Tiilikaton pesu ja pinnoitus

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Vs: Tiilikaton pesu ja pinnoitus

Mistä tuota booria saa ja millaisessa muodossa? Kai se pitäisi jotenkin saada siellä katolla pysymään, ettei olisi kovin liukoisena.

Kuparista kun luin, niin heräsi heti ajatus, sillä sitä voisin kokeilla pienimuotoisesti vaikka jo tälle syksylle, kun aineita olisi jo valmiina. Jos se ei tuo muuta katastrofia, sitten sitä voisi vaikka laajentaa ensi kesän aikaan, jos sattuisi olemaan muutama poutapäivä.

Tänä kesänä katto muutui lähes kauttaaltaan hiukan vihertäväksi. Siinä on sellainen ohuen ohut kellanvihreä niljakas huntu päällä, joten mikään sitä tuskin kurjemman näköiseksi enää saa.
 

VesA

In Memoriam
Vs: Tiilikaton pesu ja pinnoitus

Kellarinlämmittäjä sanoi:
Mistä tuota booria saa ja millaisessa muodossa? Kai se pitäisi jotenkin saada siellä katolla pysymään, ettei olisi kovin liukoisena.

Kuparista kun luin, niin heräsi heti ajatus, sillä sitä voisin kokeilla pienimuotoisesti vaikka jo tälle syksylle, kun aineita olisi jo valmiina. Jos se ei tuo muuta katastrofia, sitten sitä voisi vaikka laajentaa ensi kesän aikaan, jos sattuisi olemaan muutama poutapäivä.

Tänä kesänä katto muutui lähes kauttaaltaan hiukan vihertäväksi. Siinä on sellainen ohuen ohut kellanvihreä niljakas huntu päällä, joten mikään sitä tuskin kurjemman näköiseksi enää saa.

Ei sinne ole helppoa mitään pysyvää myrkkykerrosta rakentaa eikä kasvillisuutta kannata sinne katolle teilata, parasta on jos katto kuiva, puhdas ja liukas. Sammalkin aloittaa jostain hetken kosteana pysyvästä töhnäkohdasta ja alkaa sitten itse pysäytellä ilmasta tulevaa biomassaa. Töhnäähän sinne sataa koko ajan - siitepölyä, siemeniä ja isompia kasvinosia. Eli kunnon pesu ja ehkä tiilien pinnoitus jos pinta on jo karhentunut, sillä pärjää taas pitkään.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Vs: Tiilikaton pesu ja pinnoitus

VesA sanoi:
parasta on jos katto kuiva, puhdas ja liukas.

Kuivana se ei tänä kesänä ole montaa päivää ollut, puhtaana se ei näy pysyvän mutta liukkaaksi ja vielä kaupan päälle vihreäksi se on hyvää vauhtia tulossa ihan itsestään.

Vaikea sanoa pinnan karheudesta. On siitä ainetta selvästi hiukan lähtenyt. Alkuperäinen väri on aika tavalla haalistunut ja katto on lähinnä tumman harmaa, tai oli vielä kesällä joskus kuivina hetkinä. Vaihdetut uudet tiilet erottuvat kuin yö ja päivä.

Pinnoituksiakin jotkut kritisoivat silkaksi humpuukiksi ja pesemisessäkin on omat riskinsä ja melkoinen vaiva. Myrkkyvaihtoehtoa ei ole kovin kritisoitu ja jotkut ovat vissiin todenneet sen helpottavan pesuakin. Ukkosen johdattimen liukeneminen katolla kestää tuhat vuotta. Saman kuparimäärän ja enemmänkin saan helposti levitettyä katolle ruiskulla muutamassa tunnissa. Tai millä sen sitten levittäisikin. Seinissä ja ikkunoissa pienetkin tipat voivat olla aika tiukassa.

Pitäisi ainakin saada aikaiseksi tuon kupariliuoksen kanssa jonkinlainen kokeilu. Jos sammal vaikka jotenkin ei kuparista tykkäisi.
 

VesA

In Memoriam
Vs: Tiilikaton pesu ja pinnoitus

Kellarinlämmittäjä sanoi:
Kuivana se ei tänä kesänä ole montaa päivää ollut, puhtaana se ei näy pysyvän mutta liukkaaksi ja vielä kaupan päälle vihreäksi se on hyvää vauhtia tulossa ihan itsestään.

Vaikea sanoa pinnan karheudesta. On siitä ainetta selvästi hiukan lähtenyt. Alkuperäinen väri on aika tavalla haalistunut ja katto on lähinnä tumman harmaa, tai oli vielä kesällä joskus kuivina hetkinä. Vaihdetut uudet tiilet erottuvat kuin yö ja päivä.

Pinnoituksiakin jotkut kritisoivat silkaksi humpuukiksi ja pesemisessäkin on omat riskinsä ja melkoinen vaiva. Myrkkyvaihtoehtoa ei ole kovin kritisoitu ja jotkut ovat vissiin todenneet sen helpottavan pesuakin. Ukkosen johdattimen liukeneminen katolla kestää tuhat vuotta. Saman kuparimäärän ja enemmänkin saan helposti levitettyä katolle ruiskulla muutamassa tunnissa. Tai millä sen sitten levittäisikin. Seinissä ja ikkunoissa pienetkin tipat voivat olla aika tiukassa.

Pitäisi ainakin saada aikaiseksi tuon kupariliuoksen kanssa jonkinlainen kokeilu. Jos sammal vaikka jotenkin ei kuparista tykkäisi.

Kuparisulfaattia saanee apteekista, eiköhän se ole rikkihapon kanssa kuparista syntyvä suola, mutta eihän vesiliukoinen suola se katolla kauan pysy. Eipä kai sitäkään saisi katolle ruiskia, ainakin metallipohjaiset myrkkymaalit ovat aikalailla pannassa vaikkei niistä edes määrissä irtoile metallia ennen veneen pohjan hiomista.

Katolle tuskin tarvitsee kovin väkevää kuparisulfaattisatsia levitellä. Olen tuota omaa tiilikattoani ( n 300m2) pessyt painepesurilla, se käy lopulta aika äkkiä kun katto on vielä aika sileä, suurin riesa on pysyä märällä katolla. Eli köyttä siinä tarvitaan.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Pesu oli jälleen edessä täälläkin. Katolta irronnut sammal täytti vielä kätevästi räystäskourut.
Nyt sain sitten puhtaan katon käsitellyksi kuparilla, kun ei ole luvattu sadetta muutamaan päivään. Arviolta kilon sain kuparia liuotettua ja katolle, eli olisikko jotain 3-4 g Cu/m2. On se ainakin enemmän kuin jostakin ukkosenjohdattimesta liukenisi.

Tämmöisellä ruiskulla sain tuon kuparin kätevästi levitettyä. Itse laitoin pataan kaikki surkeimmat putken jämät helmineen päivineen. Liuoksesta tuli sakkainen ja roskainen ja se piti suodattaa ennen kuin sitä edes uskalsi kaataa tuohon ruiskuun. Noin 5 litraa eli 2 x tuollainen 1/3 tankkia riitti hyvin koko katon ruiskuttamiseen. Kokeilin ensin irrallisen tiilen pintaan ja minulle tuoli vaikutelma, että tuo kupari karbonoituu ja ei enää liukene veteen vähän ajan kuluttua.

Tiilikaton ruiskutus.jpg
 

Janos

Vakionaama
Itse syksyllä harjasin noin 1800m2 tiilikattoa sammaleista sen mitä lähti, keväällä puhalsin sen lehtipuhaltimella puhtaaksi irtoroskista ja sen jälkeen levitin katoille BioComp ExtraStrong pesuainetta. Valmista liuosta tuli noin 450l litraa minkä levitin. Nyt vaikuttanut pari kuukautta siellä ja ainakin sammaleet vaihtaneet väriä ja jäljelle jääneet sammaleet ovat alkaneet irrota ihan itsestään sateen ja tuulen vaikutuksesta.
Näyttää ihan hyvältä, katsotaan 1-2vuoden päästä tilannetta.
Katolla tosin oli 30vuoden sammaleet joten en usko että kaikki kuolee yhdellä käsittelyllä.
Katto oli kuvan mukaisessa kunnossa ja osittain paljon pahemmassakin, sammalta tuli paljon harjattua alas :D
88036FC9-4900-46A6-8852-0E75381154E9.jpeg
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Minulla ei ollut lainkaan tuollaisia pampulamaisia kasvustoja tiilten keskellä, vain tiilien päissä. Ne oli vielä aika huomaamattomasti ja näkyivät vain ylös päin katsottaessa. Silti sitä tavaraa irtosi ihmeen paljon. Tuota oli eniten pohjois ja itä puolella mutta hiukan myös etelän ja lännen puolella.

Millä tuo 450 l levitettiin? Eikö siihen pidä olla jo jokin ihan pumpulla varustettu peli. Ja miten sen litkun sai imeytymään tiiliin?

Tuo minun kupariliuos ei kattoa kastellut mutta tuli kuitenkin pisaroiden pilkkuja ehkä sentin välein. Litku ei valunut mihinkään vaan pienet pisarat imeytyivät saman tien.
 

Hempuli

Töllintunaaja
Mökillä laitoin BioComp Extra Strongia huopakatolle mekaanisen poiston jälkeen jäkälää vastaan. Ekana vuonna ei näyttänyt mikään muuttuneen, mutta tänä kesänä havahduin, jotta on tainnut vaikuttaa. Käsittelystä on joku vuosi, putkimies on tartuttanut minuun kolmen askeleen muistin.
 

Janos

Vakionaama
Minulla ei ollut lainkaan tuollaisia pampulamaisia kasvustoja tiilten keskellä, vain tiilien päissä. Ne oli vielä aika huomaamattomasti ja näkyivät vain ylös päin katsottaessa. Silti sitä tavaraa irtosi ihmeen paljon. Tuota oli eniten pohjois ja itä puolella mutta hiukan myös etelän ja lännen puolella.

Millä tuo 450 l levitettiin? Eikö siihen pidä olla jo jokin ihan pumpulla varustettu peli. Ja miten sen litkun sai imeytymään tiiliin?

Tuo minun kupariliuos ei kattoa kastellut mutta tuli kuitenkin pisaroiden pilkkuja ehkä sentin välein. Litku ei valunut mihinkään vaan pienet pisarat imeytyivät saman tien.

Helposti, kaadoin tynnyriin 20l Biocomppia ja virtausmittarin kanssa mittasin sinne 100l vettä. Tynnyrin pohjassa letku joka kiinni painepesuriin, siitä tuotto alas niin tuli sopivasti liuosta ja pesurissa kiinni 60m letku jonka vedin katoille. Siitä sitten vaan levittämään niin että koko katto kastui ja saumoihin hieman enemmän. Ei sen aineen tiileen täydy imeytyä vaan sammaleen, sammaleen täytyy olla täysin kuiva kun tuon levittää niin tappaa kasvuston. Varmaan muutaman vuoden päästä täytyytiilien saumat käsitellä uudestaan jos ihan kaikki ei kuollut
 

to13

Jäsen
Viime kesänä pinnoitin -94 vuoden Tiilikaton. Aikaisempina kesinä sammalen torjuntaa/ myrkytystä ja harjausta. Painepesuria en jaksanut katolle viritellä. Kohtuu hyvin kuivunut sammal lähti harjalla ja muovilastalla, lehtipuhallin oli hyvä pikkuroskien poistoon ennen maalausta. Laitoin isonit pinnoitteen, ensi keväänä katsotaan miten selvinnyt talvesta. Aika työlästä, ehkä se pesuri olisi voinut helpottaa hommaa...
 

VesA

In Memoriam
Nuo kellarinlämmittäjän tiilet ovat kyllä aika heikossa hapessa jo - pinta näyttää happosateen / öljylämmityksen syömältä. Kyllä niihin joku veden imeytymistä hillitsevä aine pitäisi saada - ja nuo keräävät sitä kasvualustaa pikku kolosiinsa joita jäätyessä rapautuu pikkuhiljaa lisää.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Niistä on lähtenyt melkein kaikki se värillinen pinta pois ja siksi e eivät ole enää oikein sen värisiä kuin ne ovat olleet. Märkänä likaiset olivat mustia, pesu niitä vaalensi aika paljon. On niitä vähän pienellä kauhulla tullut katseltua ja taas kesällä muutama tuli vaihdettua. Uudet on aika eri näköisiä, semmoisia värillisiä ja sileäpintaisia. Onneksi rakentajilta on jäänyt jälkeen pieni lavallinen ylimääräisiä.
 

PolyEsko

Vakionaama
Tuo BioComb toimii kyllä oikein hyvin. Tappaa sammaleet ja myös kaikenlaiset jäkälät jne, jotka lienevät pahempia kuin se sammal. Nehän ei edes lähde harjaamalla, kun ovat siinä aivan pinnassa ohuena kerroksena.

Noin 7 vuotta sitten ekan kerrat ruiskuttelin. Kesti hyvin 5 vuotta, mutta 2019 kesä-syksy-alkutalvi oli niin jumalattoman märkä, että tuli runsaasti sammalta lisää ja tämän vuuoden alkukin samaa. Sitten kesällä 2020 tuli onneksi kuivempi kausi joksikin aikaa ja puhaltelin roskat ja suurimmat sammaleet kunnon lehtipuhaltimella ja ruiskuttelin katon läpimäräksi. Etenkin tiilien alareunat/-päädyt. Ja ruskitus siten, että itse on alampana kuin kohta mitä rusikuttaa, mutten nuo päädyt eivät saa riittävästi myrkkyä.

Viikko kaksi ja tuuli toi paljon sammaleita alas. Ensi kesänä lienee puhdas.

Toinen paikka missä olen tuota Puhdas kattoa käyttänyt on hautakivet. Ei kasva sammaleet tai jäkälät. Ei ole kultaukset eikä hopeoinnitkaan kärsineet.

Olen ihan testin vuoksi muutaman täysin jäkälöityneen hautakiven käsitellyt tuolla samalla, kun omien sukulaisten. Niin ummessa olivat, ettei mitään nimen tapaistakaan näkynyt. Seuraavana kesänä nimet näkyivät oikein hyvin, Vain jäkälien "juuret" tuntuivat karheutena hiotun kiven pinnassa. Kaikki muu on itsekseen rapissut pois. Omista pahimmista ensimmäisellä kerralla poistin ikunoiden maalinpoistoon tehdyllä "lastalla" nuo juuretkin. Sen jälkeen ei ole tullut.
 

MarkkuJ

Aktiivinen jäsen
Moro

Olen joskus lukenut että kuparilanka harjatiilen kahta puolen estäisi sammaleen kasvun katolla,onko legendaa vai toimiiko ihka oikeasti,meillä siis tiilikatto_Olisi tarkoitus ensi kesänä putsauttaa 20 vuotias tiilikatto joka n. 8-9 vuotta sitten putsattiin ja pinnoitettiin jollain aineella mutta ei kestänyt montaakaan vuotta kun alkoi jälleen kasvaa sammalta.Meillä ei ole puita joista tulisi lehtiä tms. katolle mutta pohjoisen puolen lappeella on pahahko sammal ongelma,etelän puolella ei niinkään.tämä taitaa olla yleistä.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Itse arvelen, että tuo kuparilanka antaa liian vähän. Saas nähdä oliko tuosta minun kupariruiskutuksesta mitään apua. Positiivinein piirre ainakin, että loiskekivien päällä ei ole kuparia näkynyt. Jospa se vaikka imeytyi sen verran noihin tiiliin ja saostui sinne, ettei ehkä sittenkään huuhtoudu suoraan alas.
 

Siikki

Aktiivinen jäsen
Ensi keväänä tai kesänä taitaisi olla esissä tässä 9-10v talossa. Onko suosituksia Etelä-Karjalan alueelta jostain hyvästä firmasta vai ostaako vaan litkut kaupasta ja palkkaa jonkun katolle suihkuttamaan Biocompit - ei luulisi montaa tuntia vievän? Eikös nykyisin ole alan yrityksille tarkoitettua extra strong BioCombia myös saatavilla ihan normiliikkeistäkin?

Ainakin tätä firmaa oli suositeltu: https://la-kattohuolto.fi/sammaleen-poisto-katolta/ Itsellä olisi myös ainakin yksi rakennusfirma, joka näitä voisi myös tehdä muiden hommien lisäksi, en tiedä onko sitten parempi ottaa kattoalan ammattilaiset hommiin.
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
Ensi keväänä tai kesänä taitaisi olla esissä tässä 9-10v talossa. Onko suosituksia Etelä-Karjalan alueelta jostain hyvästä firmasta vai ostaako vaan litkut kaupasta ja palkkaa jonkun katolle suihkuttamaan Biocompit - ei luulisi montaa tuntia vievän? Eikös nykyisin ole alan yrityksille tarkoitettua extra strong BioCombia myös saatavilla ihan normiliikkeistäkin?

Ainakin tätä firmaa oli suositeltu: https://la-kattohuolto.fi/sammaleen-poisto-katolta/ Itsellä olisi myös ainakin yksi rakennusfirma, joka näitä voisi myös tehdä muiden hommien lisäksi, en tiedä onko sitten parempi ottaa kattoalan ammattilaiset hommiin.
Kai tuon itsekin tuonne saa laitettua jos vaan muuten pysyy katolla?

Melkoinen aparaatti tuli vastaan naamakirjassa.

 

pökö

Kaivo jäässä
Joskus työkaveri sanoi että "kivet kuuluu maahan" kun haikailin tiilikaton perään. Olen kyllä iloinen etten sitä laittanut vaan tyydyin konesaumaan, vaikka huoltoa sekin kaipaa tietysti.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Joskus työkaveri sanoi että "kivet kuuluu maahan" kun haikailin tiilikaton perään. Olen kyllä iloinen etten sitä laittanut vaan tyydyin konesaumaan, vaikka huoltoa sekin kaipaa tietysti.

Itsellä rivipeltikatto(materiaali samaa) ja huomasin tuossa joskus että kyllä sinnekin jotain ryönää (sammalta, levää) meinaa jäädä aikaa myöden. Tosin en nyt ole kyllä katsonut että paljonko sitä tarkalleen ottaen on. Tuota on kai jäänyt lähinnä pohjoisen puolelle missä katto on loivin ja jää vielä pulpetin taakse piiloon. Tarviikohan noita joskus tulevaisuudessa pestä pois vai antaa vaan olla? Mitenköhän tuo pinnoite tykkää happamasta/emäksistä? Voisi kuvitella että hapan voisi tehota tuollaiseen levään tms.. veneen pesuaine...
 

oem

Aktiivinen jäsen
Kokeilin toissakesänä ja viime kesänä betonitiilikatolle soodaa. Kuollut sammal tuntuu olevan aika sitkeetä. Kuolleen sammalen paloja vierii keväisin maahan mutta tiilien päihin ja saumoihin jää osa kuolleena odottamaan uudelleen syntymistä.
Tänä kesänä tarkoitus pesettää ja pinnottaa. Onko "Suomen Tiilikatto Pinnoituksesta" kokemuksia?
Paljonkohan maksaa uudet tiilet n.240m2?

 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Hieno keli katolla !
Nyt tuo kuparikäsittely on vaikuttanut siis 2020 syksyn, 2021, 2022 eli elokuun alussa tulee 3 vuotta täyteen.
  • Vaikutelma on siinä mielessä positiivinen, että yleisilmeenä katolla ei näy sammalta.
  • Kuparista ei näy merkkiäkään, että sinne jotain semmoista olisi ruskutettu. Ei näy myöskään loiskekivissä eikä ole koskaan näkynyt.
  • Tarkemmin katsottuna aika monien tiilien päissä on kuitenkin vihertävää, kasvavaa ja kukoistavaa sammalta. Sitä lienee jäänyt ruiskutusta edeltävästä pesusta, sillä ei noita kaikkia jaksanut tykittää pesurilla. Kupari ei ole niitä ainakaan tappanut.
  • Katolla on metsänroskaa, hiekkaa ja tiilenmuruja. Varsinaisesti halkeilleita tiiliä ei äkkiä silmään osunut mutta monista on jotain pientä kulmaa pois.
  • Joskus aikaisemman pesun jälkeen (ennen kuparin laittoa) katto vaikutti sateisena kesänä hiukan vihertävältä. Sateisia kesiä ei nyt ole ollut mutta havaintoja semmoisesta yleisestä viherkasvustosta ei myöskään ole.
Pohjoisen lappeella oli vielä lunta ja sitä ei voinut tarkastaa. Se on aina ottanut eniten sammalta ja kuparia se sai muita lappeita enemmän. Jotain vihertävää tuossa lumen rajamailla on nähtävillä.

Kuinkas selvää jälkeä ne "Biocompit" tekevät ?

Kattonäkymä kevät 2023.jpg
 

MarkkuJ

Aktiivinen jäsen
Moro

Viime syksynä meillä katot pestiin painepesurilla ja maalattiin olikohan Tikkurilan tiilikattomaalilla kerran aikaisemmin on pesty myös painepesurilla ja käsitelty en nyt muista millä sammaleenestolitkulla mutta se käsittely oli humpuukia siitä on n. 11 vuotta aikaa,niin talo on rakennettu -98.
Syksyllä hommasin Saksasta sellaista liimattavaa kuparinauhaa ja se pitäisi nyt asentaa katon pohjois lappeelle,etelälappeella ei koskaan ole ollut kasvustoa eikä meillä ole lähellä puita jotka tiputtaisi lehtiä tai neulasia katoille että ihan ilmasta kasvusto on saanut alkunsa.Etelälappeet on kummassakin rakennuksessa lähes täynnä aurinkopaneeleita ja toisella lisäksi aurinkokeräin.

Mitä muuten Kellarinlämmittäjä se kupariliuos oli jota olet ruiskuttanut katolle?
 

repomies

Hyperaktiivi
Kun laitoit paneelit, niin putsattiinko ja pinnoitettiinko kattoa sen alan alapuolella? Hiukan itseäni epäilyttää, kun sammal tykkää tarttua muutenkin tiilikattoon, että mitenhän lie käy paneelien varjostamalle alueelle. Siksi haluaisin oikeastaan aurinkopaneelikatteen koko lappeelle, joka hoitaisi myös vedet pois. Paneelien laitto huonokuntoiselle tiilikatolle ei inspiroi.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Mitä muuten Kellarinlämmittäjä se kupariliuos oli jota olet ruiskuttanut katolle?
Minä liuotin kupariromuja happoon mutta tätä saa valmiinakin, kuparisulfaattina, ja uskoisin kelpaavan aivan yhtä hyvin ellei paremminkin. Kuparisulfaatti liukenee helposti veteen. Katolle laitettaessa se ei saa huuhtoutua heti sateen mukana alas vaan sen pitäisi ensin ehtiä hajota ja jämähtää kiinni.


Tämä on pentahydraattina joten sisältää 25% kuparia mikä on syytä huomioida annostelussa jos lähtee kokeilemaan. Kauhean kallista ei ole, ~7 €/kg. Muutama kilo varmaan pitäisi sinne katolle saada ja mieluusti imeytymään siihen tiileen ennen pitkää poutasäätä.

Jos tuo toimisi, niin etuna voisi olla käsittelyn pysyvyys.
 

MarkkuJ

Aktiivinen jäsen
Moro

Kokeilemisen arvoinen konsti,mitäs jos ajatusta veisi pykälän pidemmälle eli tämä Tikkurilan tiilikattomaalihan on vesiohenteista,jos tekisi kuten mainitsit että liuottaa tätä kuparisulfaattia tai pentahydraattina joka sisältää 25% kuparia mahdollisimman pieneen määrään vettä ja sekoittaa sen sitten tiilikattomaaliin.Koevedoksen voisi tehdä vaikkapa parin metrin levyiselle alueelle katolla niin ei tule isoa vahinkoa ellei konsti toimikkaan.
 

Lampari

Jäsen
Huoltoaseman kahvipöydästä kuultua.. Onko kukaan kokeillut sammalen tuhoamiseen tiesuolaa? Kuulemma kun katolle heittelee tiesuolaa niin sammaleet tipahtelee seuraavien viikkojen aikana tehokkaasti pois
 

roots

Hyperaktiivi
Huoltoaseman kahvipöydästä kuultua.. Onko kukaan kokeillut sammalen tuhoamiseen tiesuolaa? Kuulemma kun katolle heittelee tiesuolaa niin sammaleet tipahtelee seuraavien viikkojen aikana tehokkaasti pois
Taitaa tipahdella aluskatteelle tiilineen päivineen. :cool:
 

Husky

Hyperaktiivi
Olisiko tiesuola kätevää eli halpaa sepelipihan rikkaruohojen hävittämiseen? Tuosta on tullut ongelma. Osassa on erotusmatto alla ja osassa ei mutta molemmissa ongelma.
 

vmakela

Vakionaama
Olisiko tiesuola kätevää eli halpaa sepelipihan rikkaruohojen hävittämiseen? Tuosta on tullut ongelma. Osassa on erotusmatto alla ja osassa ei mutta molemmissa ongelma.
Täällä ihan sama ongelma kun ei ole lapsia kuovittelemassa ja pelaamassa. Jokakesäinen "riesa" perkaamisen ja myrkyttämisen kanssa. Ei tahdo roundup purra koivunvesoihin, mutta ne saa onneksi helposti nypittyä.
 

haraldh

Vakionaama
Kävin ostamassa 10 litran kanisterin väkiviinaetikkaa. Maksaa 19 €. Sillä ruiskuttelin sekä rikkaruohot ja sammaleet sorakäytäviltä että terassin levät. Katsotaan miten vaikuttaa.
 

katve

Aktiivinen jäsen
Kävin ostamassa 10 litran kanisterin väkiviinaetikkaa. Maksaa 19 €. Sillä ruiskuttelin sekä rikkaruohot ja sammaleet sorakäytäviltä että terassin levät. Katsotaan miten vaikuttaa.
Emäksisiä näyttää sammaleen ja homeiden poistoaineet olevan. Odotamme kokemuksia toimiiko tuollainen hapan. Nurmikolla jos sammalta niin kalkitaan koska liian hapanta + muut syyt
 

Husky

Hyperaktiivi
Onkohan tuo väkiviinaetikka tujumpaa rikkaruohoille, kuin ruokakaupan etikka, kun jälkimmäinen näyttäisi netin mukaan maksavan 10e/10L (eli vähempi kuin tuo 19e)?
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Maatalouskaupasta voisi löytää paljon halvemmalla rehun säilöntään tarkoitettuja orgaanisia happoja. Ennen ainakin oli semmoinen perus AIV liuos 60% muurahaishappoa ja se kyrväytti kasvillisuuden heti. Nykyisin tuo taitavat olla jotain seoksia (muurahaishappo, propioonihappo) mutta jos siinä on silti noin 60% muurahaishappoa, kyllä se toimii samalla tavalla. Olisi paljon halvempaa ja laimennusvaraa säätää väkevyys. Hapotus tappaa kaikki kasvit jos on lehtiä mihin sitä voi ruiskuttaa. Menekki on sitten varmasti tähtitieteellinen verrattuna oikeisiin rikkaruohomyrkkyihin kuten glyfosaatti, jota aito Roundup on. Rounduppia ei pidä levittää liian aikaisin. Nyt on juuri paras mahdollinen aika.

Jos haluaa hävittää ruohikon rikkaruohoineen joltakin pieneltä pläntiltä istutusten tai kasvimaan tieltä sen voi tehdä myös peittämällä maan vuodeksi läpinäkymättömällä peitteellä kuten esim. "kevytpeitte". Käytävälle ei tietty sovellu.
 

Sammypiru

Vakionaama
Onkohan tuo väkiviinaetikka tujumpaa rikkaruohoille, kuin ruokakaupan etikka, kun jälkimmäinen näyttäisi netin mukaan maksavan 10e/10L (eli vähempi kuin tuo 19e)?

Päinvastoin, esim. Rikkanix rikkaruohoille näytti olevan etikkahappopitoisuudeltaan 6% ja kotimainen väkiviinaetikka on happopitoisuudeltaan 10%.

Eri valmistusmenetelmä noissa kuitenkin varmaan on, Rikkanix tms. on varmaankin laimennettu etikkahaposta kun taas väkiviinaetikka on valmistettu käymisprosessin kautta.


Tuosta 80% happoa tilaamaan ja laimentamaan. https://www.mesi.fi/tuote/etikkahappo-1-l/

Mutta muistakaa lause ”Ensin vesi, sitten happo, ettei tule sormeen rakko”
 
Viimeksi muokattu:

Antero80

Vakionaama
Itse tilasin Kiinasta 95% glyfosaattia ja siitä sitten sekoittanut veteen.

Tullikoodina taisi olla ruuvit ja mutterit, ei kukaan onneksi kysellyt perään.
 
Back
Ylös Bottom