Suomen energiaomavaraisuus/huoltovarmuus

P

Poistunut käyttäjä 16081

Vieras
Ihmisen luontainen käytös?
On paljon selkeämmin hoidettu jos jokaiselle sähkömittarille osoitetaan vuorokaudessa maksimikulutus vanhoihin tietoihin perustuen: Eli selkeä tehorajoite
Kiertävistä sähkökatkoksista ja niiden vaikutukset voivat opiskella juuri nyt EteläAfrikassa missä on todella raju sähkönpuute

Ei onnistu, kun on jo valmiiksi leikattu minimiin.
Enemmän jos leikkaa, mätänee torppa ja kylmä tulee. Kukas sen maksaa, ei ainakaan "artisti".
 

kotte

Hyperaktiivi
Tuo tekee sen että talvella ennen katkoa ylilämmitetään ja katkon jälkeen kurotaan taas asteita kiinni. Säästyyköhän oikeasti mitään, siis sähköä lämmitykseeen käyttävien osalta?
Jollei vähene riittävästi, sitten siirrytään pitempiin tai useammin toistuviin katkoksiin. Maalämpöpumput ja vilpit tietenkin heittävät entistä enemmän apuvastuksille, joten tuokaan ei vielä paljon auta, vaan aluksi kulutus jopa lisääntyy. Lopulta tulee helpotus, kun sähkö saa korkeintaan neljäsosan ajasta, jolloin pääsulakkeiden koko pitää huolen kulutuksen kääntymisestä laskuun.
 

Käyttäjä89

Aktiivinen jäsen
Jos sattuu sateinen kesä tulemaan niin poltettavaa turvetta ei saada.

"Ensi talvena Suomi on sekaisin" – hinnat nousevat ja energiasta tulee pulaa, ennakoivat turveyrittäjä ja Huoltovarmuuskeskus​


Turpeesta ei tule olemaan apua ensi talven lämmitykseen ja sähköntuotantoon.
Märkä ja sateinen alkukesä takasi sen, ettei turvetta ole juurikaan päästy nostamaan.



Nyt ois ne hyvät suunnitelmat tarpeen
 

Käyttäjä89

Aktiivinen jäsen
Ongelma varmaan juurikin siinä että siellä missä turvesoita on, niin on ollut märkää tai jos on ollut kuivia soita niin ei ole ollut nostokalustoa koska ne on romutettu tai urakoitsijoita ei ole kiinnostanut koska konkreettista lupausta hinnoista tai muusta ei ole ollut. Sitten toki vielä sellainen pieni nyanssi että jos on liian kuivaa niin sekin itseasiassa estää turpeen nostamisen. Tulipalon vaara on silloin liian suuri.
 

pökö

Kaivo jäässä
Teidän kulmiltahan sitten olisi saanut nostetuksi oivan turvesadon?
Sateiden puolestä kyllä.
Ovatko nykyiset turvesuot väärässä paikassa?
Kyllä ne on. Turvesuot (ja atomilaitoksetkin) pitäisi olla siellä missä niiden tuottamaa energiaa käytetään ja siellä myös niiden jäte hoidetaan asiallisesti pois tai kiertoon, kehäkolmosen sisällä ehkä
 

Mikkolan

Vakionaama
Sateiden puolestä kyllä.

Kyllä ne on. Turvesuot (ja atomilaitoksetkin) pitäisi olla siellä missä niiden tuottamaa energiaa käytetään ja siellä myös niiden jäte hoidetaan asiallisesti pois tai kiertoon, kehäkolmosen sisällä ehkä
Tuulimyllyjä kanssa sinne kehäkolmosen sisälle.
Jos vertais kehän sisäpuolta eu:ksi ja muuta suomea venäjäksi niin....
 

Mikkolan

Vakionaama
Oho, Tukes antanut luvan käyttää maakaasua maakaasun sijaan.
Tukes antaa varmaan seuraavaksi mulle luvan tankata ABC:n sijasta Nesteen asemilta.
 

kotte

Hyperaktiivi
Tuulimyllyjä kanssa sinne kehäkolmosen sisälle.
Jos vertais kehän sisäpuolta eu:ksi ja muuta suomea venäjäksi niin....
Omastakin mielestäni tuonne jokunen sopisi. Yhtä merkittävän kokoista myllyä on pääkaupunkiseudun jäteyhtiö ajamassa kierrätyskeskuksen ja loppusijoituskaatopaikan alueelle moottoritien viereen paikkaan muutama kilometri Kehä III:n ulkopuolelle, mihin oli ajateltu rakennusjätepuun polttolaitosta (mikä hanke on puolestaan peruttu lämpöyhtiön muuttuneiden suunnitelmien tieltä). Seudun asukkaat ovat nostaneet lievää kovempaa murinaa moisesta tuuliturbiinihankkeesta. Aikaisemmin he nostivat aiheellista mekkalaa löyhkästä, jonka koko seutunnan jätteet läjittävä maksikaatopaikka levitti kilometrien päähän. Sittemmin biojätemädättämön rinnakkais-jälkikompostointilaitos on jatkanut "traditiota", kun lähinnä tuonne muutoin enää kuskataan polttolaitoksen jokseenkin hajutonta tuhkaa.

Eli Suomen laki tarjoaa kaikkialla varsin hyvät mahdollisuudet viivyttää tällaisia propellihankkeita jopa paikalle, jota soveliaampaa ei periaatteessa voi valtakunnasta löytää. Tämä nyt vain kommenttina ehdotetun ja itsekin hyvänä pitämäni hankkeen realistisuuteen käytännössä.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Yhdelle yritykselle, muille nestekaasua. Ja kyllä varmaan LNG:n höyrystyslaitteisto vaatii toisenlaiset turvallisuusluvat, kuin suoraan putkesta tohottaminen.
Näemmä onnettomuus on ainakin mallinnettu. Itse LNG säiliö tuolla näyttää olevan 70m3/10bar jolloin nesteytettyä kaasua on maks 35t. Tehoa tuosta tarvitaan maks 7 MW.

 

kotte

Hyperaktiivi
Yhdelle yritykselle, muille nestekaasua. Ja kyllä varmaan LNG:n höyrystyslaitteisto vaatii toisenlaiset turvallisuusluvat, kuin suoraan putkesta tohottaminen.
LNG höyrystyksen riskit toisaalta tuskin vetävät aivan vertoja nestekaasun riskeille. Metaani on ilmaa kevyempää ja nousee vuodon seurauksena suoraan ylös samalla vetäen ympäriltä laimentavaa ilmaa. Komea hinderburgmainen tussahdus tuosta voi ilmakehään aiheutua ja ylemmäs jopa räjähdys, jos jostakin tulee sytyttävä liekki tai kipinä, mutta syntyvä kokko toisaalta kiihdyttää metaanin laajenemista entisestään. Metaaniputken vuoto on siinä mielessä jopa uhkaavampi, että vautioitunut putki voi syöttää jatkuvasti valtavia määriä palavaa kaasua ennen kuin virtaus saadaan katkaistuksi.

Nestekaasu puolestaan on aivan kamala aine vuotaessaan vastaavalla tavalla. Se ryömii ilmaa raskaampana kaikkiin alhaalla oleviin koloihin ja alaviin paikkoihin, missä se laimenee hitaasti ja yhtenä laimenemisen vaiheena on räjähdysalttiin kaasu- ja ilmaseoksen vaihe, jolloin melko pienikin kipinä voi saada seoksen räjähtämään kuin termobaarinen räjähdelataus.
 

Mikkolan

Vakionaama
Yhdelle yritykselle, muille nestekaasua. Ja kyllä varmaan LNG:n höyrystyslaitteisto vaatii toisenlaiset turvallisuusluvat, kuin suoraan putkesta tohottaminen.
Teknisesti tieten noin mutta energian ja hinnan suhteen kaiketi sama onko kaasuna vai nesteenä, nesteenä tietysti vähän kalliimpaa. Pääasia että toiminta jatkuu vaikka lopputuotteen hinta vähän nousee.
 

Mikkolan

Vakionaama
LNG höyrystyksen riskit toisaalta tuskin vetävät aivan vertoja nestekaasun riskeille. Metaani on ilmaa kevyempää ja nousee vuodon seurauksena suoraan ylös samalla vetäen ympäriltä laimentavaa ilmaa. Komea hinderburgmainen tussahdus tuosta voi ilmakehään aiheutua ja ylemmäs jopa räjähdys, jos jostakin tulee sytyttävä liekki tai kipinä, mutta syntyvä kokko toisaalta kiihdyttää metaanin laajenemista entisestään. Metaaniputken vuoto on siinä mielessä jopa uhkaavampi, että vautioitunut putki voi syöttää jatkuvasti valtavia määriä palavaa kaasua ennen kuin virtaus saadaan katkaistuksi.

Nestekaasu puolestaan on aivan kamala aine vuotaessaan vastaavalla tavalla. Se ryömii ilmaa raskaampana kaikkiin alhaalla oleviin koloihin ja alaviin paikkoihin, missä se laimenee hitaasti ja yhtenä laimenemisen vaiheena on räjähdysalttiin kaasu- ja ilmaseoksen vaihe, jolloin melko pienikin kipinä voi saada seoksen räjähtämään kuin termobaarinen räjähdelataus.

Pikkutohon kanssa, 180 g säiliöllä, kävi kerran källi ettei tiiviste pitänyt uusinta yrityksestä huolimatta. Nakkasin säiliön pihalle ja aattelin sytyttää sen ettei tulis mitään räjähdyspaukkua. Haihtuminen vei niin paljon lämpöä että säiliö kiehui aika vaimeasti sytyttämisen jälkeenkin. Aika kauan kesti ennen kuin kaasu loppui.
Vaikeaa visioida miten isommassa mitassa tuommonen käyttäytyy. Ilmeisesti pahin källi on että säiliö kuumenee ja räjähtää. Jossain videolla oli tuommonen säiliöauton räjähdys, lienee ollut kaasumaisessa muodossa.
 

kotte

Hyperaktiivi
Vaikeaa visioida miten isommassa mitassa tuommonen käyttäytyy.
Jossakin Espanjassa oli vuosia sitten tapaus, jossa neskaasusäiliöauton lasti levisi törmäyksen seurauksena ja toista sataa ihmistä kuoli leirintäalueella. Entisessä Neuvostoliitossa oli vielä hurjempi tapaus, kun nestekaasun radan vartta seuraileva pitkän matkan siirtoputkisto oli päässyt huonoon kuntoon ja ruvennut vuotamaan. Siirtokiintiön täyttämiseksi yksinkertaisesti nostettiin painetta, jotta putken toiseen päähänkin saatiin riittävästi kaasua perille. Totuuden hetki sitten koitti, kun kaksi junaa kohtasi kertyneen kaasun kohdalla ja kaasu räjähti. Käsittääkseni molemmat junat tuhoutuivat täysin.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Leskelän mukaan sähkökatkokset ensi talvena eivät ole todennäköisiä, mutta mahdollisia.
– Pidän sitä mahdollisena, ja toivon todellakin, että me kaikki osaamme toimia niin, että energia riittäisi.
Leskelän mukaan kotitalouksien olisikin syytä toimia itse energian säästämiseksi.
– Varmasti syksyllä tulemme näkemään paljon erilaista energianeuvontaa ja -kampanjoita, joissa suomalaisia kehotetaan säästäväisyyteen energiankäytössä. Jos toimimme yhdessä, sillä on aika iso merkitys siihen, että emme joudu ikävämpiin ratkaisuihin.
Leskelän mukaan kotitaloudet voivat säästää sähköä esimerkiksi laskemalla huonelämpötilaa sähkölämmitteisessä asunnossa tai vähentämällä saunomista sähkösaunassa.
 

mobbe

Vakionaama
Onkohan varauduttu kiertävissä sähkökatkoissa kovalla pakkasella kun sähkö palautetaan niin kaikki kylmänä olleet vastuskuormat plus muu kulutus kytkeytyy yhtäaikaa päälle ja seurauksena ketjureaktio jakeluverkkojen ylikuormasta ja puolet valtakunnasta ilman sähköä useita päiviä
 

Mikkolan

Vakionaama
Onkohan varauduttu kiertävissä sähkökatkoissa kovalla pakkasella kun sähkö palautetaan niin kaikki kylmänä olleet vastuskuormat plus muu kulutus kytkeytyy yhtäaikaa päälle ja seurauksena ketjureaktio jakeluverkkojen ylikuormasta ja puolet valtakunnasta ilman sähköä useita päiviä
Verkonosia pudotetaan ja kytketään portaittain, ei tuosta tule ongelmaa mutta kokonaisenrgian tarvehan ei pienene sähköä katkomalla.
Katkoilla suitsitaan tehopulaa, ei enegia pulaa.
 

tet

Hyperaktiivi
Onkohan varauduttu kiertävissä sähkökatkoissa kovalla pakkasella kun sähkö palautetaan niin kaikki kylmänä olleet vastuskuormat plus muu kulutus kytkeytyy yhtäaikaa päälle ja seurauksena ketjureaktio jakeluverkkojen ylikuormasta ja puolet valtakunnasta ilman sähköä useita päiviä

Nykyisistä etäluettavista sähkomittareista voidaan käsittääkseni pudotella kotitalous kerrallaan alas ja ylös, ei tarvitse edes muuntopiireittäin kytkeä takaisin.

muoks: tuli ensin väärä lainaus.
 
Viimeksi muokattu:

kotte

Hyperaktiivi
Riittävän pitkillä ja usein toistuvilla katkoilla homma kuitenkin alkaa toimia, kun sulakkeet eivät anna enempää periksi.
 

Nihan

Aktiivinen jäsen
Jossakin Espanjassa oli vuosia sitten tapaus, jossa neskaasusäiliöauton lasti levisi törmäyksen seurauksena ja toista sataa ihmistä kuoli leirintäalueella.

Olipa tapaus, 270 kuollutta ja 200+ loukkaantunutta. Tankkiauton kuljettajat oli ohjeistettu välttämään moottoritietä tiemaksujen takia. Ylikuormattu ja tarkoitukseen soveltumaton säiliö posahti pikkutiellä täyden leirintäalueen kohdalla jonne kaasupilvi levisi. Sitten kipinä kun kaasu saavutti läheisen diskon ja 300m säteinen räjähdys.

 

Mikkolan

Vakionaama
On siinä sitten sähköautoilija hämillään kun ensin on yöllä kotoo sähköt poikki ja juuri kun vajaalla patterilla kurvaa prisman pihaan katkee sähkö siellä ja kotiin päästessä katkee taas kotona;)
Oman käyttöpaikan katkot varmaan ilmoitetaan etukäteen mutta vieraalla paikalla voi tietoturva tulla esteeksi informaatiolle?
Etukäteis informaatio sitten ajaa tuohon kotten mainitsemaan tilaan että ajetaan sulakkeet punaisina ennen ja jälkeen katkon.
Datahubille tulee tosi hommia kun arpoo noita katkoja?
 

Mikki

Hyperaktiivi
Vaikea on kyllä pienentää kulutusta kertomalla etukäteen sähkökatkosta. Kyllä kai aika monikin nostaisi lämpöä talossa ennen katkoa ja lämmittelisi saunankin varmuudenvuoksi.

Ainoa kunnon tapa olisi katkaista sähköt, ennakolta kertomatta, miljoonalta asukkaalta satunnaisesti kerrallaan ja pitää ne pois vuorokauden kerrallaan.
 

kotte

Hyperaktiivi
Sähköpulatilanteessa verkkoyhtiöt katkaisevat sähköt syklisessä ketjussa, kun on pakko kantaverkkoyhtiön määräämään kulutukseen pääsemiseksi ja jollei kulutus laske riittävästi, seuraavakin vuorossa oleva verkkosegmentti otetaan katkokseen mukaan. Kun joku segmentti on ollut ilman kovin kauan, katkaistaan sähköt vielä kolmanneltakin ja palautetaan sähköt tuolle ensimmäiselle, kun varaa näyttää olevan riittävästi. Sen seurauksena sitten ehkä joudutaan pikaisesti katkaisemaan sähköt neljänneltäkin heti kohta. Tuo on ihan systemaattista ja käytännössä melkein automaattista toimintaa ilman sen kummempaa harkintaa.
 

Skata

Vakionaama

Suomalaiset voivat joutua kärsimään sähkön säännöstelystä ensi talvena – paljon riippuu siitä, onko Olkiluodon ydinvoimala käytössä joulukuussa​

Energiakriisi saattaa johtaa jopa sähkön säännöstelyyn ensi talvena. Edessä voi olla tilapäisiä sähkökatkoja ja matalampia huonelämpötiloja. Olkiluodon kolmosreaktorin käyttöönotto määrittää ensi talven sähkön saatavuutta.”

 

VesA

In Memoriam
Miten sitä sähköä nyt sitten on tarjolla verrattuna viime talveen ? OL3 korvannee Venäjän tuonnin, mutta puuttuuko sieltä jotain muuta ?
 

VesA

In Memoriam
Valtiovalta on tehnyt paljonkin lisätäkseen kulutusta (öljylämmityksestä luopumiskorvaus mm.).
eipä noista monta megawattia saa vielä kasaan. Siksipä veikkaan että ei ole mitään teknistä syytä sille että sähkö olisi ensi talvena yhtään sen kalliimpaa kuin menneenä. Siksipä olen kallistumassa pörssisähköön - siihen ei ole hinnoiteltu hypelisää. Muutama hintapiikki tulee, mutta pörssisähkön keskiarvo jää alle tämänhetken 2v tai toistaiseksi -hintojen.
 

tet

Hyperaktiivi
Vaikea on kyllä pienentää kulutusta kertomalla etukäteen sähkökatkosta. Kyllä kai aika monikin nostaisi lämpöä talossa ennen katkoa ja lämmittelisi saunankin varmuudenvuoksi.

Ainoa kunnon tapa olisi katkaista sähköt, ennakolta kertomatta, miljoonalta asukkaalta satunnaisesti kerrallaan ja pitää ne pois vuorokauden kerrallaan.
Katkoksien on tarkoitus olla pari tuntia kerrallaan, ja se riittää mainiosti. Ei pidempiin katkoihin mitään tarvetta ole, mitä tarkoitusta sellaiset muka palvelisivat?
 

kurre orava

´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Itse on tullut pohdittua tätä aihetta useamman kerran eri kantilta ja verrattua eri vaihtoehtoja. Olosuhteiden johdosta, katto on vanha ja menee vaihtoon viiden vuoden sisällä ja varjostavia puita on liikaa aurinkopaneelit eivät olleet omalta osalta mikään järkiratkaisu tähän ongelmaan. Eivätkä ne paneelit tai keräimet tunnetusti mitään tuota sydäntalvella kun on kylmää ja pimeätä.

Puita meillä sen sijaan on omasta takaa riittävästi, kuivia klapeja on varastossa useita pinokuutioita ja pätkittynä löytyy lisää mitä ei oo vielä tullut laitettua klapeiksi. Noilla pärjännee siis mainiosti ainakin alkuun katkojen yli ja harvennettavaa puustoa riittää kyllä omasta takaa, täytyy vaan kaataa jotta se kuivuu.

Kattilan valinnassa päädyin Jäspin VPK 20 kattilaan, perusteena lähinnä se et tuo menee jokseenkin yksi yhteen vanhan Ecolux30:n paikalle ja tuolta löytyy veden lämmityskierukka mikä ei kovin monelta puukattilalta löydy. Joku käänteispalokattila olisi varmaan ollut energiatehokkaampi mutta niissä ei järjestäen ole tuota kierukkaa jolloin olisi koko esilämmitysjärjestelmä pitänyt rakentaa uusiksi ja todennäköisesti hankkia uusi varaajakin kireukoineen. Nyt toivon et pelkkä vanhan kattilan ulospaaksaaminen ja puukattilan sisääntuonti ja kytkentä riittää. Tuossa kattiloiden siirrossa on hommia ihan riittävästi, neljän oviaukon ja kolmen kynnyksen yli pitäisi nuo tuoda. Tietty se vanha voisi paloitella paikoillaan jolloin ulostuonti olisi helpompaa mutta toisaalta tuo voisi jollekin mennä vielä käyttöönkin, on ihan kunnossa oleva kattila eikä älyttömän vanha.

Kattiloiden hinnat niin kun sähkön ja öljynkin ovat kyllä nousseet aika rankasti, tuota Jäspiä myytiin nyt järjestäen noin 4,5ke:n hintaan. Maalämpötukusta tuon sai vielä tilattua alle 4ke:n mutta nähtäväksi jää toimittavatko siihen hintaan vai ei. Tilaus meni kyllä läpi ja maksukin mutta toki kun heidän toimitusehtojaan lukee niin ovathan he varanneet oikeuden hintamuutoksiin siihen asti että ovat vahvistaneet tilausta.

Tuollainen tuli siis hankittua:

 

Mekaniker

Vakionaama
Katkoksien on tarkoitus olla pari tuntia kerrallaan, ja se riittää mainiosti.
Toki on olemassa joissakin IVLP ja MLP pumpuissa oleva ohjaus joka viivyttää kompressorin suojausta noin 20min sähkökatkon jälkeen
Kun ohjaus huomaa lämmöntarpeen ja kompressori on estetty viiveen takia sähkövastukset on käytössä
Ainakin Nibe ohjaus on sellainen
Ja vesiulkona IVLP malleissa tulee äkkiä vastaan jäätymis-suoja hälytys
 

Mekaniker

Vakionaama
Sähköpulatilanteessa verkkoyhtiöt katkaisevat sähköt syklisessä ketjussa, kun on pakko kantaverkkoyhtiön määräämään kulutukseen pääsemiseksi ja jollei kulutus laske riittävästi, seuraavakin vuorossa oleva verkkosegmentti otetaan katkokseen mukaan. Kun joku segmentti on ollut ilman kovin kauan, katkaistaan sähköt vielä kolmanneltakin ja palautetaan sähköt tuolle ensimmäiselle, kun varaa näyttää olevan riittävästi. Sen seurauksena sitten ehkä joudutaan pikaisesti katkaisemaan sähköt neljänneltäkin heti kohta. Tuo on ihan systemaattista ja käytännössä melkein automaattista toimintaa ilman sen kummempaa harkintaa.
Kuvatussa toiminnassa saattaa tulla esille myös sähkömoottoreiden tuomia ongelmia jotka saattavat tuoda epämieluisia ja vaarallisia yllätyksiä...
Koneistamot, sahat, höyläämöt, maalisekoitus, kanalat, lehmien lypsy, maatalousyrittäjät varsinkin
 
Back
Ylös Bottom