Tehomaksu realisoituu

K

korsteeni

Vieras
Muistan lukeneeni sellaisesta yhtiöstä, joka ottaa toiseksi tai kolmanneksi suurimman piikin ja tarkasteluaikakin oli paljon kohtuullisempi.


Ei puhuta sulakekoosta tässä tehomaksun tapauksessa.
siinähän sitä onkin julma ristiriita
kerran vuodessa suurella puikolla tunnin korjaa sitä puukiuasta hitsaten
tai jotain rakennuskuivainta käyttää
mihin niitä erikokoisia liittymän sulakekokoja muuten sitten tarvitaan? kyllä se on tehomaksu
suurempi liittymä, suurempi sulake, suurempi maksu
 

fraatti

Hyperaktiivi
Tekniikan maailmassa artikkeli tehomaksusta

Energiaviraston johtajan Veli-Pekka Saajon mukaan tilanne säilyy jatkossakin.

”Tehokomponentti ei tule pakolliseksi, yhtiöt saavat päättää, ottavatko sen käyttöön”, sanoo Saajo.

Heikki Paanasen mukaan esimerkiksi Elenialla ei ole suunnitelmia tehomaksun käyttöönotosta. Yhtiö seuraa markkinoita ja lainsäädännön kehitystä.

Energiavirasto valmistelee ohjeita tehomaksun käyttöönottoon ja yhtenäistä mallia.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Leppäkosken verkostojohtaja käsittelee linkkari postauksessaan tehomaksun myyttejä

Mythbusters: Sähkönsiirron tehomaksu
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Sähköistyvä liikenne, energian spot-hinnan mukaan tapahtuva sähkönkäyttö ja lämpöpumppulämmitys ovat aiheuttaneet sen, että tehopiikit ajoittuvat samoille ajanhetkille, ja tämä tulee lisäämään merkittävästi sähköverkon kuormitusta. Erityisesti pienjänniteverkossa kulutus saattaa joillain alueilla painottua nykyään yöaikaan, kun SPOT hinta on päiväaikaa alhaisempi ja sähköautojen lataukset, lämmitykset sekä muut laitteet ovat päällä.
Hyvin ristiriitaista. Jos kulutuspiikki on kerran yöllä niin miksi tarjoavat yölle halvempaa siirtohintaa kaksiaikatarfiffilla?

Tehomaksu kannustaa asiakkaita ajoittamaan sähkönkäyttönsä tasaisemmin ja välttämään huipputehon käyttöä. Tämä voi johtaa energiatehokkuuden paranemiseen ja kokonaisuutena pienempiin sähkölaskuihin niille, jotka pystyvät optimoimaan kulutuksensa.

Ristiriitaa tässäkin. En usko että sähkölasku pienenee sillä että optimoi huonommin.

Jutuissa on toki perusteensa, mutta kun mennään näihin selityksiin niin ne eivät kestä tarkempaa arviointia. Malli on tilastollinen ja sähkön käyttäjät laitetaan tekemään tilastollisia temppuja, joilla ei ehkä ole mitään vaikutusta loppupelissä.

Parempi tulos voitaisiin saavuttaa sillä, että sähköyhtiö tarjoaa alennusta niille käyttäjille, joiden kulutuksen muutoksesta olisi oikeasti jotain rahallista hyötyä. Esim. maaseudulla voisi olla hyvinkin järkevää, että kuluttaja hankkisi akun, jotta yhtiön ei tarvitse hankkia isompaa muuntajaa ja paksumpia johtoja.
 
Viimeksi muokattu:

Harrastelija

Hyperaktiivi
Joillain yhtiöillä kuukausimaksu on sama riippumatta pääsulakkeista (63A asti).
Pitäisikö ensin porrastaa pääsulakkeen mukaan? Sitten voisi miettiä tehomaksuja.
Ja tuon 3x16A liittymän voisi useampikin yhtlö ottaa käyttöön. Ne jotka selviää vähemmällä saavat halvemman kuukausimaksun. Tuohan olisi ikään kuin tehomaksu sulakekoon mukaan porrastettuna.

Tai sitten toisinpäin. Sulakekoon mukainen hinnoittelu pois ja tehomaksu tilalle.

Ei molempia.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Helpoin olisi, jos verkkoyhtiö tekisi 3x16A liittymästä kk-maksultaan halvemman kuin 3x63A. Liittymismaksuissahan tuo on jo huomioitu.
Tämä olisi sinällään ihan järkevää. 3x25 on aika paljon uuteen pieneen taloon samoin useimpiin sähkölämmitteisiin rivitaloasuntoihin. Luultavasti 3x16A:sta riittäisi hyvin sähköautonkin latailuun. Huonompi asia, että tämä vain söisi maksupohjaa, jos tai kun pitäisi antaa halvemmalla. Todellisia säästöjä ei syntyisi mihinkään, kun ne tietää tarkalleen, paljonko siellä sähköä kulkee eikä se muuttuisi mihinkään.

Tehomaksu taas tuo uuden maksukomponentin edellisten päälle ja tämä tulee suhteessa eniten niiden riesaksi, jotka kuluttavat vähiten tai eivät ainakaan lämmitä sähköllä. Tosin sähkölämmitys ihan alkuperäisessä muodossaan taitaa olla poiskuihtuva lämmitystapa.

Tarjollahan olisi myös sähkölämmityksen ja miksei ehkä myös sähköauton latauksen rajoitus sähkölaitoksen toimesta. Olikos tämä SLY nimellä? Jos ongelma olisi todellinen, luulisi kiinnostavan tämänkin.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Tarjollahan olisi myös sähkölämmityksen ja miksei ehkä myös sähköauton latauksen rajoitus sähkölaitoksen toimesta. Olikos tämä SLY nimellä? Jos ongelma olisi todellinen, luulisi kiinnostavan tämänkin.

Itse päätynyt siihen ettei ongelma ole todellinen, koska sitä ei haluta hoitaa muulla tavalla kuin rahallisesti vaikka tekniikka on jo tuotu taloihinkin. Ongelma voi olla todellinen siellä, missä muuntajat sammuivat mustana perjantaina kun kuluttajat käyttivät sähköä niin paljon kuin pystyivät. Pääosin käyttäjillä paloi vain pääsulakkeita ja runkoverkkokin kesti.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Tuossa eräs tutkimus aiheesta

Otteita

Tulosten perusteella voidaan todeta, että spot-markkinoilta saatava keskimääräinen säästö on ainakin
nykyisellä hintatasolla hyvin pieni, jolloin tämän kaltainen optimointi tuskin on asiakkaan todennä-
köisin valinta.

Huipputehon optimointi on tarkastelun hinnoittelulla asiakkaalle selkeästi tuottoisampaa kuin ener-
gian hinnan mukaan optimoiminen. Toisaalta on myös huomioitava, että tämän suuruiset vuotuiset
säästöt suurelle asiakasmassalle heikentävät verkkoyhtiön liikevaihtotavoitteen saavuttamista eivätkä
siksi ole pitkällä aikavälillä realistisia.

Tuloksista käy ilmi, että spot-hinta pohjainen optimointi ei kokonaisuutena ole kannattavaa kuin mar-
ginaalisen pienelle osalle asiakasmassasta edes siinä tilanteessa, että tehopohjaista hinnoittelua ei ole
käytössä.

Edellä esitettyjen analyysien perusteella voidaan todeta, että asiakkaan näkökulmasta tehotariffi kan-
nustaa kysyntäjoustoon huomattavasti enemmän kuin spot-hinnoittelu. Asiakas voi kuitenkin tehota-
riffin ohjauksen ohella saada lisähyötyä myös spot-pohjaisesta ohjauksesta.

Käsi ylös, jos joku on samaa mieltä tutkijoiden kanssa!
 

Sukke

Aktiivinen jäsen
Tämä olisi sinällään ihan järkevää. 3x25 on aika paljon uuteen pieneen taloon samoin useimpiin sähkölämmitteisiin rivitaloasuntoihin.

No en nyt tiedä onko tuo 3*25 A paljon, ehkä jos lämmityksessä tai käyttöveden teossa ei käytetä sähköä. Tai riippuu toki, miten kuormat on jaettu ja minkälaiset käyttötavat on. Nimimerkillä aamun huiput yhdessä vaiheessa 7,8 kW. Ilman Shellyjä ja kotiautomaatiota en olisi tuota kyllä edes hoksannut, tunnin ajan näyttäisi olleen ajoittain maksimit 7 kW luokkaa.

Uuni taisi viedä aamulla ainakin hetkellisesti 3,6 kW ja MLP:n käyttöveden teko otti kompressorille 2,8 kW, lopuista en ihan tiedä, mistä tuli.

Saisi kyllä siirtää uunin toiselle vaiheelle, kun MLP kuormittaa tuota kolmosvaihetta.

Mutta ei varmaan kaukaa haettu tilanne, että ihan tavanomaisella käytöllä voi 3*25 A jäädä ajoittain ahdistamaan.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Otteita

Käsi ylös, jos joku on samaa mieltä tutkijoiden kanssa!
Paljon on vettä virrannut koskessa vuoden 2017 jälkeen. Tehomaksun käyttöönottoon taisi olla mainittuna jossain älyverkkotyöryhmä rapsassa öbaut 2020 vuodelta. Paljon on kuitenkin muuttunut sen jälkeen.

Se mitä itsellä on tarttunut silmään taitaa olla että on puhuttu 3-5 korkeimmasta kuukausittaisesta tunti(?) kulutuksesta joka vaikuttaa vain kyseisen kuukauden maksuihin. Saas nähdä.
 
  • Tykkää
Reactions: jed

Harrastelija

Hyperaktiivi
Saisi kyllä siirtää uunin toiselle vaiheelle, kun MLP kuormittaa tuota kolmosvaihetta.
Sen uunin joutuu vaihtamaan ristiin parin lieden levyn kanssa. Kannattaa valita levypari jota käytetään aamulla harvemmin.
Yleensä 3-vaihekytkennät menee näin (järjestys voi vaihdella):
1. sulake: uuni
2. sulake: 2 levyä
3. sulake: 2 levyä
Noin vaikka olisi erillinen liesi ja levy.
 
Viimeksi muokattu:

Sukke

Aktiivinen jäsen
Sen uunin joutuu vaihtamaan ristiin parin lieden levyn kanssa. Kannattaa valita levypari jota käytetään aamulla harvemmin.
Yleensä 3-vaihekytkennät menee näin:
1. sulake: uuni
2. sulake: 2 levyä
3. sulake: 2 levyä
Noin vaikka olisi erillinen liesi ja levy.

Erillinen uuni on. En tiedä miten on kytketty, mutta samalla piuhalla nuo taitaa keskukselta tulla. Uunin kuorma näkyy kolmosvaiheessa ja on .3-merkintäisen sulakkeen takana. Täytyy kysäistä sähkäriltä, kun tulee seuraavan kerran hommiin.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
"Mitä muutos tarkoittaisi meille sähkönkäyttäjille
Käytännössä tehomaksun perusteena oleva kynnysteho koskee vain osaa sähkönkäyttäjistä. Merkittävällä osalla sähkönkäyttäjistä sähkönkäyttötehot eivät koskaan yllä tehomaksun kynnystehon yli, olipa vaihtoehto kumpi tahansa. Yritykset ja muut suuremmat sähkönkäyttäjät ovat jo nyt maksaneet sähköstä käyttämänsä tehon mukaan. Nyt samantyyppinen hinnoittelu on tulossa myös yksityisille sähkönkäyttäjille.

Tehohinnoittelussa sähkönkäyttö on taloudellisinta silloin, kun se on mahdollisimman tasaista. Usein vain kulutuspiikit ylittävät kynnystehon ajoittain. Sähkönkäyttöä voi ajoittaa tasaisesti, jolloin piikkejä ei muodostu. Se on kaikkien etu ja edullisinta sähkönkäyttöä asiakkaan kannalta. Tämä kannattaa huomioida, jos tulossa on lämpöremontti tai taloautomaation avulla on mahdollista ohjata omaa energiankäyttöä tasaisemmaksi. Saunomisen aikaan ei kannata ajoittaa muuta sähkönkäyttöä. Lämmityksen kuormaa on hyvä hajauttaa. Sähköauton voi ladata silloin, kun muu kulutus on vähäisempää. "

Ylimääräistä riesaa tämä ainakin meille tarkoittaisi. Tuntitason kulutuspiikit tulevat saunasta, joka yksin VILPin käynnin kanssa taitaa tehdä siinä 8-9 kW, muun sähkön kanssa jo lähemmäs 10 kW. Aikamoista pelleilyä olisi jos VILPin käynti pitäisi käydä estämässä saunan lämmityksen ajaksi mutta mahdollista se toki olisi. Suurimmat tunti ja päiväkulutukset näyttävät osuvan ajalle kun sähkön hinta on ollut edullinen.

Todellinen ongelman siemen lienee LED lamput, lämpöpumput, aurinkopaneelit ja uudet hyvin lämpöeristetyt talot. Katkerin myrkky mahtaa olla nuo aurinkopaneelit. Lopputuloksena sähköä kuluu yhä vähemmän.

 

tk-

Aktiivinen jäsen
Otteita









Käsi ylös, jos joku on samaa mieltä tutkijoiden kanssa!
Semmoinen muistikuva on, että vaihtelut sähköpörssissä olivat tuolloin 10v sitten kun tuonkin tutkimuksen aineistoa on kerätty, melkolailla pienemmät kuin nykyään. Lisäksi mahdollisuudet automatisoida sähkönkäyttöä olivat myös huomattavasti rajallisemmat kuin nykyään.

En nyt lähtenyt tuhlaamaan aikaa koko tutkimuksen lukemiseen, mutta tavallaan pelottava ajatus on jos tällä hetkellä työryhmissä tehtäisiin esityksiä vedoten johonkin noin 10v vanhaan tutkimukseen. Vertautuisi tilanteeseen missä vaikkapa Käypähoito-työryhmät kaivelisi noin 10v vanhoja lääketieteen tutkimuksia ja niiden perusteella sitten annettaisiin hoitosuositukset.
 

Harrastelija

Hyperaktiivi
Varsinkin spot käyttäjälle säästäminen (optimointi) menee hankalaksi.
Nykyään onnistuu kun välttelee kalleimmat tunnit eli kuluttaa enemmän halvan sähkön aikana. Säästyy sähkömaksussa.
Tehomaksun myötä ei kannata kuluttaa halvankaan sähkön aikana kun siirron hinta nousee.

Hieman kimurantin funktion joutuu kehittämään jotta saisi maksuja optimoitua.
 

Lurkus

Vakionaama
Saunaa voi esilämmittää pienellä teholla niin että rakenteet eivät ime enää paljoa lämpöä loppulämityksessä. Sama juttu vähän kuin käyttöveden haalistaminen. Silloin loppulämmitys tapahtuu nopeammin ja sen voi jakaa vaikka kahdelle mittausjaksolle.
Tuleeko aina valmiille kiuastyypille ihan uusi käyttömuoto. Maanantaina laittaa lämpiämään ni perjantaina voi nauttia löylyistä.
 

kotte

Hyperaktiivi
Pitäisikö ensin porrastaa pääsulakkeen mukaan? Sitten voisi miettiä tehomaksuja.
Tehomaksu sentään perustuu suureeseen, joka konkreettisesti aiheuttaa lisäkustannuksia, jos toteutuu tulevaisuudessa kuten on todettu tapahtuneen menneisyydessä. Niillä yhtiöillä, joilla 3 x 63A maksaa saman kuin 3 x 25A ei välttämättä vastaavaa eroa ole, eli johdot ja muuntajat mitoitetaan joka tapauksessa moisesta riippumatta (muuntajan seuraava kokoluokka ei välttämättä ole suuresti kalliimpi kuin astetta pienempi). Moinen vaatimus saattaa siksi olla aivan ilmasta temmattu mielivaltainen maksu, eräänlainen mätkäisty perusteeton arviolisävero. Noin eritehoiset liittymät samalla maksulla ovat kuitenkin lähinnä taajamasiirtoyhtiöiden erikoisuus ja heijastanee näiden yhtiöiden liittymien kustannusrakennetta.
 

kotte

Hyperaktiivi
Semmoinen muistikuva on, että vaihtelut sähköpörssissä olivat tuolloin 10v sitten kun tuonkin tutkimuksen aineistoa on kerätty, melkolailla pienemmät kuin nykyään.
Totta kai ne olivat pienemmät, kun sähköä tuotettiin kivihiilellä, turpeella ja maakaasulla lisääntyvää sähkölämmityksen lämmitystarvetta vastaavasti ulkoilman lämpötilan perusteella (lämmitystarve näet seurasi kaukolämmityskiinteistöissäkin lämmöntarvelukua ja sähköähän tuotetiin hyvin paljon yhteistuotannolla). Toisekseen, hiiltä, kaasua sun muuta poltettiin sopivasti sen mukaan, mitä sähköä kului samoin kuin lisäksi tuotiin Venäjältä (OL3 ei aivan taida korvata menettyä tuontia Venäjältä, kun vie osan Pohjois-Ruotsin siirtoyhteyksien kapasiteetista). Sähkön säästä riippuvan käytön osuuskaan ei ainakaan ole vähentynyt ja nyttemmin säästä riippuvan uuden tuotannonkin määrä on kasvanut merkittävästi.
 
Back
Ylös Bottom