Tehomaksu realisoituu

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Vs: Tehomaksu realisoituu

Aika härski on tuo yhden tunnin raja riippumatta edes milloin se tapahtuu. Ainakin täällä päin (Savon voimalla) sulakekoko vaikuttaa tukevasti perusmaksuun. Tavallaanhan tuo tehomaksu mitätöi sulakekoon mukaista liittymämaksua. Haiskahtaa vahvasti, että kyseessä on vain uusi innovatiinen tapa kerätä rahaa, ehkä jopa edistää tehonrajoitushärpäkkeiden menekkiä. Mitään todellista tekemistä tuolla ei ole minkään kulutuksen ohjauksen tai tehopiikkien kannalta.

Meilläkin tulee väkisin reilusti päälle 10 kW tehopiikki, jos aikoo saunaa lämmittää. Käytännössä ainut mitä voi tehdä on olla laittamatta ruokaa saunan aikana ja että pitää KV varaajan silloin pois (näin nyt jo onkin). VILP:n pois kytkeminen saunomisen ajaksi olisi aika äärimmäinen toimenpide. Nyt on mennyt lisäksi pari vuotta, että muissa projekteissa on tarvittu maksimivirrat kesällä koneiden pyörittämiseen muutaman tunnin ajan. Varaajan voisi tietty kytkeä pienemmälle teholle, ei sen 3 kW tarvitse olla.

Vanhojen talojen suorasähkölämmittäjille tuosta tariffimuutoksesta ei ole haittaa, sillä lämmitystä voi ja pitääkin yleensä katkoa ainakin kiukaan ja varaajan ollessa päällä. Pakkasten aikaan se lämmitys jo itsessään vetää suunnilleen sen mitä liittymästä saa.

Tokkohan mikään taho voisi puuttua tuohon ?
 

raksa11

Ajatusrikollinen
Vs: Tehomaksu realisoituu

Selasin kulutushistoriaa, koko seurannan ajalta vuodesta 2012 asti suurin tuntikulutus oli 9,13kWh Useimmiten isoimmat piikit kuitenkin vain 4-5kWh, joihin tuon varmaan saisi helposti rajattuakin. Vielä jos kiukaan lämmittäisi vaihtuvien tuntien välissä saattaisi päästä 3kwh maksimipiikkiin.

Mitenkäs sitten yleisesti erittäin kovalla pakkasella, sähkökatkon jälkeen?
Sähköyhtiön saattaisi jopa kannattaa katkaista sähköt tahallisesti (ei kuitenkaan niin pitkäksi että joutuisi jotain hyvittämään) ja miksikäs etenkin ulkomaalaiseen omistukseen siirtyneet veroparatiisiyhtiöt eivät niin tekisi. Saisivat kerralla monen asiaa seuraamattoman siirtomaksut tappiinsa. :p
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: Tehomaksu realisoituu

Kellarinlämmittäjä sanoi:
Aika härski on tuo yhden tunnin raja riippumatta edes milloin se tapahtuu. Ainakin täällä päin (Savon voimalla) sulakekoko vaikuttaa tukevasti perusmaksuun. Tavallaanhan tuo tehomaksu mitätöi sulakekoon mukaista liittymämaksua.

Pääsulakekoolla ei ole Helenillä merkitystä sähkönsiirron perusmaksuun. Se on Aikasiirrossa sama 3 x 80 A saakka.
https://www.helensahkoverkko.fi/globalassets/hinnastot-ja-sopimusehdot/hsv/1.1-sahkon-siirtohinnasto-1.7.2017-alkaen.pdf
 

VesA

In Memoriam
Vs: Tehomaksu realisoituu

janti sanoi:
Ei siinä mene mikään aikajakso pipariksi. Laite summaa pulsseja muistiin ja tallettaa pulssimäärän aina halutulle ajankohdalle talteen ja aloittaa uuden summaamisen. Jos laitteen kellonaikaan muutetaan, niin se vaikuttaa vaan kyseisen summausjakson päättymiseen. Tuo summausajanjakso päättyy hetken aikaisemmin jos kelloa on korjattu taaksepäin (ja päinvastoin jos korjattu eteenpäin). :cool:

Tuota kursivointia tarkoitin sillä pipariksi menolla.. sinne menee väärä määrä pulsseja/ mittarin taulukkorivi. Ja tässä uudessa mallissa väärästä pulssimäärästä/mittarin taulukkorivi voi seurata vaikka uusi, huikea huipputeho, jos sitä ei jotenkin pystytä korjaamaan slotin todellisella ajalla. Täytyy käydä tuota mittaria vähän vilkaisemassa :eek:

Siitä päätellen kuinka hartaasti ja kauan Helen näitä korjaa asiassa on jotain jännää.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: Tehomaksu realisoituu

VesA sanoi:
Tuota kursivointia tarkoitin sillä pipariksi menolla.. sinne menee väärä määrä pulsseja/ mittarin taulukkorivi.

Ei ole "väärää määrää" pulsseja vaan aina on vain summa pulsseja ja tämä uusi summa tallennetaan kullekin aikaleimalle. Eli kumulatiivinen pulssien määrä tallennetaan aina uudella aikaleilmalla, esim. tunnin välein.

Kyllä nuo mittarit sen verran tarkkoja ovat ettei kellonkorjaus vaikuta merkittävästi mitatun tunnin pituuteen ja näin kyseisen tunnin keskitehoon. Eäälle mittarille ilmoitettiin sisätiloissa sisäiselle kellolle ~5 ppm tarkkuus. => Onko tuo virhe nyt nyt noin 13 s kuukaudessa ja 0,4 s/vrk?
 

burmanm

Vakionaama
Vs: Tehomaksu realisoituu

Scroll sanoi:
Minä aikaleimaisin sisääntulevat kulutusimpulssit serverin aikaleimalla. Se on helppo saada atomikellosynkattua ihan NTP protokollalla.

NTP:n synkkaus ei tosin ole kovinkaan tarkka. Mutta sillä ei ole tässä tapauksessa edes merkitystä. Ongelmaksi tulee pulssien synkkaus nykyjärjestelmillä, sillä nuo purkit eivät lähetä dataa kovinkaan usein ja sen takia on pakko luottaa client puolen kellonaikaan.

Se client puolen kello ei ihan varmasti ole epätarkempi kuin server-puolen kelloon synkkaaminen. Mikäli ajattelit server puolen kellolla alkaa tekemään laskentaa, niin tulee nimittäin huomattavasti pahempia ongelmia jos ajatellaan tarkkuutta. Silloin pitäisi alkaa jo laskemaan siirtoon käytetyn viestin aika (joka näissä yhteyksissä on vaihteleva) ja sen käsittelyyn kulunut aika vastaanottavassa päässä. Mikäli käsittely vaiheessa tulisi virhe ja tiedot jouduttaisiin uudelleen lähettämään, niin homma menisi entistä monimutkaisemmaksi, koska silloin käsittelyssä ei voitaisi luottaa uudelleen lähetyksen käsittelyaikoihin - vaan pitäisi tarkastella alkuperäisen lähetyksen aikoja - myös kauanko virhetilanteen huomaamiseen on mennyt aikaa. Aivan hölmö ajatus.

Siksi client-kello on tässä tapauksessa se oikea lähestymistapa, varsinkin kun sen voi synkata uuteen aikaan vaikka jokaisella transaktiolla jos tahdotaan. Se, heittääkö se sekunnin osia suuntaan tai toiseen ei ole mitään merkitystä todellisessa laskutuksessa. Johan tässä laskutuksessa mittarointikin on per kWh, eli tarkkuus on hyvin heikko.
 

VesA

In Memoriam
Vs: Tehomaksu realisoituu

burmanm sanoi:
NTP:n synkkaus ei tosin ole kovinkaan tarkka. Mutta sillä ei ole tässä tapauksessa edes merkitystä. Ongelmaksi tulee pulssien synkkaus nykyjärjestelmillä, sillä nuo purkit eivät lähetä dataa kovinkaan usein ja sen takia on pakko luottaa client puolen kellonaikaan.

Se client puolen kello ei ihan varmasti ole epätarkempi kuin server-puolen kelloon synkkaaminen. Mikäli ajattelit server puolen kellolla alkaa tekemään laskentaa, niin tulee nimittäin huomattavasti pahempia ongelmia jos ajatellaan tarkkuutta. Silloin pitäisi alkaa jo laskemaan siirtoon käytetyn viestin aika (joka näissä yhteyksissä on vaihteleva) ja sen käsittelyyn kulunut aika vastaanottavassa päässä. Mikäli käsittely vaiheessa tulisi virhe ja tiedot jouduttaisiin uudelleen lähettämään, niin homma menisi entistä monimutkaisemmaksi, koska silloin käsittelyssä ei voitaisi luottaa uudelleen lähetyksen käsittelyaikoihin - vaan pitäisi tarkastella alkuperäisen lähetyksen aikoja - myös kauanko virhetilanteen huomaamiseen on mennyt aikaa. Aivan hölmö ajatus.

Siksi client-kello on tässä tapauksessa se oikea lähestymistapa, varsinkin kun sen voi synkata uuteen aikaan vaikka jokaisella transaktiolla jos tahdotaan. Se, heittääkö se sekunnin osia suuntaan tai toiseen ei ole mitään merkitystä todellisessa laskutuksessa. Johan tässä laskutuksessa mittarointikin on per kWh, eli tarkkuus on hyvin heikko.

Vähän luulen etteivät nuo vehkeet laske pulsseja omiin piiloihinsa - vaikka historiallisista syistä sellaisia S0 - lähdöstä ja ledeistä saakin. Eiköhän se AD-muuntimien jännite&virtadata ( jota joudutaan keräämään ihan toiseen tahtiin ) muutu kWh-lukemiksi suorempaankin kuin pulssien kautta eestaa kWh - muunnellen. Eli ehkä mieluummin lähteltäisiin kWh-lukemia haluttuun tahtiin - sen aikaleiman kanssa. Eiköhän sellainen pilvipalvelu, johon näitä voisi kerätä ole vähintäin tekeillä.
 

burmanm

Vakionaama
Vs: Tehomaksu realisoituu

VesA sanoi:
Vähän luulen etteivät nuo vehkeet laske pulsseja omiin piiloihinsa - vaikka historiallisista syistä sellaisia S0 - lähdöstä ja ledeistä saakin. Eiköhän se AD-muuntimien jännite&virtadata ( jota joudutaan keräämään ihan toiseen tahtiin ) muutu kWh-lukemiksi suorempaankin kuin pulssien kautta eestaa kWh - muunnellen. Eli ehkä mieluummin lähteltäisiin kWh-lukemia haluttuun tahtiin - sen aikaleiman kanssa. Eiköhän sellainen pilvipalvelu, johon näitä voisi kerätä ole vähintäin tekeillä.

Noita järjestelmiä löytyy todella vaihtelevasti, yhteistä standardia ei muistaakseni ole per mittari (muita sanomastandardeja kyllä on siitä eteenpäin). Mutta ei varmasti yksikään laske enää pulsseja, vaan ne raportoivat jollain desimaalitarkkuudella sen hetkisen mittarilukeman (josta muodostuu sitten aikasarja, jonka kautta on helppo tehdä laskutuksia). Tarkkuudeksi riittää nykyisin tunti (tämä muuttunee jossain vaiheessa), joten siinä saa olla ihan reippaasti heittoa. En nyt enää tarkasti muista noita sanomia, mutta muistaakseni ne tallentavat juuri sen eivätkä paljon mitään muuta - tyyliin (mittarinumero.aikaleima,lukema) ja pitävät niitä muistissa kyllä jonkinmoisen kasan koska nuo etäluvut aina välillä epäonnistuvat. Virhetilanteet pitää myös erikseen tallentaa, mutta pysytään nyt laskutuksessa.

Voi sitä toki "pilveksi" kutsua, jos haluaa (ainahan pitää keksiä samalle asialle uusi termi), mutta kyllä sähkömittarien etäluenta /muunnospalvelut ainakin ennen on ollut muutaman toimijan (kuten rakas Tieto) vastuulla Suomessa ja niissä järjestelmissä ei ole mitään modernia (eikä ole toki tarvettakaan).

Edelleen, kun tarkkuus teholle kWh, niin mitään merkitystä sillä kellonajan tarkkuudella ei varsinaisesti ole. Se voi vaikeuttaa hieman optimointia jos se hirveästi heittää (tosin kuten todettua, tuskinpa heittää), mutta laskutuksellisesti sillä ei ole mainittavampaa merkitystä.
 

VesA

In Memoriam
Vs: Tehomaksu realisoituu

burmanm sanoi:
Voi sitä toki "pilveksi" kutsua, jos haluaa (ainahan pitää keksiä samalle asialle uusi termi), mutta kyllä sähkömittarien etäluenta /muunnospalvelut ainakin ennen on ollut muutaman toimijan (kuten rakas Tieto) vastuulla Suomessa ja niissä järjestelmissä ei ole mitään modernia (eikä ole toki tarvettakaan).

Olen hiukan sekaantunut erään länsisuomalaisen energiayhtiön tähän puoleen.. ja systeemi oli kyllä aivan hirveä, mutta alkeellinen.

Vaan sen vanhan tilalle/rinnalle on puuhattu jotain puolijulkista palvelua, johon kaikki data kaikkialta kertyisi. Data olisi myös 'muiden' luettavissa jostain pilvenreunan REST APIsta muun open datan tapaan varmaankin ja joka sitten auttaisi ns kolmansia osapuolia kehittämään uusia palveluita.. ja siirtämään kulutustietoja sähkön myyjältä tosielle. Hiukan tuo tietosuojan / oikeuksien järjestely askarrutti puuhaajia.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: Tehomaksu realisoituu

VesA sanoi:
Vaan sen vanhan tilalle/rinnalle on puuhattu jotain puolijulkista palvelua, johon kaikki data kaikkialta kertyisi. Data olisi myös 'muiden' luettavissa jostain pilvenreunan REST APIsta muun open datan tapaan varmaankin ja joka sitten auttaisi ns kolmansia osapuolia kehittämään uusia palveluita.. ja siirtämään kulutustietoja sähkön myyjältä tosielle. Hiukan tuo tietosuojan / oikeuksien järjestely askarrutti puuhaajia.

Tässäpä tämä uusi yhteinen "pilvi" https://www.ediel.fi/datahub
 

pamppu

Hyperaktiivi
Vs: Tehomaksu realisoituu

janti sanoi:
Pääsulakekoolla ei ole Helenillä merkitystä sähkönsiirron perusmaksuun. Se on Aikasiirrossa sama 3 x 80 A saakka.
https://www.helensahkoverkko.fi/globalassets/hinnastot-ja-sopimusehdot/hsv/1.1-sahkon-siirtohinnasto-1.7.2017-alkaen.pdf

Tuollaisella tehomaksullahan se sitten tuli hoidettua. Hierovat jo karvaisia käsiään yhteen odotellessaan sähköautobuumia ja pikalatauslaitteita. Varsinkin kun tavanomasen talouden tarttis tulevaisuudessa saada kaksikin autoa ladattua, niin kyllä siinä tehopiikkiä väkisin tulee.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Vs: Tehomaksu realisoituu

Siinähän se on kaikenkaikkiaan kiteytetty hyvin, paska systeemi. Varsinkin tuo jossa yksi vuoden korkein tunti määrää hinnan. Mielenkiinto sekä mahdollisuudet ihmisillä rajalliset. Onkohan näistä missään muualla tutkimusta onko nämä oikeasti vaikuttaneet johonkin? Mulla tuollainen ei todellakaan vaikuttas paskan vertaa käyttötottumuksiin kun kuitenkin tiedän että nurkassa jäpittää 10kW sähkökiuas jota olen ajatellut jatkossakin käyttää. Jos jotain muutosta haluaisin niin sitten se tarvisi kantaa pihalle tai käyttää kiuasta vain kesällä.

Tekisivät mieluummin jonkun systeemin missä otetaan jotenkin huipputeho laajemmalla skaalalla huomioon. Esim lämpötila vs huipputeho tunneittain. Tuosta sitten joku tyyppikäyrä määrää mitä tarvii maksaa. Tuollainen 1h/kk(saati sitten vuosi) systeemi rankaisee satunnaista sähkökiukaan käyttäjää melkoisen paljon. Sähköautojen lataajat myös joutuisivat maksumiehiksi oli systeemi mikä hyvänsä. Paljonkos tuollainen sähköauton laturi nappaa verkosta? Kait se vetää sen mitä nallit antaa myöden?

Anmari Koski
TEHOTARIFFI KANNUSTIMENA SÄHKÖVERKKOYHTIÖN ASIAKKAIDEN TEHONKÄYTÖN OHJAUKSESSA (Elenian pilotti)

7 JOHTOPÄÄTÖKSET
Tässä työssä tutkittiin uudenlaista tehotariffia, joka koostui sulakekokoon perustuvasta perusmaksusta ja kuukauden huipputehoon perustuvasta tehomaksusta.
Tutkimuksen johtopäätökset voidaan tiivistää seuraavasti:
 Pilotoitu tehotariffi ei kannusta sähköverkkoyhtiön asiakkaita riittävästi tehohuippujen leikkaamiseen.
 Asiakkaat kykenevät ajoittain leikkaamaan tehohuippujaan, mutta huipputehojen leikkaukset eivät ole suuruudeltaan merkittäviä.
 Suuritehoisten kodinkoneiden eriaikaisella käytöllä yksittäinen asiakas voi parhaimmillaan vähentää kuukausittaista huipputehoaan noin 3 kW.
 Pidemmällä aikavälillä asiakkaan omaehtoisen tehohuippujen leikkaamisen vaikutus ei välttämättä kompensoi lämpötilamuutosten aiheuttamia huipputehojen lisäyksiä.
 Asiakasnäkökulmasta omaehtoinen huipputehojen leikkaus voi olla vaativaa.
 Asiakkaat tarvitsevat avuksi kuormien ohjaukseen kotiautomaatiota ja reaaliaikaisia mittauspalveluja.
 Suurin osa asiakkaista olisi valmis antamaan kuormiaan ohjattavaksi, jos se ei vaikuttaisi asumismukavuuteen.
 Asiakkaiden tulisi saada kuormiensa ohjauksesta taloudellista hyötyä.
 Tehohuippujen leikkaus ei takaa asiakkaalle tehotariffilla energiaperusteista tariffia edullisempaa siirtohintaa.
 Tehotariffi vaikuttaa suhteellisesti eniten sellaisten asiakkaiden siirtomaksuihin, jotka käyttävät vähän energiaa ja joilla on ajoittain energiankulutukseensa nähden suuret huipputehot.
 Suurien asiakaskohtaisten siirtohinnanmuutosten välttämiseksi pientehosiirron kaltaiseen tehotariffiin tulisi sisällyttää ilmaisteho.
 Ohjausvaikutuksen kohdentamiseksi tehotariffissa tulisi olla vuodenaikajako.

8 YHTEENVETO
Uusiutuvien energialähteiden käyttö lisääntyy tulevaisuudessa, ja pientuotannon sekä sähköautojen yleistyminen lisää sähköverkon kuormitushuippuja. Sähkön käytön muuttuessa tulee varmistaa, että sähkön toimitusvarmuus ja laatu säilyvät. Muuttuvan toimintaympäristön vuoksi sähkömarkkinoiden tulee uudistua, mikä aiheuttaa samalla muutospaineita sähkön siirtotariffeille. Sähkön siirtohinnoittelu perustuu nykyisin pääasiassa siirrettävään energiaan, vaikka sähköverkko mitoitetaan huipputehojen perusteella. Tulevaisuuden sähkönkäytön muutokset saattavat nykyisellä hinnoittelumallilla tarkoittaa verkkoyhtiön tulojen vähenemistä ja menojen lisääntymistä. Myös pientuotannon lisääntyminen aiheuttaa muutospaineita energiaperusteisille siirtotariffeille. Näistä syistä siirtohinnoittelua tulisi uudistaa ja kustannusvastaavuuden näkökulmasta sen tulisi perustua osittain tehoon. Samalla siirtotariffien tulisi tukea asiakkaiden osallistumista kysyntäjoustomarkkinoille. Diplomityön tavoitteena oli pilotoida tehoon perustuvaa siirtohinnoittelumallia ja selvittää tehotariffin ohjausvaikutusta jakeluverkkoyhtiön asiakkaiden tehonkäyttöön. Lisäksi haluttiin kartoittaa asiakkaiden suhtautumista tehopohjaiseen hinnoitteluun sekä selvittää asiakkaiden kuormanohjausmahdollisuuksia.
Ennen pilottijaksoa asiakkaille lähetettiin aloituskysely, jolla selvitettiin pilottiryhmän taustatietoja ja asiakkaiden halukkuutta osallistua pilottiin. Pilottijakso kesti kuusi kuukautta ja sen aikana pilottiryhmän jäsenet pyrkivät pienentämään kuukausittaisia huipputehojaan.
Pilottiryhmälle luotiin avuksi tehohuippujen leikkausvinkkejä sisältävä internetsivu sekä Elenia Aina -palveluun vertailusivu, jolla he pystyivät vertailemaan nykyisen siirtotuotteensa ja pientehosiirron hintoja sekä huipputehojaan. Asiakkaiden aktiivisuutta ja tehohuippujen leikkaamiseksi tehtyjä toimenpiteitä selvitettiin asiakaskyselyillä pilottijakson aikana ja sen jälkeen.

Pilottijakson aikaisia huipputehoja verrattiin edellisen vuoden vastaavien kuukausien huipputehoihin. Tuloksiin vaikuttivat oleellisesti pilottikohteiden ympäristön lämpötilat, sillä lämpötilan lasku lisää rakennusten lämmitystarvetta ja samalla tehonkäyttöä. Pilottiryhmä ei saanut todellista taloudellista hyötyä pilottiin osallistumisesta ja arvottava palkinto ei välttämättä ollut kaikille asiakkaille riittävä kannustin tehohuippujen leikkaamiseksi. Siksi tulokset eivät välttämättä kerro, miten asiakkaat toimivat tilanteessa, jossa he saisivat todellista taloudellista hyötyä tehohuippujensa leikkaamisesta. Tulosten perusteella voidaan todeta, että asiakkaiden mahdollisuudet leikata tehohuippujaan, ja vaikuttaa siten sähkön siirtokustannuksiinsa, ovat rajalliset. Pilotoitu tehotariffi
ei kannusta sähkönjakeluverkon asiakkaita riittävästi tehohuippujen leikkaamiseen. Asiakkaat kykenevät ajoittain leikkaamaan tehohuippujaan, mutta huipputehojen leikkaukset eivät ole suuruudeltaan merkittäviä. Suurin osa pilottiryhmän asiakkaista pyrki leikkaamaan tehohuippujaan siirtämällä suuritehoisten kodinkoneiden käyttöä. Yksittäinen asiakas voi parhaimmillaan vähentää kuukausittaista huipputehoaan suuritehoisten kodinkoneiden eriaikaisella käytöllä noin 3 kW. Pidemmällä aikavälillä asiakkaan omaehtoisen tehohuippujen leikkaamisen vaikutus ei välttämättä kompensoi lämpötilamuutosten aiheuttamia huipputehojen lisäyksiä.
Asiakasnäkökulmasta omaehtoinen huipputehojen leikkaus voi olla vaativaa. Asiakkaat tarvitsevat avuksi kuormien ohjaukseen kotiautomaatiota ja reaaliaikaisia mittauspalveluja. Suurin osa asiakkaista ilmoitti olevansa valmis antamaan kuormiaan ohjattavaksi, jos se ei vaikuttaisi asumismukavuuteen. Asiakkaiden tulisi vastausten perusteella saada kuormiensa ohjauksesta taloudellista hyötyä.
Tehotariffi vaikuttaa suhteellisesti eniten sellaisten asiakkaiden siirtomaksuihin, jotka käyttävät vähän energiaa ja joilla on ajoittain energiankulutukseensa nähden suuret huipputehot. Suurien asiakaskohtaisten siirtohinnanmuutosten välttämiseksi pientehosiirron kaltaiseen tehotariffiin tulisi sisällyttää ilmaisteho. Ohjausvaikutuksen kohdentamiseksi tehotariffissa tulisi olla vuodenaikajako.

Tässä esitys asiasta: https://energia.fi/files/1755/Kokemuksia_tehotariffipilotista_Salo.pdf
 

ekomies

Pakkastalvea odotellessa...
Vs: Tehomaksu realisoituu

Joku maalaisjärki tuohon tarvitaan. Eikö voisi rajoittaa/"sakottaa" vain tiettyjä huippukulutustunteja: kovilla pakkasilla arkiaamuna tunnit klo 7-10, illalla klo 18-20, j. n. e. Ihan sama jos kulutat yöllä tai viikonloppuisin 10 kW teholla sähköä. Verkoissa ja voimaloissa riittää silloin kapasiteettia.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Vs: Tehomaksu realisoituu

Joku järkki joo olisi paikallaan... nyt ohjausvaikutus on plus miinus nolla ja muutoksesta on tulossa rahaautomaatti. Mutta jos toi noin toteutuu Vantaalla niin aina valmis kiuas menee kyllä ostoon.

Onko markkinoilla automaatiota tms joka jakais tehoa?
 

Mikkok

Aktiivinen jäsen
Vs: Tehomaksu realisoituu

kaikki suunnitelmat millä voidaan repiä lisää rahaa toteutuu. Kohta on kaasuhellan osto edessä, jos ei säästön niin kapinahengen takia.
 

burmanm

Vakionaama
Vs: Tehomaksu realisoituu

Espejot sanoi:
Onko markkinoilla automaatiota tms joka jakais tehoa?

Aurinkosähkö ja "DIY"-Teslabatteryt. Niillähän saat kulutushuippua katkottua (ja samalla toki kannattaa varmaan jo paneelitkin laittaa jos tuhlaat muutenkin tuon summan). Maksaako ikinä takaisin.. tuskin, mut periaatteet.
 

VesA

In Memoriam
Vs: Tehomaksu realisoituu

Espejot sanoi:
Joku järkki joo olisi paikallaan... nyt ohjausvaikutus on plus miinus nolla ja muutoksesta on tulossa rahaautomaatti. Mutta jos toi noin toteutuu Vantaalla niin aina valmis kiuas menee kyllä ostoon.

Onko markkinoilla automaatiota tms joka jakais tehoa?

Helsingissä tehomaksu on ollut jo jonkin aikaa, tosin se ei ole pakollinen. Kustannusvaikutus on aika pieni, lokakuussa ehkä 0,1snt/kWh verrattuna vuoteen 2016 ja talvella voi tulla jopa halvemmaksi kuin ennen, mutta toki se sitten kesällä kirpaisee.

Tokihan tehonkäytön vuorottelusysteemeitä on, mutta ei varmaan ihan viimeisen päälle juuri tähän tuunattuina. Itse olen tyytynyt ajastamaan MLP:n käyttövedenteon kolmeen pätkään niin, että se jakaantuu joka jaksossa kahdelle eri tunnille, mittari kun näyttää mittaavan tasatunnin keskiarvoja.
Siitä toivon olevan senkin edun etteivät MLP:n vastukset enää pauku päälle. Aiemmin vehkeellä ei ollut takarajaa käyttöveden teossa ja se aiheutti lyhyitä vastusjaksoja MLP:n lämmityspuolelle.. niillä muutamalla tunnilla vuodessa ei ollut ennen väliä, mutta tehomaksun kautta tilanne muuttui. Eli olihan tuolla ohjausvaikutusta. Nyt pitäisi vielä kytkeä jotenkin tieto muusta kulutuksesta tähän.. vielä voi osua ruoanlaitto ja MLP päällekkäin.
 

kaihakki

Vakionaama
Vs: Tehomaksu realisoituu

Miten tuon tehomaksun mittausajankohta määräytyy. Onko yhden kerran vuodessa vai liukuvasti esim. kuukausittain. Ei oikein aukene sähköyhtiöiden sivustoilta. Eli onko esim. siten, että jokaisen kuukauden 1. päivänä katsotaan menneen vuoden maksimikulutus ja sen mukaan mennään taas seuraava kuukausi. Vai onko esim. jokaisen tammikuun 1. päivänä mittaus viimeisen vuoden ajalta ja sillä mennään vuosi eteenpäin. Vai onko sopimuksen allekirjoituspäivämäärä tässä jotenkin mukana.
 

pökö

Kaivo jäässä
Vs: Tehomaksu realisoituu

kaihakki sanoi:
Miten tuon tehomaksun mittausajankohta määräytyy. Onko yhden kerran vuodessa vai liukuvasti esim. kuukausittain. Ei oikein aukene sähköyhtiöiden sivustoilta. Eli onko esim. siten, että jokaisen kuukauden 1. päivänä katsotaan menneen vuoden maksimikulutus ja sen mukaan mennään taas seuraava kuukausi. Vai onko esim. jokaisen tammikuun 1. päivänä mittaus viimeisen vuoden ajalta ja sillä mennään vuosi eteenpäin. Vai onko sopimuksen allekirjoituspäivämäärä tässä jotenkin mukana.
viimeisen 12kk aikana mitattu suurin tuntiteho, ei sen kummempaa.
 

tj86430

Vakionaama
Vs: Tehomaksu realisoituu

pökö sanoi:
viimeisen 12kk aikana mitattu suurin tuntiteho, ei sen kummempaa.
Eli jos tehomaksu on käytössä, niin esim. tänään klo 12-13 sähkön siirtoon lisätään tehomaksu, joka perustuu 15.2.2017 klo 12 - 15.2.2018 klo 12 välisenä aikana mitattuun suurimpaan tuntitehoon, tänään klo 13-14 sähkön siirtoon lisätään tehomaksu, joka perustuu 15.2.2017 klo 13 - 15.2.2018 klo 13 välisenä aikana mitattuun suurimpaan tuntitehoon jne?
 

VesA

In Memoriam
Vs: Tehomaksu realisoituu

tj86430 sanoi:
Eli jos tehomaksu on käytössä, niin esim. tänään klo 12-13 sähkön siirtoon lisätään tehomaksu, joka perustuu 15.2.2017 klo 12 - 15.2.2018 klo 12 välisenä aikana mitattuun suurimpaan tuntitehoon, tänään klo 13-14 sähkön siirtoon lisätään tehomaksu, joka perustuu 15.2.2017 klo 13 - 15.2.2018 klo 13 välisenä aikana mitattuun suurimpaan tuntitehoon jne?

Eiköhän tuo mene laskutuskausittain - siirtolaskun viimeisestä päivästä katsotaan taaksepäin vuoden verran ja sieltä etsitään suurin lukema.
 

kaihakki

Vakionaama
Vs: Tehomaksu realisoituu

Justiinsa. Eli ei auennut edelleenkään. Pökö esitti, että viimeisen 12 kk aikana mitattu suurin tuntiteho. On varmaankin ok. Mutta kuinka usein tämä mitataan. Vesa ehdotti, että laskutuskausittain. Tuntuu järkevälle. Eli että esim. jokaisena vuotena tammikuun ekana päivänä määritellään taksat seuraavalle vuodelle.
No ei tämä nyt niin kovin tärkeä asia ole tässä vaiheessa, kun Vantaan energialla ei vielä ole teholaskutusta.
Odotellaan tilannetta. Voihan noi säännöt vielä muuntua.
 

ekomies

Pakkastalvea odotellessa...
Vs: Tehomaksu realisoituu

Lahdessa: "Tehomaksu määräytyy edellisen 12 kuukauden aikana suurimman mitatun tunnin keskitehon mukaan".
Sikäli luulisi kiinnostavan, minua ainakin kävi kiinnostamaan entistä enemmän, kuvitellaan että tuo tulisi 3x25 A:lle voimaan 1.1.2019,
eli vajaan vuoden päästä.
Siten se kysymys: Tutkitaanko jo tämän vuoden tuntitehoja minkä tehomaksun saan maksettavaksi 1.1.2019 alkaen?
Pitäisikö jo alkaa seuraamaan ja varsinkin rajoittamaan tehohuippuja?
Sikäli hyvä että sähkökiukaasta on edelleen se yksi vastus rikki ja en korjaa!
 

kaihakki

Vakionaama
Vs: Tehomaksu realisoituu

Juurikin tätä ajattelen. Minulla on nyt 5 kw vastus varaajan yläosassa, joka termostaatin ohjaamana herää päälle muutaman tunnin välein. On 3-vaihe vastus. Pitänee varmaan jo nyt ottaa sulakkeet pois kahdelta vaiheelta ja antaa vastuksen olla päällä yhdellä vaiheella pienemmällä teholla jatkuvasti.
 
J

jolla

Vieras
Vs: Tehomaksu realisoituu

kaihakki sanoi:
Juurikin tätä ajattelen. Minulla on nyt 5 kw vastus varaajan yläosassa, joka termostaatin ohjaamana herää päälle muutaman tunnin välein. On 3-vaihe vastus. Pitänee varmaan jo nyt ottaa sulakkeet pois kahdelta vaiheelta ja antaa vastuksen olla päällä yhdellä vaiheella pienemmällä teholla jatkuvasti.

eihän se enää auta tässä vaiheessa, ensi vuoden alusta sitten, jos vuoden korkeimman mukaan menee
 

VesA

In Memoriam
Vs: Tehomaksu realisoituu

kaihakki sanoi:
Justiinsa. Eli ei auennut edelleenkään. Pökö esitti, että viimeisen 12 kk aikana mitattu suurin tuntiteho. On varmaankin ok. Mutta kuinka usein tämä mitataan. Vesa ehdotti, että laskutuskausittain. Tuntuu järkevälle. Eli että esim. jokaisena vuotena tammikuun ekana päivänä määritellään taksat seuraavalle vuodelle.
No ei tämä nyt niin kovin tärkeä asia ole tässä vaiheessa, kun Vantaan energialla ei vielä ole teholaskutusta.
Odotellaan tilannetta. Voihan noi säännöt vielä muuntua.

No se kausi on varmaan jossain annettu - jos se on tehomaksu on määritelty olemaan euroa kuukaudessa niin kaipa se jonkilaisesta kuukauden rajasta napsahtaa. Laskun lähetysväli on sitten vielä eri juttu.
 
Z

Zener

Vieras
Vs: Tehomaksu realisoituu

Jos tuommoinen tehomaksu tulee, niin ilma-vesi lämmittäjänä katselin, että varaajassa on vielä käyttämättömiä putkireikiä erilaisia lämmittimiä/aurinkokeräimiä varten.

Parilla sataa näyttää saavan pieniä nestekaasulla toimivia 20 kW veden läpivirtauslämmittimiä, jotka toimivat myös kylpypaljuissa.
Ei kai tuollaisen kytkeminen järjestelmään ole kiellettyä. Putket varaajaan, ja oma termostaatti, sekä kiertovesipumppu. Läpivirtauslämmittimen savukaasut lienevät niin kylmiä, että kevyt metallihormi kellarin ikkunasta riittänee ulos.

Virossa nähnyt noita kaasukäyttöisiä vedenlämmittimiä, ja savukaasut menee kylppärin poistoilmaan alumiinisella ilmastointiputkella. Miten lienee suomessa määräykset?
 

kaihakki

Vakionaama
Vs: Tehomaksu realisoituu

On aika ongelmallinen juttu tuo tehomaksu. Vuodessa on n. 8800 tuntia ja olen ymmärtänyt, että korkeimman kulutuksen tunti määrää seuraavaksi vuodeksi tehomaksun. Meilläkin on joskus ollut sen verran pakkasta, että varaajan kaksi 5kW vastusta on samaan aikaan päällä. Lisäksi voi olla pesukone jauhamassa ja liedellä ruokaa työn alla ja muuta kulutusta. Pitäisi hommata älykäs ohjausjärjestelmä, joka osaa tiputtaa jotain pois, kun joku muu systeemi ottaa tehoja.
 

ekomies

Pakkastalvea odotellessa...
Vs: Tehomaksu realisoituu

Olen mieltänyt nyt tuon tehomaksun liukuvaksi maksuksi edelliseltä 12 kk ajalta. Esim. Jos viimevuoden tammikuussa oli korkein teho niin siitä ei tarvitse välittää tämän vuoden tammikuusta lähtien kun se korvautui tämän vuoden tammikuulla.
Kontaktori on edelleen halpa ja riittävän älykäs ohjausäline vastuskuormien katkomiseen.
 
Z

Zener

Vieras
Vs: Tehomaksu realisoituu

Scroll sanoi:
Veikkaan että Suomessa kaikki on kiellettyä mikä ei ole tehty nimenomaisesti sallituksi. Sallittuja asioita on vähän.

Eihän nämä Suomessakaan enää ole tuntemattomia vekottimia. Täysin luvallisia, kun CE-merkit ja kaikki. Myyvät sähköttömille kesämökeille esim. Kärkkäisellä.
Olisikohan kenelläkään hajua, kuinka Suomessa täytyy järjestää pakokaasujen poisto?

Sekä kaasu- ja vesiputkien kytkentä on ihan triviaalia. Kaasuputkien kytkemiseen tarvitsee tosin tilata asentaja esim. karavanliikkeestä.
 

kotte

Hyperaktiivi
Vs: Tehomaksu realisoituu

Zener sanoi:
Eihän nämä Suomessakaan enää ole tuntemattomia vekottimia. Täysin luvallisia, kun CE-merkit ja kaikki. Myyvät sähköttömille kesämökeille esim. Kärkkäisellä.
Olisikohan kenelläkään hajua, kuinka Suomessa täytyy järjestää pakokaasujen poisto?

Sekä kaasu- ja vesiputkien kytkentä on ihan triviaalia. Kaasuputkien kytkemiseen tarvitsee tosin tilata asentaja esim. karavanliikkeestä.
Nuo, tuossa linkki yhteen CE-merkittyyn tuotteeseen http://www.swenergia.fi/media/tiedostot/kayttoohjeet/lvi/13-0950-12-l-automaattinen-vedenlammitin.pdf. Asennusohjeissa sanotaan, että lämpöä kestävä putki läpi seinästä, mahdollisesti lisäkorvausilmaventtiili ja sillä siisti. Laitteessa on varolaite, joka katkaisee kaasunsyötön, jos poistoputken lämpötila nousee liiaksi.
 
Z

Zener

Vieras
Vs: Tehomaksu realisoituu

Löysin itse toisenkin linkin:

https://www.tuontitukku.fi/file_view.php?name=5/7340068908485-FIasennusopas20-MAS.pdf

Problem solved...tervetuloa tehomaksu. On siis olemassa jokin mahdollisuus leikata sähkön huipputehoa, jos haluaa ja se on taloudellisesti kannattavaa.
Nestekaasun hinta lämmityksessä on likipitäen sama, kuin suorasähkö nykyään. Eikä noita huippupakkasia ole kuin se pari viikkoa vuodessa.

Tietty, jos tuollaiseen ratkaisuun lähtisi, niin laittaisin samalla myös kaasulieden keittiöön. Vaimo tykkää paljon enemmän kesämökin kaasuliedestä.
 

kaihakki

Vakionaama
Vs: Tehomaksu realisoituu

ekomies sanoi:
Olen mieltänyt nyt tuon tehomaksun liukuvaksi maksuksi edelliseltä 12 kk ajalta. Esim. Jos viimevuoden tammikuussa oli korkein teho niin siitä ei tarvitse välittää tämän vuoden tammikuusta lähtien kun se korvautui tämän vuoden tammikuulla.
Kontaktori on edelleen halpa ja riittävän älykäs ohjausäline vastuskuormien katkomiseen.
Niin se täytyy olla. Helenin sivulla seisoo "Tehomaksu määräytyy viimeisimmän 12 kuukauden aikana mitatun suurimman tuntitehon mukaan".
Eli jokaisen kuukauden kohdalla katsotaan aina viimeinen 12 kk. Eli helmikuun lopusta vuosi eteenpäin mennään kuluvan helmikuun huippuluvun maksulla (on Vantaalla varmaan kylmin viimeiseen 12 kuukauteen). Ellei sitten tulevan vuoden aikana joku tunti ole vieläkin kovempi tehonkuluttaja.
 

pamppu

Hyperaktiivi
Vs: Tehomaksu realisoituu

Zener sanoi:
Löysin itse toisenkin linkin:

https://www.tuontitukku.fi/file_view.php?name=5/7340068908485-FIasennusopas20-MAS.pdf

Problem solved...tervetuloa tehomaksu. On siis olemassa jokin mahdollisuus leikata sähkön huipputehoa, jos haluaa ja se on taloudellisesti kannattavaa.
Nestekaasun hinta lämmityksessä on likipitäen sama, kuin suorasähkö nykyään. Eikä noita huippupakkasia ole kuin se pari viikkoa vuodessa.

Tietty, jos tuollaiseen ratkaisuun lähtisi, niin laittaisin samalla myös kaasulieden keittiöön. Vaimo tykkää paljon enemmän kesämökin kaasuliedestä.

Mutta jos savukaasut johtaa ulos, hyötysuhde ei ole enää 100% vaan alle. Lisäksi grillipullolla ei pitkälle pötkitä (meillä pakkaskelillä energiaa kuluu vuorokaudessa enemmän kuin 11 kilon potussa on). En usko että ne tehomaksut on niin korkeita että tuollaiset viritykset kuitenkaan kannattaa.

Toisaalta, kun kaasukäyttöisessä tasossa on jotain luokkaa 3+2+2+1 olevat polttimet, eli liesituulettimen alla on yhteensä enemmän kuin koko talon lämmittämiseen tarvittava teho kaasuliekillä, jää miettimään että ei siinä mitään savukaasuja tarttis poistella jos joku 6-7kW teho olisi tilapäisesti varaajan kyljessä. Nuo tarkoitukseen tehdyt lämmittimethän on huomattavasti tehokkaampia kun ne on suunniteltu tekemään käyttövettä vauhdissa. Jos "savut" puhaltaa huoneilmaan, saisi kaupanpäälle kaivattua kosteutusta ja hyötysuhde olisi maksimissa. Toki ilmanvaihdon pitää selvitä happitasapainon ylläpidosta.

Mutta joo, rakennusmääräykset yms sanoo varmasti yhtä sun toista tehden kaikesta tuollaisesta mahdotonta paperilla.
 
Back
Ylös Bottom