Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Sen täytyy olla 700€, ei tuo muuten ole mahdollinen, kun niitä putkiakin vaihdetaan. Se tulee jokaiseen kylpyhuoneeseen.
Taloyhtiön käytövesiputkiremontin kustannukset
- Viestiketjun aloittaja Kellarinlämmittäjä
- Aloituspäivämäärä
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Tarjouksia oli saatu ainakin kolme. Taisi olla kalleinta eli neljättä ei enää oltu haluttu vaivata enempää. Tarjouksia ei annettu eikä näytetty osakkaille. Hinnoittelu oli ollut kerrotun mukaan kohtuullisen yhtenevää. Tarjoukset oli arvotettu yhteispakettiin, vesiputket + taloyhtiön saunaosaston remontti ja tämä haluttiin teetättää kokonaispakettina yhdellä toimittajalta eikä jakaa osiin.
Tulee kallis vakuutus tällä tavalla. Mutta jossain vaiheessahan se uusiminen kumminkin olisi edessä.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Mitään teknistä pakkoa uusimiselle ei ole koska varsinaisia ongelmia ei ole tai ne ovat ainakin hyvin pieniä. Ainakaan 2025 vuotoja tai korjauksia ei ole ollut. En usko, että uudet luultavasti puristeosin tehdyt kestävät edes sitä mitä vanhat. Tulee vaan väistämättä mieleen, että siellä on ravannut kaupallisia neuvonantajia.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Osaako kukaan valaista, mitä taloyhtiön konkurssi voisi merkitä osakkeen omistajan kannalta? Nythän on tilanne, että rahaa siitä ei saa mutta voiko joskus tulla tilanne, että joutusi jotain maksamaan? Yleensähän osakeyhtiöön sijoituksessa ei menetä mitään muuta eikä vastaa mistään mitään ja nähdäkseni kaikki on jo menetetty. Toisessa vaakakupissa on, että antaa niiden touhuta omassa onnelassaan niin kuin tekevätkin, jos siitä vaikka joskus jotain hyvää tulisi. Vuokraamisesta ei mitään mainittavaa tuottoa voi tämän jälkeen odottaa, jos nyt ei vielä toistaiseksi kulujakaan.
10 vuoden aikajänteellä voi tulla eteen tilanne, että parvekkeet pitää joko korjata, asettaa käyttökieltoon tai purkaa, joka on toki teknisesti mahdollista mutta purkaminenkin nyt jotain maksaa. 10 v. aikajänteellä jotain uutta suurkorjausta pukkaa väistämättä: julkisivu, parvekkeet, sähköautojen latauspaikat, kylpyhuoneet ehkä viemärit vähän kauempana. Kaakelointi on kuullun mukaan osakkaiden omalla vastuulla mutta voikohan taloyhtiökin patistaa siihen, jos jotain ongelmia alkaisi ilmentä? Tällä hetkellä talo on käytännössä alkuperäiskunnossa. Suurin osa parvekkeista on lasitettu jälkeen päin mutta ei kaikki.
10 vuoden aikajänteellä voi tulla eteen tilanne, että parvekkeet pitää joko korjata, asettaa käyttökieltoon tai purkaa, joka on toki teknisesti mahdollista mutta purkaminenkin nyt jotain maksaa. 10 v. aikajänteellä jotain uutta suurkorjausta pukkaa väistämättä: julkisivu, parvekkeet, sähköautojen latauspaikat, kylpyhuoneet ehkä viemärit vähän kauempana. Kaakelointi on kuullun mukaan osakkaiden omalla vastuulla mutta voikohan taloyhtiökin patistaa siihen, jos jotain ongelmia alkaisi ilmentä? Tällä hetkellä talo on käytännössä alkuperäiskunnossa. Suurin osa parvekkeista on lasitettu jälkeen päin mutta ei kaikki.
Saattaa olla tai saattaa olla olemattakin, kun eivät sitä paljasta. Isännöitsijän rooli on näissä merkittävä. Hallituksen jäseniä on helppo pelotella teknisellä käyttöiällä ja erityisesti niillä vakuutuskorvausten alentumisilla isännöitsijän taholta.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Juu, siitä kerrottiin että putkivaurioista
Edit: korvausprosentti
Viimeksi muokattu:
On paljon eroa lauseella korjausprosentti on 0% tai korvausprosentti on 0%. Muistaakseni teillä ei ollut korjauksiakaan ollut.
Se tarkoittaa sitä, että toisin kuin tavallisessa osakeyhtiössä, jossa osake muuttuu arvottomaksi, osakas on edelleen vastuussa yhtiön veloista vastikkeiden muodossa. Konkurssissa yhtiön hallinto vaihtuu. Taloyhtiön hallitus ja isännöitsijä menettävät päätösvallallisuutensa, ja pesänhoitaja ottaa yhtiön hallinnon haltuunsa. Osakkaat siis maksavat edelleen mutta eivät voi päättää hallinnosta.
Onko näin tosiaan eli velkojat ottavat yhtiön haltuun. Kuka päättää vastikkeen suuruuden, velkojat vai yhtiökokous?
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Kiitos. Siis ei riskitön kortti pitää tuota. Käytännössä rahoittajapankki siis yrittäisi karhuta saatavansa osakkeiden omistajilta itse määräämänsä vastikkeen kautta.
Jos pankki ottaisi koko höskän korvauksetta omakseen niin se olisi kivuton vaihtoehto.
Eivät maksa muuta kuin ennen konkurssia olleita vastikkeita.
"Kun kuukausi tulee täyteen, sinun hallintaoikeutesi huoneistoon lakkaa lopullisesti ja automaattisesti. Et voi enää käyttää asuntoa etkä periä sieltä senttiäkään vuokraa. Osakkeiden hallintaoikeus päättyy, ja kohde on täysin konkurssipesän hallinnassa. Tällöin päättyy myös velvollisuutesi maksaa uusia yhtiövastikkeita. Sinulle ei siis enää tämän jälkeen kerry uutta laskua. Mutta kaikki ne rästivastikkeet, jotka ehtivät erääntyä ennen tämän rauhoitusajan päättymistä, ovat laillisesti konkurssipesän saatavia ja pesänhoitaja perii ne sinulta edelleen"
Taloyhtiön konkurssi - tämä asuntosijoittajan pitää tietää - Sijoitusasunnot.com
Mitä tapahtuu, kun taloyhtiön rahat loppuvat ja edessä on konkurssi? Moni luulee, että vuokrasopimus raukeaa tai yhtiön velat kaatuvat suoraan osakkaan niskaan. Käydään läpi että mitä rahoillesi, asunnollesi ja vuokralaisellesi todella käy taloyhtiön kaatuessa.
sijoitusasunnot.com
Tuostakaan en löydä lakiviitettä, mutta sellainen osuma löytyi, että lain mukaan vastikkeen maksuvelvollisuus loppuu kolmen kuukauden kuluttua siitä kun yhtiö on asetettu selvitystilaan hallitussa alasajossa. Eli silloin kun yhtiö itse päättää lopettaa toimintansa.
Konkurssissa prosessi etenee toisin. Yhtiölle määrätään pesänhoitaja, jonka tehtävä on myydä omaisuus. Vastikkeen maksamisesta ei sanota missään mitään. Käsittääkseni se jatkuu siihen saakka kun yhtiö on olemassa.
Sen verran tuosta saa kuitenkin selvää, että konkurssi joko toteutuu, jolloin varat jaetaan velkojille ja yhtiö sääntöineen lakkaa olemasta olemassa tai konkurssi raukeaa, jolloin yhtiö myös lakkaa olemasta olemassa, mutta pesänhoitajakin jää ilman palkkiotaan. Kummassakin tapauksessa osakkaan vastuut ja oikeudet loppuvat siihen hetkeen kun yhtiö lakkaa olemasta olemassa. Pesänhoitaja ei yksinään voi järjestää yhtiökokousta joka määräisi uusista vastikkeista osakkaille.
Onneksi se ei menekään ihan noin. Mutta sellainen oikaisu itselleni tuli vastaan, että vastikkeet voidaan periä myös ulosoton kautta. Asunnon haltuunotto ei siis ole ainoa perimiskeino.
Siinä vaiheessa kun velanhoitokulut paisuvat vuokratuottoja suuremmiksi jää käteen mustapekka, josta ei selviäkään jättämällä vastikkeet maksamatta.
Mun käsittääkseni sen sukituksen voi kyllä tehdä useammankin kerran. Ja jos sukitus kestää vaan 10v niin jokin virhehän siinä on tehty, joko asennuksessa tai käytössä.
Kannattaa mennä hallitukseen, niin pääsee vaikuttamaan asiaan parhaiten. Pelkästään taloyhtion rakennusvuotta katsomalla voi todeta, että talotekniikassa on suurella todennäköisyydellä korjausvelkaa. Odotellessa riski kasvaa ja hallituksen tehtävä on pitää kiinteistöstä huolta. Tollasta parinkymmenen huoneiston kiinteistö ei oikein voi tee se itse hommina ylläpitää. Suurin osa asukkaista ei siihen pysty ja hallituksen pitää varmistaa, että työt tehdään säädösten ja ohjeiden mukaisesti.
Itse tarjous ei vaikuta kohtuuttomalta vesiputkien uusinnasta. Viemärit voi sukittaa ja jos oikein haluaa säästää, niin voi korvata tulevat kylpyhuoneiden korjaukset suihkukaapilla.
Tarjouksiin tulee helposti tuollaisia tonnin rättipatteri-kohtia, jos ne on jätetty vapaasti hinnoiteltavaksi tai vaikutus kokonaisuuteen on määritelty todella pieneksi. Älyttömän hintainen se toki on. Tässä tapauksessa asukashan voi olla ottamatta sitä ja hommata oman. Muutostyöilmoitusta vaan vetämään.
Se on tietty harmi, että tollanen kohde on jäänyt käsiin. Asukkaiden näkökulmasta korjausten jättämättä tekeminen vasta onkin huono asia ja laiminlyönnit johtaa väistämättä taloyhtiön rapistumiseen ja konkurssiin.
Olin itse vuosia hallituksessa ja joka kerta korjauksista tuli valitusta. Sijoittajat itkivät, että tuotot menee pilalle ja köyhät/sniidut että ei ole rahaa. Ja oli miten hyvin suunniteltu vaan, niin väärin tehty. Tai että suunnittelu on liian kallista, miksi siitä pitää maksaa. Viestintä on tässäkin avainasemassa. Kellarinlämmittäjän kertomuksen perusteella hallituksen viestintä olisi voinut olla parempaa. Toisaalta asukkaat vaikuttavat tyytyväisiltä ja haluavat remonttia, joten ehkä sekin on mennyt kohtuullisesti.
Itse tarjous ei vaikuta kohtuuttomalta vesiputkien uusinnasta. Viemärit voi sukittaa ja jos oikein haluaa säästää, niin voi korvata tulevat kylpyhuoneiden korjaukset suihkukaapilla.
Tarjouksiin tulee helposti tuollaisia tonnin rättipatteri-kohtia, jos ne on jätetty vapaasti hinnoiteltavaksi tai vaikutus kokonaisuuteen on määritelty todella pieneksi. Älyttömän hintainen se toki on. Tässä tapauksessa asukashan voi olla ottamatta sitä ja hommata oman. Muutostyöilmoitusta vaan vetämään.
Se on tietty harmi, että tollanen kohde on jäänyt käsiin. Asukkaiden näkökulmasta korjausten jättämättä tekeminen vasta onkin huono asia ja laiminlyönnit johtaa väistämättä taloyhtiön rapistumiseen ja konkurssiin.
Olin itse vuosia hallituksessa ja joka kerta korjauksista tuli valitusta. Sijoittajat itkivät, että tuotot menee pilalle ja köyhät/sniidut että ei ole rahaa. Ja oli miten hyvin suunniteltu vaan, niin väärin tehty. Tai että suunnittelu on liian kallista, miksi siitä pitää maksaa. Viestintä on tässäkin avainasemassa. Kellarinlämmittäjän kertomuksen perusteella hallituksen viestintä olisi voinut olla parempaa. Toisaalta asukkaat vaikuttavat tyytyväisiltä ja haluavat remonttia, joten ehkä sekin on mennyt kohtuullisesti.
Viimeksi muokattu:
Miten sen nyt ottaa. Voihan myös kysyä paljonko vakuutus korvaisi uushankintahinnasta, jos talo palaa? Sitä muuten ei ole tainnut kukaan vielä selvittää?
Missä menee se raja, jolloin taloa ei kannata enää korjata? Jos asunnon arvo miinus kulut on 0€? Jos asut siinä silti itse? Pitänee huomioida myös vaihtoehtoisen asuinpaikan kulurakenne?
Tämähän pitää laskea ennen kuin remonttia tehdään.
Noita korvataan koko ajan. Ok-talo kun palaa kokonaan niin tilalle saa uuden talon. Hintana on usein palossa kuollut vanhus. Kerrostalo harvemmin palaa kokonaan. Silloin korjataan.
Sen päättää asukkaat. Laskelmia voi ja kannattaa tehdä päätöksenteon tueksi. Kertomuksen perusteella asukkaat haluavat korjata kiinteistöä, joten se on ensisijainen etenemismalli.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Joo, odottavat uusia putkia kuin hepo heinäistä kesää ja tuskimpa ruoho ehtii jälleen vihertää niin putket on uusittu. Putkimiehet haluavat tehdä talvella kun kesällä on muitakin töitä. Kaipa se vesi sitten maistuu paremmalta kun tulee uusista putkista.
Parikin olisi halunnut maksaa osuutensa heti kun mahdollista ettei jää velkaa perinnöksi mutta tuo kulkee jotenkin eri tavalla. Joka tapauksessa rahoitusvastikkeosan voi halukkaat hoitaa aikanaan pois jollakin mekanismilla. Siinä saa tavallaan sen pankin ulosantokoron itselleen mutta ne lainan järjestelykulut tulevat kuitenkin taloyhtiölle. Tiedä sitten miten tuollainen menisi konkurssitilanteessa, jos osa on maksanut jo omat osuutensa pois.
Hallitukseen ei niin vain mennä ja minua sinne tuskin enää kelpuutettaisiin vaikka joku ehdottaisikin
. Oletan, että varsinaisia sijoittajaomistajia ei ole vaan asuntoja on paremminkin joutunut eri elämäntilanteissa vuokralle joko halusta tai pakosta. Mutta vähätkin tuotot tosiaan menossa. Kustannukset tällä haavaa eivät vaikuttaneet olevan ongelma.Kumpiko lienee sitten parempi, velkainen taloyhtiö ja remontit tehty vaiko velaton ja remppoja edessä. Kunnallinen asuntoyhtiö on pistänyt taloja sileäksi sen sijaan että olisi alkanut niitä remontoimaan.
Tämä on se uhkakuva. Kun vastikkeet ylittävät vuokran ja muutama osakas jättää vastikkeet maksamatta, alkaa suuret ongelmat. Vastikkeita ei saada asunnon haltuunotolla, koska vuokra ei riitä. Maksukykyisien on pakko maksaa, koska muuten menee ulosottoon. Vastikkeita on nostettava kompensoimaan ne osakkaat, joilta ei vastiketta saa.
Tuossa konkurssi on lähinnä helpotus, mutta ei se poista ennen konkurssia tulleita vastikkeita.
harrastaja
Aktiivinen jäsen
ETkö pysty luovuttamaan osakettasi taloyhtille? Joo toiset haluaa pitää katon päänpäällä ei niitä kiinosta jos sinulle ei jää vuokratuottoja.
Noinhan se menee. Sille joka asuu jo talossa se voi olla arvoton myydessä, mutta se on silti halvempi asua kuin jos ostaa uuden. Teoriassa yhtiö voisi ostaa osakkeen nollahintaan mutta tuskin se sitä tekee. Arvottomasta osakkeestä pitää siis luopua myymällä se maksukyvyttömälle omistajalle.
Viimeksi muokattu:
Onko nyt oikeasti niin että talo, jota remontoidaan niin asuntoa ei saa myytyä edes 1 euron hintaan?
Voi olla ettei ennen remonttia ketään kiinnosta ostaa kun kulut ei ole vielä varmuudella tiedossa, mihin sitoutuu.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Edellinen vuokralainen jolta jäi loppusiivous tekemättä ja 9 kk vuokrasaatavat tarjosi euron mutta en halunnut myydä juuri hänelle. Oli muuten aika siivottomassa kunnossa kun oli kylmälaitteet olleet kuukauden ilman sähköä, roskat ja tupakantumpit pitkin lattioita. Nyt kun on ollut vuokralainen muutaman kuukauden, ei ole ollut näyttöjä eikä kiinnostuneita katsojia mutta ehkäpä tämä tarjous on vielä voimassa. Vuokralaisen löytäminen oli ihmeen haasteellista. Rempan jälkeenkin euron kauppahinnalle saisi saman verran tuottoa päivässä.
Valituksia tuli erilaisista hajuista silloin kun ongelmavuokralaisen kanssa kämpässä oli kaikki hyvin; siis jostakin tupakasta, ruohonpoltosta joko asunnossa tai parvekkeella. Kun siellä oli sitten lopulta oikein tyrmäävät raadon hajut vanhoista roskista, kukaan ei valittanut mitään.
Viimeksi muokattu:
harrastaja
Aktiivinen jäsen
No joo eiköhän taloyhtiö lunasta kun ilmoitat etta myyt 1e jollee nistille... mitäs jos taloyhtiö teettää niinpaljon remonttia kun pankista vaa pääomaa saa ja ajaa sen jälkeen yhtiön konkurssiin... ostaa sitten huutokaupasta pilkkahintaan ja aloittaa puhtaalta pöydältä
harrastaja
Aktiivinen jäsen
Tossa oli vastaava tapaus, ostaja oli kyllä ulkopuolinen sioittaja, vanhat osakkaat ois saannu jäädä vuokralle "omiin" kämppiin huomattavasti halvemmalla mitä vastikkeet oli ennen konkurssia, ei kyl kukaan tainut jäädä.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
No, juuri näinhän minä heille kerroin, että taidan myydä tälle edelliselle vuokralaiselle. Eipä ole tarjouksia kuulunut. Siinähän sitä oli taloyhtiö omalla paikallaan. Tämä ketale on hyvin tunnettu ja yksi hallituksen jäsen sekä isännöitsijä tuntevat erityisen hyvin mutta eivät muista mitään vaikka tarjosin sekä näky että haju audienssin.
Viimeksi muokattu:
On kyllä ikävä tuo tilanne. Onneksi olet kuitenkin nyt löytänyt paremman vuokralaisen asuntoon. Saat ainakin katettua mahdollisia kulujasi osittain vaikka ei nykytilanne ymmärrettävästi tavoitteitasi täytäkään.
Jos haluat lähteä vääntämään vielä juridisesti tuosta korjaussuunnitelmasta niin selvitä nyt ensin tuo 7000€ rättipatteri eli kysy mikä on tämä summa mikä tarjoukseen on kirjattu ja mitä se pitää sisällään. Jos se todetaan VIRHEEKSI niin sitten virheen ja korjatun hinnan erotus kertaa asuntojen määrä ja se vähennetään tarjouksen kokonaissummasta. Se kuulostaa jo sellaiselta "korjaukselta" joka voisi vähän auttaa taloyhtiötä? Muussa tapauksessa kannattanee jättää (7000€/kpl) rättipatterit asentamatta ja informoida asiasta muitakin asukkaita eli käytännössä sama säästö (ilman rättipattereita tosin).
En takaa tuon taktiikan toimivuutta, mutta hyväksymänne tarjous ja muiden tarjousten läpinäkymättömyys herättää epäilyksiä, joten tutkisin joka pisteen ja pilkun sopimuksesta/tarjouksesta "suurennuslasilla".
Jos haluat lähteä vääntämään vielä juridisesti tuosta korjaussuunnitelmasta niin selvitä nyt ensin tuo 7000€ rättipatteri eli kysy mikä on tämä summa mikä tarjoukseen on kirjattu ja mitä se pitää sisällään. Jos se todetaan VIRHEEKSI niin sitten virheen ja korjatun hinnan erotus kertaa asuntojen määrä ja se vähennetään tarjouksen kokonaissummasta. Se kuulostaa jo sellaiselta "korjaukselta" joka voisi vähän auttaa taloyhtiötä? Muussa tapauksessa kannattanee jättää (7000€/kpl) rättipatterit asentamatta ja informoida asiasta muitakin asukkaita eli käytännössä sama säästö (ilman rättipattereita tosin).
En takaa tuon taktiikan toimivuutta, mutta hyväksymänne tarjous ja muiden tarjousten läpinäkymättömyys herättää epäilyksiä, joten tutkisin joka pisteen ja pilkun sopimuksesta/tarjouksesta "suurennuslasilla".
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Ei tästä nyt mitään riitaa kannata lähteä pystyy laittamaan kun vastassa on ~x10. Vain yksi tai kaksi hiukan kuulosteli ehdotuksiani kiinnostavina mutta laittoivat suunsa pian säppiin. Täysin toivotonta. Ei tuo pistoke/sähkörättipatteri ole tässä nyt se oleellinen kysymys. Käsin printtipohjalle kirjoitettu, skannattu ja lähetelty. Sovitaan, että viimeinen merkki oli euro eikä nolla vaikka perässä onkin kpl hinta. Hinta toimii myös molempiin suuntiin eli tarvittaessa vähentää loppulaskua.
Tuommoinen 250W lämmitin voikin sitten teoriassa kuluttaa ~2000 kWh vuodessa eli juuri sen minkä kaksi wanhaa varista tarvitsee veden lämmittämiseen. Veden lämmitys tempovaa (=>ne kuuluisat kaukolämmön perusmaksut), rättipatterin kulutus tasaista sikäli kuin sitä käytetään. Näissä ei toimi matematiikka vaan tunteet ja sähkö kalliiksi mainittiin. Ne nyt saavat mitä tilasivat ja täytyy ottaa kiinni omasta lusikastani sen mukaisesti. Ei niitä kiinnostanut onko jossakin kesällä kuumaa ja tarvittaisiinko jäähdytstä, paljonko veden lämmitys voi maksaa tai kuluttaa energiaa vaan se, mistä ne putket kulkevat ja milloin ovat valmiit, onko urakoitsija luotettava ja milloin koko lystin voi omalta osaltaan maksaa. Omana mielipiteenäni on täysin OK, että urakoitsija tekee sen talven mitaan vapaan aikataulunsa mukaan ja ennen kesää se on valmis (... ja vielä parempi jos 10 vuotta myöhästyisi
).Tarjouksia tai tarjousvertailua ei anneta osakkaille, vain hallitukselle. Tämän kerrottiin olevan myös yleinen käytäntö, vaikka joissain taloyhtiöissä tästä ehkä saatetaan poiketakin. Samahan on toki pörssiyrityksikkäkin. Omistaminen ei tuo välttämättä edes kutsua yhtiökokoukseen, vain pääsyn sinne sikäli kuin itse hoksaa kirjautua sisään ajallaan. Isännöitsijä oli taitava lajissaan pyörittämään rulettia ja selvästi inhoaa minua kuin myrkkypistiäistä konsanaan.
Viimeksi muokattu:
Onhan tämä vähän savolainen tarina. Konkurssikypsä talo ja osakkailla on taskut täynnä rahaa.
Siinä olet sata prosenttisen oikeassa, ettei kannata alkaa riitelemään tästä asiasta. Muut taloyhtiön asiat etenevät tulevaisuudessa jouhevammin, kun ei polta siltoja takanaan.
Täydellisessä maailmassa et olisi joutunut tälläiseen tilanteeseen. Yritä kestää ja mieti asian hyviä puolia; ehkä tämä remontti onnistuukin hyvin ja rakennuttaja on rehellinen ja hyvä toimija.
Täydellisessä maailmassa et olisi joutunut tälläiseen tilanteeseen. Yritä kestää ja mieti asian hyviä puolia; ehkä tämä remontti onnistuukin hyvin ja rakennuttaja on rehellinen ja hyvä toimija.
Tämäkin tarina vahvistaa kahta jo aiemmin tunnistamaani pointtia:
1. Köyhällä ei ole varaa asua kuin omakotitalossa. Kymmenien tai satojen tuhansien pakotetut korjauskeissit kalleimman mahdollisen ryöstöksi mainittavan toiminnan kautta. Vaikea keksiä mitään lähellekään omakotitalosta.
2. Omakotitalon voi jättää lahoamaan, mutta minkäänlaisen osakkeen omistaminen on ehkä suurin omaisuusriski mitä voi olla, kun siitä ei pääse eroon, eikä sen kuluja saa poikki, päinvastoin ulkopuoliset voivat lisätä niitä kuluja hulluilla remonteilla. Asunto-osake on riski, jonka opetan seuraavallekin sukupolvelle.
1. Köyhällä ei ole varaa asua kuin omakotitalossa. Kymmenien tai satojen tuhansien pakotetut korjauskeissit kalleimman mahdollisen ryöstöksi mainittavan toiminnan kautta. Vaikea keksiä mitään lähellekään omakotitalosta.
2. Omakotitalon voi jättää lahoamaan, mutta minkäänlaisen osakkeen omistaminen on ehkä suurin omaisuusriski mitä voi olla, kun siitä ei pääse eroon, eikä sen kuluja saa poikki, päinvastoin ulkopuoliset voivat lisätä niitä kuluja hulluilla remonteilla. Asunto-osake on riski, jonka opetan seuraavallekin sukupolvelle.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Ei kai näillä asioilla ole mitään tekemistä keskenään. Ainakin osalla on suoraan heittää tuo 10-15 000 €. Eihän se nyt sinällään iso raha ole ja sentään normaalit ihmiset osaavat hoitaa oman taloutensa. Myöskään putkiremppa tuskin taloyhtiötä kaataa. Vanhukset eivät vaan tykkää, että heillä on jättää perinnöksi velkaa. Paljon keskustelua tyhjästä mutta isännöitsijä valisti että on keinoja hoitaa oma osuus pois sitten kun remppa on valmis.
Ongelma on siinä, että sitä jo edellä mainittua pitkän tähäimen suunnitelmaa (PTS) ei oikein ole aktivoitu ja siitä ei haluttu keskustella kun nyt asialistalla oli vain tämä. Eli ikään kuin vipatuilla rahoilla ostetetaan matkalle menolippu, perillä pitäisi syödäkin ja vielä kotiinkin palata. Tässä ei ole äitiä ja isää jolle soittaa Pariisista, että rahat loppuivat tänään, takkikin unohtui junaan ja on nälkä. Tuskin menee kymmentä vuotta, kun edessä on vielä suurempia remontteja, jotka siis odottavat vuoroaan jo nyt. Onhan tämä putkirempan laina jo silloin toki hyvää vauhtia pienentynyt. Löytyykö taloon silloin enää edes asukkaita?
Jos nämä suurkorjaukset olisi lakaistu maton alle, 10 vuoden vuokratuotto olisi jo ihan järkevä. Aivan yhtä hyvin asian olisi voinut päättää sittenkin, puretaanko vai laitetaanko kuntoon. Nyt ne uudet kuparit voivat olla sitten 10 vuoden päästä kuitenkin romulavalla. Asuntojen myymisen vaikeus ei heitä kiinnostanut kun aikovat asua siinä. Ei tässä mitään sen monimutkaisempaa. Toisen tili on toisen kulu.
Onko välttämättä näin? Pitääkö korjaukset aloittaa jo etukäteen ettei tule niin paljon kerralla. Vähän niin kuin auton vaihto että kun kohta siitä ei saa vaihdossa mitään.
Viimeksi muokattu:
Nämä ovat erinomaisia kysymyksiä, joihin hyvin harva asunto-osakeyhtiö edes paneutuu. Tuollaisen yhteisön on hyvin vaikea tehdä pitkän aikavälin suunnitelmia. Kaupalliset ja kunnalliset vuokrayhtiöt usein purkavat talot ja rakentavat uudet 30-50 v välein eli eivät tee linjasaneerausta jne.
Itse ehdotin tuota purkuvaihtoehtoa ennen rivarimme linjasaneerausta ja selvittelin tarkemmin vielä tarkemmin sen jälkeen. Armeijatuttuni on tehnyt "kiinteistökehitystä" n. 30 vuotta. Hän innostui tuosta ja alkoi suunnittelemaan ratkaisua, jossa osakkaat saisivat kämpistään yli nykyarvon ja rivarien tilalle tulisi kerrostalot. No sitten tuli Ukrainan sota ja uusien talojen rakentaminen loppui. Hullun leiman tuosta lähinnä sai.
Tässä siis puhutaan Espoossa olevista -75 rivareista, joiden velaton arvo on luokkaa 400-500 000€/kämppä. Nyt alkoi juuri julkisivuremppa, jonka jälkeen on remppoihin on mennyt n. 200 000 €/kämppä viimeisen 5 v aikana ja laina-ajat n. 20 v, jolloin tulee vielä monta remppaa. Ja onhan näihin tehty remppaa tuota ennenkin jatkuvasti: katot, kylppärit, piha-asfaltit, salaojat jne.
Jotkut laittaneet yli 100 000 € sisustusremppoihin tuon päälle ja silti ei velaton hinta nouse yli 500 000 €:n. Kokonaan uusi "samanlainen" olisi arvoltaan ehkä 800 - 900 000€/kämppä ja nykyrakentamisella tontille mahtuisi lähes tuplamäärä neliöitä rivareinakin ilman kaavamuutostakin. Se kerrostalomuutos olisi edellyttänyt kaavamuutoksen.
Ensimmäisen suuren remontin tekeminen taloyhtiössä johtaa lähes varmasti useampaan suureen remonttiin myöhemmin, koska asukkaat/osakkeenomistajat ovat jo investoineet kohteeseen edellisessä remontissa. Tämän kyllä rakennusyhtiö ja isännöitsijä tietävät eli koukku laitetaan odottamaan saalista ja sitten nykäistään niin ettei enään irtoa. Tämän takia kokonaisuus arvioidaan jollakin tarkkuudella ennen ensimmäisen ison remontin lukkoon lyömistä. Näin siis itse ajattelen asiasta.