Sulatusongelmia - Fujitsu WOYK140LCTA

[JuhaPetteri]

Kytkettynä suoralla käytöllä n 500l Akvatherm -varaajaan. Ei siis lämmönvaihtimia tms.
Ohjaimena Impromat UTI-INV-U ja käyttöliittymänä Impromat UTI-IQCP. Ulkoyksikkö valmistettu 2017, asennettu 2018.

Tuntuu tekevän lämpöä, mutta kenno menee toistuvasti paksuun jäähän, kun ei sulata kunnolla.
Näyttää menevän ajoittain, mutta hyvin harvoin sulatusmoodiin. Silloinkaan ei kuitenkaan yleensä sulata kennoa puhtaaksi asti, ulkoyksikön alle tulee vain muutama tippa vettä pakkasella ja jääkerros pakkautuu entistä tiukemmaksi.
Reilulla plussakelillä jaksaa sulaa jotenkuten puhtaaksi, jos kerros ei ole paksu.
Ja tuntuu että jotenkin satunnaisesti saattaa joskus sulattaa enemmänkin, vaikea seurata kunnolla.

Tähän mennessä huollettua:
-Puhaltimien moottorit (1 kpl syksy 2022, toinen nyt tammikuussa 2024)
-Puhaltimien siivet (2kpl syksy 2022, 1kpl tammikuu 2024)

Moottorien laakereilla tuskin on tekemistä jäätymisen kanssa. Hajonneet siivet varmasti ovat oire.
Oli nytkin tammikuussa tilanne jossa jää kennossa sisäpuolella oli päässyt niin paksuksi, että siiven kärki alkoi ottaa siihen kiinni.

Ulkoyksikön vianhaku- ja huoltotoimet syksy 2023 ja tammi-helmikuu 2024:
-Kylmäaine punnittu, kuulemma 'kaikki tallessa'. Pitää tarkastaa vielä kylmäaineen punnittu tarkka määrä huoltajalta ja Fujitsun speksi tälle putken pituudelle ja varaajan kierukalle.
Ulkoyksikön putket varaajalle ovat varsin pitkät (10-15m), alkup asentajan mukaan lähellä speksin ylärajaa, mutta OK.
-seitsemän lämpöanturia vaihdettu ulkoyksiköstä, kuulemma kahdeksas on vielä vaihtamatta, kun oli loppu varastosta. Antureita vaihtaessa kuulemma yksi kompuraa lähellä ollut anturi oli ollut alunperinkin väärässä asennossa/mekaanisesti irrallaan, ehkä jopa tehtaan jäljiltä, kun mitään huoltoja laitteen sisälle ei ole koskaan tehty. Anturin asentaminen oikein ei muuttanut tilannetta.
-nelitieventtiilin ohjain (solenoidi?) vaihdettu. Tässä yhteydessä pakotettu laite sulatusmoodiin pitämällä nelitieventtiilin ohjaimen johtoa irti piirikortilta. Kuulemma siinä kohtaa sulatti oikean oloisella teholla.


-Sisällä kokeiltu uudempaa UTI-INV-W -ohjainta. Tässä vaiheessa on selvinnyt että maahantuojan mukaan tuo vanhempi UTI-INV-U (asennettu muistaaksen 2014) ei ole toimiva kombo tämän ulkoyksikön piirikortin version kanssa. Tänne on siis aikaisemmin vaihdettu monta vuotta sitten koko ulkoyksikkö ihan muista syistä, sisäyksikköä ei silloin vaihdettu, paitsi tuo IQCP -paneeli.
Ei muutosta käytökseen uudemmallakaan ohjainpalikalla, joten vanha palautettu takaisin.
Tässä on hassua se, että tuo kombo on toiminut aluksi useamman vuoden ihan OK lämityksessä ja sulatuksessa. Sulatuksessa pakkassäällä laitteesta nousi kunnon höyrypilvi, ja litroittain kuumaa vettä valui koneen alle, kenno oli täysin jäätön ja kuiva jne.

Nyt ihmettelyssä se, että viime yönä ei näyttänyt saavan enää lämpöjä nousemaan varaajan ylälämmön pyyntiin 46 astetta. Toki oli noin -24, mutta on tuo aiemmin selvinnyt hyvin 48 asteen pyynnistäkin.

Nyt tekeillä moodin ja lämmön loggaus PClle UTI-IQCP:n Ethernetin kautta jotta saisi tarkkaa dataa sulatusten määrästä ja kestosta. Menee tovi, pitää notkistaa kangistunut python ennen kuin data menee tietokantaan asti, ja muuttuu kauniiksi käyriksi .

Alkaa olla ideat vähissä itseltä, huoltajalta ja kuulemma myös Fujitsun maahantuojalta. Varmaan seuraavaksi listalla kahdeksannen lämpöanturin vaihto.

Onko ketään kohtalotovereita? Ratkesiko, ja miten?
Olisiko ehdotuksia, mitä kannattaisi seuraavaksi tutkia?
Alkaa harmittaa, kun toistuvasti itse olen lämmittämässä laitetta, jonka pitäisi lämmittää minua.

 

[JuhaPetteri]

Ja tosiaan, vikakoodeja ei ole missään vaiheessa näkynyt sisäyksiköllä. Laite yrittää tehdä lämpöä, vaikka olisi miten jäässä.

 

[JuhaPetteri]

Ensimmäisiä tuloksia datankeruuskriptistä, lauantai 10.2.
Sininen: teho prosentteina
Oranssi: varaajan ylälämpö (pyynti asetettu nyt 46 asteeseen)
Keltainen: kylmäaineen paluupuolen lämpö heti varaajan kierukan jälkeen
Vihreä: status, arvo 4 tarkoittaa sulatusta
Ruskea: toinen status, lämmitysmoodi
Mukana screecshot FMI:n sivuilta, josta näkyy päivän lämpötila meilläpäin
Näyttää että sulatti vain kerran eilisen iltapäivän aikana. Nyt ei isompaa jääkertymää kennossa
Näköjään käy aika katkovasti vaikka pakkasta -10 tai enemmän. Tiputin maksimitehto 80%iin.

Kerääkö joku muu vastaavaa dataa?
Seuraavia suunnitelmia ajan salliessa:
-Datankeruu erilliselle PC:lle ja jatkuvaksi
-Parempi tapa piirtää käyrät, nyt tehty ihan käsin taulukkolaskennassa
-Ruuvitag -sensorin luku, jotta saa ulkoilman lämmön ja kosteuden ulkoyksikön läheltä myös mukaan

 

[maanma]

Onko sulatuksen alkamislämpöön konffia ?

 

[JuhaPetteri]

Ei mielestäni ole mitään näkyvissä olevaa sulatukseen liittyvää konffausta.
Tässä kaikki mitä Impromat UTI-IQCP -ohjaimelta näkee selaimella.

Huoltokaverin kanssa keskusteltuani jäin siihen käsitykseen, että ulkoyksikkö tekee sulatuspäätöksen itsenäisesti omien mittaustensa pohjalta, eikä siihen voi ainakaan tällä ohjaimella vaikuttaa.

 

[maanma]

Huoltomanuaalista voisi selvitä onko ulkoyksikössä sopiva asetusvalikko.

 

[JuhaPetteri]

Pitää kaivella manuaalia netistä. Onko vinkkejä? Tai voin myös kysäistä maahantuojalta.
Joku erillinen työkalu tai johto+softa siihen kyllä tarvitaan, en ainakaan nähnyt mitään näyttöä tai muuta parametrointiliitäntää siellä ulkoyksikön pääpiirikortilla. Mitään Fujitsun paneeleja tässä ei siis ole. Vain tuo Impromat, ja kaikki mulle näkyvät parametrit listattuna yllä.

Elien pudottelin ulkoyksikön max tehoja pykälä kerrallaan alemmas, kunnes tuo käytön katkominen loppui tai ainakin väheni paljon.
Päädyin lopuksi vain 50% teholle.
Säätöhetket näkyvät tuossa 11.2. kuvassa tehokäyrän 'räpsyinä'.

Yksi sulatus taltioitui eilen ja toinen viime yönä. Kenno pysyy nyt lähes jäättömänä ajaessa 50% tehoa. Ja ulkoyksikön ääni on myös mukavasti hiljaisempi.
Pitänee kokeilla nostaa tehot takaisin 80-100% tasolle ja katsoa alkaako silloin jäätä kertymään samaan malliin kuin ennen viimeisintä huoltokäyntiä.
Ihmetyttää että tilanne parani, vaikka 'ei olisi pitänyt'. Hommaan siis saattoi vaikuttaa viimeisimmässä huollossa tehty ruuviliittimien kiristys sisällä ohjausmokkuloiden kytkennöissä tai sitten anturien uudelleenkalibrointi siinä yhteydessä kun kokeiltiin sitä uudempaa UTI-INV-W yksikköä, joka ei parantanut sulatustilannetta silloin. En silti tajua miten se olisi voinut estää ulkoyksikköä sulattamasta.
Seuranta ja ihmettely jatkuu.

Osaako kukaan vinkata mitä tuo Impromatin parametri 'säätöviive / regulation constant' oikein tekee milläkin asennolla? Manuaali ei selitä kunnolla.
Jos sillä saisi loivemmat mutkat tehokäyrään, niin sekin voisi osaltaan auttaa katkojen vähentämiseen.

https://www.impromat-klima.cz/repository/file/UTI-IQCP-User-Guide.pdf

"Regulation constant - value affecting the communication speed with the outdoor unit."

Kysymys raadille: kun nyt ainakin itselle käyristä näyttää että tuo 14kW kone on ylitehoinen tähän tarpeeseen, niin kumpaa veikkaatte paremmaksi vaihtoehdoksi:
1. Ajetaan täysillä, jolloin hyötysuhde oletettavasti parempi niinä hetkinä kun tehot ylhäällä. Ja hyväksytään noin fifty fifty katkokäynti.
2. Pudotetaan tehot alemmas esim tähän 50%iin ja ajetaan tasaista ajoa sillä. Oletettavasti silloin 50% teholla hyötysuhde huonompi kuin 100% teholla. Vai onko?

 

[maanma]

Toisessa ketjussa ILPin hyötysuhteen arvioitiin olevan korkeimmmalla tasolla n. puolessa välissä huipputehoa.
Sulatukset syö hyötysuhdetta. Käynnistykset lyhentää kompressorin ikää.
Yksinkertaistettu vastaus aja puoliteholla vähin sulatuksin lämmityskaudella.

 

[JuhaPetteri]

Kiitos! Näin hieman itsekin kuvittelin. Toisaalta tuon Fujitsun EFI(EVI?) -kompressorista oli jossain aiemmin juttua, että ihan matalilla osatehoilla hyötysuhde ei olisi paras mahdollinen.
Mutta kyllä talvisten kylmäkäynnistysten välttäminen kuulostaa varsin järkevältä idealta.

Tuo web -liityntä Impromatiin antaa mahdollisuuden myös vaihtaa noita parametreja., joten jos tuota skriptiä jaksaa kehittää pidemmälle, niin olisihan tässä sekin vaihtoehto, että antaa sen säätää max tehoa.
Esim sen mukaan mikä on esim keskimääräinen ulkolämpö parilta vuorokaudelta tms jne. Tai laskea tehoja jos tulee yli X katkoa per 3h tms. Ja nostaa ylemmäs jos lämpö ei tunnu tankissa nousevan.

Oikeastihan tuo olisi sen Impromatin oman algoritmin duuni, mutta ei siltä voi näköjään kovin monimutkaista optimointia odottaa.

 

[JuhaPetteri]

Päivän päivittelyjä. Kenno yllättävästi ei enää jäässä. Nyt vianhakumielessä nostettu teho 43%-> 100% jotta näkisi alkaako uudelleen jäätää täysteholla kelin lämmetessä hieman ja lumisateen alkaessa.
Ja kuten käyrästä näkee, niin aika paljon katkoja 100%lla.
Tästä aamusta alkaen sulattanut vain yhden kerran iltapäivällä.

 

[maanma]

Tuleekos tuolla alhaisella teholla noin paljon enemmän startteja kuin ylöspäin menoja on. Korreloiko sähkönkulutuksen kanssa ?

 

[JuhaPetteri]

Tuossa edellisen postauksen käyrässä 13.2.2024 on tilanne jossa ensin on ajettu 43% teholla (sininen käyrä) aamupäivä noin klo 13 asti. Siinä siis pumppu ei ole pysähdellyt, vaan tehot vaihdelleet n 16% - 43% , ja pöntön pyyntilämpö 46 astetta(oranssi käyrä) on saavutettu aika tasaisesti.

Klo 13 tienoilla soittelin huollon kanssa, ja suunniteltiin että palautan 100% tehot (tehty n klo 13:20) tuon jäätämisongelman haarukoimiseksi. 43% teholla kun kenno pysyi omituisesti jäättömänä.

100% teholla tulee jatkuvaa katkokäyntiä. Pysähtymisen näkee tuosta alimmasta ruskeasta käyrästä tehojen ollessa 0.
Impromat näköjään ajaa nopealla säädöllä 'laidasta laitaan' 0% - 100% välillä. Jäätäkin alkoi täydellä teholla heti kertymään enemmän kuin mitä harvakseltaan tapahtuva laimea sulatus pystyy sulattamaan.

Mulla on 3p kWh -mittari (Carlo Gavazzi EM23 DIN) kiinni keskuksessa, ajattelin taulukoida eri tehoprosenteilla tasaista ajoa vastaavat vastaavat kW -lukemat.

Tähän mennessä kirjattuna:
100% 5.85 kW
43% 3,05 kW

Pitää värkkäillä jonkinlainen pulssilaskuri tuon mittarin lähtöön kiinni ja alkaa logata aktuaalista Wh/min tms ottotehoa samaan tiedostoon.
On ollut vuositolkulla suunnitelmissa, mutta laiska mikä laiska .

https://kkt.fi/wp-content/uploads/Carlo-Gavazzi-suora-mittari-EM23.pdf

Vaikea arvaamalla sanoa kumpi ihan puhtaan energian kulutuksen kannalta on kannattavaa. 43% (3kW) tasainen ajo vai 100% (6kW) katkova käynti. Äkkiä käyrää tulkitsemalla vaikuttaisi että katkokäynti 0-100% olisi energiatehokkaampi, koska täydellä 6kW ottoteholla vietetään varsin vähän aikaa.
Pitäisi varmaan olla joku oikea energiamittari varaajassa ihan oikeaan vastaukseen, pumpun hyötysuhde kun ei varmasti ole lineaarinen ottotehoon nähden.

Kun tuo jäätämisongelma ratkeaisi ensin, niin voin sitten ajaa testivedot jonain päivänä jolloin ulkolämpö ja lämpimän veden käyttö sisällä olisi about vakio ja merkata mittarin kWh -lukemat ylös ihan manuaalisesti. Silläkin voisi saada suuntaa antavan tuloksen.

 

[JuhaPetteri]

Tässä tämän päivän käyrät aamusta tähän hetkeen. Teho max 43%. 2 sulatusta koko päivän aikana.
Näköjään nyt vaikeuksia saada 46 asteen pyyntiä tehtyä, kun kennossa huuretta ja jäätä päivän lumisateesta.

 

[maanma]

Keli on mitä parhain sulatusongelmille. Tuliko eroa sulatuksen onnistumisessa 43 vs 100 ?

 

[JuhaPetteri]

Eipä se oikein tunnu kunnolla sulattavan kummallakaan teholla. Vaikea vertailla, kun 100% teholla sitten jäätääkin paljon enemmän.

Sellaisen huomion tein, että tuo menussa oleva tehonrajoitusparametri vaikuttaa myös sulatustehoon eikä rajoita pelkkää lämmitystehoa.

Satuin näkemään sulatusmoodin päällä juuri 50% teholla livenä, ja tehomittari näytti, että pumpulle menee noin 3kW.
100% lämmitysteholla menee 6kW.
Ei kovin hyvä minusta. Olisi järkevää että lämmötekoon ja sulatukseen voisi erikseen valita tehorajan. Nyt näyttää menevän molemmat samalla tehomaksimiasetuksella. Onkohan tuo rajoitus Impromatissa, vaiko ulkoyksikössä?

Tarkemmin ajatellen voihan tuon tietysti päätellä myös tuosta pumpulta kerätystä datasta.
Alla esimerkki viime yöltä. Teho 100%. lämmityksessä. Sulatuksenaikaankin sama 100% teho (sulatus -> vihreä status arvossa 4).
Tuota oikeaa tehonkulutusta sulattaessa 100% teholla en ole kyllä varmistanut erillistä tehonmittausta seuraamalla samaan aikaan.

Mietityttää myös tuo että varaajan ylälämpö ei tunnu laskevan juuri lainkaan sulatuksen aikana. (oranssi käyrä) Itse olettaisin kunnollisen sulatuksen ottavan lämpöä varaajasta niin paljon, että se näkyisi lukemassa selvemmin.

 

[MJKA]

Kytkettynä suoralla käytöllä n 500l Akvatherm -varaajaan. Ei siis lämmönvaihtimia tms.
Ohjaimena Impromat UTI-INV-U ja käyttöliittymänä Impromat UTI-IQCP. Ulkoyksikkö valmistettu 2017, asennettu 2018.

Tuntuu tekevän lämpöä, mutta kenno menee toistuvasti paksuun jäähän, kun ei sulata kunnolla.
Näyttää menevän ajoittain, mutta hyvin harvoin sulatusmoodiin. Silloinkaan ei kuitenkaan yleensä sulata kennoa puhtaaksi asti, ulkoyksikön alle tulee vain muutama tippa vettä pakkasella ja jääkerros pakkautuu entistä tiukemmaksi.
Reilulla plussakelillä jaksaa sulaa jotenkuten puhtaaksi, jos kerros ei ole paksu.
Ja tuntuu että jotenkin satunnaisesti saattaa joskus sulattaa enemmänkin, vaikea seurata kunnolla.

Tähän mennessä huollettua:
-Puhaltimien moottorit (1 kpl syksy 2022, toinen nyt tammikuussa 2024)
-Puhaltimien siivet (2kpl syksy 2022, 1kpl tammikuu 2024)

Moottorien laakereilla tuskin on tekemistä jäätymisen kanssa. Hajonneet siivet varmasti ovat oire.
Oli nytkin tammikuussa tilanne jossa jää kennossa sisäpuolella oli päässyt niin paksuksi, että siiven kärki alkoi ottaa siihen kiinni.

Ulkoyksikön vianhaku- ja huoltotoimet syksy 2023 ja tammi-helmikuu 2024:
-Kylmäaine punnittu, kuulemma 'kaikki tallessa'. Pitää tarkastaa vielä kylmäaineen punnittu tarkka määrä huoltajalta ja Fujitsun speksi tälle putken pituudelle ja varaajan kierukalle.
Ulkoyksikön putket varaajalle ovat varsin pitkät (10-15m), alkup asentajan mukaan lähellä speksin ylärajaa, mutta OK.
-seitsemän lämpöanturia vaihdettu ulkoyksiköstä, kuulemma kahdeksas on vielä vaihtamatta, kun oli loppu varastosta. Antureita vaihtaessa kuulemma yksi kompuraa lähellä ollut anturi oli ollut alunperinkin väärässä asennossa/mekaanisesti irrallaan, ehkä jopa tehtaan jäljiltä, kun mitään huoltoja laitteen sisälle ei ole koskaan tehty. Anturin asentaminen oikein ei muuttanut tilannetta.
-nelitieventtiilin ohjain (solenoidi?) vaihdettu. Tässä yhteydessä pakotettu laite sulatusmoodiin pitämällä nelitieventtiilin ohjaimen johtoa irti piirikortilta. Kuulemma siinä kohtaa sulatti oikean oloisella teholla.


-Sisällä kokeiltu uudempaa UTI-INV-W -ohjainta. Tässä vaiheessa on selvinnyt että maahantuojan mukaan tuo vanhempi UTI-INV-U (asennettu muistaaksen 2014) ei ole toimiva kombo tämän ulkoyksikön piirikortin version kanssa. Tänne on siis aikaisemmin vaihdettu monta vuotta sitten koko ulkoyksikkö ihan muista syistä, sisäyksikköä ei silloin vaihdettu, paitsi tuo IQCP -paneeli.
Ei muutosta käytökseen uudemmallakaan ohjainpalikalla, joten vanha palautettu takaisin.
Tässä on hassua se, että tuo kombo on toiminut aluksi useamman vuoden ihan OK lämityksessä ja sulatuksessa. Sulatuksessa pakkassäällä laitteesta nousi kunnon höyrypilvi, ja litroittain kuumaa vettä valui koneen alle, kenno oli täysin jäätön ja kuiva jne.

Nyt ihmettelyssä se, että viime yönä ei näyttänyt saavan enää lämpöjä nousemaan varaajan ylälämmön pyyntiin 46 astetta. Toki oli noin -24, mutta on tuo aiemmin selvinnyt hyvin 48 asteen pyynnistäkin.

Nyt tekeillä moodin ja lämmön loggaus PClle UTI-IQCP:n Ethernetin kautta jotta saisi tarkkaa dataa sulatusten määrästä ja kestosta. Menee tovi, pitää notkistaa kangistunut python ennen kuin data menee tietokantaan asti, ja muuttuu kauniiksi käyriksi .

Alkaa olla ideat vähissä itseltä, huoltajalta ja kuulemma myös Fujitsun maahantuojalta. Varmaan seuraavaksi listalla kahdeksannen lämpöanturin vaihto.

Onko ketään kohtalotovereita? Ratkesiko, ja miten?
Olisiko ehdotuksia, mitä kannattaisi seuraavaksi tutkia?
Alkaa harmittaa, kun toistuvasti itse olen lämmittämässä laitetta, jonka pitäisi lämmittää minua.

Seurannut kiinnostuksella tätä tapausta, itsellä 1/2017 asennettu HP Woyk 112 malli, eli pykälää pienempi ja lisäksi lämmönvaihdin + CTC/Sanyo sisäyksikkö johon säädetty tekemään +48C vettä, joskus näyttää tulevan jopa 50C. Tuo kyllä tekee sulatukset mielestäni hyvin, täysin valkoisesta kennosta sulaksi 3-4 minuuttia. Sellaisen huomion olen tehnyt, että kun ollaan siellä -25C paikkeilla pakkasella niin vaikka kennossa ei mitään erityistä olisikaan, tekee sulatuksen vajaan tunnin välein. Asentajan mukaan kompuran lämmityksen vuoksi näin. Herää vain kysymys, eikö maahantuojallakaan ole todella tietoa tällaisesta viasta mikä koneessasi on, luulisi valmistajalla ainakin olevan. Maallikkona väittäisin anturin viaksi, onko tuo yksi edelleen vaihtamatta? Tai sitten koko piirikortti, tosin ihmeellistä kun ei mitään vikakoodia anna. Tuo kyllä vaatii käyttäjältä pitkää pinnaa, eikun maahantuojalle painetta, onhan heillä yhteys valmistajaan.

 

[JuhaPetteri]

Pinnaa vaatii, toistaiseksi sitä löytyy. Mutta ei loputtomiin.
Vaihtamatta on siis vielä yksi anturi, joka oli edellisellä kerralla varastosta loppu.
Jos se ei auta, niin sitten kuulemma seuraavaksi vaihdetaan ulkoyksikön piirikortti.

Perjantaina sain ohjeen laittaa parametri 'säätöviive' arvoon 10. (oli aikaisemmin 2) ja ajaa sillä jonkin aikaa.
Säätöviiveelle sain seuraavanlaisen selityksen: parametrin arvo * 20sek on yhden 'tehopykälän' kesto. Eli arvolla 2 kutakin tehopykälää ajetaan 40 s. Eli nyt arvolla 10 yhden tehotason kesto olisi 200 s. Loggauksen mukaan näin onkin.

Ohjeista ymmärsin, että ulkoyksikkö alkaa sulattaa vasta tietyn käyntiajan jälkeen, ja tuo sulatuslaskuri nollautuu pumpun käydessä pois päältä.
Eli jos pumppu katkoo käyntiä toistuvasti, niin sulatukseen asti ei koskaan päästä. Vaikuttaa loogiselta selitykseltä, mutta minusta suorastaan ohjauslogiikan puutteelta.

Tuolla säätöviiveen lisäyksellä siis tavoitellaan loivempaa käyrää ja pidempää ajoaikaa, jolloin sulatus ehtisi tapahtua.
Vielä ei oinnistunut, Tekee tuollaista 'parin tunnin pyramidia' näillä keleillä. Eikä sulata kertaakaan, joka sinänsä sopii tuohon edellä kuvattuun ulkoyksikön logiikkaan.

Voi kunpa Impromatin koodari olisi joskus kuullut PID -säätimestä...
Tuotahan voisi tietysti itse yrittää optimoida ohjausskriptillä. Huijaisi Impromatia laittamalla pyynnin todella isoksi, ja sitten ajaisi omalla algoritmilla eri tehoja, niin että pysyttäisiin tuossa halutun 46 asteen tuntumassa.
Lisäksi kun ajoteho vaikuttaa myös sulatustehoon, niin pitäisi laittaa teho täysille sulatusmoodin mennessä päälle.
Kikkailua, mutta periaatteessa voisi toimia. Ensin vaan pitäisi tuo selkeä vika saada korjatuksi.

 

[JuhaPetteri]

Tänään yhden maissa on nyt vaihdettu tuo viimeinenkin vielä uusimaton lämpöanturi ulkoyksikköön.
Seuranta menossa. Jännittää ihan että sulattaako lainkaan ja jos yrittää, niin sulaako kenno todella viimein.
Huollon mukaan noin parin tunnin päästä startista pitäisi viimeistään sulattaa.
Nyt ajetaan 60% teholla ja varaajan pyynti on 49 astetta, jotta tulisi tuo parin tunnin mittainen ajo varmasti ilman keskeytyksiä.

 

[MJKA]

Kiinnostaa kuulla onko sulatus alkanut toimia oikein?

 

[JuhaPetteri]

No eipä ole. Alkaa pikkuhiljaa järki lähteä.
Juuri olivat yhteydessä huollosta tänään. Ilmeisesti vielä 'viimeisen' eilen vaihdetun anturin lisäksi on sittenkin vaihtamatta vielä yksi kennon lämpöä mittaava anturi.
Jospa se nyt olisi sitten se viimeinen puuttuva askel.

Alla tukkoon jäätymiseen lopetettu testiajo eilisen huollon jälkeen, 60% teho ja 50 asteen pyynti ajoajan maksimoimiseksi. Pyyntiä ei koskaan saavutettu. En osaa sanoa, miksi pumppu on silti himmaillut ajoittain tehoja(sininen).
Eli kaksi n 15min sulatusta, joiden aikana pieni osa kennon huurteesta suli, osa pehmeni sohjoksi ja jäätyi taas, muutama desi haaleaa vettä tuli koneen alle. Ulkolämpö -1 tai nollakeli.

Sattuuko kellään muulla olemaan mitään taltioitua dataa varaajan ylälämmön käyttäytymisestä sulatuksen aikana?
Montako kWh on 'yksi onnistunut sulatus nollakelissä'?

Nyt sulatusmoodin (vihreä) aikana varaajan lämpö (oranssi) ei juuri laske.
Meillä siis 470 litran kerrostava Akvatherm suorakytkennällä ilman erillistä levylämmönvaihdinta.
Ilmiö on minusta aikalailla linjassa sen kanssa, että laite on sulatusmoodissa, mutta syystä tai toisesta kennoon ei mene lämpöä varaajasta.
Kiinnostaisi, että kuinka iso monttu tuohon ylälämpöön kuuluisi tulla onnistuneen sulatuksen kohdalla.

Shellyn pulssilaskurin viritys kilowattituntimittariin vielä kesken...

 

[MJKA]

Onko huolto maahantuojalta?

 

[JuhaPetteri]

hetkinen, pitää tarkastaa...

 

[JuhaPetteri]

Hetkinen vierähtikin.... Tässä tilannepäivitystä:
Ulkoyksikön ohjainkortin vaihto maaliskuun alussa sitten lopulta tehosi sulatuksen ongelmiin. Huollon teki Klimatherm.
Vaihdon jälkeen alkoin sulattaa loogisemmin 3-4 kertaa vuorokaudessa. Enimmillään näin muutaman milliin huurteen kennossa, ei koskaan sen enempää.

Ja sulatus tosiaan tapahtui kunnon tehoilla ja kenno suli ja kuivui täysin. Ennen kuin säät lämpenivät oli kuitenkin useampi viikko kosteaa keliä lämmöt nollan molemmin puolin. Joten hyvältä vaikuttaa sulatuksen osalta.

Nyt sitten alkaa seuraavan pulman selvitys: pumppu mokoma herkesi lämmittämästä viime perjantaina.
Käy kyllä paneelin mukaan ja nostelee tehoja, mutta lämpöä ei tule, ja verkosta ei ota tehoa 900W enempää.
Katsotaan mikä nyt on vikana.
Alkaa olla jo komedian aineksia kasassa...