Tietoturva & kyberhyökkäykset

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja fraatti
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Tuli muistutus tänään näistä vanhentuneista https-certeistä, rakennusman.fi vanhenee 2026-04-26, huslab.fi tuli vaimolle tänään 2026-07-15. Ja estää siten labra-ajan tekeminen

Se mikä ärsyttää eniten on selkeä haluttomuus aspoissa ilmoittaa eteenpäin ylläpitoon, tulee aina näsäviisas vastaus että meillähän toimii tietokoneet ihan hyvin;D
Tuo huslab on oletettavasti virhe kun aikaa on runsaasti
 
Tuli muistutus tänään näistä vanhentuneista https-certeistä, rakennusman.fi vanhenee 2026-04-26, huslab.fi tuli vaimolle tänään 2026-07-15. Ja estää siten labra-ajan tekeminen

Se mikä ärsyttää eniten on selkeä haluttomuus aspoissa ilmoittaa eteenpäin ylläpitoon, tulee aina näsäviisas vastaus että meillähän toimii tietokoneet ihan hyvin;D
Tuo huslab on oletettavasti virhe kun aikaa on runsaasti

Sulla on vain tietokoneen kello väärässä.

Näsäviisaista tulee mieleen kun aikoinaan Sonera/Telia nettiliittymässä oli vikaa. Aspaan soitto ei paljoa auttanut kun siellä ei ollut tietoa asiasta. Kukaan muu ei ollut ilmoittanut häiriöistä. Seuraavana päivänä lehdessä luki, että heidän koko verkkonsa oli kaatunut sinä päivänä.
 
Tuo on vanha vitsi, time.apple.com on käytössä ja neljässä koneessa sama ilmoitus

Kokeile Windowsilla seuraavaksi. Eihän noi edes ole vanhentuneita ilmoituksenkaan mukaan. Se vanheneminen ei tule etukäteen vaan vasta just sillä sekunnilla kun aika loppuu. Selaimissa yleensä voi myös kuitata sertin virheet ja jatkaa niistä huolimatta.

Voit myös analysoida sertejä tarkemminkin käyttämällä openssl työkalua.

Koodi:
C:\Users\Ari>openssl s_client -connect huslab.fi:https
CONNECTED(00000248)
depth=1 C = CA, O = Entrust Limited, CN = Entrust OV TLS Issuing RSA CA 2
verify error:num=20:unable to get local issuer certificate
verify return:1
depth=0 C = FI, ST = Uusimaa, O = HUS-yhtym\C3\A4, CN = huslab.fi
verify return:1
---
Certificate chain
 0 s:C = FI, ST = Uusimaa, O = HUS-yhtym\C3\A4, CN = huslab.fi
   i:C = CA, O = Entrust Limited, CN = Entrust OV TLS Issuing RSA CA 2
 1 s:C = CA, O = Entrust Limited, CN = Entrust OV TLS Issuing RSA CA 2
   i:C = GB, O = Sectigo Limited, CN = Sectigo Public Server Authentication Root R46
---
 
Viimeksi muokattu:
Njoo, sehän meni hyvin. Varmaan voi taputella itseään olelle siinä kohdassa jos oman kaupan kylmäkoneet olisi lämpöisellä ja vastaavasta olisi uutisoitu hiljan Ranskasta ja vielä kyberturvallisuuskeskuskin olisi varoittanut asiasta.

Kauppojen kylmälaitteisiin kohdistuneet kyberhyökkäykset
Tilanne 2.11.2026

Yöllä 1.–2.11.2026 hyökkääjät muuttivat etänä ruokakauppojen kylmä- ja pakastelaitteiden asetuksia ainakin seitsemässä Euroopan maassa, Suomessa muutamassa pienessä K-ruokakaupassa. Kyberturvallisuuskeskuksen mukaan iskut kohdistuivat Danfossin tiettyihin malleihin, jotka oli kytketty avoimesti internetiin. Sama tekniikka oli käytössä Ranskassa lokakuussa, jolloin noin 700 kauppaa joutui kohteeksi.

Tapahtumat Suomessa
Häiriöitä havaittiin maanantain vastaisena yönä muutamassa pienemmässä K-ruokakaupassa joko automaattisesta hälytyksestä tai henkilökunnan tullessa aamulla töihin. Keskon turvallisuuspäällikön Petri Käyhkön mukaan häiriö ei ole laajamittainen, eivätkä laitteet olleet Keskon keskitetyn suojauksen piirissä. Verkon kautta tapahtunutta häiriköintiä ei ole suljettu pois, ja kaupoissa on aloitettu korjaustoimet.
  • K-market Lönkan Herkussa (Helsinki) osa kylmäkalusteista oli vikaantuneena 1–2 tuntia, ja tuoretuotteita meni jonkin verran hukkaan.
  • K-market Oliivi (Lauttasaari) kertoi kylmälaiterikosta oveen kiinnitetyssä lapussa.
  • S-ryhmä ja Lidl eivät ole havainneet vastaavaa.
Kyberturvallisuuskeskus kartoitti Ranskan iskujen jälkeen Suomesta verkkoon näkyvät vastaavat laitteet. Niitä löytyi muutamia kymmeniä, ja omistajia kehotettiin poistamaan ne julkisesta verkosta. Erityisasiantuntija Juha Tretjakovin mukaan näkyvissä on enää muutama.

Keskuksen mukaan iskut Suomessa ja muualla kohdistuivat Danfossin tiettyihin malleihin, ja avoimeen laitteeseen pääsi kohtalaisen helposti. Keskukselle on tullut yksi ilmoitus vahinkoa aiheuttaneesta tapahtumasta. Tekijää ja motiivia ei tiedetä, ja tekijän selvittäminen on poliisin asia. Kesko ei ole itse nimennyt laitevalmistajaa.

Laitteet ja hyökkäystapa
Kohteena ovat kaupan kylmälaitteiden keskusohjaimet. Niillä säädetään lämpötiloja ja sulatuksia, ja niissä on oma selainkäyttöliittymä. Ranskan tutkinnassa nimettiin Danfossin mallit AK-SM800 ja AK-SC355, joiden tuki on päättynyt (AK-SC355 vuonna 2016 ja AK-SM800 toukokuussa 2021). Ranskan CERT-FR listasi lisäksi Copelandin ja sen Dixell-merkin XWEB-valvontapalvelimet.

Hyökkääjät kirjautuivat ohjaimiin ja käynnistivät jatkuvan sulatuksen, jolloin sulatusvastukset nostivat lämpötilan 50 asteeseen tai yli. Monissa Ranskan laitteissa käyttäjätunnus oli admin ja salasana kulloinenkin päivämäärä. Danfossin mukaan 2.11. murretut laitteet käyttivät oletussalasanaa eivätkä olleet suojatussa verkossa.

Kansainvälinen tilanne
Suomen tapaukset kuuluvat samana yönä Euroopassa tehtyjen iskujen aaltoon. Danfoss vahvisti, että kohteena olivat samat mallit kuin Ranskassa lokakuussa.
  • Belgia ja Luxemburg (1.–2.11.): noin 40 Delhaizea, ainakin 15 Carrefouria ja 5 Spar-kauppaa; ruokaa hävitettiin ainakin 100 000 euron arvosta.
  • Ruotsi (1.–2.11.): rajattu määrä ICA-kauppoja ja 6 Coop-kauppaa; yhdessä kaupassa lämpötila 50 °C.
  • Hollanti (1.–2.11.): ainakin 17 yritystä, mm. lihakauppoja ja lähikauppoja; sekä Danfossin että Copelandin järjestelmiä.
  • Irlanti (1.–2.11.): 13 SuperValu-kauppaa.
  • Viro (1.–2.11.): ainakin yksi Selver-kauppa.
  • Ranska (11.–12.10.): jopa 700 kauppaa, mm. yli 300 Intermarchéa ja Nettoa, 80 Carrefouria ja 80 Coopérative U:ta; osa laitteista syttyi palamaan, vahingot kymmeniä miljoonia euroja.
Kukaan ei ole ottanut iskuja nimiinsä, eikä kiristysvaatimuksia ole tiedossa.

Miksi laitteet olivat avoimesti verkossa
Kylmäliikkeet valvovat ja säätävät laitteita etänä. Helpoin tapa on avata ohjaimen selainkäyttöliittymä suoraan internetiin, usein 4G-modeemin kautta. Laitteet ovat usein kauppiaan tai urakoitsijan vastuulla eivätkä ketjun keskitetyn tietoturvan piirissä, kuten Keskon ja ICA:n tapauksissa.

Vanhoja ohjaimia ei ole päivitetty tai niihin ei enää saa päivityksiä, ja oletustunnukset ovat jääneet voimaan. Suojauskeinot ovat tunnettuja: ohjain pois julkisesta verkosta, etäyhteys VPN:n kautta, oletussalasanojen vaihto ja tuen ulkopuolisten laitteiden uusiminen.

Lähteet
 
Njoo, sehän meni hyvin. Varmaan voi taputella itseään olelle siinä kohdassa jos oman kaupan kylmäkoneet olisi lämpöisellä ja vastaavasta olisi uutisoitu hiljan Ranskasta ja vielä kyberturvallisuuskeskuskin olisi varoittanut asiasta.
Kuinka moni kauppias ihan oikeasti edes tajusi tuosta tekniikasta yhtään mitään, miten se on avoinna mihinkin ja miten siihen pystyy murtautumaan. Eiköhän se ymmärrys lopu pelkästään siihen että osaa ylipäätään käyttää sitä kylmälaitettaan, that's it. Kyllähän tuosta uutisoinnistakin jo näkee miten esim. Keskolla homma on ollut keskusohjauksella handussa ja sinne ei ollakaan murtauduttu. Ei pienellä yksityisellä kauppiaalla ole läheskään samanlaisia resursseja käytettävissään, ei ole mitään it-osastoa joka näistä asioista huolehtisi.
 
Onkohan noihin murtauduttu pilvessä olevan palvelun kautta? Ei siis suoraan laitteeseen?
Luulisi että kaupoillakin on joku NAT tai palomuuri ettei ihan suoraan saa yhteyttä.

Mutta eipä sillä ole väliä mitä kautta tuo on onnistunut.
Tai ehkä sikäli voisi olla merkitystä että onko valmistajallakin joku vastuu jos ei ole pakottanut muuttamaan oletussalasanaa.

Jossakin mainittiin että ylläpito olisi ulkoistettu? Kolmannella osapuolella vastuu?
 
Täyttä p...kaa taas kaiken työntäminen nettiin. Sitä saa mitä tilaa.

Se vielä käy järkeen, että hälytykset tulee etänä. Mutta että ne kylmälaitteet saa +50C pyynnille etänä on älyttömyyden huippu. Voisiko vaikka olla niin että etänä voi säätää +/-5 C siitä lämmöstä, mikä paikalla on asetettu.
 
Viimeksi muokattu:
Täyttä p...kaa taas kaiken työntäminen nettiin. Sitä saa mitä tilaa.

Se vielä käy järkeen, että hälytykset tulee etänä. Mutta että ne kylmälaitteet saa +50C pyynnille etänä on älyttömyyden huippu. Voisiko vaikka olla niin että etänä voi säätää +/-5 C siitä lämmöstä, mikä paikalla on asetettu.
50 asteessa oli kyseessä sulatus. Jutun mukaan iso osa ongelmista saadaan ratkottua etänä.

Enenevissä määrin tietokonehommaa​

– Hälytysjärjestelmä lähtee käyntiin, jos joku sensoreistamme reagoi, eli kun esimerkiksi lämpötila asiakkaan kala-altaassa laskee alle tai nousee yli sille annettujen raja-arvojen. Hälytysjärjestelmä laittaa automaattisesti viestin sekä vartiointiliikkeelle että meille päivystykseen, huoltopäällikkö Niilo Mäkinen kertoo.

Hänen mukaansa arkipäivisin hälytyksestä vastaa Valkeakosken toimisto, mutta kello 16.00 – 08.00 siitä on vetovastuussa päivystäjä. Hälytyksen ilmaantuessa ei paikan päälle nykypäivänä tarvitse lähteä läheskään joka kerta. Kiitos digitalisaation, suurin osa ongelmista pystytään nykyään korjaamaan verkon kautta ohjelmistojen avulla.

– Varmasti päivystystapauksista reilusti yli puolet ovat nykyään sellaisia, joissa asiat saadaan kuntoon etäyhteydellä. Mekaaninen korjaaminen on vaihtunut koko ajan enemmän näihin tietokonetöihin ja usein asentajan tärkein työkalu siellä paikan päälläkin on tänä päivänä läppäri, Niilo kertoo.
 
Kiitos digitalisaation, suurin osa ongelmista pystytään nykyään korjaamaan verkon kautta ohjelmistojen avulla.

Ja kiitoksena vaivattomuudesta tuo "korjaaminen" ei vaadi asiakkaalta minkäänlaista vahvistusta. Kaupunkejakin paloi monesti ennen kuin opittiin estämään palojen leviäminen kokemuksen kautta. Ehkäpä jatkossa etäkorjaus alkaa vaatimaan myös kauppiaan hyväksymisen vaikka se onkin ikävää ja tyhmää. Esim. vakuutukset, jos ne nyt edes tällaisia kattavat, saattava alkaa ehdoissaa vaatimaan ettei laitteistoja voi noin vain ohjata etänä.
 
Minkähän takia kauppojen kylmälaitteiden säätö on yleensäkin netissä. Hyvin ymmärtää pelkän monitoroinnin, eli sensorit mittaavat tilannetta ja hälyttävät, jos poikkeamia. Pelkkä monitorointihan ei voi vaikuttaa lämpötilojen säätöön. Jotain hämärää näaissä uutisissa nyt on. Taitaa olla propagandaa taikka jotain muuta tuubaa.
 
Minkähän takia kauppojen kylmälaitteiden säätö on yleensäkin netissä.

Koska kaupassa ei ole mitään asiantuntemusta niiden hallinnasta. Ohjaus on annettu kaukovalvomolle, joka valvoo useita laitteistoja. Sieltä voivat muutella asetuksia samaan tapaan kuin kiinasta muuttelevat kotivilppienmme asetuksia.
 
Eikös noi pakastimet laiteta asennusvaiheessa johonkin pakkaslämpötilaan, jossa ne ovat sitten vuosikymmenet. Meillä on ainakin sillä tavalla. Kymmeniä vuosia on meidän pakastimet pörrännyt samoilla asetuksilla. Ikinä en ole niihin koskenut. Ei tulisi mieleenkään laittaa niitä jonkin pilvipalvelun kautta kännyappiin.
 
Koskakohan nämä kotitalouksien Mitsut ja Nibet kokee vastaavaa. Yksi kaunis kova pakkaspäivä huomaat lämmityskiertosi olevan pois päältä kokonaan, IV huutaa täysillä ja ILP jauhaa maksimaalisella jäähdytyksellä niitä vimosiakin lämmön rippeitä pihalle 🥶
 
Ihmettelen mitä olen lukenut keski-euroopan maiden uutisoinnista tästä aiheesta: Onko turvallisuus todellakin näin korkealla tasolla keski-euroopassa?
:prkl:

Melkoinen osa työelämästä vietin suurten kiinteistöjen lämmönjako-tiloissa, IV-konehuoneissa y.m. missä KAIKKI ohjaukset etänä valvomosta. Valvomo tiesi kaiken toiminnoista paitsi sen fyysisen osan toimivuus paikanpäällä

Mitä tapahtuu jos esim. joku pääsee sisään suuren kiinteistöhuolto-valvomopalvelimeen ja laittaa bitit sekaisin ihan kunnolla?
 
Koskakohan nämä kotitalouksien Mitsut ja Nibet kokee vastaavaa. Yksi kaunis kova pakkaspäivä huomaat lämmityskiertosi olevan pois päältä kokonaan, IV huutaa täysillä ja ILP jauhaa maksimaalisella jäähdytyksellä niitä vimosiakin lämmön rippeitä pihalle 🥶
Ei tarvitse edes kauko-ohjauksia siihen ;-=
Täällä lähistöllä on isohko "kesämökki" missä maalämpö + ilppi= Sähkökatko sekoitti pari kertaa ML-ohjauksen ja jämähti 100% lämpö päälle ja Ilppi meni Auto-tilaan jäähdyttäen +16C
Omistaja viettää suuren osan vuodesta muualla kun kotimaassa ja pankki maksoi sähkölaskut -> €
 
Ihmettelen mitä olen lukenut keski-euroopan maiden uutisoinnista tästä aiheesta: Onko turvallisuus todellakin näin korkealla tasolla keski-euroopassa?
:prkl:

Melkoinen osa työelämästä vietin suurten kiinteistöjen lämmönjako-tiloissa, IV-konehuoneissa y.m. missä KAIKKI ohjaukset etänä valvomosta. Valvomo tiesi kaiken toiminnoista paitsi sen fyysisen osan toimivuus paikanpäällä

Mitä tapahtuu jos esim. joku pääsee sisään suuren kiinteistöhuolto-valvomopalvelimeen ja laittaa bitit sekaisin ihan kunnolla?
Salasanojen hallinta on aika surkealla tolalla Suomessa, lapulle tuherettuna VAK:n viereen. Muistaaksen Suomessakin on lämmönjakohuoneissa sääädelty läpötiloja kun salasanoja ei vaihdettu. Ongelma johtuu aika pitkälti siitä että se turvallisuus ei oikein kuulu kenellekkään urakassa, jää harmaalle vyöhykkeelle. Sitten hälytyksen, ei ole mitenkään poikesselista että hälyjä ei edes kuitata vaan punainen valo vilkkuu siihen asti kun joku kiinnittää siihen huomiota.
 
Salasanojen hallinta on aika surkealla tolalla Suomessa, lapulle tuherettuna VAK:n viereen. Muistaaksen Suomessakin on lämmönjakohuoneissa sääädelty läpötiloja kun salasanoja ei vaihdettu.
Parempi sekin, että salasana on vaihdettu ja tuherrettu lapulle seinällä lukitussa erikoistilassa, kuin jättää oletussalasana (tai jokin lyhyt tai arvattavaksi helppo) käyttöön verkkoon päin. Pääsy oletussalasanalla Internetistä käsin on pahempi kuin jättää paikalliset laitetilat kokonaan lukitsematta yleisön saataville. Toki kaikenlaisten palveluiden jättäminen verkkoon päin saataville vaatii tarkkaa tietämystä ja harkintaa siitä, miten tuo voidaan turvallisesti erilaisten hyökkäysmahdollisuuksien varalta.
 
Onko sähköauto netissä,mikä nettiliittymä siinä on?
Nykyaikainen vähänkin kalliimpi auto on netissä, käyttövoimasta riippumatta. Infotaintment saattaa pyöriä vaikkapa Androidilla, ellei valmistaja sitten ole kehittänyt kokonaan omaansa. Tyypillisesti noissa on 4G- eli LTE datayhteys.
 
Onko sähköauto netissä,mikä nettiliittymä siinä on?

Jotkut kiinalaiset autot käyttävät Beidou:n nettiliittymää. Se toimii kaikkialla maailmassa.



Tämä mahdollistaa valmistajalle auton paikannuksen ja tappokatkaisijan käytön missä tahansa missä on taivas näkyvissä.
 
Nykyaikainen vähänkin kalliimpi auto on netissä, käyttövoimasta riippumatta. Infotaintment saattaa pyöriä vaikkapa Androidilla, ellei valmistaja sitten ole kehittänyt kokonaan omaansa. Tyypillisesti noissa on 4G- eli LTE datayhteys.
Tuoko ei maksa mitään, tuo yhteys ja mitä operaattoria käyttävät.
Edit. Tekoäly kertoi että liittymä on maksettu useamman vuoden ajaksi. Mun autossa on valmistajan oma järjestelmä eli korealainen.
 
Viimeksi muokattu:
Voisi olettaa, että Opelin valmistaja on maksanut nettiliittymän vuosiksi eteenpäin. On ehkä 4G. Etäohjauspalvelu (lämmitys ja lataus) on 10 vuotta ilmainen. Ei mitään hajua, mitä tapahtuu sen jälkeen. Auton kaikki ajot rekisteröityy Opelin pilveen, josta voin niitä kännykällä selailla.
 
En tiedä minkälaisia liittymäsopimuksia autonvalmistajat tekevät, mutta eivätkö esim. nuo hätäkutsunapit ja vastaavat käytä sitä samaa liittymää? Oma kottero on tosin vasta yhdeksänvuotias, mutta kyllä siinä yhteys edelleen toimii, enkä ole koskaan ajatellut että se jossain vaiheessa lakkaisi toimimasta (ellei nyt sitten joskus koko 4G-verkko lakkaa olemasta).
 
En tiedä minkälaisia liittymäsopimuksia autonvalmistajat tekevät, mutta eivätkö esim. nuo hätäkutsunapit ja vastaavat käytä sitä samaa liittymää?
Tuo menee sillä yleisellä hätäkanavalla siinä missä 112 puhelukin, johon riittää pelkkä SIM-korttikin, vaikka siinä ei olisikaan toimivaa liittymää.
 
Hätäpuhelun voi tehdä ilman simmiäkin.
Operaattoriksi voi sattua kuka hyvänsä mutta sillä tuskin on väliä kun on joka tapauksessa ilmainen puhelu. Tärkeämpää että jotain kautta saa sen hätäkeskuksen kiinni.
 
Tai sitten kuukauden, kuten Teslan 'Premium Connectivity' nykyään. Ilman sitä on vain hyvin pelkistetyt yhteydet, tai sitten voi jakaa WiFin puhelimesta.
 
Sen verran tuota Opelin etäohjausta olen testaillut, että ei ole siihen luottamista. Testailin lämmitystä etänä eräänä iltana, niin ei saanut yhteyttä Opelin systeemeihin ollenkaan. Ja manuaalisesti lämmitystä ei voi käynnistää. Siis on kyse paikallaan olevasta pikalämmityksestä. Samoin kävi latauksen kanssa. Liekö sitten netti kovassa kuormassa Stellantiksen servereihin.
Edellisessä renault Zoessa ei ollut etäohjausta sen jälkeen kum 3G lopetettiin. Mutta siinä pikalämmitys toimi bluetoothilla ja pelasi hyvin.
 
Takaisin
Ylös Bottom