Testi nollakelillä: levari vilp vs pilp

[Sammeli77]

Muutaman päivän piteli tasaista nollakeliä. Vilpille huonot ajat. Minulla kun ei ole pollucomia tms teho/cop-mittauksia niin tein seuraavan testin:
Sammutin 2013 vuodesta käytössä olleen fujitsun levarivilpin ja annoin Niben pilpin hoitaa lämmityksen täsmälleen samalla menoveden lämpötilalla noin 20 tunnin ajan. Takkaa ei ole poltettu kolmeen viikkoon, joten sillä ei ole vaikutusta. Yöllä talon muu kulutus lämmityksen lisäksi on noin 200 w. Sähköyhtiön palvelusta tuntikohtaiset kokonaiskulutukset yöaikaan olivat pelkällä nibellä keskiarvona 1900 W. Lämmitykseen siis 1700 W (niben kompura 650 w + vastukset). Niben kompuran coppia en tiedä, mutta olisiko 2,5 - 3? Lämpöä taloon meni siis ilmaisenergia huomioiden noin 2700-3000 W. Paljon on ja lattiaan meni 29,2 asteinen vesi. Vilpin käydessä vastaava kokonaissähköteho oli 1200 W, josta vilpille noin 1000 W sisältäen myös pohjan sulanapitovastuksen 150 W. Taloon menevä lämpö on sama kuin pelkällä pilpillä ajettaessa (sama menoveden lämpö) eli 2700-3000 W.

Voisiko tuosta arvioida vilpin hyötysuhdetta? Tunnin välein sulattelee nollakelillä. Tuloilma lämpenee vesikiertopatterissa 19 asteeseen ja vie osan pilpin tai vilpin antamasta lämmöstä.

Noilla arvioilla (niben kompura-cop 2,5 tai 3) vilpin cop liikkuisi nollakelillä 2,7 ja 3 välillä. Missä meni pieleen?

 

[Pollux]

Vs: Testi nollakelillä: levari vilp vs pilp

Aika hyvin taisit arvioida vilpin hyötysuhteen

Asensin Pollucomin lauantaina Vilpin tuottoa mittaamaan levarin toisiopuolelle.
Vilpin sähkönkulutukseen on erillinen sähkömittari.
Nyt reilun neljän vuorokauden mittauksen keskiarvo cop on 3,1.
Ulkolämpötila on sahannut juuri ja juuri nollan yläpuolella.
Lattian menoveden lämpötila on ulkolämmön mukaan säätyvä (vilp säätää) mutta on ollut 29 ja 31 asteen välillä.
Sulatusväli näyttää olevan jopa alle tunnin.
Juuri nyt virtaus on 1,5m3/h ja dT 4 astetta eli noin 7kW teholla mennään.
Vilp on Mitsun 11kW invertteri.

 

[Sammeli77]

Vs: Testi nollakelillä: levari vilp vs pilp

Linjassa vaikuttaisi olevan siis tuo karkea arvio. Tästä kun pari-kolme astetta keli lämpeää niin sulatukset jäävät kokonaan pois ja hyötysuhde muutenkin nousee. Pikkupakkasilla sulatukset harvenee ja sähkönkulutuksessa näkyy vain pieni nousu vaikka lämmöntarve lisääntyy.

 

[pamppu]

Vs: Testi nollakelillä: levari vilp vs pilp

Mulla Nibe VILP päästelee vuorokausitasoisia lukuja katsottaessa (sulatukset huomioituna) juuri pienen karvan alta kolmosen copilla. Tossa ohikulkiessa kattelin että kosteus on taas ongelma, rajusti huurtuu kone ja vettä tulee sulatuksissa paljon.

 

[Sammeli77]

Vs: Testi nollakelillä: levari vilp vs pilp

Mitä teillä coppi esim 10 ja 20 pakkasella? Juuri katsoin, että tammikuun kylmimpinä päivinä (-26 --30 astetta) lämmitykseen meni sähkötehoa 3,7-4,1 kW. Silloin lämmityksessä mukana vilp ja pilp kompuroineen eli olisiko noin 3 kW yht kompuroista ja 1 kW sähkövastuksista. Lämmöntarve noilla keleillä meidän tönössä on pakosti yli 7 kW, koska jo tuloilman lämmittäminen haukkaa rajusti lämpötehoa. Voi olla enemmänkin. 10 kg sekapuuta vuorokaudessa tuonee lämpötehoa noin 1,3 kw. Nuo kun ynnäilee niin kolmenkympin pakkasella ilmaista energiaa tuli luokkaa 2 -3,4 kW (pilp+vilp). Jotain sentään, onneksi noilla päivillä ei ole merkitystä koko vuotta ajatellen

 

[pamppu]

Vs: Testi nollakelillä: levari vilp vs pilp

Vajaan kahdenkympin pakkasella kokonaiscoppi jäi alle kahden. Kympin pakkasilla pyöritään jossain 2.3:n tuntumassa, pikkupakkasilla toteutuu 2.7:n huituvilla oleva taso. -20 alittuessa coppi onkin sitten tasan 1, kun koko vilp meillä sammuu. Viimeisen kolmen vuoden aikana tuota tilannetta on riittänyt n. vuorokausi yhteensä, eli ei paljoa paina.

Näillä leveysasteilla vuotuinen scoppi näyttää asettuvan kolmosen tietämiin, tammi-helmikuun pakkaskausi ei ehdi kuitenkaan vuositasoa niin paljoa kumota. Parin kylmän kuukauden osuus kokonaisenergiasta näyttäisi olevan ehkä kolmasosa.

Selvästi on nähtävissä että jos lämpöä pitäisi nostaa esim yksilehtisten patterien tms. takia, turpiin tulisi lujasti. Lattialämmöillä päästään ihan hyvin scoppeihin ja käyttöveteenkin saadaan merkittävä osa energiaa silti.

 

[Sammeli77]

Vs: Testi nollakelillä: levari vilp vs pilp

Hyvin vaikuttaa sinulla pelaavan systeemi. Ihan tyytyväinen olen itsekin. Kovilla pakkasilla tuloilman lämmitys kun hoituisi normi-LTO:lla niin jäisi enemmän paukkuja lattiaan. Vastaavasti käyttöveden lämmitys hoituu nykyisellä systeemillä (pilpillä) hyvällä hyötysuhteella kesähelteistä parinkympin pakkasille asti. Tiedä sitten kumpi olisi kokonaisuuden kannalta parempi.

 

[Espejot]

Vs: Testi nollakelillä: levari vilp vs pilp

Hyvin vaikuttaa sinulla pelaavan systeemi. Ihan tyytyväinen olen itsekin. Kovilla pakkasilla tuloilman lämmitys kun hoituisi normi-LTO:lla niin jäisi enemmän paukkuja lattiaan. Vastaavasti käyttöveden lämmitys hoituu nykyisellä systeemillä (pilpillä) hyvällä hyötysuhteella kesähelteistä parinkympin pakkasille asti. Tiedä sitten kumpi olisi kokonaisuuden kannalta parempi.

Tuloilman esilämmitys esim maapiirillä antaisi kummatkin edut.

 

[Pollux]

Vs: Testi nollakelillä: levari vilp vs pilp

En seurannut coppia lämpötilan mukaan mutta kuukausitasolla kyllä.
Tammikuussa keskimääräinen cop oli 1,7 ja helmikuussa 2,8.
Mitsu toimii vielä -25 asteen rajalle mutta yhtenä päivänä tammikuussa joutui turvautua Jäspin varaajan vastuksiin, koska Mitsussa ei ole vastuksia
Käyttövesi ainoastaan esilämmitetään lattiaveden lämmöllä.
Laskennallinen arvio koko vuoden scopiksi on tällä hetkllä 3,2.
Nyt pollucomista ja sähkönkulutusmittarista voin vuoden päästä todeta menikö vuosiarvio metsään vai ei.

 

[Sammeli77]

Vs: Testi nollakelillä: levari vilp vs pilp

Hyvinhän sieltä polluxilla irtosi lämpöä tammikuussakin. Tuo espejotin mainitsema maapiiri kiinnostaa ja toiveissa on projekti, jonka yhteydessä tuo voisi onnistuakin. Tulee tietysti mieleen, että samalla sitä putkea voisi peitellä maahan enemmänkin. Vaikka tulevaisuutta varten. Tämän hetkisellä sähkönkulutuksella (alle 10 MWh/a) ei ole kyllä järkeä toimivaa viritystä mihinkään vaihtaa.