Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Kun aurinkovoimaan löytyy satojen miljoonien investoijia, vaikka on aika selvää että kohta aurinkoisina päivinä hinta on nollassa, niin miksei akkuoperaatoreille voisi löytyä myös reippaasti rahoitusta?
Mitä jos Teravoiman ei tarvitse ostaa kaikkea sähköä pörssistä tuntihintaan vaan se kykenee tekemään tuottajien kanssa pidempikestoisia diilejä kiinteällä hinnalla? Lisäksi myös 5.1.2024 mahtui hinnan vaihtelua, joihin sopivasti ostamalla tai myymällä pystyy tekemään rahaa.Laskuharjoituksena, sanotaan että 5.1.2024 pörssihinta toistuu.
100000 asiakasta, jolloin jokainen kulutettu kWh maksaa Teravoimalle sen 1.1 eur plus siirrot ja verot jne miinus se 4c asiakkaalta. Netotetuilta asiakkailta ei edes tuota neljää senttiä.
Sanotaan että keskimäärin pakkasella asiakkaat käyttävät sen vajaat 10 kWh kun kerran on halpaa.
Se on rapeasti tuon videon mukainen määrä - miljoona tunnissa. Saa olla aika nopea takan polttaja, että sellaisen määrän saa tunnissa palamaan tulisijassa.
Ilmeisesti rahaa on kasassa taustalla puskurissa, mutta aika äkkiä sitä saa tähtien sattuessa sopivasti poltettua. Aika pitkään saa kerätä niitä tuolovirtoja yhden tuollaisen kalliin tunnin paikkaamiseksi.
Toki itse akku antaa mahdollisuuden välttää näitä kaikkein kalleimpia, sopivalla ennakoinnilla, mutta silti.
Tätä joku kysyi tuolla FB ryhmässä jokunen aika sitten. Jukan vastaus oli, että kallista pörssisähköä tarvitsee ostaa äärettömän harvoin jos koskaan. Ja onhan tuolla avoimesti kerrottu että on PPA:t. Kyllähän tuollainen leikkaa hintapiikit pois aika tehokkaasti.Mitä jos Teravoiman ei tarvitse ostaa kaikkea sähköä pörssistä tuntihintaan vaan se kykenee tekemään tuottajien kanssa pidempikestoisia diilejä kiinteällä hinnalla? Lisäksi myös 5.1.2024 mahtui hinnan vaihtelua, joihin sopivasti ostamalla tai myymällä pystyy tekemään rahaa.
Varmaan Teravoiman businescasesta joku osuus perustuu siihen, että kotitalouksien kulutusprofiili pysyisi melko lähellä nykyistä vaikka hinta olisi enää 4c/kwh. Mielestäni tästä saattaa tulla iso haaste yritykselle, koska halpa sähkö voi houkutella kuluttamaan sitä aiempaa enemmän.
Kartoituksessa ei selvinnyt oikeastaan mitään uutta. Asennuspaikkakin vielä auki. Uskoi akun olevan paikoillaan ennen kevättä. Kysyin aurinkopaneelien minimijännitteestä ja sanoi, että pienempikin systeemi on mahdollinen eli ei kaiketi tarvitse olla 850-1000V mikä joskus aiemmin oli mainittu.Ei ole kenellekään kartoituksen tms yhteydessä tullut tuoretta lisätietoa mitä jakaa eteenpäin?
Koska akuston kapasiteetti on 100/200kWh niin mites tuo yhtälö toimii että kulutusta on kuluttajan puolelta 10kWh/h ja myyntiä verkkoon 20kWh/h saman tunnin aikana tuohan syö 1/3 tai 1/6 kapasiteetista. Tuossa tulee se myyntireservi mukaanLaskuharjoituksena, sanotaan että 5.1.2024 pörssihinta toistuu.
100000 asiakasta, jolloin jokainen kulutettu kWh maksaa Teravoimalle sen 1.1 eur plus siirrot ja verot jne miinus se 4c asiakkaalta. Netotetuilta asiakkailta ei edes tuota neljää senttiä.
Sanotaan että keskimäärin pakkasella asiakkaat käyttävät sen vajaat 10 kWh kun kerran on halpaa.
Se on rapeasti tuon videon mukainen määrä - miljoona tunnissa. Saa olla aika nopea takan polttaja, että sellaisen määrän saa tunnissa palamaan tulisijassa.
Ilmeisesti rahaa on kasassa taustalla puskurissa, mutta aika äkkiä sitä saa tähtien sattuessa sopivasti poltettua. Aika pitkään saa kerätä niitä tuolovirtoja yhden tuollaisen kalliin tunnin paikkaamiseksi.
Toki itse akku antaa mahdollisuuden välttää näitä kaikkein kalleimpia, sopivalla ennakoinnilla, mutta silti.
Mitä jos Teravoiman ei tarvitse ostaa kaikkea sähköä pörssistä tuntihintaan vaan se kykenee tekemään tuottajien kanssa pidempikestoisia diilejä kiinteällä hinnalla? Lisäksi myös 5.1.2024 mahtui hinnan vaihtelua, joihin sopivasti ostamalla tai myymällä pystyy tekemään rahaa.
Varmaan Teravoiman businescasesta joku osuus perustuu siihen, että kotitalouksien kulutusprofiili pysyisi melko lähellä nykyistä vaikka hinta olisi enää 4c/kwh. Mielestäni tästä saattaa tulla iso haaste yritykselle, koska halpa sähkö voi houkutella kuluttamaan sitä aiempaa enemmän.
Tätä joku kysyi tuolla FB ryhmässä jokunen aika sitten. Jukan vastaus oli, että kallista pörssisähköä tarvitsee ostaa äärettömän harvoin jos koskaan. Ja onhan tuolla avoimesti kerrottu että on PPA:t. Kyllähän tuollainen leikkaa hintapiikit pois aika tehokkaasti.
Koska akuston kapasiteetti on 100/200kWh niin mites tuo yhtälö toimii että kulutusta on kuluttajan puolelta 10kWh/h ja myyntiä verkkoon 20kWh/h saman tunnin aikana tuohan syö 1/3 tai 1/6 kapasiteetista. Tuossa tulee se myyntireservi mukaan
Miksi sen PPA-hinnan pitäisi olla yhtäkkiä sentti, kun juuri äsken laskit överimmän esimerkin (1.1 eur/kWh) mukaan? Tavallinen kuluttaja ei taida olla Teran business casessa (tulovirtojen suhteen) keskiössäEhkä. Mutta PPA:n pitäisi olla silloin luokkaa 1c, jos huomioidaan verot, hvk jne. Ja siltikin jää vielä siirto maksettavaksi.
Miksi sen PPA-hinnan pitäisi olla yhtäkkiä sentti, kun juuri äsken laskit överimmän esimerkin (1.1 eur/kWh) mukaan? Tavallinen kuluttaja ei taida olla Teran business casessa (tulovirtojen suhteen) keskiössä
Taisin tänne jo kirjoittaa että saamani tiedon mukaan tuollaisella 100kWh akustolla on tällä hetkellä potentiaalia saada vuodessa 30.000-35.000€ taajuus - ja reservikaupasta.
Ei se tammikuun 2€ tunti ja vuorokauden 1€ keskihinta vuoden jaksolla oikeastaan näy.
Isolta tuntuu summa ja tuo varmaan pienenee huomattavasti kun osallistujia tulee lisää.Taisin tänne jo kirjoittaa että saamani tiedon mukaan tuollaisella 100kWh akustolla on tällä hetkellä potentiaalia saada vuodessa 30.000-35.000€ taajuus - ja reservikaupasta.
Akku-Jukka puhui, että TV:lle on tulossa 100 000 akuston osat jolloin 35000€*100000 olisi 3,5 miljardia euroa vuodessa joka taisi olla OL3 alkupeäinen hinta.
Tai toisaalta kun Suomessa kulutetaan noin 80TWh vuodessa olisi tuo noin 4 senttiä per jokainen vuoden aikana kulutettu sähkö kWh (veroton hinta) joten tuskin tuollaisia rahoja liikkuu ko. kaupassa jaettavana.
Kuluttaja on käsittääkseni nimenomaan mahdollistaja, halpa sähkö on korvausta sijoituspaikasta ja sähköliittymän "lainasta". Tulovirrat tulevat sitten ihan jostain muusta suunnastaSiksi että jos sähkö ostetaan PPA-sopimuksella, kai sen keskimäärin pitäisi päästä edes kutakuinkin noin nollille?
Vaikka kuluttaja olisi vain sivujuonne, niin laskelman oli tarkoitus osoittaa, että potentiaalisesti kallis sellainen. Muualta tulevasta rahavirrasta tämä yksi katettava kulu, mutta mahdollisesti melko suuri, eikö?
Kuluttaja on käsittääkseni nimenomaan mahdollistaja, halpa sähkö on korvausta sijoituspaikasta ja sähköliittymän "lainasta". Tulovirrat tulevat sitten ihan jostain muusta suunnasta
Niinhän nuo sannoo. Vaan kyse juurikin mistä nämä rahavirrat tulevat, ja mitä TV saa vastalahjaksi kuluttajalta, jotta voi lahjoittaa tälle ilmaista sähköä.
Jos kuukaudessa sähköä kuluu se parituhatta kWh ja ne pitää TV:n maksaa, niin se on mielestäni aika kova korvaus sijoituspaikasta. Peltoa voi vuokrata samalla hinnalla hehtaarin vuodeksi.
Tulovirrat tulevat sitten ihan jostain muusta suunnasta
Niin tekee. Esim Synergi teki premium ominaisuudet maksullisiksi, mutta nyt premium on kaikille ilmainen. Tekevät sen rahan "säätömarkkinoilta" tms toiminnasta. Kuluttajan etu.Vaan kyse juurikin mistä nämä rahavirrat tulevat,
Niin tekee. Esim Synergi teki premium ominaisuudet maksullisiksi, mutta nyt premium on kaikille ilmainen. Tekevät sen rahan "säätömarkkinoilta" tms toiminnasta. Kuluttajan etu.
Sori, täytyy seuraavaan versioon laittaa luvut parilla desimaalilla. Oliko toiveita vielä fontista?Tuossa monta viivaa, mutta vähän lukuja. Eihän tuosta saa mitään tolkkua.
Steve ei olisi ikinä tehnyt tuollaista slideä.
Sori, täytyy seuraavaan versioon laittaa luvut parilla desimaalilla. Oliko toiveita vielä fontista?
Jos nykyinenkin järjestelmäsuoja vaatii suoran yhteyden valokuidulla noihin säätökohteisiin, niin aika kaukana utopiassa on ajatus siitä, että tuollainen hajautettu akkuvarasto saataisiin täyttämään kyseisen järjestelmäsuojan vaatimukset. Siinä nimittäin todella ei taida olla hirveästi enemmän aikaa kun tuo määritetty 0,3 sekuntia kun asioita pitää alkaa tapahtua?Tässä muuten aivan mainio potentiaalinen tulovirta TV:lle, onko jo mainittu täällä:
![]()
Olkiluoto 3:n järjestelmäsuoja
www.fingrid.fi
"Näiden valittujen kohteiden osalta järjestely on voimassa 1.1.2023 - 31.12.2024."
Milloinkohan seuraava tarjouskierros?
Jos nykyinenkin järjestelmäsuoja vaatii suoran yhteyden valokuidulla noihin säätökohteisiin, niin aika kaukana utopiassa on ajatus siitä, että tuollainen hajautettu akkuvarasto saataisiin täyttämään kyseisen järjestelmäsuojan vaatimukset. Siinä nimittäin todella ei taida olla hirveästi enemmän aikaa kun tuo määritetty 0,3 sekuntia kun asioita pitää alkaa tapahtua?
Sinänsä 300 ms on ikuisuus tietoteknisesti, ei siihen valokuitua tarvita kuin historiallisista syistä. Sitäpaitsi langattomalla aina kuitua pienempi viive, muutenkin
Mutta julkisessa verkossa taitaa olla aika mahdoton homma. Se sitten siitä.
Ja jos joskus tarvittaessa ei riittävän monelle akulle ehdikään, sittenpähän vain Suomen sähkönsiirtoverkko luultavasti kupsahtaa ...Jotenkin veikkaan että sopivasti toteutettuna suurin osa akuista voisi tuon 300ms viiveen täyttää jopa ilman langatonta yhteyttä.
Voisko akussa olla omaa taitoa tai älyä että havaitsee taajuuden muutoksen, silloin oltais 10 - 20 ms kytkentä tasolla? Pitää tietysti muistaa että virhettä ei voi korjata ennen kuin se on syntynyt.Kokeilin just käytännössä julkista verkkoa
Pinging 8.8.8.8 with 32 bytes of data:
Reply from 8.8.8.8: bytes=32 time=18ms TTL=58
Reply from 8.8.8.8: bytes=32 time=20ms TTL=58
Reply from 8.8.8.8: bytes=32 time=17ms TTL=58
Reply from 8.8.8.8: bytes=32 time=17ms TTL=58
Jotenkin veikkaan että sopivasti toteutettuna suurin osa akuista voisi tuon 300ms viiveen täyttää jopa ilman langatonta yhteyttä.
Kokeilin just käytännössä julkista verkkoa
Pinging 8.8.8.8 with 32 bytes of data:
Reply from 8.8.8.8: bytes=32 time=18ms TTL=58
Reply from 8.8.8.8: bytes=32 time=20ms TTL=58
Reply from 8.8.8.8: bytes=32 time=17ms TTL=58
Reply from 8.8.8.8: bytes=32 time=17ms TTL=58
Jotenkin veikkaan että sopivasti toteutettuna suurin osa akuista voisi tuon 300ms viiveen täyttää jopa ilman langatonta yhteyttä.
Voisko akussa olla omaa taitoa tai älyä että havaitsee taajuuden muutoksen, silloin oltais 10 - 20 ms kytkentä tasolla? Pitää tietysti muistaa että virhettä ei voi korjata ennen kuin se on syntynyt.
Joo neljällä pingillä voit luotettavasti varmistaa että homma toimii kaikissa tilanteissa, ml suurhäiriön alla.
Sähköverkossa on tietty määrä pyörivää massaa (pääasiassa suurten voimalaitosten synkronigeneraattoreissa) ja lisäksi tilataan tietty määrä säätötehoa eli ylimääräistä voimalaitoskapasiteettia, jonka tehoa voidaan tarvittaessa kohottaa jonkin verran. Nuo yhdessä pystyvät kompensoimaan tuotannon äkkinäisiä tehovajeita, mutta vain tiettyyn rajaan saakka. Tuo raja on siis erityisesti suunniteltu max 1500MW generaattoreille ja speksi vaikuttaa hyvin moneen asiaan kuten myös voimajohtojen, kytkinasemien ja suurjänniteverkon muuntajien mitoitukseen ja suojausjärjestelyihin. Speksit ylittävä "vikavirta" voisi saada aikaan jonkinlaisen dominoefektin, joka saattaisi kaataa koko voimansiirtojärjestelmän, kun segmentti kerrallaan irtautuu palveluksesta jouduttaessa speksatulta toimintaalueelta pois. Lisäkuormitus voi erityisesti aiheuttaa loistehokomponenttien kasvua suhteessa paljon enemmän kuin kuorman lisääntyminen.
Niin, loistehoa syntyy tai kuluu sähkönsiirtoverkossakin ja tuonne muodostuu silloin toisiinsa kytkettyjä värähtelypiirejä. Vaikkei suoranaista resonanssia ihan syntyisikään, tuo "piiska" on varsin kuvaava nimitys.Sellainen on pahimmillaan isossa järjestelmässä kuin piiska, jonka päässä ylitetään suojauksen raja-arvot ja yhteyksiä tippuu pois kuin sieniä sateella, vaikka teho sinänsä riittäisikin.
tuo "piiska" on varsin kuvaava nimitys.