Tehomaksu realisoituu

Lauri H

Aktiivinen jäsen
Menee ehkä vähän ohi, mutta tuli vain mieleen, voisiko saunaa lämmittää kuumaksi maalämmöllä, jos sille laittaisi oman kiertonsa, jolloin kiukaan ei tarvitsi lämmittää kuin itsensä löylynheittoa varten? Lämpö siis otettaisiin samasta maalämmöllä kuumennetusta käyttövesivaraajasta kuin käyttövesikin, mutta kokonaan omalla kierrollaan. Voisi ehkä olla kannattavaa jos tapana on saunoa usein ja puukiuasta ei halua laittaa? Peruslämpö saunassa pidettäisiin yllä tietty tavallisella (lattia)lämmityskierrolla ja tuota kuumennusta varten sitten patteri(t). Onko tässä ideaa vai onko ihan kuolleena syntynyt ajatus?
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Kun katsoi noita sähköyhtiöiden näkemyksiä, selvästihän niistä paistaa vain halu saada kaikille suunnilleen yhtä suuri tehokomponentti. 15 min tarkasteluväli, ei eroa kesän ja talven välillä saati vuorokauden ajan välillä. Meillä tuo 10 kW tulee ihan väistämättä. Siihen ei tarvita muuta kuin VILP ja kiuas. Ilman kiuasta saattasi olla mahdollista jäädä alle 10 kW mutta tulistusvaraaja VILP näkyvät ottavat talvella melkein joka yö noin 7 kW eli jos sattuu vaikka laittamaan täyden vedenkeittimen silloin päälle niin siitä tulee sitten jo heti 15 min se 2 kW eli ollaan 9 kW ja mikäli lisäksi auto lämpenee ei kaukana 10 kW olla silloinkaan, aamuyöstä. Todellinen fakiiri saa olla jos vuoden onnistuu keplotttelemaan jollakin 5-6 kW teholla.

Vain suoraan sähköön perustuviin lämmityksiin saa kätevästi rajoituksen ja sitä maksimitehoaikaa tulee paljon. Lämpöpumppulämmittäjillä tulee pieniä piikkejä muusta kulutuksesta ja ei oikein taida nämä koneet tykätä että lyödään virran poikki kiukaan lämmityksen ajaksi tai kun keittiössä on kulutusta.

Minkäänlaista mainintaa en löytänyt maksimivuorokausikultuksesta vaikka tämä on varmaan se kaikista pahin. Kun sulakkeet käyvät kuumina vuorokauden ympäri niin se osuu väistämättä myös kaikkien muiden kulutuksen kanssa yksiin.
 

pelzi_

Vakionaama
Menee ehkä vähän ohi, mutta tuli vain mieleen, voisiko saunaa lämmittää kuumaksi maalämmöllä, jos sille laittaisi oman kiertonsa, jolloin kiukaan ei tarvitsi lämmittää kuin itsensä löylynheittoa varten? Lämpö siis otettaisiin samasta maalämmöllä kuumennetusta käyttövesivaraajasta kuin käyttövesikin, mutta kokonaan omalla kierrollaan. Voisi ehkä olla kannattavaa jos tapana on saunoa usein ja puukiuasta ei halua laittaa? Peruslämpö saunassa pidettäisiin yllä tietty tavallisella (lattia)lämmityskierrolla ja tuota kuumennusta varten sitten patteri(t). Onko tässä ideaa vai onko ihan kuolleena syntynyt ajatus?
Jos haluaa sen nopeasti kuumaksi olisi patterin oltava valtava että sillä saa huoneen lähellekään sitä veden 50 astetta. COP toki on käyttöveden lämmössä vielä yli 2, kyllä siinä jotain säästäisi mutta tuskin niin vaan saa takaisinmaksua.

Hetivalmiilla voi tehomaksut välttää aika lailla tyystin, sehän toimii jopa 1.8kW yksivaiheisena kun ei sauno liian kauaa kerrallaan.
 

repomies

Hyperaktiivi
Menee ehkä vähän ohi, mutta tuli vain mieleen, voisiko saunaa lämmittää kuumaksi maalämmöllä, jos sille laittaisi oman kiertonsa, jolloin kiukaan ei tarvitsi lämmittää kuin itsensä löylynheittoa varten? Lämpö siis otettaisiin samasta maalämmöllä kuumennetusta käyttövesivaraajasta kuin käyttövesikin, mutta kokonaan omalla kierrollaan. Voisi ehkä olla kannattavaa jos tapana on saunoa usein ja puukiuasta ei halua laittaa? Peruslämpö saunassa pidettäisiin yllä tietty tavallisella (lattia)lämmityskierrolla ja tuota kuumennusta varten sitten patteri(t). Onko tässä ideaa vai onko ihan kuolleena syntynyt ajatus?
Kuinka kuumaksi kuvittelet saavasi saunan maalämmöllä? Se on äkkiä hukattu se käyttöveden energia, saunan rakenteet pitäisi saada kuumiksi kuitenkin.

Joku huippuunsa energiatehokkaaksi tehty sauna joka on käytännössä uretaania korkeintaan puuviilulla, ehkä lämpenisikin suhteellisen äkkiä kun ainoastaan ilma pitäisi lämmittää. Mutta normaali sauna jossa on reippaasti kivipintaa ja massiivipuuta, ottaa aikansa.

Puulämmitteisten kiukaiden ja muunkin puulämmityksen ihannointia en jaksa ymmärtää näin tiukkaan rakennetuilla OKT-alueilla. Mennään komeasti metsään jos ituhippeillään tuulimyllyillä taajama-asukkien keuhkot pilalle, kun porukka alkaa säästää sähköä oikein tosissaan ja savu nousee joka pirtistä. Jossain harvaan asutussa kepulandiassa ihan fine, mutta se ei ole paikallaan kaupungeissa.
 

pelzi_

Vakionaama
Ei kaupungissa ole ilmaisia puita ja siellä polttamiseen on ihan muut syyt kuin kustannukset.

Useimmat saunat, joissa ei ole piippua, on kauttaaltaan paneloitu ja eristetty ja ne lämpenee nopeasti, hirsiseinä taas ei lämpene eikä kivi ja lasi ym. ja nämä pinnat ei sovellu hetivalmiille kiukaalle ilman pidennettyä esilämmitystä, kuten jo 90-luvulla hetivalmiin ohjeissa lukee.

Normaali paneloitu ja eristetty sauna lämpenee kyllä käytännössä heti mutta ei se 50-asteisella vedellä silti lämpene edes 50 asteeseen ikinä ellei ole tehokas puhallinpatteri.
 

Lauri H

Aktiivinen jäsen
Kuinka kuumaksi kuvittelet saavasi saunan maalämmöllä? Se on äkkiä hukattu se käyttöveden energia, saunan rakenteet pitäisi saada kuumiksi kuitenkin.

Joku huippuunsa energiatehokkaaksi tehty sauna joka on käytännössä uretaania korkeintaan puuviilulla, ehkä lämpenisikin suhteellisen äkkiä kun ainoastaan ilma pitäisi lämmittää. Mutta normaali sauna jossa on reippaasti kivipintaa ja massiivipuuta, ottaa aikansa.

Puulämmitteisten kiukaiden ja muunkin puulämmityksen ihannointia en jaksa ymmärtää näin tiukkaan rakennetuilla OKT-alueilla. Mennään komeasti metsään jos ituhippeillään tuulimyllyillä taajama-asukkien keuhkot pilalle, kun porukka alkaa säästää sähköä oikein tosissaan ja savu nousee joka pirtistä. Jossain harvaan asutussa kepulandiassa ihan fine, mutta se ei ole paikallaan kaupungeissa.
Sitä 60 asteen luokkaa ajattelin, mutta se vaatisi tosiaan myös ison varaajan ihan tätä tarkoitusta silmälläpitäen. Tuskin kannattaa vanhaan taloon tuollaista järjestelyä tehdä, mutta jos uutta joskus rakentaisi.. Mut pointti oli lähinnä vähentää merkittävästi kiukaan vastuksien käyttöä, ei päästä siitä kokonaan eroon. Se on toki selvää, että saunan lämmittäminen kestäisi tuolla tavalla selvästi pidempään kuin kiukaalla.

Hetivalmiilla kiukaalla tosiaan tehoa saisi pudotettua, mutta kaikkinensa sähkönkulutus kyllä kasvaisi vähän liikaa tai tällainen käsitys mulla noista ainakin on.
 

pelzi_

Vakionaama
Se riippuu kovasti paljonko saunoo ja kuinka kuumana sitä pitää. Mutta tietysti häviöt kasvaa aina mitä kauemmin lämmitys kestää ja mitä enemmän on kiviä.
 

jarkko_h

Vakionaama
Jos haluaa sen nopeasti kuumaksi olisi patterin oltava valtava että sillä saa huoneen lähellekään sitä veden 50 astetta. COP toki on käyttöveden lämmössä vielä yli 2, kyllä siinä jotain säästäisi mutta tuskin niin vaan saa takaisinmaksua.

Hetivalmiilla voi tehomaksut välttää aika lailla tyystin, sehän toimii jopa 1.8kW yksivaiheisena kun ei sauno liian kauaa kerrallaan.


Perinteisellä kiukaalla tehomaksuja voi vältellä napsauttamalla taulusta 2 vaihetta alas ja laittamalla sauna päälle heti kun työt loppuu. Antaa siinä lämmetä rauhassa isoimpaan verkon kuormitusaikaan rauhassa 2-3 tuntia.. Sitten loput vaiheet päälle vartti ennen saunaa

Mutta oikeasti kuormaa saa pienennettyä ihan perinteisellä poissa kotoa kytkimellä. Kun laittaa saunan päälle napsauttaa poissa kotoa päälle 2 asteen lämpötilanlaskulla. Saman voisi "automatisoida" kontaktorilla myös veden lämmitykseen. Kun lämmitys päällä, nii aina kotoa pois toiminto päälle 2 asteen lämpötila-alenemalla. Käyttöveden tulistelu kestää meillä 1-3 tuntia, ei olisi hirveää haittaa, jos sähköpatterit makkareissa menis pienemmälle. Lämpötila ei 1-3 tunnissa laske horveitä, varsinkaan kun nukkujat paikalla.
 

jarkko_h

Vakionaama
Meillä 2 isointa tunnin keskiarvotehoa ennen ja jälkeen ILP asennuksen:
9,2 kW 2018 helmikuussa @ -15,8 C
7,4kW 2021 helmikuussa @ -18C
Molemmat kuormapiikit yösähköaikaan 3kW vesilämmityksen yhteydessä.

Kuormaa siirtämällä yöltä päivälle ja kevyellä virranhallinnalla (lämpötilan lasku vesilämmityksen ja saunan lämmityksen aikaan) meillä pääsisi juuri alle 6 kW. Lauhana talvena alle 5kW.

Yösähköä en enää ota.
 

kotte

Hyperaktiivi
Meinaatko ettei verkkoyhtiöitten kk-maksussa ole jo reilusti 'tehomaksua' ilman sitä tehomaksua...varmasti on.

Ei tuo hullumpi olisi aloittaa 0kW:sta, mutta sitä ennen kiinteät kk-maksut pitäis tippua reilusti...
Omasta mielestäni energiariippuvia siirtohintoja voisi laskea, koska tuo ei kohdistu sen selvemmin siirtoyhtiölle aiheutuviin kustatunnuksiin kuin tehomaksuperusteiksi ehdotetut. Eli siirron tehomaksua ylös ja energiapohjaista siirtomaksua alas. Kiinteä maksu on yhtiöstä ja kulutuskohteen sijainnista riippuva kustannus. Aivan rehellisesti sanottuna nuo kustannukset ovat siirtoyhtiöille harvaan asutuilla seuduilla paljon suuremmat kuin tiheästi asutuilla seuduilla. Tavallaanhan tuollainen jyvitys on jo osittain toteutunutkin riippuen siirtoyhtiön toiminta-alueesta, mutta asiat ovat sikäli vinksallaan, että saman siirtoyhtiön sisällä kiinteät maksut riippuvat vain sulakekoosta. Tuo ei ole ollenkaan kustannusvastaavaa ja eri tyyppisillä alueilla toimivien siirtoyhtiöiden taajamien asukkaat pakotetaan subventoimaan harvaan asuttujen seutujen asiakkaita, jotka taas saavat oikeudettoman edun verrattuna pelkästään harvaan asutulla maaseudulla toimivien yhtiöiden asiakkaisiin.
 

jarkko_h

Vakionaama
Tuolla tavoin hahmoteltu tehomaksu on ristiriidassa kulutusjouston ja ilmastotavoitteiden kanssa. Pääsen alhaisempaan tehomaksuun siirtämällä yöltä kulutusta keskipäivällä ja ajamalla bensiiniautolla.
 

SON

Vakionaama
Jos luin oikein noita tehomaksu kaavailuja niin vallalla olisi käsitys että alla 5 kW tuntiteholle ja myöhemmin 5 kW 15 min keskiteholle ei tulisi tehomaksua. Samoin sain käsityksen että yli 5 kW teho lasketttaisiin kuukausittain kolmen yli 5 kW "piikin" perusteella.

Tarkoitetaanko esityksissä kalenterikuukautta vai käytännössä juoksevaa 30 päivää? Entä sitten jos piikkejä onkin vain yksi tai kaksi?

Tarkistin Carunan sivuilta meidän tilannetta ja viime joulukuun lopussa oli juuri 3 piikkiä hieman yli 5 kW: n. Ei haittaa, tehorajoitukseen on jo valmius.
 

ollikuhta

Vakionaama
Käytännössä tuo virtsaa ok-asujia naamaan. Suurimmalta osalta löytyy joko sähkösauna tai sähköauto. Jompikumpi pelkästään johtaa tuohon +10kW maksimitehoon melko varmasti. Tokihan saunan kiukaan voi rajoittaa 3kW:n teholle tuon välttääkseen ja sähköauton latauksen 1.8kw:iin niin eihän tämä ole ongelma lainkaan...
 

jmaja

Hyperaktiivi
Kiuas on melkein jokaisessa rivarissa sekä monissa kerrostalokämpissäkin.

Tehomaksu on tuttu kaukolämmön puolelta, jossa se helposti on 1/3 vuosikulusta. Siellä monesti myös energia on kalliimpaa talvella.

Kaukolämmössä teho taitaa tulla paljolti käyttöveden kautta, kun tehdään lennossa. Sähkössä taas paljolti saunan ja auton latauksen kautta.

Nuo ovat satunnaisia varsin lyhytkestoisia tehoja, jotka eivät tule kaikki päällekkäin. Luulisi verkon kannalta olevan paljon kriittisempää pidempiaikaiset suuremmat kulutukset kuten suorasähkö tai suorasähköksi tippunut VILP/ILP/PILP, joiden kuorma tulee täsmälleen samaan aikaan ja kestää vuorokausia.
 

repomies

Hyperaktiivi
Tuolla tavoin hahmoteltu tehomaksu on ristiriidassa kulutusjouston ja ilmastotavoitteiden kanssa. Pääsen alhaisempaan tehomaksuun siirtämällä yöltä kulutusta keskipäivällä ja ajamalla bensiiniautolla.
Tuo johtaa myös siihen että puuta kärytetään maailman tappiin, jos se vaan on mahdollista. Esimerkiksi saunoissa, kuten minulla.

Sen mitä olen katsellut kulutusraportteja, pääsen kylminäkin kuukausina todennäköisesti alle 5kW huipputehoihin, jos lataan autoa öisin minimiteholla kahdella vaiheella, ja jatkan puun polttoa saunan kiukaassa enkä vaihda vähemmän lähipäästöjä aiheuttavaan sähkökiukaaseen. Kolmivaiheista autoa ei pystyisi lataamaan 6A virralla enää ilman että kylmällä kelillä lipsahtaa talon ottama teho yli 5kW.

Päiväsaikaan varttitunnin mittausväleillä lipsahduksia voi tulla ihan kodinkoneiden voimin, jos niitä ei pyöritä vuorotellen.
 

kotte

Hyperaktiivi
Tuolla tavoin hahmoteltu tehomaksu on ristiriidassa kulutusjouston ja ilmastotavoitteiden kanssa. Pääsen alhaisempaan tehomaksuun siirtämällä yöltä kulutusta keskipäivällä ja ajamalla bensiiniautolla.
Kulutusjousto kuuluu ennen muuta energiatariffin yhteyteen. Siirron osalta kulutustariffi on pikemminkin joissakin tilanteissa ilmastotavoitteiden vastainen, kun tekee vähemmän kannattavaksi siirtää paikallisesti tuotettua ylijäämäenergiaa naapureiden käyttöön ylituotantotilanteessa. Sähkövero on samanlainen pahis nykymuodossaan, eli verottaa kulutusta silloinkin, kun ei ole mitään perustetta moiseen ja kulutusjousto edellyttäisi kulutuksen lisäämistä. On kaikkein etu, että sähköä kulutettaisiin aivan vapaasti kulloiseenkin tariffin määräämään tehomaksimiin asti silloin, kun sähköenergian hinta on painumassa negatiiviseksi.

Lisätäänpä tähän vielä, että oman käsitykseni mukaan tulevaisuuden vihrein mahdollinen sähkönkulutustariffi menisi niin, että energiasta kerätään maksu suunnilleen nykyisellä pörssituntihintaperiaatteella ja siirtomaksusta poistettaisiin kulutetun energian maksuosuus kokonaan ja korvattaisiin keskimäärin vastaavaan maksuun johtavalla tehomaksulla. Kiinteät maksut voisivat pysyä nykyisellään, mutta epäilemättä niissä olisi nousupainetta. Sähkövero pitäisi muuttaa kokonaan, eli maksu määräytyisi toiselta osaltaan uuden tehomaksun kW-perusteesta ja toiselta osaltaan energiasta maksetun summan mukaan. Viimeksi mainittu siis muuttuisi kilowattipohjaisesta europohjaiseksi (ALV:n tapaan). Oman tuotannon korvaus voisi jatkua nykyisellään.
 
Viimeksi muokattu:

kotte

Hyperaktiivi
Kaukolämmössä teho taitaa tulla paljolti käyttöveden kautta, kun tehdään lennossa.
Ei yleensä tule, koska tehomaksu on esimerkiksi jokin muutaman tunnin keskiarvo tai vaikkapa kolmanneksi korkeimman tunnin kulutus. Käyttövettä ei lasketa tuntikausia (teoriassa toki piahn voisi sulattaa ruiskuttamalla pitkään kuumaa vettä lumen ja jään päälle, mutta ei tuota taida kukaan tehdä). Maksimikulutus tulee tyypillisesti pakkaskaudella aamupäivisin kylmän yön jäljiltä. Kesäajan maksimituntikulutukset jäävät tyypillisesti murto-osaan tuosta kulutuksesta.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Riippuu tietysti lämmityksen ja veden käytöstä. Hyvin eristetty talo ja porukalla saunaillan vietto nostaa kyllä käyttöveden keskitehoakin reilusti. Jos talo ei koskaan vie 6 kW enempää lämmitykseen, ei ihan hirveitä vaadi tuplata tuo. Yksi suihku vie n. 30 kW ja monella on kaksi, minkä tuo 60 kW käyttövesivaihdin mahdollistaakin. 10 min/h suihku päällä tekee jo 5 kW keskikulutuksen. Sitten joku laskee 200 l vettä ammeeseen, johon menee n. 8 kWh. Saahan tuosta helposti 3 h keskikulutuksen nousemaan 5 kW:llä, jopa 10:llä.

Jos ei ole ammetta, perheessä ei ole suihkussa asuvia teinejä ja ei harrasta saunailtoja, tilanne on täysin toinen. Aika moni täällä kuitenkin valittaa, että MLP:n 200 l varaaja ei riitä eli käyttävät tuon n. 10 kWh sisällön nopeammin kuin MLP tekee uutta. Kaukolämmössä käyttövettä tulee rajatta, joten sitä ei välttämättä säästellä.

Taloyhtiössä tietysti vesien lotrailu ei helpolla osu kaikilla saman päivän samoille tunneille, mutta keskimäärin noissa taitaa vettä kulua reilusti enemmän.
 

kotte

Hyperaktiivi
Riippuu tietysti lämmityksen ja veden käytöstä. Hyvin eristetty talo ja porukalla saunaillan vietto nostaa kyllä käyttöveden keskitehoakin reilusti. Jos talo ei koskaan vie 6 kW enempää lämmitykseen, ei ihan hirveitä vaadi tuplata tuo. Yksi suihku vie n. 30 kW ja monella on kaksi, minkä tuo 60 kW käyttövesivaihdin mahdollistaakin. 10 min/h suihku päällä tekee jo 5 kW keskikulutuksen. Sitten joku laskee 200 l vettä ammeeseen, johon menee n. 8 kWh. Saahan tuosta helposti 3 h keskikulutuksen nousemaan 5 kW:llä, jopa 10:llä.

Jos ei ole ammetta, perheessä ei ole suihkussa asuvia teinejä ja ei harrasta saunailtoja, tilanne on täysin toinen. Aika moni täällä kuitenkin valittaa, että MLP:n 200 l varaaja ei riitä eli käyttävät tuon n. 10 kWh sisällön nopeammin kuin MLP tekee uutta. Kaukolämmössä käyttövettä tulee rajatta, joten sitä ei välttämättä säästellä.

Taloyhtiössä tietysti vesien lotrailu ei helpolla osu kaikilla saman päivän samoille tunneille, mutta keskimäärin noissa taitaa vettä kulua reilusti enemmän.
Kuutiometrin lämmittäminen hiukan runsaalla 50 asteella (siis oletetusta 5 asteen tulolämpötilasta vajaaseen 60 asteeseen) ottaa luokkaa 60kWh. Kun ottaa n. 40-asteisia "teinisuihkuja", lämmintä käyttövettä tarvitaan n. 2/3 ja kylmää loput 1/3. Eli tuolla 60kWh:lla saa noin 1,5 kuutiota suihkuvettä (mikä jo maksaakin muuten luokkaa 5 euroa pääkaupunkiseudulla veden osalta). Riippuu, miten pitkään suihkussa ollaan, mutta ainakin pari tuntia saa suihkuttaa mahdollisimman horolla suihkupäällä, jotta tuollaisen energiamäärän saa lasketuksi viemäriin. Jos suihkupää päästää 10l/minuutissa, kertyy "vasta" 600 litraa tunnin suihkuttelusta. Vastaa myös luokkaa 8 ammeellista.

Eli toki tuo käyttöveden lämmitys voi muodostua dominoivaksi, jos vettä käytetään noin huolettomasti tavalla, jonka lämmitysmuodoista vain kaukolämpö edes tekee käytännössä mahdolliseksi. Ja käyttöveden kulutus on tosiaan lämmityksen päälle, joten en väitäkään, etteikö tuo vaikuttaisi osaltaan tehomaksuun.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Jos suihkupää päästää 10l/minuutissa, kertyy "vasta" 600 litraa tunnin suihkuttelusta. Vastaa myös luokkaa 8 ammeellista.
10 l/min on aika vaatimaton virtaama vielä. 12 l/min ihan tavallinen ja 18 l/min hyvin mahdollinen. Mutta 600 l 40 C vettä vastaa jo n. 25 kWh eli siitä tulisi kolmelle tunnille 8 kW keskiteho, joka useimmissa kämpissä jo tuplaa pelkän lämmityksen maksimin.
 

jarkko_h

Vakionaama
Lisätäänpä tähän vielä, että oman käsitykseni mukaan tulevaisuuden vihrein mahdollinen sähkönkulutustariffi menisi niin, että energiasta kerätään maksu suunnilleen nykyisellä pörssituntihintaperiaatteella ja siirtomaksusta poistettaisiin kulutetun energian maksuosuus


Tuo toki vihreää, mutta kestämätöntä. Tämä johtaisi siihen että kuluttajat laitettaisiin valtavien hintamuutosten alle ja kuluttajiin kohdistuva Inflaatio saadaan räjähtämään ja deflatoitumaan sen mukaan miten Norjan altaissa sattuu olemaan vettä. Tämä vaikka todelliset sähkön tuotantokulut pysyvät vuodesta toiseen lähes vakiona.

Talouden stabiliuden vuoksi pääriski tuotannon vauhtelusta pitää olla tuottajilla, ja alan vihdoin ottaa vastuu varastoinnista joko vedyn... Jos lyhytnäköinen toiminta muuten ei lopu, niin energia-alalta pitää alkaa keräämään nopeasti winfall veroja ja tukea näillä suoraan yrityksiä, jotka ovat valmiita investoimaan tuotantojoustoon liittyviin hankkeisiin poislukien jokia valjastava vesivoima. Joka lätäkkö Suomessa on jo raiskattu vesivoimalle (jota käytetään paljolti perusvoimaan) ja se tie on käyty jo loppuun.

Nyt vesivoima ja tuulivoima kuorii hillot pullasta. Esimerkki pienestä joustoa parantavasta projektista: https://valtioneuvosto.fi/-//141087...nergian-investointitukea-26-3-miljoonaa-euroa.

Perinteiset voimayhtiöt eivät tuommoiseen tahdo joustaa, kun ei ole painetta. Rahaa tulee ovista ja ikkunoista kunhan vaan ei jousta.
 
Viimeksi muokattu:

kotte

Hyperaktiivi
uo toki vihreää, mutta kestämätöntä. Tämä johtaisi siihen että kuluttajat laitettaisiin valtavien hintamuutosten alle ja kuluttajiin kohdistuva Inflaatio saadaan räjähtämään ja deflatoitumaan sen mukaan miten Norjan altaissa sattuu olemaan vettä. Tämä vaikka todelliset sähkön tuotantokulut pysyvät vuodesta toiseen lähes vakiona.
Siitähän ei varsinaisesti ole kyse, vaan siitä, miten saatavilla oleva sähkö jaetaan jollakin periaatteella. Pörssisähkön ideana on, että annetaan sillä hinnalla, jolla kysyntä ja tarjonta saadaan tasapainottumaan. Voisihan tuon arpoa tai käyttää jotain "pärstäkerrointakin", mutta johtaneeko parempaa lopputulokseen. Talouden kannalta ei ainakaan johda edes yhtä hyvään.

Pitkän päälle markkinatalous korjaa kysynnän ja tarjonnan tasapainon, jos marginaalituotannosta maksetaan riittävästi. Pörssisähkö periaatteessa hinnoittelee tuon suoraan, joten talouden perusfundamentit ovat aivan julkisia. Tietenkin energiantuotannon kehittäminen kilpailee kaikkien muiden sijoituskohteiden kanssa ja sen täytyy olla vähintään yhtä kannattavaa kuin muidenkin, jotta ei jää jalkoihin. Jos se on joskus kannattavampaa, sitten alalle investoidaan ja ennen pitkää syntyy ylituotantoa, joka laskee hintoja ja tarjoaa mahdollisuuksia uusille käyttökohteille.

Luontohan tässä on samalla vastapelurina. Jollei sada eikä tuule (mikä on perimmäinen syy, miksi Norjassa ei synny sähköä ja hinnat nousevat, kunnes kulutus vähenee riittävästi), ei itse asialle paljon voi lyhyellä aikavälillä. Mutta luontohan on vastassa, jos sitten korvikkeeksi poltetaan fossiilisia.
Talouden stabiliuden vuoksi pääriski tuotannon vauhtelusta pitää olla tuottajilla, ja alan vihdoin ottaa vastuu varastoinnista joko vedyn... Jos lyhytnäköinen toiminta muuten ei lopu, niin energia-alalta pitää alkaa keräämään nopeasti winfall veroja ja tukea näillä suoraan yrityksiä, jotka ovat valmiita investoimaan tuotantojoustoon liittyviin hankkeisiin poislukien jokia valjastava vesivoima. Joka lätäkkö Suomessa on jo raiskattu vesivoimalle (jota käytetään paljolti perusvoimaan) ja se tie on käyty jo loppuun.

Noin voi ajatella, mutta talouden kannalta johtaa allikkoon. Kuluttajat kuitenkin maksavat laskun muodossa tai toisessa (myös työttömyytenä).
 

jarkko_h

Vakionaama
Markkinatalous on hyvä, mutta jopa pankkisektorille on jouduttu tekemään jonkin verran sääntelyä ja valvontaa, jotta sektori ei tuhoaisi itseään ja ympärillä olevaa yhteiskuntaa.
 

kotte

Hyperaktiivi
Nyt vesivoima ja tuulivoima kuorii hillot pullasta. Esimerkki pienestä joustoa parantavasta projektista: https://valtioneuvosto.fi/-//141087...nergian-investointitukea-26-3-miljoonaa-euroa.

Perinteiset voimayhtiöt eivät tuommoiseen tahdo joustaa, kun ei ole painetta. Rahaa tulee ovista ja ikkunoista kunhan vaan ei jousta.
Mikä muuten on teknologia, joka saa rahoituksensa kokonaan sähkön pörssihintojen heilumisesta. Ilman heiluvia pörssihintoja koko teknolgia on kaupallisesti täysin mahdoton. Vaatisi siirtymisen suunnitelmatalouteen ja takaisin fossiilien polttamiseen ainoana ydinenergian kylkiäisenä.
 

jarkko_h

Vakionaama
Toki heilunta lisää akku ja muiden varastointisysteeminen kannattavuutta.

Perinteiset sähköalan tasaisiin vuodesta toiseen toistuviin voittoihin tottuneet yritykset ovat liian laiskoja reagoimaan uusiin mahdollisuuksiin. Parempi kerätä windfall veroa ja kannustaa ketterämpiä jopa energialan ulkopuolisia yrityksiä investointeihin.

Kun pelureita ja tarjontaa ja joustoa on lisää ja markkinatalous alkaa aikuisten oikeasti toimia.
 

kotte

Hyperaktiivi
Markkinatalous on hyvä, mutta jopa pankkisektorille on jouduttu tekemään jonkin verran sääntelyä ja valvontaa, jotta sektori ei tuhoaisi itseään ja ympärillä olevaa yhteiskuntaa.
Pankkisektori poikkeaa muusta taloudesta siinä mielessä, että tietyn rajan jälkeen sen kytköksillä ei ole katetta ilman yhteiskunnan vastuuta. Jollei yhteiskunta sitten kanna vastuutaan, alan sisäiset vastuuketjut kaatavat pahimmassa tapauksessa talouden totaalisesti. Tuosta seuraa luonnostaan tiettyjä velvotteita.

Mutta ole ihan samaa mieltä, että liiketoimia ei saa harrastaa vastuuttomasti. Olen näissä energia-asioissa kuuluttanut mm. kantaverkkoyhtiöiden vastuuta, että poistaisivat siirtoyhteyksien pullonkauloja, mitä Ruotsin ja Norjan kantaverkkoyhtiöt ovat tehneet liian laiskasti. Ei windfall-veron kerääminen sinällään auta mitään, vaan nuo rahat pitäisi korvamerkitä energirajärjestelmän pullonkaulojen ja riskien pienentämieen joko verotuksen tai (mieluummin) muiden velvoitteiden kautta.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Miten paljon tämä sitten on lopulta oikeaa markkinataloutta? Vesivoimasta valtiot omistavat kutakainkin kaiken Pohjoismaissa. Vattenfall on 100% valtion, Kemijoki 50%, Fortum 50%, Norjan vesivoima kai 100% jne. Ylipäätänsä sähköntuotanto varsin pitkälti valtioiden omistuksessa. Suomessa vaan vallalla tää, että valtion taloutta paikataan myymällä kaikki, minkä kaupaksi saa.
 

kotte

Hyperaktiivi
Miten paljon tämä sitten on lopulta oikeaa markkinataloutta? Vesivoimasta valtiot omistavat kutakainkin kaiken Pohjoismaissa. Vattenfall on 100% valtion, Kemijoki 50%, Fortum 50%, Norjan vesivoima kai 100% jne. Ylipäätänsä sähköntuotanto varsin pitkälti valtioiden omistuksessa. Suomessa vaan vallalla tää, että valtion taloutta paikataan myymällä kaikki, minkä kaupaksi saa.
Euroopassa aika vähän -- ja siksi nurina sekä suunnitelmataloudesta lainatut keinot ovat itse asiassa ymmärrettäviä. Mutta eivät nuo johda juuri parempaan, koska homma on vinksallaan alusta alkaen. Samalla kun pitäisi päästä eroon fossiilisen energian käytöstä sähkön tuotannossa lajaalti ja nopeasti, hommassa käy huonosti. Nyt nähty on vasta esimakua.
 

pelzi_

Vakionaama
No, kyllä itse näen tehomaksun aivan järkevänä, minulla on 11kW kuluttava kompressori lämmityksen päälle, huippu ei ole kaukana 17kW:sta tehonrajoituksen vuoksi jos keksii talvella hiekkapuhaltaa, ja edelleen nyt naapurin 3~ rivariasukkaat ja naapurin eläkeläinen 2 levyn hellalla ja kahvinkeittimellä maksaa ihan saman hinnan vaikka jäävät aika varmasti alle 5kW.

En kuitenkaan katso asialliseksi alkaa parkua koska minulta saatetaan laskuttaa tämä 17kW piikki. Sen sijaan saatan jaksaa asentaa kompuraan taajuusmuuttajan ja korjata vuodot jotka lisää sen kulutusta tunnin käynnin aikana melkoisesti, aiemmin ei ole maksanut vaivaa panna tikkua ristiin koska käyttö on niin harvinaista.
 

jarkko_h

Vakionaama
Minustakin tämän tehomaksun perusajatus on hyvä, kunhan tehomaksuun liittyvä tariffi mitataan silloin kun sillä aikuisten oikeasti on verkon kuluihin vaikutusta ja se ei laiskista verkkoyhtiöitä ottamasta huomioon ilmastotavoitteiden ja energiantuotannon tavoitteita ja realiteetteja.

---
Jos esim. autoon tulisi bc kovertteri, olisi aika hassua mätkäistä rangaistus siitä että lataa akun yöllä täyteen 3...6kW teholla, ja purkaa ajossa tai jopa kotikäyttössä seuraavana päivänä, jolloin verkko ja tuotanto pääsisi helpommalla hinta- ja kuormapiikin aikaan. Se naapurin mummokin pääsee halvemmalla kun kuormaa ei aleta keunotekoisesti tasoittamaan verkon kuormapiikkien ajankohdalle.
 

pelzi_

Vakionaama
No, se johtuu siitä suunnitelmatalouden osuudesta että kun lakiin on kirjattu "tasapuolisuus" niin sitä vain päivisin laskettavaa tehomaksua ei saa olla kun se "suosii omakotiasujia". Tällaista se täällä on, en syyttäisi asiasta siirtoyhtiöitä.
 

pelzi_

Vakionaama
1642437831992.png


Huom. miten siirtoyhtiöt on kartalla, mutta Pertti, jonka professoriutta ja auktoriteettia korostakaamme, on yllätys yllätys eri linjoilla. Terveisiä vaan sinne Tampereen T.... *köh* Yliopiston kuplaan, emmehän me kukaan varmasti haluta kotiimme HEL-pistokytkintä? Itse tyydyn ihan tavallisiin pistorasioihin ja kannatan myös järkevää tehomaksua jota siirtomaksun osana tarkastelen vain siirtoverkon ongelmia ratkaisevana, en koko maailman ongelmien ratkaisuna.

Yösähkö on kuollut, mutta kauan eläköön yötehomaksu.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Tuo toki vihreää, mutta kestämätöntä. Tämä johtaisi siihen että kuluttajat laitettaisiin valtavien hintamuutosten alle ja kuluttajiin kohdistuva Inflaatio saadaan räjähtämään ja deflatoitumaan sen mukaan miten Norjan altaissa sattuu olemaan vettä. Tämä vaikka todelliset sähkön tuotantokulut pysyvät vuodesta toiseen lähes vakiona.
Norjassa, ja taisi myös Ruotsissa olla vireillä keskustelua että kuinka kuluttajat saadaan suojattua hintapiikeiltä ja muulta epävakailta sähkönhinnoilta. Mm tuossa siitä lisää Norjan kantaverkkoyhtiön tj suusta.
Jos yhtiöt myisivät sähköä ainoastaan pörssihinnalla niin tällöinhän riski olisi täysin ulkoistettu, senkun käärii vain hillot päältä.

Statkraft CEO Christian Rynning-Tønnesen believes that a state guarantee scheme should be considered to make it easier for households and small businesses to enter into long fixed-price agreements on favorable terms.

- I think it is a right idea that we should make it more normal for ordinary households and smaller companies to enter into longer contracts, so that you get stability in costs. This is quite common in most other countries in Europe, while in Norway the spot price has been the most common, says Rynning-Tønnesen to Montel.
 
Viimeksi muokattu:

jarkko_h

Vakionaama
katso liitettä 76458

Huom. miten siirtoyhtiöt on kartalla, mutta Pertti, jonka professoriutta ja auktoriteettia korostakaamme, on yllätys yllätys eri linjoilla. Terveisiä vaan sinne Tampereen T.... *köh* Yliopiston kuplaan, emmehän me kukaan varmasti haluta kotiimme HEL-pistokytkintä? Itse tyydyn ihan tavallisiin pistorasioihin ja kannatan myös järkevää tehomaksua jota siirtomaksun osana tarkastelen vain siirtoverkon ongelmia ratkaisevana, en koko maailman ongelmien ratkaisuna.

Yösähkö on kuollut, mutta kauan eläköön yötehomaksu.

Tuo Helenim ja Carunan pointti on järkevä, nimenomaan pitäisi kannustaa jaksotukseen, joka vähentää verkon kuormaa kuormapiikkiaikana. Pahimmillaan ehdotettu tehomaksu jopa lisää kuormaa kriittisellä hetkellä ja lisää verkon kustannuksia. Yösähkön hintakannustin on jo nykyisin niin olematon, että ei kannata nykyiselläänkään. Olen siitä huolimatta siirtänyt kuormaa yölle sen, minkä realistisesti voi. Tehomaksun myötä kannattaa nuo kuormat siirtää päivälle. Toki yösähkön hinnoittelu voi tulla houkuttelevammaksi tulevaisuudessa potentiaalisesti isompien hintaheiluntojen vuoksi.
 

pelzi_

Vakionaama
Yhtälössähän on suurena ongelmana se että pörssisähkö yhä ohjaa kulutusta yölle ja myös päivällä osalle tunneista, mutta verkon kannalta tämä ei ole välttämättä optimaalista, sopivaan aikaan osuva halpa sähkö voi verkossa tuottaa harmaita hiuksia. Näkisin että tätä siinä pelätään, ja tehomaksulla Optiwatit ym. ohjataan ottamaan laveampia piikkejä kuin pelkällä pörssihinnalla ohjaus ottaisi.

Käytännössä siis tuolla 24/7 tehomaksulla nyt sitten kiskotaan köyttä toiseen suuntaan, pörssisähköllä toiseen, mutta minusta tästä ei ikinä tule mitään muuten kuin siten että siirtomaksu on dynaaminen kuten pörssisähkökin ja annetaan markkinoiden (kuluttajan) valita yhä ne tuntinsa kuten parhaaksi näkee, käytännössä molempien hintojen summana.

Luulen että verkon hinnat voisi vaikka ilmoittaa vuoden ennakkoon vanhojen tilastojen pohjalta. Mutta tämä ei varmasti tule kelpaamaan koska "hinnoittelun pitää olla selkeää uliluli" ja selkeät ennalta ilmoitetut tuntihinnat ei tietenkään sitä ole. Ja ilmeisesti byrokraatin mielestä on epäoikeudenmukaista, että kuormiaan yölle siirtoon pystyvä hyötyy siitä ja siirtoon kykenemätön maksaa siitä ettei siirrä, vaikka tämä siirtoon kyvytön sorron uhri lienee kerrostaloasukas jonka hinta tod. näk. kuitenkin laskee koko rytäkässä.
 

kotte

Hyperaktiivi
Onko? EDF on 84,5% Ranskan omistuksessa ja taitaa omistaa kaikki Ranskan ydinvoimalat. Enpä jaksa kaikkia kaivaa läpi.
Siis Euroopassa aika vähän, vastauksena kommenttiisi "Miten paljon tämä sitten on lopulta oikeaa markkinataloutta?", jonka poleemiseksi kysymykseksi ymmärsin.

Ranskassa ei totisesti energiahuolto ole markkinataloutta havainnollistava esimerkki.
 

kotte

Hyperaktiivi
Omasta mielestäni tehomaksu voisi hyvin olla verrannollinen muutaman peräkkäisen tunnin keskimääräiseen huippukulutukseen ja riippua vuodenajasta, kellonajasta ja viikonpäivästä. Eli kullekin tunnille esim. laskettaisiin ao. tuntikalenterin mukaisella tehomaksulla painotettu liukuva keskiarvo muutaman tunnin ylitse ja määrättäisiin sitten kuukausittain tehomaksu noiden keskiarvojen maksimin mukaisena . Eli tyypillisesti talviarkipäivästä tulee kovin tehomaksu tietystä keskitehosta, kun taas kesäajan, yön tai viikonlopun tunteihin painottuvasta vastaavasta energiamäärän kulutuksesta tätä pienempi tyypillisesti. Jos kuluttaa painotuksen muutoksen aikoihin runsaasti, maksu riippuu siitä, miten suuri osa kohdistuu kalliimpaan ja miten suuri halvempaan jaksoon.

On aika ihmeellistä, jollei laki tekisi tuota mahdolliseksi, kun esimerkiksi sähkön on saanut hinnoitella yön/päivän/talviarkipäivän jne. mukaan. Jokin tuollainen tilastollinen verkon kuormitukseen rinnastuva kalenterityyppinen hinta olisi yksikertainen toteuttaa ja kuluttajan mieltää. Nykyiset mittarit keräävät kuitenkin jokaisen tunnin kulutukset ja hinta olisi ennakolta ja laskutettaessa selvitettävissä ymmärrettävästi ja helposti saatavien tietojen perusteella.

Jotakin verkon kuormitusastetta on aika vaikea ottaa hinnoittelupohjaksi, kun nuo ovat yhtiö ja jopa piirikohtaisia. Vaikka talvella joskus on arkisinkin suojakeleillä kulutus tavallista maltillisempaa, on hiukan hankalaa sitoa tehomaksu vaikkapa siirtoyhtiön toimintaseudun viralliseen lämpötilaan kyseisenä tuntina. Kalenteriin pohjautuvaan tehomaksun määräytymiseen olisi ehkä helpompi sopeutua kotitalouden viikkorutiineja suunniteltaessa kuin jos hinta olisi sidottu säätietoihin tai sähkönkulutustilastoihin.
 
Back
Ylös Bottom