T-Cap - Kompressorin käynnistykset

Nova

Jäsen
Moro, pumppuna Panasonic t-cap J-sarja 16 kW. Ollut nyt vajaat kaksi talvea käytössä. Patteritalo, pieni puskurivaraaja (olikohan 60 l). Esilämmittää latausventtiilin kautta myös 300l lämminvesivarajaa.
Kompressorin käyntiaika 7031h ja käynnistyksiä 14754 kpl.
Kuulostaa paljolta vai mitä olette mieltä?
 

Mikki

Hyperaktiivi
Moro, pumppuna Panasonic t-cap J-sarja 16 kW. Ollut nyt vajaat kaksi talvea käytössä. Patteritalo, pieni puskurivaraaja (olikohan 60 l). Esilämmittää latausventtiilin kautta myös 300l lämminvesivarajaa.
Kompressorin käyntiaika 7031h ja käynnistyksiä 14754 kpl.
Kuulostaa paljolta vai mitä olette mieltä?
Suhteellisen paljon. Veikkaisin välikauden/leudon kelin pätkäkäyntiä kun on iso kone.

Mutta onko tuosta koneelle haittaa... Ei välttämättä. Lyhyet käyntiajat kuitenkin syö COPta.
 

Adamooppeli

Vakionaama
Moro, pumppuna Panasonic t-cap J-sarja 16 kW. Ollut nyt vajaat kaksi talvea käytössä. Patteritalo, pieni puskurivaraaja (olikohan 60 l). Esilämmittää latausventtiilin kautta myös 300l lämminvesivarajaa.
Kompressorin käyntiaika 7031h ja käynnistyksiä 14754 kpl.
Kuulostaa paljolta vai mitä olette mieltä?
Sinun luvuilla tekee ~ 50 käynnistystä / vuorokausi, joka on paljon.

Täällä vastaavat luvut Kompressorin käyntiaika 30010 h ja käynnistyksiä 2885 kpl. Lämpöpumppu on ollut käytössä 5 v. 3 kk.
Täällä vastaavat luvut ~ 2,3 käynnistystä / vuorokausi, joka on hyvin vähän.
 
Viimeksi muokattu:

Mikki

Hyperaktiivi
Sinun luvuilla tekee ~ 50 käynnistystä / vuorokausi, joka on paljon.

No eikai ihan noin monta... Jos vaikka 500pv ollut käytössä niin 14700 / 500 = 29 käynnistystä per vrk.

Mutta onhan tuokin paljon. Ison koneen kanssa patteritalossa puskuria saisi olla enemmän ... Tyyliin 300-500 litraa ja puskurin lämmitys pumpulla ja lämmön jako siitä erikseen.
 

Adamooppeli

Vakionaama
Moro, pumppuna Panasonic t-cap J-sarja 16 kW. Ollut nyt vajaat kaksi talvea käytössä. Patteritalo, pieni puskurivaraaja (olikohan 60 l).
60L ,100L "puskurivaraaja". Tämän kokoisia "ämpäreitä" ei pitäisi asentaa mihinkään. Nämä eivät ole minun silmissä mitään varaajia (ehkä paperilla) mutta eivät tee sitä tehtävää mitä ne nimensä puolesta tulisi tehdä.
 

Adamooppeli

Vakionaama
No eikai ihan noin monta... Jos vaikka 500pv ollut käytössä niin 14700 / 500 = 29 käynnistystä per vrk.

Mutta onhan tuokin paljon. Ison koneen kanssa patteritalossa puskuria saisi olla enemmän ... Tyyliin 300-500 litraa ja puskurin lämmitys pumpulla ja lämmön jako siitä erikseen.
Kyllä, vähemmän tekee koko asennusajalta laskettuna. Mutta jos tarkastelee kompressorin käynnissä oloa "aktiivisen lämmöntuotannon ajalta = kompressori käy" laskettua tekee 50 käynnistystä / vuorokausi.
 

Antero80

Vakionaama
Tämä puskuri jos olisi isompi niin kävisi pidempiä jaksoja, sillä tämä ei anna kuin noin 2 minuutin työvaran. Patterissa sitten lisää vettä ja hiukan rautaakin.
Minulla on pieni puskuri 100l ja patterit, silti käyntijaksot on keskimäärin 6.7 tuntia (24667h/3662 käynnistystä)
Pitäisihän invertterin säätyä tarpeen mukaan jos pumppu on sinnepäin mitoitettu.
 
Viimeksi muokattu:

Pasikookoo

Aktiivinen jäsen
Tuo tarvitsisi jonkun 300-400 litraisen varaajan ollaakseen edes jonkunlainen puskuri. Ja eipä noidenkaan varauskyky ole kuin kolmisen kilowattituntia
Joka vastaa noin 11 minuuttia käyntiä täysillä
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Hystereesiasetus voi myös vaikuttaa yllättävän paljon. Itselläni on ylä- ja alarajan ero 5 astetta. Talvella tällä ei ole merkitystä mutta kesällä käyntijaksojen määrä tuplaantuu, jos pudottaa asteenkin. Tuo 5 asteen ero mertkitsee, että ainakin huomattava osa vedestä joutuu kiertämään kahteen kertaan ennen kuin on jäähtynyt tarpeeksi ja kone käynnistyy uudelleen.
 

eliel

Aktiivinen jäsen
16kw t-cappi ottaa käynnistyksen jälkeen 4-5kw riippuen quiet modesta ja minimit on 1.6-1.8kw. Minimi tehoille voi olla vaikea päästä jos ei ole isompaa varaajaa. Heishamonilla voi yrittää säätää pyyntilämpötilaa, että pääsee heti käynnistyksen jälkeen minimitehoille, mutta vaatii koodaustaitoja ja seurantaa, että saa soviteltua omaan taloon toimivaksi.
 

pökö

Kaivo jäässä
Se tulee käymään pätkää vaikka olisi 500 litran puskuri jos minimiteho on paljon kulutusta isompi, kun/jos käyntiinlähdön hystereesiä ei voi säätää isommaksi.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
No itse olen nähnyt tuommoisen käyvän 900 litran varaajassa semmoista 1 - 2 käyntijaksoa / vrk ja talvemmalla jo sitten ihan kesketyksettä. Vrk kulutus jotain reilusta 1 kWh ylöspäin. Mitään lisäkorttia tai muutakaan ei tarvinnut sen kun laitettiin vain kiinni. Sehän pyöritti sitä hiljalleen, sekoitti ja haisteli tuloputkestaan lämpötilatasoa.
 

Pretor

Aktiivinen jäsen
Tuleehan noita käynnistyksiä tuosta käyttöveden lämmityksestäkin johtuen x-määrä "ylimääräistä" kulutusprofiilista riippuen.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Se tulee käymään pätkää vaikka olisi 500 litran puskuri jos minimiteho on paljon kulutusta isompi, kun/jos käyntiinlähdön hystereesiä ei voi säätää isommaksi.
Kyllä jos puskuri on vain läpi virtausta... Mutta jos ajetaan korkeampaa lämpöä varaajaan ja jaetaan sieltä erikseen, niin ei 16kW pumpullakaan sitä ihan hetkessä ylös nosta 500l varaajassa.

No ei se kauankaan toki kestä kun patterilämmityksessä käynnistyslämpö pitää olla aika korkealla.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Jäikö tuo kattila nyt paikalleen ja onko kattila mukana kierrossa puskurina vaiko rinnalla? Kytkentäkuva lämmityspiiristä?
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Kyllä jos puskuri on vain läpi virtausta... Mutta jos ajetaan korkeampaa lämpöä varaajaan ja jaetaan sieltä erikseen, niin ei 16kW pumpullakaan sitä ihan hetkessä ylös nosta 500l varaajassa.

Eikös se ylikuumaksi ajaminen ole kumminkin vähän huono idea? Vaikka jotkut sitä toki tekee niinkin.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Eikös se ylikuumaksi ajaminen ole kumminkin vähän huono idea? Vaikka jotkut sitä toki tekee niinkin.
Riippuu millä hinnalla sen tekee. Jos kiinteä sopimus niin toki mahdollisimman lähelle menolämpöä kannattaa varaajaa ajaa.

Jos pörssiä niin toki tilanne muuttuu
 

Nova

Jäsen
Jäikö tuo kattila nyt paikalleen ja onko kattila mukana kierrossa puskurina vaiko rinnalla? Kytkentäkuva lämmityspiiristä?
Kattila jäi paikalleen, ei kuitenkaan normaalisti mukana kierrossa kun hanat ovat kiinni. Voi laittaa myös hanoilla ja/tai pumpulla ohjaten mukaan kiertoon, mutta ajattelin että kattila laskee hyötysuhdetta siirtäessään turhaan lämpöä pannuhuoneeseen sekä piipun kautta harakoille. Siellä olisi kyllä tietysti 200l vettä puskuriin. En tiedä kumminko olisi viisaampi ajella, kattilan kanssa vai ilman.
Kytkentäkuvassa näkyvää "vanhaa varaajaa" ei oikein voi käyttää kun siinä ei ole pumppua linjassa. Se kun on toiminut aikoinaan kattilan kanssa vapaakierrolla.
Vilp asennus.png
 

Matias

Aktiivinen jäsen
Kattila jäi paikalleen, ei kuitenkaan normaalisti mukana kierrossa kun hanat ovat kiinni.
Jos ainoastaan vanha paisuntasäiliö on käytössä niin ei kannata sulkea molempia hanoja,ainoastaan toinen hana että jää avoin yhteys paisuntasäiliölle.
 

Nova

Jäsen
Jos ainoastaan vanha paisuntasäiliö on käytössä niin ei kannata sulkea molempia hanoja,ainoastaan toinen hana että jää avoin yhteys paisuntasäiliölle.
Joo, olen oikeastaan ajellut niin että vain nuo kuvassa olevat vasemmanpuoleiset hanat on kiinni. Kattilan kuumalle puolelle laitoin takaiskuventtiilin ettei Vilp työnnä sinnepäin turhaan kuumaa vettä.
Ideana oli että voin tarvittaessa laittaa etänä keskuskattilan päälle sekä käynnistää kattilan ja puskurivaraajan välillä olevan pumpun jolloin talo lämpiää ilman VILPpiä.
 

Tifo

Vakionaama
Vaan onko se säädettävissä?
Nibehän käyttää asteminuutteja tässä säädössä,mitsulla asetetaan lämpötila mihin asti veden lämpö voi tippua. Eikös kaikissa koneissa ole joku säätö. Pari niben MLP:tä olen asentanut, ensimmäisessä oli tehdassäädöt pielessä ja maahantuojalta sain paremmat asteminuutit, jonka jälkeen käynnistysten määrä putosi selvästi.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
ajattelin että kattila laskee hyötysuhdetta siirtäessään turhaan lämpöä pannuhuoneeseen sekä piipun kautta harakoille

Tässä käytössä kattilaa pidetään lähes kylmänä öljylämmitykseen verrattuna, niin se ei kovin suuresti mitään huonetta lämmitä. Varsinkin jos putket on eristetty kuten kuuluu.

Harakoille ei välttämättä mene ilmaa jos poltin on varustettu automaattisella sulkuläpällä. Ja sitten vielä sellainen huomio öljykattilasta. Kun sitä käyttää puskurina shuntin kautta lataamalla, niin kattilan alaosa, jossa se poltin yleensä lämmittää, jää tosi kylmäksi. Kuuma vesi ei kierrä sinne asti ylhäältä millään. Varsinainen puskuritilavuus siis lienee jotain sadan litran luokkaa kun sitä lämmitetään yläosasta. Eri asia silloin jos tyhjennysyhdettä käytetään lataamisseen.
 

Nova

Jäsen
Mulla on kattilan shuntti edelleen ohjaamassa patterivesiä. Sen ohjauskäyrä on laitettu muutamia asteita kuumemmaksi kuin Vilpin käyrä, mutta saattaahan sekin siellä jarutella virtausta. Säädin sen joskus noin etäkäyttöä varten, koska vanhaa kattilaa joutuu säätämään käsin. Pitäisi varmaan laittaa shuntti kokonaan auki...?
 

Nova

Jäsen
Laitoin kattilavedet kiertoon ja äkkisilteen näyttäisi että käynnistykset vähenisivät: kuuden käyttötunnin aikana on nyt viisi käynnistystä.
Joku ehdotti että pienellä bufferilla kannattaisi ajaa jollain "direct modella". Mikä tuo on ja olisko siinä järkeä tässä tilanteessa?
 

lmfmis

Vakionaama
Direct moodi on tämän laitteen tour de force



Ei käynnistele enää turhia vaan laukkaa jatkuvasti tehoaan säätäen tarpeen mukaan.

Ei myöskään käynnistyksen jälkeisiä huonoja COPja. Pysähtyy lämpimällä sit kyllä.

Nega on että lämpökäyrää ei saa.... jos ei jollain ulkopuolisella virityksellä ohjaa.
 
Viimeksi muokattu:

Nihan

Aktiivinen jäsen
Lämpökäyrän puutteen direct moden yhteydessä saa näppärästi ratkaistua kun valitsee modeksi Compensation curve elikkäs käyrällä ajo. Helppoa!
 
Lämpökäyrän puutteen direct moden yhteydessä saa näppärästi ratkaistua kun valitsee modeksi Compensation curve elikkäs käyrällä ajo. Helppoa!

Juuri näin.

Minulla on Panan lisäkortti käytössä, jolla ohjailen lämpökäyrällä kahden piirin shuntteja. Panan käynnin saa hyvin vastaamaan direct moden luonnetta (joustava tehon säätö) kun asetuksista on pois buffer ym. valinnat.

Ajoin ihan alussa työsäiliö (buffer) valittuna 500 l energiavaraajalla lämpöä lattioihin, mutta totesin aika nopeasti saman, kuin moni muukin täällä. Ei kannata, kun ulkolämmöt tippuu alle +2 °C:n.
 

lmfmis

Vakionaama
Lämpökäyrän puutteen direct moden yhteydessä saa näppärästi ratkaistua kun valitsee modeksi Compensation curve elikkäs käyrällä ajo. Helppoa!
Tulipa tätäkin kokeiltua näillä etelän nollakeleillä. Direct ja compensation curve käyttäytyy ihan eri tavalla.

Compensation curve pysäyttelee kompuraa - säännöllisesti - kun saavutetaan tavoitelämpö. Pysäytyksiä tulee parin tunnin välein.

Direct laukkaa kompura aikalailla yhtäjaksoisesti, pysäytys tulee joskus kerran vuorokaudessa. Ohessa viimeiset 3 päivää direct ja siinäkin taitaa olla aurinkokeräimet pysäyttäneet panan keskellä päivää - ja 7 päivää tilasto jossa välillä oli käytössä comp curve.

Pakkasilla se Panan legendaarinen huono cop käynnistysvaiheessa vältetään kyllä tehokkaammin directillä koska käynnistyksiä ei tule.

Paras: olisi siis direct, jota ohjataan ulkolämpötilan mukaan, mutta käyhän sitä käsinkin naputella :hmm:
 

Liitteet

  • IMG_0043.png
    IMG_0043.png
    236,8 KB · Katsottu: 69
  • IMG_0044.jpeg
    IMG_0044.jpeg
    235,6 KB · Katsottu: 61

Nihan

Aktiivinen jäsen
Tulipa tätäkin kokeiltua näillä etelän nollakeleillä. Direct ja compensation curve käyttäytyy ihan eri tavalla.

Compensation curve pysäyttelee kompuraa - säännöllisesti - kun saavutetaan tavoitelämpö. Pysäytyksiä tulee parin tunnin välein.

Direct laukkaa kompura aikalailla yhtäjaksoisesti, pysäytys tulee joskus kerran vuorokaudessa. Ohessa viimeiset 3 päivää direct ja siinäkin taitaa olla aurinkokeräimet pysäyttäneet panan keskellä päivää - ja 7 päivää tilasto jossa välillä oli käytössä comp curve.

Pakkasilla se Panan legendaarinen huono cop käynnistysvaiheessa vältetään kyllä tehokkaammin directillä koska käynnistyksiä ei tule.

Paras: olisi siis direct, jota ohjataan ulkolämpötilan mukaan, mutta käyhän sitä käsinkin naputella :hmm:

Ei kai ne pysäytyskriteerit riipu onko direct vai comp. curve, vai miltä osin niissä on spekseissä eroa? Testata voisi vaikka sillä lailla että pistää sen käyrän tasaiseksi ja samaksi kuin directin pyynti ja katsoo toimiiko sitten samalla lailla. Sen jälkeen lähtee hieman justeeraamaan.

Mulla comp. curvella ei laite käytännössä pysähdy ikinä lämmityskaudella, ei saavuteta tilannetta jolloin alavääntö ei venyisi tarpeeksi alas. Nythän ei käynyt ilmi mihin ajetaan, kiertoon vai varaajaan ja mikä laite lienee käytössä. Ilmeisesti joku H-sarjalainen kun viittaat huonoon käynnistyscoppiin jota ei J-sarjassa enää ole.
 

lmfmis

Vakionaama
Varaajaan ajetaan, aikalailla sama pyynti compensation curvella.

Olisiko että H ja J sarjalaiset käyttäytyy eri lailla?
 
Back
Ylös Bottom