollinen vuoto menisi kuitenkin siihen akkuun takaisin. Voisi tietenkin kokeilla pelkälä pumpullakin vain kierrättää vettä akussa..

 

[Regene]

Vs: Sulatuksen tehostus

Anteeksi tyhmyyteni, en ymmärrä alkuperäistä ajatusta.

Onko tarkoitus, että liitteessä punaisella merkittyyn kohtaan laitetaan "lämpöakkumulaattori", johon kerättäisiin lämpöä lämmityskäytössä sisäyksiköltä tulevasta kylmäainenesteestä, ja siitä purettaisiin lämpöä sulatuskäytössä kapillaarilta tai EEV:stä tulevaan höyryyn ja nesteeseen.

Käsittääkseni ratkaisu vähentää sisäyksiköltä vaadittavaa hyörystyslämpöä, mutta miten se tehostaa
sulatusta?

 

[ilpo_]

Vs: Sulatuksen tehostus

Käsittääkseni ratkaisu vähentää sisäyksiköltä vaadittavaa hyörystyslämpöä, mutta miten se tehostaa
sulatusta?

Kylmäaine menee lämpöisempänä kompressorille joten höyrystimeen menee myös enemmän lämpöä--> sulatus tehostuu.

 

[kotte]

Vs: Sulatuksen tehostus

Käsittääkseni ratkaisu vähentää sisäyksiköltä vaadittavaa hyörystyslämpöä, mutta miten se tehostaa
sulatusta?

Sulatuksessa on ulkokennoon syötettävä lämpö kerättävä jostakin. Normaalistihan se kerätään ILPissä putkistoa ja sisäkennoa jäähdyttämällä (nämä menevät hyvin kylmiksi, pakkasen puolelle), kompressoria jäähdyttämällä (jäähtyy voimakkaasti, kun kompressorille palautuu hyvin kylmää kaasua tai jopa nestettä) sekä tietenkin kompressorin aiheuttama tulistumisena (mikä on heikkoa, kun imupaine on matala samoin kuin kuumakaasun paine).

Tällä kytkennällä kompressori saa sulatuksessa lämpimämpää kaasua, vähemmän raakaa nestettä ja suuremmassa paineessa, jolloin ulkokennokin lämpenee nopeammin ja kompressoristakin saadaan enemmän tulistuslämpöä.

Akkuun kerätty lämpö on periaatteessa ilmaista (eli alijäähdyttämällä neste sisäkennon ehkä 30...40 asteesta jonnekin 10 ... 20 asteen vaiheille kylmäaine vastaavasti höyrystyy lämmitysjaksolla aikaisempaa vähemmän paisuntaventtiilissä, jolloin luovutettu lämpö saadaan ainakin periaatteessa takaisin ulkokennon tehostuneesta lämmönsiirrosta; ulkokenno käy joitakin asteen osia kylmempänä, mutta kompressorin työolosuhteet eivät tästä juurikaan heikkene).

 

[Pasi]

Vs: Sulatuksen tehostus

Mietin, että tuollaisen 12v pumpun voisi saada pumppaamaan kahdella nopeudella, jos laittaisi siihen sen lämpöreleen ja rinnalle tehovastuksen. Eli kun rele on auki niin vesipumppu saisi pienemmän jännitteen tuon vastuksen kautta. Kai ne pumput pyörivät pienemmälläkin jännitteellä? Saisi näppärästi sen lämmitysjakson aikana pienemmän virtauksen. Tuon vastuksen mitoitus voi olla ongelma.. Aika pieni vastus kuitenkin, luokkaa 1-2 ohm.

 

[ilpo_]

Vs: Sulatuksen tehostus

Mietin, että tuollaisen 12v pumpun voisi saada pumppaamaan kahdella nopeudella, jos laittaisi siihen sen lämpöreleen ja rinnalle tehovastuksen. Eli kun rele on auki niin vesipumppu saisi pienemmän jännitteen tuon vastuksen kautta. Kai ne pumput pyörivät pienemmälläkin jännitteellä? Saisi näppärästi sen lämmitysjakson aikana pienemmän virtauksen. Tuon vastuksen mitoitus voi olla ongelma.. Aika pieni vastus kuitenkin, luokkaa 1-2 ohm.

Jos oikein laskin niin 12W vesipumpun tehon saisi tiputettua puoleen 12ohmin vastuksella ja 24W pumpun kuudella ohmilla.

 

[Pasi]

Vs: Sulatuksen tehostus

Jos oikein laskin niin 12W vesipumpun tehon saisi tiputettua puoleen 12ohmin vastuksella ja 24W pumpun kuudella ohmilla.

Jep. Jotain tuollaista, mutta mikähän lienee minimijännite.. 6v voi olla liian vähän? Tuollaista bilteman 12v/3A pumppua olen katsellut. Voi olla että vaatii käynnistyksen aikana enemmänkin virtaa?

 

[ilpo_]

Vs: Sulatuksen tehostus

Jep. Jotain tuollaista, mutta mikähän lienee minimijännite.. 6v voi olla liian vähän? Tuollaista bilteman 12v/3A pumppua olen katsellut. Voi olla että vaatii käynnistyksen aikana enemmänkin virtaa?

Kotoa löytyy pari bilteman vesipumppua ovat kylläkin ~10v vanhoja ja niissä on liittimet eri kohdissa, mutta muuten samannäköisiä. Muistaakseni pyörivät 5V ihan hyvin ja taisi jopa pienemmälläkin. Voin testata kunhan kerkiän.

 

[jussi]

Vs: Sulatuksen tehostus

Vastuksella nopeuden rajoittamisessa on se ongelma, että se pumppu pitäisi käynnistää ilman vastusta ja sitten pudottaa vastuksen taakse. Muuten se jää ennemmin tai myöhemmin käynnistymättä. Melkoisella varmuudella.

 

[Pasi]

Vs: Sulatuksen tehostus

Vastuksella nopeuden rajoittamisessa on se ongelma, että se pumppu pitäisi käynnistää ilman vastusta ja sitten pudottaa vastuksen taakse. Muuten se jää ennemmin tai myöhemmin käynnistymättä. Melkoisella varmuudella.

Tätä arvelinkin. Toki tässä tapauksessa tuo pumppu pyörii kokoajan. Jännite vain välillä olisi alempi tuon vastuksen takia.

 

[kotte]

Vs: Sulatuksen tehostus

Vastuksella nopeuden rajoittamisessa on se ongelma, että se pumppu pitäisi käynnistää ilman vastusta ja sitten pudottaa vastuksen taakse. Muuten se jää ennemmin tai myöhemmin käynnistymättä. Melkoisella varmuudella.

Tähän vielä lisäyksenä, että perinteisen "energiantuhlauspumpun" tehon pudottaminen vastuksen avulla on hyvin epätaloudellista ja myös epävarmaa (eli ei edes välttämättä onnistu).

Jos jotakin säätöä värkkää, niin hankkii sitten sitten tavanomaisen edullisen pumpun ja laittaa siihen kellolaitteen. Sulatettaessa pumppu pyörii normaalisti, mutta akkua ladattaessa esim. niin, että pumppua käytetään pari sekuntia kerrallaan minuutin välein. Jos järjestää pumpulle jonkinlaisen pehmeäkäynnistimen (tyristorisäätimellä tms.), hommasta tuskin koituu suurta harmia. Hiukan pumpun laakerit tuosta toki voivat normaalia enemmän kulua (koskee vesivoideltuja normaaleja kiertovesipumppuja).

 

[Pasi]

Vs: Sulatuksen tehostus

Sellainen havainto on pumpusta, että kuumakaasun lämpötila tahtoo alkaa heilumaan, aika reilusti jopa 10-20 astetta. Ja coppi on näissä tilanteissa heikentynyt. Lähinnä se kuumakaasu on yleensä liian kylmää. Tein koneelle resetin(virrat pois) ongelma tuntui korjaantuvan(kaasu oli tämän jälkeen n. 70 asteista), mutta arvelen että toistuu uudestaan.

Voiko tämä modaus saada tämän aikaan? Alijäähtyy liikaa? Miksi korjaantuisi ainakin hetkellisesti resetillä?

Pitänee ottaa nesteet pois ja kokeilla onko vaikutusta jos ongelma toistuu.

 

[kotte]

Vs: Sulatuksen tehostus

Voiko tämä modaus saada tämän aikaan? Alijäähtyy liikaa? Miksi korjaantuisi ainakin hetkellisesti resetillä?

Pitänee ottaa nesteet pois ja kokeilla onko vaikutusta jos ongelma toistuu.

Oliko tuo Mitsun pumppu EEV:llä? Jos noin, niin epäilisin ensiksi sitä, että EEV:n säätö menee jotenkin sekaisin modauksen takia (myös kompressorin taajuuden säädöllä voi tehdä vastaavaa kuin EEV:llä, lisää kierroksia <==> EEV lisää auki jne.). EEV siis jäisi tuon teorian mukaan liikaa auki kuvatuin seurauksin. Ehkä säätöalgoritmi päättelee, että ulkoilma on todellista korkeampi, kun kuumakaasun lämpötila näyttää aluksi nousevan nopeasti ja avaa venttiiliä liikaa. Muutaman jakson jälkeen luulisi säädön pääsevän mukaan ja pysäyttävän värähtelyn (mikä vienee vähintään useita kymmeniä minuutteja), mutta ehkäpä sulatus tulee väliin ja kaikki alkaa taas alusta.

Tämä on nyt tällaista alustavaa pohdintaa ja pitäisi tietää tarkemmin jaksojen ajat, ylitysten määrän asteina, vastaavat tehomuutokset ja joitakin säätöalgoritmien yksityiskohtia, jos aikoo tarjota selityksiä varmemmalta pohjalta.

 

[Pasi]

Vs: Sulatuksen tehostus

Oliko tuo Mitsun pumppu EEV:llä? Jos noin, niin epäilisin ensiksi sitä, että EEV:n säätö menee jotenkin sekaisin modauksen takia (myös kompressorin taajuuden säädöllä voi tehdä vastaavaa kuin EEV:llä, lisää kierroksia <==> EEV lisää auki jne.). EEV siis jäisi tuon teorian mukaan liikaa auki kuvatuin seurauksin. Ehkä säätöalgoritmi päättelee, että ulkoilma on todellista korkeampi, kun kuumakaasun lämpötila näyttää aluksi nousevan nopeasti ja avaa venttiiliä liikaa. Muutaman jakson jälkeen luulisi säädön pääsevän mukaan ja pysäyttävän värähtelyn (mikä vienee vähintään useita kymmeniä minuutteja), mutta ehkäpä sulatus tulee väliin ja kaikki alkaa taas alusta.

Tämä on nyt tällaista alustavaa pohdintaa ja pitäisi tietää tarkemmin jaksojen ajat, ylitysten määrän asteina, vastaavat tehomuutokset ja joitakin säätöalgoritmien yksityiskohtia, jos aikoo tarjota selityksiä varmemmalta pohjalta.

Jep, on EEV:llä. Tosiaan tämä ongelma alkaa kun mennään pakkaselle, ja aletaan sulattelemaan. Ei esiinny plus-keleillä. Voi olla, että pidemmällä sulatusvälillä saattaisi korjaantua, mutta nyt on vain niin märkää että sulattelee usein. Jotenkin tuntuu, että tämä mitsun algoritmi on hidas tekemään mitään, koska lämmöistä näkee selvästi, että lämpö laskee minuutteja, mutta mitään ei tapahdu. Tuo kuumakaasun lämpö mitataan kompuran päältä, ei putkesta. Tämä varmaan hidastaa osaltaan. Toki on yleisesti tiedossa, että kaikki Mitsun pumput saattavat säätää jopa yli 30 minuuttia ennen kuin cop on kohdillaan.. Lyhin sulatusväli on samaa luokkaa..

Toki voihan olla, ettei tämä modaus liity asiaan mitenkään. Ehkä vain ominaisuus pumpussa. Näkyy myös tavallaan VTT:n testeissä, nollan tuntumassa cop tippuu rajusti (osaltaan sulatusten ja sulanapitovastuksen takia)

 

[dbwarrior]

Vs: Sulatuksen tehostus

Sain yllytytettyä kaverin tekemään tuollaisen "lämpöakun" avustamaan sulatusta.
Se otti halkaisijaltaan 10cm viemäri putkea. Pyöräytti ohuella kupariputkea sen sisään spriaaliksi. Putken päihän sopivat liitokset. Värkkäs eristyksen ja lopuksi kävi asentamassa ulkoyksikön viereen.
https://dl.dropboxusercontent.com/u/46981960/IMG-20151102-WA0001.jpg

Havainnot:
- Sulatussyksi katkeaa 4minuutin kohdalla.
- Sisäyksikkö ei mene pakkasen puolelle enään
- Palautuu nopeammiin lämmityksen puolelle
- Sulatuksen äänimailma enempi kaasumaisen suhisevaa kuin sitä perunan keitto ääntä.


Taidan laittaa itselle vastaavanlaisen ens kesänä....

 

[janti]

Vs: Sulatuksen tehostus

Sain yllytytettyä kaverin tekemään tuollaisen "lämpöakun" avustamaan sulatusta.
Se otti halkaisijaltaan 10cm viemäri putkea. Pyöräytti ohuella kupariputkea sen sisään spriaaliksi. Putken päihän sopivat liitokset. Värkkäs eristyksen ja lopuksi kävi asentamassa ulkoyksikön viereen.

Onko siellä eristyksen sisällä mitään varaavaa massaa tuon spirallin lisäksi? Muutettiinko kylmäainemäärää?
Toimiiko se spiralli nyt nesteakkuna lämmityksellä? Miten toimii jäähdytyksellä?

 

[dbwarrior]

Vs: Sulatuksen tehostus

Heh, tulipas heitettyä umpäri pyöreet speksit

Tuosta putkesta siis muodostuu noin 7litran vesi varaaja ja spiraali toimii veden seassa vaihtimena.
Kuten aiemissa keskusteluissa väki arvelikin "hämmentämätön" vesi ei ole paras luovuttaja, mutta havaintojen perusteella tarpeeksi tehokas.
Vakio kylmäainemäärällä se laitettiin toimintaan.

 

[janti]

Vs: Sulatuksen tehostus

Tuosta putkesta siis muodostuu noin 7litran vesi varaaja ja spiraali toimii veden seassa vaihtimena.
Kuten aiemissa keskusteluissa väki arvelikin "hämmentämätön" vesi ei ole paras luovuttaja, mutta havaintojen perusteella tarpeeksi tehokas.
Vakio kylmäainemäärällä se laitettiin toimintaan.

Onko yhtään metanolia/etanolia veden seassa, jos vaikka tulee sähkökatko?

Vaikuttaako tuo laitteen toimintaan jäähdytyksellä?

 

[dbwarrior]

Vanha topikki, mutta laitanpa jotain omasta "lämpöakusta".
Eli vuosi sitten tein remppaa niin tuli vedettyä fiksummin putket. Samassa yhteydessä toteutin itselle tuollaisen lämpöakun. Aiempi putkisto oli 5m. Hommasin 10m putkiston josta pyörittelin tuosta extra 5m osuudesta spiraalin ja tökkäsin sen kulkemaan 75mm viemäri putkeen jonka päihin tein tulpat. Pituutta noin pari metriä. Päälle kieputin eristemattoa.
Noissa parissa kuvassa vähän spiraalin askartelua.
Mitattuna lukuina nyt sulatuksen ja alkukiukkuun menee yhteensä about 100wh energiaa joka on about 50wh vähemmän kuin vakio. Tämän lisäksi sulatus sykli lyhenee ja ääni maailmasta puuttuu se perunan keittely ääni Eli oikein kosteana marraskuu päivänä saattaa säästää huimat 16*50wh=0.8kwh eli TMA aika pitkissä kantimissa

 

[VesaT]

Mie olen tämmöistä varaajaa suunnittelemassa. Onko teillä jotka olette noita rakennellut niin mikä käsitys, että paljonko pumpun toiminta mahdollisesti tehostuisi?

Panasonicin Heat charge teknologia ottaa lämpöä varastoon kompuran ympäriltä ja laskee kiertoon sulatuksen aikana nostaen SCOP arvoa noin +1,0 yksikköä paremmaksi.

Eli voisiko tässäkin se suurin säästö tulla että sulatus on lyhyempi jos tekniikka osaa havaita et kenno on sula ja kun lähdetään lämmittämään uudestaan niin se tosiaan antaisi huomattavasti nopeammin taas lämpöä. Oma Panasonic sulatuksen jälkeen aluksi nousee sisäyksikön lämpötila aika nopeasti 37 asteeseen, mut siitä aika hitaasti hilaa lämpöä ylöspäin aina lähemmäs +60 astetta. Jos lämpötila pomppaisi heti sinne +50 asteen paikkeille niin eikö sisälle saataisiin lämpöä ihan eri mittakaavassa kun sisälle puhalletun ilman lämpötila nousisi merkittävästi?

 

[dbwarrior]

Minun tarkailujen pohjalta tekemä päätelmä on, että panasonicin eev ohjaus algoritmi on vaan sellainen että aikaa kuluu. Jos verrataan esim miten mitsu saa kerättyä kiukun vs Panasonic niin ero on selkeä.