Teravoima tarjoamaan kotiakkua kuukausimaksulla

Tila
Keskustelu on suljettu.

anders

Vakionaama
Viitsisitkö vielä laittaa viitteen tuohon lakiin ettei tarvii itse etsiä.

Tästä on hyvä aloittaa:


Tiivistettynä mitä aiemmin totesin:

Verovelvollinen saattaa tavoitella veron minimointiin tähtäävillä toimenpiteillä myös sellaisia veroetuja, jotka ovat lain tarkoitukselle vieraita ja toteuttaa toimet pääasiallisesti siitä syystä, että epämieluisilta veroseuraamuksilta vältyttäisiin. Perusteettomien veroetujen estämiseksi on verotusmenettelystä annetun lain (VML, 1558/1995) 28 §:ssä veron kiertämistä koskeva yleislauseke, jonka nojalla voidaan verotuksessa sivuuttaa sellaiset olosuhteet ja toimenpiteet, joille on annettu asian varsinaista luonnetta vastaamaton oikeudellinen muoto. Samassa lainkohdassa todetaan myös, että jos johonkin toimenpiteeseen on ryhdytty ilmeisesti siinä tarkoituksessa, että suoritettavasta verosta vapauduttaisiin, voidaan verotettava tulo arvioida.
 

vmakela

Vakionaama
Ei toiminnan muodolla tai luonnehdinnalla ole väliä, veronkierroksi voidaan tulkita mikä vain jonka varsinainen pääasiallinen tarkoitus on välttää veroa, ja jolle ei ole muuta perusteltua syytä. Mutta oikeushan sen lopulta punnitsee, toki.
Verenkierto, ja verosuunnittelu ovat kaksi eri asiaa. Toisessa toimitaan vilpillisesti, ja toisessa käytetään hyväksi ne mahdollisuudet jotka lain puitteissa (tai puuttuessa) on mahdollista.
 

anders

Vakionaama
Verenkierto, ja verosuunnittelu ovat kaksi eri asiaa. Toisessa toimitaan vilpillisesti, ja toisessa käytetään hyväksi ne mahdollisuudet jotka lain puitteissa (tai puuttuessa) on mahdollista.

Sitäpä ja siksipä tuossa joku viesti taaksepäin juurikin kommentoin:

"Tuota on hirveän vaikea perustella lailliseksi verosuunnitteluksi."

Pointti(ni) on/oli että ilman ennakkotapausta kukaan ei voi etukäteen tietää, tulkintaa, jos tuossa on veroja jätetty välistä johonkin tekniseen järjestelyyn vedoten. Ei enempää, ei vähempää.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Ei toiminnan muodolla tai luonnehdinnalla ole väliä, veronkierroksi voidaan tulkita mikä vain jonka varsinainen pääasiallinen tarkoitus on välttää veroa, ja jolle ei ole muuta perusteltua syytä. Mutta oikeushan sen lopulta punnitsee, toki.

Taidat olla hieman hakoteillä tämän tulkinnan kanssa. Verotoimiston tulkinta ei vastaa tuota.

Verovelvollinen voi pyrkiä minimoimaan veronsa verosuunnittelulla. Olosuhteet ja toimenpiteet valitaan sen mukaan, että lopputulos olisi optimaalinen sekä verojen määrän että muun kokonaisuuden kannalta. Kun verovelvollisen suorittamien oikeustoimien taustalla ovat aidot liiketaloudelliset syyt, on verovelvollisella mahdollisuus valita sellainen toimintatapa, joka tuottaa hänelle alhaisemman verorasituksen kuin jokin toinen toimintapa. Verosuunnittelussa valitaan yleensä ne vaihtoehdot, joiden veroseuraamukset on verotuksessa ja oikeuskäytännössä hyväksytty.


Mielellään toki katsoisin laikiviitettä tms. johon mielipiteesi perustat. Ei tuo verotoiminstonkaan ohje välttämättä ole lainmukainen, mutta luotan siihen enemmän kuin satunnaiseen heittoon keskustelussa.

Kenties halusit vain sanoa ettei verottajaan voi luottaa ja että yrittävät verottaa jos vain keksivät syyn. Lopulta asia tietysti puidaan tuomioistuimessa jos yhteisymmärrystä tulkinnasta ei saada muuten aikaan.
 

anders

Vakionaama
Taidat olla hieman hakoteillä tämän tulkinnan kanssa. Verotoimiston tulkinta ei vastaa tuota.

Uskon olevani melko perillä montaa vastaavaa keissiä suhteellisen mutten onneksi liian läheltä seuranneena, mutta...

Kenties halusit vain sanoa ettei verottajaan voi luottaa ja että yrittävät verottaa jos vain keksivät syyn. Lopulta asia tietysti puidaan tuomioistuimessa jos yhteisymmärrystä tulkinnasta ei saada muuten aikaan.

...juuri tämä.

Verottajan tapauksessa vielä se, että he eivät tyydy usein vain tuomioistuimen näkemykseen, vaan vaikuttavat aktiivisesti lainsäädäntöön.

Ehkä pohjimmainen pointti on, että järjestelystä ei ole riittävästi tietoa, jotta sitä voisi varmaksi analysoida suuntaan tai toiseen.
 

Esäätäjä

Vakionaama
Tuossa on monta mielenkiintoista asiaa miten asiat voi mennä. Jos akut on toimitettu ja asennettu kiinteistöihin ja homma kaatuu vaikka konkurssiin, hakeeko joku käytetyt akut eripuolilta Suomea pois ja purkaa asennukset. Ja kuka alunperinkin asennuksen maksaa.
 

anders

Vakionaama
Tuossa on monta mielenkiintoista asiaa miten asiat voi mennä. Jos akut on toimitettu ja asennettu kiinteistöihin ja homma kaatuu vaikka konkurssiin, hakeeko joku käytetyt akut eripuolilta Suomea pois ja purkaa asennukset.

Jos ovat pesän omaisuutta, niin pesänhoitaja loppukädessä päättää. Mahdollisesti, ehkä.

Ja kuka alunperinkin asennuksen maksaa.

Hyvä kysymys.

Tuollainen asennus ei nyt valtavan iso homma ole, mutta sähkötöineen muineen kyllä siihen tonni poikineen menee per kohde.
 

Esäätäjä

Vakionaama
Tuollainen asennus ei nyt valtavan iso homma ole, mutta sähkötöineen muineen kyllä siihen tonni poikineen menee per kohde.
Aika paljon kuitenkin kun ajattelee että ne on vuokralla tietyn mittaisella sopimuksella.
Mikähän mahtaa olla irtisanomisaika molemminpuolin ja kuka silloin maksaa asennuksen purun.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Kyllähän tuohon pitäisi varmaan miljoonia euroja investoida, ennenkuin on tarpeeksi iso asennuskanta että liikevaihtoa tulee.

Jos jostain moista riskirahaa saa, niin mikä ettei.

Akkujen hinnat on toki tulleet alas kennojen osalta, että se helpottaa yhteisön pystytystä.
 

Esäätäjä

Vakionaama
Kyllähän tuohon pitäisi varmaan miljoonia euroja investoida, ennenkuin on tarpeeksi iso asennuskanta että liikevaihtoa tulee.

Jos jostain moista riskirahaa saa, niin mikä ettei.

Akkujen hinnat on toki tulleet alas kennojen osalta, että se helpottaa yhteisön pystytystä.
Tälläinen hankehan on kyllä yhteiskunnan kannaltakin hyvä eli Finnvera ja Business Finland vaan rahoittamaan vastaavia hankkeita.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Tälläinen hankehan on kyllä yhteiskunnan kannaltakin hyvä eli Finnvera ja Business Finland vaan rahoittamaan vastaavia hankkeita.
Kieltämättä hajautettu jättiakku on ihan tarpeen Suomen sähköverkkoon. Onnea vaan tälle hankkeelle.

Sinänsä energian varastointi olisi hyvä tukirahakohde, että isopyörä saataisiin liikkeelle kuten tuet tuulivoiman kanssa teki.
 

root

Aktiivinen jäsen
Kyllähän tuohon pitäisi varmaan miljoonia euroja investoida, ennenkuin on tarpeeksi iso asennuskanta että liikevaihtoa tulee.

Jos jostain moista riskirahaa saa, niin mikä ettei.

Akkujen hinnat on toki tulleet alas kennojen osalta, että se helpottaa yhteisön pystytystä.
”Akustoja ei voi ostaa TeraVoimalta, koska akustot on osittain tai kokonaan vuokrattuja eri akkuvalmistajilta.”, eli ei ole pääomaa kiinni
 

Mikkolan

Vakionaama
Jukka-pojalla taisi tavote olla 10000 asiakasta ( halukkaita taitaa olla nyt 4 - 5 tuhatta ). Jos kaikilla on keskim 25 A nallit ja 100 kWh:n akku niin
- akuston koko 1000 MWh, ( fingrid taputtaa karvattomia käsiään ja maksaa pelkästään sen olemassa olosta sievoisen summan. Ilmeisesti kyseessä on nopea taajuuden korjaus )
-liittymä tuloja tulee 2,4 milj euroa/ vuosi
- jos kaikki kuluttavat ca. 10000 kWh/ vuosi niin sähkön myynnistä tulee 4 milj euroa/ vuosi ( pois lukien paneelien omistajat )
-keskim liittymän teho 17 kW => yhteensä 170 MW
- jos akkuja ladataan 4 halvimpana tuntina ja puretaan 4 kalleinpina tunteina, 4 x 170MW = 680 MWh
- jos kalliin ja halvan hintaero on 50 € /MWh => 34 000 €/ päivä => 12,4 milj euroa/ vuosi
- 25 A nalleilla siirtää sähköä 400 kWh päivässä, jopa niin että asiakas käyttää 400 ja verkkoon syötetään samaan aikaan toiset 400. Akuston koko voisi liittymässä olla siis jopa 800 kWh => sopivasti valittuja asiakkaita tarvitaan minimissään 1250 kpl jotta saadaan 1 TWh:n akusto.

Menopuolta en lähde arvailemaan.

Se että Jukka-poika myy sähköä 4 cnt/kWh tuntuu hurjalta mutta Jukka pystyy akuston turvin välttelemään ne kalliit tunnit ja ostaa sähkönsä 2 - 3 cnt/kWh, saattaa hiukka tulla takkiin kovalla pakkasjaksolla, "hyväksyttävät tappiot"?
 

Mikkolan

Vakionaama
Kieltämättä hajautettu jättiakku on ihan tarpeen Suomen sähköverkkoon. Onnea vaan tälle hankkeelle.

Sinänsä energian varastointi olisi hyvä tukirahakohde, että isopyörä saataisiin liikkeelle kuten tuet tuulivoiman kanssa teki.
Eikös ne lämpövarastotkin ole tukia saaneet? Pumppuvoimaloillekkin luvattiin mutta ilmeisesti "liian vähän" kun ei suunnitelmia kummenpaa ole tapahtunut?
Kun tavoittelevat 7 tunnin keskimääräistä asennusaikaa niin vaikea uskoa siihen monia tonneja menevän.
6 tuntia vartovat että joku katkaisee sähköt muuntajalta, johdot kiinni ja puoli tuntia smalltalkkia päälle ;)
 

Euroshopperi

Aktiivinen jäsen
En usko, että tuota kannatta tehdä talon pääsulakkeiden mukaan, vaan liittymään tulevien johtojen kantokyvyn mukaan. Eli 3 x 63 A olisi aina tulevan johdotuksen kyky, jos ei muuten ole johdotuksesta johtuvaa alempaa luokitusta. Talon mittauskeskuksessa saattaa nököttää vaikka ne 3 x 25 A sulakkeetkin, mutta toiselta puolelta uskoisin, että akkua käytellään jollain 50 kW luokkaa olevalla invertterillä. Tulojohtoon kiinni kuitenkin ja tulojohto uusitaan tarvittaessa. Tai mikä tuon 3 x 25 mm Al johdotuksen maksimi kuormitus sitten onkaan, jos se on nykyään se minimi tulo tai 3 x 16 mm Cu.
En tiedä, mutta jostain syystä tuli mieleen ajatus 1000 V tasasähkösyötöstä pienjänniteverkotukseen ja talokohtainen invertteri. Ei vain muista kaikkea lukemaansa enää nykyään. No jos joku jatkaa tehohäviöistä ym…
 
Viimeksi muokattu:

Lurkus

Vakionaama
En usko, että tuota kannatta tehdä talon pääsulakkeiden mukaan, vaan liittymään tulevien johtojen kantokyvyn mukaan. Eli 3 x 63 A olisi aina tulevan johdotuksen kyky, jos ei muuten ole johdotuksesta johtuvaa alempaa luokitusta. Talon mittauskeskuksessa saattaa nököttää vaikka ne 3 x 25 A sulakkeetkin, mutta toiselta puolelta uskoisin, että akkua käytellään jollain 50 kW luokkaa olevalla invertterillä. Tulojohtoon kiinni kuitenkin ja tulojohto uusitaan tarvittaessa. Tai mikä tuon 3 x 25 mm Al johdotuksen maksimi kuormitus sitten onkaan, jos se on nykyään se minimi tulo tai 3 x 16 mm Cu.
En tiedä, mutta jostain syystä tuli mieleen ajatus 1000 V tasasähkösyötöstä pienjänniteverkotukseen ja talokohtainen invertteri. Ei vain muista kaikkea lukemaansa enää nykyään. No jos joku jatkaa tehohäviöistä ym…
Kyllä se kannattaa jos se halutaan kytkeä kiinteistöön, ja luulisin että jos halutaan että tämä systeemi jotenkin on talon sähköliittymään sidonnainen niin se pitää myös sille puolelle kytkeä.
 

Euroshopperi

Aktiivinen jäsen
Tuleeko näissä joku uusi taulukin olemassa olevan rinnalle?
Asiakkaan olemassa oleva taulu menee helposti vaihtoon jos tuollaisia virtoja sen kautta siirrellään. Tai ainakin sisuskaluihin muutoksia.
Eikun akut tulee verkon ja nykyisen mittauskeskuksen väliin tietysti. Niillä on omat mittarit akun ja verkon väliselle käytölle ja sulle jää oma mittaus akun ja talon välille. Sen takia tuo liittymä otetaan haltuun ja verkkomaksua ei enää peritä. Periaatteessa vanhan liittymän pitäisi noin tehden nousta kaikille myös siihen 3 x 63 A liittymäluokkaan, jos vanha keskus on sellaiselle leimattu ja vanha talokaapeli tehty sen mukaan. Verkon kantokykykin saattaa tosin rajoittaa, jos esim sama vanha ilmanottoaukot syöttää useampaa taloa ja siihen on ollut laskennallinen syy alempiin pääsulakkeisiin. Epäilen, etteivät tuolloin ala verkkoa vahvistamaan erikseen.
 
Viimeksi muokattu:

-Teme-

Vakionaama
Eikun akut tulee verkon ja nykyisen mittauskeskuksen väliin tietysti. Niillä on omat mittarit akun ja verkon väliselle käytölle ja sulle jää oma mittaus akun ja talon välille. Sen takia tuo liittymä otetaan haltuun ja verkkomaksua ei enää peritä. Periaatteessa vanhan liittymän pitäisi noin tehden nousta kaikille myös siihen 3 x 63 A liittymäluokkaan, jos vanha keskus on sellaiselle leimattu ja vanha talokaapeli tehty sen mukaan. Verkon kantokykykin saattaa tosin rajoittaa, jos esim sama vanha ilmanottoaukot syöttää useampaa taloa ja siihen on ollut laskennallinen syy alempiin pääsulakkeisiin. Epäilen, etteivät tuolloin ala verkkoa vahvistamaan erikseen.
FB sivulla on kerrottu että nykyinen mittari jää ja akusto tulee sen taakse.
Kiinteistön kulutuksen seurantaan on oma alamittari jota käytetään energian myynnin laskuttamiseen.
Järjestys lienee nyt: verkko-mittari-pääsulakkeet-pääkytkin-talo
Akusto tullee tuohon pääkytkin-talo väliin ja uusi järjestys akusto lisättynä: -pääkytkin-turva/erotuskytkin-akusto-erotuskytkin-talo
Tuo erillinen turva/erotuskytkin on aika hölmö tuossa koska pääkytkin ajaa saman asian, mutta määräykset vaatii sen erillisenä vrt.invertteri käyttö
Edit: ei mikään verkkoyhtiö antaisi asentaa akustoa heidän mittarinsa eteen, koska tällöin heillä ei ole mitään käryä paljonko se akusto käyttää energiaa ja jos yhteys katkeaa mittarille niin onko vika jakeluverkossa vai akustossa
 
Viimeksi muokattu:

Mikkolan

Vakionaama
Eikun akut tulee verkon ja nykyisen mittauskeskuksen väliin tietysti. Niillä on omat mittarit akun ja verkon väliselle käytölle ja sulle jää oma mittaus akun ja talon välille. Sen takia tuo liittymä otetaan haltuun ja verkkomaksua ei enää peritä. Periaatteessa vanhan liittymän pitäisi noin tehden nousta kaikille myös siihen 3 x 63 A liittymäluokkaan, jos vanha keskus on sellaiselle leimattu ja vanha talokaapeli tehty sen mukaan. Verkon kantokykykin saattaa tosin rajoittaa, jos esim sama vanha ilmanottoaukot syöttää useampaa taloa ja siihen on ollut laskennallinen syy alempiin pääsulakkeisiin. Epäilen, etteivät tuolloin ala verkkoa vahvistamaan erikseen.
En usko että monessakaan paikassa voi 25 A korottaa 63 A , paitsi helenin verkossa. Toisaalta luulis että 25 A voi huoletta korottaa 35 amppeeriin. Ei tullut katottua minkälainen syöttöjohto mulle tuli kun ilmajohdot korvattiin kaapeleilla.
Akkujen kapasiteetin ohella tärkeä tekijä on myös niiden teho. Jos kuvitteellinen 25A keskiteho on 10 000 kohteessa 170 MW niin 35 ampeerilla se olis 240 MW, eli kannattaa hiukka satsata siihenkin.
Vanha mittari kannattanee säilyttää koska siinä on jo yhteys datahubiin?
Akkujen asennus ja rahti lienee yksi ongelma myös, ei kannata Ivaloon lähteä yhtä akkua asentamaan.
Paljonkohan tuommosessa akustossa on älyä? Sehän on täysin näkymätön asiakkaalle ja hoitaa kaiken itsenäisesti, kohtalaisesti "älyä" tarvii mm. lataus- ja purkaus syklien ajoittamiseen ja paraimmillaan myös tulevien säiden ja hintojen hanskaamiseen?
 
Viimeksi muokattu:

roots

Hyperaktiivi
Eikun akut tulee verkon ja nykyisen mittauskeskuksen väliin tietysti. Niillä on omat mittarit akun ja verkon väliselle käytölle ja sulle jää oma mittaus akun ja talon välille. Sen takia tuo liittymä otetaan haltuun ja verkkomaksua ei enää peritä.
Ei mittaria ennen tasan varmasti laitella mitään lisää ellei sitten uutta liittymää tai mittaria siihen tungeta ja tuskin näin tehdään missään kohteessa.
Tässähän hyödynnetään juuri näitä olemassa olevia liittymiä ettei uusia tarvii perustaa.
PääSulake korotuksia sitten taas ehkä halutaan tehdä tapauksesta riippuen. Esim. itsellä on nostettavissa vain 25A>35A syöttökaapelin rajoittaessa.
 

anders

Vakionaama
Kun tavoittelevat 7 tunnin keskimääräistä asennusaikaa niin vaikea uskoa siihen monia tonneja menevän.

7h on kunnioitettava tavoite.

Siinä ajassa pitää raivata asennuspaikka, asentaa pohjalevyt ja seinätuet, kantaa akkumoduulit sisään ja kaapeloida ne ja kytkeä systeemi verkkoon + turvakytkimet ulos vaadittaneen ja niille kaapeloinnit + läpiviennit, mahdollinen palovaroitin jne.

On kunnioitettava aika asentaa, varsinkin kun noita kantamaan tarvitaan kaksi ukkoa min.
 

anders

Vakionaama
Ei mittaria ennen tasan varmasti laitella mitään lisää ellei sitten uutta liittymää tai mittaria siihen tungeta ja tuskin näin tehdään missään kohteessa.

Joo kyllä VR:ltä saa veturin lainaksi helpommin kuin siirtoyhtiöltä luvan laittaa mitään ennen mittaria.

Eikä pelkän mittauksen takia, vaan myös etäkatkaisun.
 

anders

Vakionaama
En usko että monessakaan paikassa voi 25 A korottaa 63 A , paitsi helenin verkossa. Toisaalta luulis että 25 A voi huoletta korottaa 35 amppeeriin. Ei tullut katottua minkälainen syöttöjohto mulle tuli kun ilmajohdot korvattiin kaapeleilla.

Puolestaan sanoisin, että aika monessa paikassa maajohto mahdollistaa 63A asti. Ei kaikkialla, mutta missä muuntaja on kohtuullisen lähellä.

Mm meidän suunnalla näin yleisesti, Carunan verkossa.
 

anders

Vakionaama
Tuo erillinen turva/erotuskytkin on aika hölmö tuossa koska pääkytkin ajaa saman asian, mutta määräykset vaatii sen erillisenä vrt.invertteri käyttö

Pääkytkin kaiketi kävisi, jos a) ulkona b) lukittava ja c) täyttää vaadittavan standardin (IEC 60947-3?).

Mutta voi olla että lisäksi vaaditaan että erotettavissa erikseen.

Ainakin alustavasti oma verkkoyhtiö hyväksyi ulkona olevalle mittauskeskuksen sisään asennettavan turvakytkimen paneeleille:

16071547.jpg


Mutta ulkona pitää olla, ja akun sisällä, joten läpivienti siitä väkisin tulee.
 

root

Aktiivinen jäsen
Pääkytkin kaiketi kävisi, jos a) ulkona b) lukittava ja c) täyttää vaadittavan standardin (IEC 60947-3?).

Mutta voi olla että lisäksi vaaditaan että erotettavissa erikseen.

Ainakin alustavasti oma verkkoyhtiö hyväksyi ulkona olevalle mittauskeskuksen sisään asennettavan turvakytkimen paneeleille:


Mutta ulkona pitää olla, ja akun sisällä, joten läpivienti siitä väkisin tulee.
Akku voi olla ulkonakin
 

anders

Vakionaama
Akku voi olla ulkonakin

Sitten siinä täytyy olla eristys ja jatkuva lämmitys talvella, koska ainakin julkisuudessa olevat Winstonin kennot eivät salli latausta pakkasella. Myös säänkestävä kotelointi ja auringon liikalämmöltä suojaaminen nostaa kustannuksia.

Paljon yksinkertaisempi sisällä.
 

Mikkolan

Vakionaama
Sitten siinä täytyy olla eristys ja jatkuva lämmitys talvella, koska ainakin julkisuudessa olevat Winstonin kennot eivät salli latausta pakkasella. Myös säänkestävä kotelointi ja auringon liikalämmöltä suojaaminen nostaa kustannuksia.

Paljon yksinkertaisempi sisällä.
Ymmärsin niin että akku tuottaa latauksen ja purkauksen aikana riittävästi lämpöä mutta ääritilanteita varten on lämmitys ja tuuletus. En tiedä onko akuille mahdollisesti erilaisia kotelointi versioita, ulkotilaan vs sisätilaan.
Itelle tulee väkisinkin ulkoasennus kun mittari ja pääsulakkeet tontin laidalla tolpassa, siitä jakautuu kolmeen eri kohteeseen. "Ruma pönttö" pitää naamioida vaikkapa koristetuulimyllyksi, ilpin koteloksi tms., pienikin kate jarruttaa kylmenemistä ja lämpenemistä.
 

Drevil

Jäsen
Winston Thunderskyn dokkareissa puhutaan akkujen käyttölämpötilojen olevan -45-85C (lautaus ja purku). Eipä tuo suomen sää ainakaan sitä rajoita. Koteloita ymmärtääkseni tulee olemaan useita erilaisia, niin sisälle kuin uloskin. Myös kosteisiin tiloihin (kellariin) on jotain tarjolla. Mielenkiintoinen konsepti kaikenkaikkiaan. Toivottavasti tästä syntyy jotain kannattavaa ja pitkäkestoista.
 

anders

Vakionaama
Winston Thunderskyn dokkareissa puhutaan akkujen käyttölämpötilojen olevan -45-85C (lautaus ja purku).

Missä näin sanotaan?

Minulla edessä Thundersky datasheet jossa charging 0C - 55C ja discharging -20C - 55C, operating -25C - 60C.

Miksi operating on enemmän kuin charge tai discharge? Jaa-a.

Ulkona akun pitäminen plussalla koko ajan 24/7, mikä on vaatimus jos sitä käytetään säätövoimana jossa pitää reagoida 700ms aikana parhaimmillaan, vaatii aika monta kWh:ta talven mittaan vaikka olisi eristetty. Kesällä taas vaatii tuuletuksen ja aurinkosuojan, ja siltikin lämpö laskee kennojen elinikää dramaattisesti.

Sisällä kaikin tavoin parempi, akuille.

edit. Ironisesti juuri Winstoneille näemmä ilmoitetaan mitä sattuu lämpötiloja. Mutta yleisesti lifepo4 -kemialle 0C on alaraja (turvalliselle) lataukselle.
 
Viimeksi muokattu:

anders

Vakionaama
Ymmärsin niin että akku tuottaa latauksen ja purkauksen aikana riittävästi lämpöä mutta ääritilanteita varten on lämmitys ja tuuletus.

Eivät nämä modernit korkean hyötysuhteen akut pienellä C:llä ladattaessa/purettaessa juuri mitään lämpöä tuota.

Mistä se lämpö tulisi, kun hyötysuhde todella korkea?
 

roots

Hyperaktiivi
Ymmärsin niin että akku tuottaa latauksen ja purkauksen aikana riittävästi lämpöä mutta ääritilanteita varten on lämmitys ja tuuletus. En tiedä onko akuille mahdollisesti erilaisia kotelointi versioita, ulkotilaan vs sisätilaan.
Itelle tulee väkisinkin ulkoasennus kun mittari ja pääsulakkeet tontin laidalla tolpassa, siitä jakautuu kolmeen eri kohteeseen. "Ruma pönttö" pitää naamioida vaikkapa koristetuulimyllyksi, ilpin koteloksi tms., pienikin kate jarruttaa kylmenemistä ja lämpenemistä.
Ei kai se tolppa sano että se akku sen vieressä pitää olla, kait se siellä muuallakin sinun verkossa voi olla... riippuen varmaan osin mitä ne syötöt muualle on
 

Drevil

Jäsen
Missä näin sanotaan?

Minulla edessä Thundersky datasheet jossa charging 0C - 55C ja discharging -20C - 55C, operating -25C - 60C.

Miksi operating on enemmän kuin charge tai discharge? Jaa-a.

Ulkona akun pitäminen plussalla koko ajan 24/7, mikä on vaatimus jos sitä käytetään säätövoimana jossa pitää reagoida 700ms aikana parhaimmillaan, vaatii aika monta kWh:ta talven mittaan vaikka olisi eristetty. Kesällä taas vaatii tuuletuksen ja aurinkosuojan, ja siltikin lämpö laskee kennojen elinikää dramaattisesti.

Sisällä kaikin tavoin parempi, akuille.

edit. Ironisesti juuri Winstoneille näemmä ilmoitetaan mitä sattuu lämpötiloja. Mutta yleisesti lifepo4 -kemialle 0C on alaraja (turvalliselle) lataukselle.

Kokoluokasta riippumatta jokaisella mallilla ilmoitettu sama -45-85C

Myönnettäköön, että en näistä kemioista tiedä tuon taivaallista. Luotan vain sokeasti valmistajan ilmoittamiin arvoihin.
 

anders

Vakionaama

Kokoluokasta riippumatta jokaisella mallilla ilmoitettu sama -45-85C

Myönnettäköön, että en näistä kemioista tiedä tuon taivaallista. Luotan vain sokeasti valmistajan ilmoittamiin arvoihin.

Pitäisi tietää tarkemmat speksit, noille ilmoitetaan näköjään ihan mitä vaan.

Itse katsoin tästä, ensimmäinen google-osuma:


Operating temperatureCharging: 0℃~55℃
Discharging:-20℃~55℃
Storage: -20℃~55℃

Onhan mahdollista, että ovat keksineet jotain mullistavaa, tai että akuissa on integroitu lämmitin nykyään. Kuitenkin lähes kaikki lifepo4 kennot on speksattu nollan yläpuoliselle lataukselle, ei se sattumaa voi olla. Itse ymmärsin että liittyy nestemäiseen elektrolyyttiin, mutta en tiedä tarkemmin kun akkukemioita on niin lukuisia.

Joka tapauksessa, lämpö ja kylmä eivät tee hyvää kennon syklikestolle, joten jo sen takia olisi lämpötila hyvä vakioida.
 

anders

Vakionaama
Ja vaikka olisi mahdollista, ei välttämättä optimaalista, tässä mitattu graafi lifepo4 purkulämpötilan vaikutuksesta vs kapasiteetti ulos:

lifepo4.JPG

Kennojännitteen romahtaminen noin alas yleensä johtaa invertterin LV-cutoffiin, jolloin purku loppuu siihen.
 

anders

Vakionaama
Ei kai se tolppa sano että se akku sen vieressä pitää olla, kait se siellä muuallakin sinun verkossa voi olla... riippuen varmaan osin mitä ne syötöt muualle on

Joo ei todellakaan tarvitse olla vieressä, eikä sähkön tarvitse kulkea akun kautta.

Invertteri voi aivan hyvin olla kuorman ja syötön rinnalla, poikkipinnat ja topologia huomioiden, tällä tavoin:

10400-ess-diagram2.jpg
 

anders

Vakionaama
Kennojännitteen romahtaminen noin alas yleensä johtaa invertterin LV-cutoffiin, jolloin purku loppuu siihen.

Ja tämä tietysti erityisen kriittistä toimittaessa säätösähkömarkkinoilla.

Luvattu kapasiteetti pitää saavuttaa kaikissa tilanteissa minimissään reilusti alle sekunnissa, ja silloin ei voi käydä niin, että akusta ei ole saatavissa luvattua purkutehoa kun verkosta sitä pyydetään.

Hyväksymis ja tarvittaessa sanktiomenettely on tiukka tämän suhteen, ja käytännössä kova pakkanen sulkisi silloin "kylmillään" olevat akut ko. markkinan ulkopuolelle -> akut parempi pitää lämpimänä ja toimintavalmiina, jos niillä jotain halutaan tienata.

Jotain marginaaliahan järjestelmään pitää toki laskea, mutta tietysti mahdollisimman vähän.
 

root

Aktiivinen jäsen
Sitten siinä täytyy olla eristys ja jatkuva lämmitys talvella, koska ainakin julkisuudessa olevat Winstonin kennot eivät salli latausta pakkasella. Myös säänkestävä kotelointi ja auringon liikalämmöltä suojaaminen nostaa kustannuksia.

Paljon yksinkertaisempi sisällä.
Loppuasiakkaalle tällä ei ole mitään merkitystä Teravoiman tapauksessa, akun mahd. lämmittämisen kuluja ei asiakas maksa. Tuskin kotelointiakaan tämänhetkisen tiedon valossa.
 

nackerton

Vakionaama
Facebookissa hankkeen puuhamies puhuu pörssilistautumisesta joko suoraan tai käänteisen fuusion kautta. Propelli pyörii todella rajusti.
 
Tila
Keskustelu on suljettu.
Back
Ylös Bottom