Taloyhtiön käytövesiputkiremontin kustannukset

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Ongelmana on markkina-arvoltaan mitätön kerrostalohuoneisto muuttotappiokunnassa.

Asuntoja on 27 kpl joissa jokaisessa:
  • Suihku
  • Pesukoneen liitäntä
  • Käsienpesuallas
  • Keittiön hana astianpesukoneen liitännöillä
Lisäksi on yhteinen saunaosasto ja pesutupa kellarissa. Mahdollisesti joku muukin vesipiste yhteissä tiloissa.

Taloyhtiössä vesipisteet ovat päällekäin, putkien nousutunneli keittiön nurkassa, joka lienee pakosta revittävä auki. Keittiö ja kylpyhuone/WC ovat seinän takana. Vedot ovat siis metrin parin luokkaa asuntojen sisällä. Saneeraus toisi myös asuntokohtaiset vesimittarit, joita ei nykyisin ole.

Kokonaiskustannus 320 000 €, sis. valvonnan, 10% varauksen yms. = 11 852 €/asunto, koosta riippuen noin 8 200-15 800 €/asunto.
Saunaosaston saneerauksen osuus 39 500 € (Ei tietoa, mitä kaikkea sisältää)
Siis ilman saunaosaston saneerausta ~280 000 = 10 370 €/asunto

Muutamia yksikköhintoja:
  • WC istuin IDO seven asennettuna 820 €/kpl. Yksittäiskappaleiden myyntihinnat näyttävät olevan rautakaupoissa noin 400 €/kpl + mahdolliset toimituskulut (ilman asennusta luonnollisesti).
  • Oras optima 7149 asennettuna 570€/kpl. Rautakaupoissa tuo setti maksaa noin 300 €.
Hallituksen esitys, jonka isännöitsijä lienee laatinut, sisältää vain osittain yhden tarjouksen, jonka mukaisesti remontti toteutettaisiin. Mainintaa muista mahdollisista tarjouksista ei ole, saati mitään tarjousvertailua. Itselleni tuo tarjousvertailun puuttuminen on ihmetys. Miten kukaan voi mitään päättää ilman sitä.

Osaisiko kukaan kommentoida?
 
Tästä jäi puuttumaan tieto onko kyse perinteisestä putkiremontista, sukituksesta vai peräti pinnoituksesta. Noita arvioidaan neliöhinta perusteella. Arvataan asunnon kooksi 50 neliötä. Remppa maksaa 200 €/m2, halpa. Helsingissä laitetaan nolla perään tuohon. Usein korjataan sähköjärjestelmä samassa yhteydessä.
Ota tarjouspaperit ja etsi toinen urakoitsija.
 
Tästä jäi puuttumaan tieto onko kyse perinteisestä putkiremontista, sukituksesta vai peräti pinnoituksesta. Noita arvioidaan neliöhinta perusteella. Arvataan asunnon kooksi 50 neliötä. Remppa maksaa 200 €/m2, halpa.
Otsikossa puhutaan käyttövesirempasta, joten oletan, ettei viemäröintiin puututa.

Neliöhinnoista paljon puhutaan noissa aina, mutta se on mielestäni todella huono mittari, kun isot olohuoneet ja makuuhuoneet eivät vaikuta mitään kustannuksiin. Toki kustannukset jakautuu neliöiden mukaan yhtiöissä.

Mutta 10 000 €/kämppä on todella halpa. Meidän kohdalle on osunut kaksi linjasaneerausta. Molemmat olivat n. 80 000 €/kämppä. Toisessa uusittiin viemärit ja kylppärit toisessa ei.

Kolmannessa on jo tehty sukitus, joka ei ollut kallis, mutta nyt on suunnitteilla käyttövesiputkiremppa + kylppäreiden uusinta. Taas mennee luokkaa 30-50 000 €/asunto (tai lähes 1000 €/m2).
 
Onhan nuo pöntönasennuskulut röyhkeät. Luulisi saavan paljousalennusta tarvikkeista ja putkarin oppivan viimeistään 5:n kohdalla tekemään homma silmät kiinni. Mutta tätä tuo on. Tuskin voi muuta kuin nieleskellä.
 
Käsittääkseni ei sisällä kylpyhuoneiden kaakelointia eikä mitään viemäreihin liittyvää. Näistä ei ainakaan ole mitään mainintaa eikä ole ollut muutakaan puhetta moisesta. Siis pelkät vesiputket ja vesimittarit kylmälle ja kuumalle. Myynti-ilmoituksista olen vuosien mittaan havainnut, että joissakin kylpyhuoneissa on vain jokin tapetointi/muovimatto. Myös kuivien tilojen pinnoitus vaihtelee parketista muovimattoon, samoin keittiön kaapistot tyyliltään.

Taloyhtiössä on yksiöitä, kaksioita ja kolmioita, yksi ilmeisesti neljän huoneen asunto. Käsittääkseni tämä käyttövesiremppa olisi jokaiselle kämpälle sama, koska kai nuo perustoiminnot täytyy olla jokaisessa. Tietty taloyhtiön periaatteiden mukaisesti kustannus jyvitetään neliöiden mukaan vaikka kustannus / kämpä olisikin sama. Tälle asunnolle kustannus olisi tuo 15 800 €, suurimmalle peräti 18 500 €.

Surkeuden huippu on, että tämä olisi vasta alkua. Jos koko "kunnossapitosuunnitelma" toteutettaisiin, tulossa olisi parveremontti - mahdollisesti niiden uusinta - sitten koko tiiliverhouksen uusinta mahdollisesti villoineen. Aletaan hipoa ja miljoonaa. Taloyhtiön kunnossapitotarveselvityksen kun näyttää valistuneille ostajille niin luikkivat häntä suorana pihalle. Millään hinnalla tätä en ole 5 vuoteen saanut myytyä mutta vuokrattua nyt kuitenkin ja Kela maksaa koko vuokran nykyisin.

AI antoi tämmöisen näkemyksen:
"Pelkkä käyttövesiputkiremontti taloyhtiössä maksaa tyypillisesti noin 100–300 euroa asuinneliöltä tai vaihtoehtoisesti 1 500 – 8 000 euroa asuntoa kohden. Hintahaarukka on huomattavasti halvempi kuin perinteisessä linjasaneerauksessa (jossa uusitaan myös viemärit ja kylpyhuoneet), sillä käyttövesiremontti tehdään useimmiten pintaasennuksena"

Olettaisin, että täällä kustannusten ei ehkä pitäisi olla aivan pääkaupunkiseudun korkeinta tasoa. Asuntojen väliset nousuputket eivät ole pinnassa, mutta kellarin käytävällä runkoputket ovat katossa.
 
Viimeksi muokattu:
Toi AI:n vastaus on kyllä erikoinen. Siis 300 €/m2 on enintään 8000 €/asunto. Eli alle 30 m2 asunto. 1500 €/asunto ei taatusti riitä edes sille 15 m2 asunnolle.

Käyttövesiremppoja on kovin erilaisia. Teillä siis ainakin vaihtuu hanat ja pöntöt. Hanojen määrä/kämppä vaihtelee jo aika paljon. Saako keittiöönkin vedettyä helposti pintana?
 
Onko nousuja mahdollista tehdä porraskäytävään?
Näin jätettäisiin vanhat putket sinne missä ovat, tehdään uudet nousut portaikon nurkkaan. Vedot sisälle pinnassa.
Näin olen nähnyt joissakin kohteissa tehdyn.
Remppoja ei ole pakko jyvittää neliöiden mukaan, jos nähdään että kaikki saavat yhtälaisen hyödyn eikä asuntojen välisissä kustannuksissa ole eroa. Tämä vaatii yhtiökokouksen päätöksen.
 
Onhan nuo pöntönasennuskulut röyhkeät. Luulisi saavan paljousalennusta tarvikkeista ja putkarin oppivan viimeistään 5:n kohdalla tekemään homma silmät kiinni. Mutta tätä tuo on. Tuskin voi muuta kuin nieleskellä.
Niin mäkin ajattelin mutta nähtävästi tuolla ei pintoja uusita eli tuohon sisältyy vanhan pöntön purku ilmeisesti.
On muuten mahdollista että muovimatto lähtee pöntön mukana.
 
Hanojen määrä/kämppä vaihtelee jo aika paljon. Saako keittiöönkin vedettyä helposti pintana?
Kai niissä jokaisessa on juuri nuo samat, ei enempää eikä vähempää. En voi tietää täysin varmaksi mutta miten tuo voisi mitenkään muuten olla. Pesukone, suihku ja WC ovat samassa. Keittiön nurkassa on noin 60 x 60 cm rakennelma, joka vie kaapien risteyskohdasta tilaa. Se on siis keittiön puolella. Kai siitä lienee vedetty putket keittiön ainoalle sekoittimelle ja seinän läpi pesuhuoneeseen. Sielläkin putket ovat pinnassa. Huoneistoissa ei ole sisäisiä kantavia väliseiniä vaan lattiat on jotain itsekantavaa betonielementtiä ulkoseinästä ulkoseinään.

P1120733.webp
 
Onko nousuja mahdollista tehdä porraskäytävään?
Oletan että ei mitenkään. Portaiden ympärillä ei ole senttiäkään rakoa, hissiä tai hissikuilua ei myöskään ole. Mahtaa olla tuo kanava keittiön nurkassa ainut mahdollisuus. Ainakin tässä asunnossa nuo vesipisteet ovat niin kaukana portaikosta kuin vain voi olla.
 
On muuten mahdollista että muovimatto lähtee pöntön mukana.
Tuossa on monta ikävää mahdollisuutta. Meillä vaihdettiin 70-luvun pönttö. Vanha peitti paljon isomman alueen lattiasta, vaikka uudeksi valittiin isojalkainen malli. Betonia tuli esiin muuten laatoitetusta vessasta n. 10 cm jalan edestä. Lisäksi vanha lattiasta tuleva vesiputki vain katkaustiin lattianrajasta. No laatoitin sitten itse lattian uudestaan.
 
Käsittääkseni ei sisällä kylpyhuoneiden kaakelointia eikä mitään viemäreihin liittyvää. Näistä ei ainakaan ole mitään mainintaa eikä ole ollut muutakaan puhetta moisesta. Siis pelkät vesiputket ja vesimittarit kylmälle ja kuumalle. Myynti-ilmoituksista olen vuosien mittaan havainnut, että joissakin kylpyhuoneissa on vain jokin tapetointi/muovimatto. Myös kuivien tilojen pinnoitus vaihtelee parketista muovimattoon, samoin keittiön kaapistot tyyliltään
Minkä ikäinen talo? Vanhassa talossa pitää olla pts suunnitelmat. Vesijohtoremppa on pieni osa talon kaikista remonteista. Rempat pitää synkronoida toisiinsa että niissä on järkeä. Eli onko viemärit jo sukitettu vai onko se tulossa seuraavana? Kertomasi mukaan mitään perinteistä remonttia ei ole tehty. Jos nyt viemärit uusittaisiin myöhemmin perinteisesti niin tuo vesijohtoremppa menisi osittain uusiksi.
 
Kai niissä jokaisessa on juuri nuo samat
Noin yleisesti joissain kämpissä on 1-2 erillistä vessaa ja kylppärissä on tai voi olla olematta erillinen hana pesualtaalle ja pesukoneelle.

Siis vesipisteitä/kämppä voi olla minimissään 3 kpl ja maksimissaan hyvinkin paljon enemmän. Vaikuttaa tietysti paljon kustannuksiin. Kuten myös miten ne saa vedettyä eli meneekö rakenteita uusiksi. Sekä tietysti mistä saakka uusiminen aloitetaan ja miten paljon on työtä asuntojen ulkopuolella, pihalla jne.

Mutta kaikki esittämäsi hinnat ovat erittäin halpoja taloyhtiörempoille. Yksi noista minun esimerkeistä on pikkukaupungista.
 
Tuossa on monta ikävää mahdollisuutta. Meillä vaihdettiin 70-luvun pönttö. Vanha peitti paljon isomman alueen lattiasta, vaikka uudeksi valittiin isojalkainen malli. Betonia tuli esiin muuten laatoitetusta vessasta n. 10 cm jalan edestä. Lisäksi vanha lattiasta tuleva vesiputki vain katkaustiin lattianrajasta. No laatoitin sitten itse lattian uudestaan.
Voi olla että alkuperäiseen tarjoukseen tulee paljon lisätöitä!
Sehän on toisilla jopa taktiikka.
 
Minkä ikäinen talo? Vanhassa talossa pitää olla pts suunnitelmat. Vesijohtoremppa on pieni osa talon kaikista remonteista. Rempat pitää synkronoida toisiinsa että niissä on järkeä. Eli onko viemärit jo sukitettu vai onko se tulossa seuraavana? Kertomasi mukaan mitään perinteistä remonttia ei ole tehty. Jos nyt viemärit uusittaisiin myöhemmin perinteisesti niin tuo vesijohtoremppa menisi osittain uusiksi.
1979 rakennettu. Vesiputket ovat kuparia ja viemärit sen ajan muovia. Viemäreitä ei ole sukitettu. En tosin keksi tarvettakaan, miksi pitäisi sukittaa.

Tarjouksessa on jotain mainintoja materiaaleista ja yksikköhinnoista. Sen mukaan uudet vesiputket tulisivat olemaan kuparia, oletettavasti puristeltavin liitoksin. Vanhat on selvästi fosculla juoteltuja. Käsittääkseni vuotoja ei ole ollut eli ilmeisesti remonttifirmat ovat käyneet hallituksen juttusilla allakka kourassa.
 
Käsittääkseni vuotoja ei ole ollut eli ilmeisesti remonttifirmat ovat käyneet hallituksen juttusilla allakka kourassa
Isännöitsijät ovat nykyään todella aktiivisia lobbareita tuossa ja pelottelevat hallituksen mukaan. Tuottaa myös hyvin työtä isännöitsijälle ja he ovat hyvää pataa remppafirmojen kanssa. Pahimmillaan samaa konsernia ilman, että hallitukselle kerrotaan.
 
. Helsingissä laitetaan nolla perään tuohon. Usein korjataan sähköjärjestelmä samassa yhteydessä.

Noita ehjän sähköjärjestelmän "korjauksia" tehdään, kun piikki on saatu auki kasvualueilla. Sitä vanhan talorähjän arvonnousua pitää pystyä joillekin tahoille jotenkin perustelemaan, joten tehdään tuollaista näennäisesti arvoa nostavaa työtä.
 
1979 rakennettu. Vesiputket ovat kuparia ja viemärit sen ajan muovia. Viemäreitä ei ole sukitettu. En tosin keksi tarvettakaan, miksi pitäisi sukittaa.

Tarjouksessa on jotain mainintoja materiaaleista ja yksikköhinnoista. Sen mukaan uudet vesiputket tulisivat olemaan kuparia, oletettavasti puristeltavin liitoksin. Vanhat on selvästi fosculla juoteltuja. Käsittääkseni vuotoja ei ole ollut eli ilmeisesti remonttifirmat ovat käyneet hallituksen juttusilla allakka kourassa.
Talotekniikan eliniäksi arvioidaan 40-50 vuotta siksi pitäisi korjata. Olen ymmärtänyt että kerrostalossa on ensin ongelmia, vuotoja ja sitten tulee korjauspäätös. Onko putkia tutkittu ja havaittu niiden huono kunto. Minusta ensin pitäisi olla tiedossa mitä tapahtuu viemäreille ennen kuin korjataan vesijohtoja. Jotkut muoviviemärit lasittuu vanhana ja sukitus ei ehkä onnistu.
 
Mutta kaikki esittämäsi hinnat ovat erittäin halpoja taloyhtiörempoille.
Olkoon sitten näin :mad:

Omassa talossani kuumaa vettä lähtee pannuhuoneesta 11 putkella ja kylmää (tosin nykyisin haalistettua) 15 putkella. Loppupäässä on vielä lisäksi haaroja tyyliin puutarhaan, pesukone, WC-pönttö jne. 200 m PEXiä, hiukan kuparia pannuhuoneeseen ja hanakulmat joista tosin lopulta vain muutaman tarvitsin, kustansi siinä 3-4 €/m2 vaikka neliötä per vesipiste mahtaa olla suunnilleen vastaavasti, kaikkia lajissaan vähintään 3 asunnon verran. Itse tekeminen se vasta halpaa on :).
 
Noita ehjän sähköjärjestelmän "korjauksia" tehdään, kun piikki on saatu auki kasvualueilla. Sitä vanhan talorähjän arvonnousua pitää pystyä joillekin tahoille jotenkin perustelemaan, joten tehdään tuollaista näennäisesti arvoa nostavaa työtä.
Meillä on sijoitusasunto VM. 1938. Siellä on sähkönousut uusittu mutta asunnoissa on edelleen mustat pakeliittirasiat ja johdot jotain tervanarua. Niiden uusinta on omistajan vastuulla. Kyllä vikavirtasuojat ja uudet pistorasiat lisää lapsiturvallisuutta.
 
Noita ehjän sähköjärjestelmän "korjauksia" tehdään, kun piikki on saatu auki kasvualueilla.
Tarjouksessa on eriskummallinen maininta: Erillishinta NOBO NFK4N 02 (250W) sähköpatterin ja vikavirtasuojatun pistorasian hankinnasta ja asennuksesta nykyisen rasian tilalle. Hinta 7 000 € sis ALV/kylpyhuone.

Asuntoja on siis 27 kpl, joissa jokaisessa lienee kylpyhuone. Taloyhtiöllä on vain yksi saunaosasto ja suihkuhuone. En ymmärrä, mikä ihme tämä on? Talo on rakennettu jo alun perin kaukolämpöön (patterit) ja mitään sähkölämmityksiä ei ole. Rättipatteri on ainakin tässä ja sähköllä sekään ei lämpene.

Onkohan tässä jokin turvallisuuden parantaminen takana?
 
Meillä on sijoitusasunto VM. 1938. Siellä on sähkönousut uusittu mutta asunnoissa on edelleen mustat pakeliittirasiat ja johdot jotain tervanarua. Niiden uusinta on omistajan vastuulla. Kyllä vikavirtasuojat ja uudet pistorasiat lisää lapsiturvallisuutta.

Nuo uiuvaillaeristeisten johtojen uusiminen on kyllä ihan perusteltua, mutta usein se ensimmäinen toimenpide on jossain kasaritalossa sen sähkökeskuksen uusiminen, joka kuitenkin on rakenteellisesti se systeemin tukevin osa.

Tarjouksessa on eriskummallinen maininta: Erillishinta NOBO NFK4N 02 (250W) sähköpatterin ja vikavirtasuojatun pistorasian hankinnasta ja asennuksesta nykyisen rasian tilalle. Hinta 7 000 € sis ALV/kylpyhuone.

Asuntoja on siis 27 kpl, joissa jokaisessa lienee kylpyhuone. Taloyhtiöllä on vain yksi saunaosasto ja suihkuhuone. En ymmärrä, mikä ihme tämä on? Talo on rakennettu jo alun perin kaukolämpöön (patterit) ja mitään sähkölämmityksiä ei ole. Rättipatteri on ainakin tässä ja sähköllä sekään ei lämpene.

Onkohan tässä jokin turvallisuuden parantaminen takana?

Vikavirtasuojattu pistorasia kyllä lisää turvallisuutta, mutta en kyllä ymmärrä miten siitä yhdestä pistorasiakojeen vaihdosta voisi yli 150e laskutusta saada tehtyä, miuten kuin sitä varten varyavasten jostain kaukaa tulemalla.
 
Vikavirtasuojattu pistorasia kyllä lisää turvallisuutta, mutta en kyllä ymmärrä miten siitä yhdestä pistorasiakojeen vaihdosta voisi yli 150e laskutusta saada tehtyä, miuten kuin sitä varten varyavasten jostain kaukaa tulemalla.
Jututin hallituksen puheenjohtajaa ja ymmärsin, että tämä on valinnainen jokaiselle osakkaalle. Nykyistä kuumalla vedellä lämpenevää rättipatteria ei saa enää rempassa jättää toimintaan. Ilmeisesti sähköt pitää hakea sulaketaululta asunnon toisesta päästä vai liekkö sitten kirjoitusvirhe.

Kysyin myös isännöitsijältä tarjousvertailua. Sellainen kuulemma on ainakin jonkinlainen laadittu. Jos ei tule suosiolla, onkohan osakkaalla oikeutta sellaista saada?
 
Oletko keskustellut kenenkään hallituksen jäsenen kanssa suunnitelmasta?
Kyllä, moneenkin kertaan viime talvena ja viimeksi juuri äsken. Kevään varsinaisessa yhtiökokouksessa hallitus kovasti touhusi näitä remontteja eteenpäin alkaen tästä vesiputkiremontista ja nyt on tulossa ylimääräinen yhtiökokous tähän liittyen. Näissä on ollut laiha osanotto ja vielä sitäkin uneliaampi keskustelu. Lienen saanut ainoana kyseenalaistajana jo vastarannan kiiskin maineen. Asiat kiinnostavat vain joitakin harvoja talossa asuvia. Keväällä ei ollut paikalla yhtään asunnon vuokraajaa, vaikka niitä kerrotun mukaan pitäisi olla noin puolet.

Arvelen hallituksen esityksen olevan vahvoilla. Viimeinen ojenkorsi voisi olla rahoituksen tyssääminen. Ei-sitova lainatarjous näyttää pankista kuitenkin saadun. Putkiremontti ei mahda olla peruste vuokran korottamiselle ja remonttivastike tulee viemään 163€ 230€:n vuokrakatteesta. Jäljelle jäävällä ei edellisten asukkaiden jälkiä paljon siistitä ja luultavasti jotain uutta remppaa alkaa sitten taas pukkaamaan. Puuhamiehet ovat vaan taitaneet päättää asua talossa hautaan saakka.
 
Kyllä, moneenkin kertaan viime talvena ja viimeksi juuri äsken. Kevään varsinaisessa yhtiökokouksessa hallitus kovasti touhusi näitä remontteja eteenpäin alkaen tästä vesiputkiremontista ja nyt on tulossa ylimääräinen yhtiökokous tähän liittyen. Näissä on ollut laiha osanotto ja vielä sitäkin uneliaampi keskustelu. Lienen saanut ainoana kyseenalaistajana jo vastarannan kiiskin maineen. Asiat kiinnostavat vain joitakin harvoja talossa asuvia. Keväällä ei ollut paikalla yhtään asunnon vuokraajaa, vaikka niitä kerrotun mukaan pitäisi olla noin puolet.

Arvelen hallituksen esityksen olevan vahvoilla. Viimeinen ojenkorsi voisi olla rahoituksen tyssääminen. Ei-sitova lainatarjous näyttää pankista kuitenkin saadun. Putkiremontti ei mahda olla peruste vuokran korottamiselle ja remonttivastike tulee viemään 163€ 230€:n vuokrakatteesta. Jäljelle jäävällä ei edellisten asukkaiden jälkiä paljon siistitä ja luultavasti jotain uutta remppaa alkaa sitten taas pukkaamaan. Puuhamiehet ovat vaan taitaneet päättää asua talossa hautaan saakka.
Eihän vuokran korotusta tarvitse edes perustella. Toki riski on, erityisesti muuttotappioalueella että vuokralainen lähtee pieni kate kääntyy isoksi kuluksi
 
Viimeksi muokattu:
Onko nousuja mahdollista tehdä porraskäytävään?

Remppoja ei ole pakko jyvittää neliöiden mukaan, jos nähdään että kaikki saavat yhtälaisen hyödyn eikä asuntojen välisissä kustannuksissa ole eroa. Tämä vaatii yhtiökokouksen päätöksen.
Selvisi, että todennäköisesti näin toimittaisiin. Näin vesikatko jäisi mahdollisimman lyhyeksi eikä tarvitsisi kaivaa tuota keittiön nurkkaa auki. Portaikon tasanteisiin siis suunnitelma porailla reiät putkinousuja varten ja sitten putket katon pinnassa, siis ainakin tässä tapauksessa koko asunnon läpi. Ainakin helppo havaita vuodot vai kätketäänköhän nuo sitten taas uuteen suojakoteloon. Onhan tuo ainakin melkoinen suunnitelma.

Täytyypä kysäistä tuosta jyvitysperiaatteesta kokouksessa. Voin kuvitella, että siitä saa ainakin kipakan keskustelun aikaiseksi.
 
Jututin hallituksen puheenjohtajaa ja ymmärsin, että tämä on valinnainen jokaiselle osakkaalle. Nykyistä kuumalla vedellä lämpenevää rättipatteria ei saa enää rempassa jättää toimintaan. Ilmeisesti sähköt pitää hakea sulaketaululta asunnon toisesta päästä vai liekkö sitten kirjoitusvirhe.

Uusia käyttövesipattereita ei saa asentaa, mutta jos siellä jo sellainen on, niin kyllä sen mun tietääkseni saa pitää käytössä.

Tuollaisen 200W rättipatterin voi kyllä lisätä olemassaolevaan ryhmään, ei sitä keskukselta asti tarvitse vetää.
 
Kysyin myös isännöitsijältä tarjousvertailua. Sellainen kuulemma on ainakin jonkinlainen laadittu. Jos ei tule suosiolla, onkohan osakkaalla oikeutta sellaista saada?

Osakkaalla on oikeus kysyä sitä yhtiökokouksessa ja jos vastaus ei miellytä niin osakas voi äänestää päätöstä vastaan.

Asiat kiinnostavat vain joitakin harvoja talossa asuvia. Keväällä ei ollut paikalla yhtään asunnon vuokraajaa, vaikka niitä kerrotun mukaan pitäisi olla noin puolet.

Usein kokouksissa ei ole mitään olennaista päätettävää niin osakkaita ei kiinnosta. Tällainen päätös sattaa hyvinkin kiinnostaa sen maksajia.

Arvelen hallituksen esityksen olevan vahvoilla.

Tarkoitat siis että osakkaat kannattavat sitä? Siihen tarvitaan 50% kannatus.
 
Arvelen hallituksen esityksen olevan vahvoilla.
Näin se ainakin meillä on mennyt. Melkein mitä vaan hallitus esittää on mennyt läpi. Voi tulla kriittisiä puheenvuoroja ja paljon väkeä yhtiökokoukseen, mutta äänestyksessä hallituksen esitys voittaa ylivoimaisesti ellei oppositio ole ennen kokousta ollut todella aktiivinen, hankkinut valtakirjoja jne.
 
Surkeuden huippu on, että tämä olisi vasta alkua. Jos koko "kunnossapitosuunnitelma" toteutettaisiin, tulossa olisi parveremontti - mahdollisesti niiden uusinta - sitten koko tiiliverhouksen uusinta mahdollisesti villoineen. Aletaan hipoa ja miljoonaa. Taloyhtiön kunnossapitotarveselvityksen kun näyttää valistuneille ostajille niin luikkivat häntä suorana pihalle. Millään hinnalla tätä en ole 5 vuoteen saanut myytyä mutta vuokrattua nyt kuitenkin ja Kela maksaa koko vuokran nykyisin.

Myy jollekin oikeustoimikelpoiselle nistille maksamalla sille tonni.. Noh noh, eihän näin saa tietenkään tehdä. Perjantain kevennys.
 
Tarkoitat siis että osakkaat kannattavat sitä? Siihen tarvitaan 50% kannatus.
Vaikea kannatuksesta on paljon sanoa kun paikalla on lisäkseni ollut vain hallitus, joka ajaa asiaa + pari nukkuvaa ja kokousta vetävä isännöitsijä.

Olen ymmärtänyt että kerrostalossa on ensin ongelmia, vuotoja ja sitten tulee korjauspäätös. Onko putkia tutkittu ja havaittu niiden huono kunto.

Viimeisen tilikauden aikana on remontoitu LVI järjestelmiä hiukan vajaalla tuhannella €:lla, saman verran on korjailtu ikkunoita. Tarpeet eivät ole vielä siis suuria olleet.
 
Taloyhtiön remppa on suunnilleen se toinen ääripää eli kaikki tehdään äärimmäisen kalliisti
Joo, noin se näyttää olevan. 2025 osalta välttämättämät juoksevat kulut kuten lämmitys, vesi, sähkö, vakuutus, roskat ja vero tekevät hiukan alle puolet menoista. Hallinnointi on lämmityksen jälkeen toiseksi suurin kuluerä, loput näyttäisi olevan erilaista kiinteistön hoitoa sisällä ja ulkona, korjauksia ja selvityksiä. Omassa talossa ei tarvita hallinnointia eikä kiinteistönhoitoa mutta korjauksia nyt jonkin verran kuitenkin.
 
Mutta 10 000 €/kämppä on todella halpa. Meidän kohdalle on osunut kaksi linjasaneerausta. Molemmat olivat n. 80 000 €/kämppä. Toisessa uusittiin viemärit ja kylppärit toisessa ei.
Huh, esim. Tampereella kerrostalo kolmio lähiössä maksaa hädintuskin tuota 80000 €, rempan jälkeen remonttilainoineen hyvä jos 45000-50000 € saa. Ennen linjasaneerausta olisi kannattanut myydä pois.
 
Takaisin
Ylös Bottom