TM Rakennusmaailma 11/11 testitulokset

[VesA]

Vs: TM Rakennusmaailma 11/11 testitulokset

. Green (Innovan) tapauksessa ulkoyksikkö ei edes TM:n mukaan huuruunnu, vaikka pakkasta riittää ja COP on 2?!?!

No juuri näin: mitä huonompi COP sitä vähemmän tehoa otetaan kennosta ja sitä lämpöisempänä kenno käy. Voi olla että Ulti huonomman COPin ansiosta jopa pääsi kastepisteen paremmalle puolelle kun TM testasi jälleen kerran aika kuivassa ilmassa.

Suomen kosteusoloissa ulkokennon lämpötilan kontrollointi on kovin tärkeää. Noissa vanhoissa Argoissani sulatusväli vakio-oloissa voi olla 30 tai 120 minuuttia riippuen siitä minkä aloitustehon ( ja samalla ulkokennon lämpötilan ) vehje arpoo sulatuksen jälkeen.

 

[Yaesu]

Vs: TM Rakennusmaailma 11/11 testitulokset

Mulle tuli TM:ä alkuviikosta ja mielenkiinnolla sen silmäilin läpi.......sitten sinnittelin tähän päivään asti ja nyt tulin lukemaan täänne testin "loppu raportin".....raporttia pukkaa jos vaikka minkalaista ja hyvä niin....ihmetyksekseni huomaan sen tiedottomuuden ja sen perusteella tuomitaan monta asia.....esim. testin kallein laite....moniko edes sattuu tuntemaan kyseisen laitteen ? ? ? Se ominaisuus mikä on tässä kalleimmassa laitteessa puuttuu kaikista muista........ja sen ominaisuuden puutteesta voin antaa oman mielipiteeni että en näe kalleinta laitetta kalleimpana vaan kaikki muut ovat niitä karvalakki varusteltuja joista puuttuu niitä mukavuustekijä ominaisuuksia jotka tekee ilpistä markkinoiden lippulaivan.......toki tähän heti hyökätään että mitäs sillä ominaisuudella tekee mut kerran ei ole kokemusta niin ei voi tietää......... Toinen seikka mikä tääällä loppu raportin puolella pistää silmään......oliko juuri yhdessä viestissä huomattu se ääni puoli.......mikä merkki oli hiljasin ? ? Näin se vaan loppu pelissä menee......mun työ kaveri meni hirveellä hopulla akku kauppaan kun eukon autosta oli akku kyykänny kun oli 32pakkaset....kaupassa oli monia muitakin.....kaverilla oli hieman kiire.....pikkasen etuili siinä....reteenä tiskille päästessä tuumas siinä että halpa ja hyvä akku mersuun....kauppias kipas takahuoneeseen ja toi kaksi akkua ja tuumas 289 euroa......kaveri siihen että en tartte kun yhen akun......myyjä vastas että pyysit hyvän ja halvan.....siinä sulle hyvä 200euroa ja toi halpa 89euroa..... ELI......pannaan se hyvä kotia taloon ja halpa talliin niin ei tuu kelleen paha mieli.....


Ei saa ottaa herneitä nenään mutta elämä voi olla halpaa tai luksusta......luksus vaan sattuu maksamaan..........ja minne sitä säästää kun ei ole vielä tullut vastaan käärinliinoja joissa olis taskut........jos omelet näppäränä miehenä ne taskut niin perikunta kuiten tyhjentää ne ennen kun ruuvää kannen kiinni.........otetaan pinet TM:n testille.....hienoa työtä tekevät......ilman testiä ei olis tätäkään keskustelua......työtäänhän hekin vaan tekevät....

 

[janti]

Vs: TM Rakennusmaailma 11/11 testitulokset

Jantilla oli aikaisemmin tässä ketjussa vertailu taulukko fd35 ja 25sx tehoista, löytyykö tietoa vastaavasti fd25 ja 18sx tehoista ja copeista?

Tähän olin laittanut jotain tietoja FD35 ja 18SX8. Tuo FD25 ei ole käynyt TM RM:n testissä.
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=15256.msg188767#msg188767

 

[felon]

Vs: TM Rakennusmaailma 11/11 testitulokset

Osatehot mittapisteet
COP 25SX8 FTXR42 FD35 tehotarve 18sx8
+7 4,1 5,5 5,3 2000W 5.33
+2 4,0 4,5 4,0 2500W 4.54
-2 3,1 4,0 3,2 3000W 3.43

Täysteho pisteet
tehot 25SX8 FTXR42 FD35 18sx8
-7 ?? ?? 5,2 kW 3.8 KW
-15 3,0 kW 3,7 kW 4,2 kW 3.1KW
-20 2,4 kW 3,3 kW 3,1 kW 2.6KW


FD 25 ei ole käynyt testissä niinkuin Janti totesi.

 

[repomies]

Vs: TM Rakennusmaailma 11/11 testitulokset

Joo joo, mutta kyllä mun punppu on kuitenkin parempi kuin teidän punppunne. Jos ei muuten, niin kilohinnaltaan. Ja jos ei kilohinnaltaan niin TMA:lta, ja jos ei TMA:lta niin luxukseltaan, ja jos ei luxukseltaan niin ainakin hajultaan. Teidän punput meinaan haisee. Plus että te ootte kaikki ihan tymiä kun teillä ei ole samaa punppua kuin mulla! MUN PUNPPU ON PARAS, TAJUATTEKO!!!

Otetaas sille.

 

[Will Green]

Vs: TM Rakennusmaailma 11/11 testitulokset

Juu Ultimatemarketin sivuilta otin MAINOS TEHOT
Ilmoittamasi lukemat poikkeavat TM lehdessä olleesta: lämmitys 3,8 (1,2-4,5) kW Jäähdytys 3,5 (1,1-4,3) kW

Katsoin väärää saraketta Midean kuvastosta (eli mulla oli 9 sarjalaisen lukemat). Nuo ovat sen 12-sarjalaisen Lunan luvut eli eipä taida laitteessa olla mitään Ulti-kustomointia muuta kuin tarra ja mallikyltti.


No vaikea olisikin uskoa että Ultin tilausmäärillä Midean kokoinen putiikki alkaa tekemään mitään kattavia kustomointeja. Ultin vuotuinen tilausmäärä kun tuskin vastaa edes yhden keskikokoisen Kiinalaisen kaupungin yhden kaupunginosan vuosimyyntiä

 

[VesA]

Vs: TM Rakennusmaailma 11/11 testitulokset

Eiköhän tehdas kahdessa päivässä tee ultin pumput.

Tuskin tarvitsee kahta päivää.. Midea on volyymeitaan aika lailla omassa luokassaan ja rahallakin mitaten oli muutama vuosi sitten alan kolmonen, vaikka tekee suuren osan kotimaisille markkinoille.

 

[SON]

Vs: TM Rakennusmaailma 11/11 testitulokset

Daikinin malli oli FTXR42E / RXR42E ja Ultimaten MSC-12HRFN1-QD2E / MOF-12HFN1-QD2E.

Daikin ja Technibel olivat nimellistehoiltaa muuta joukkoa pykälän isompia.

Daikin oli selkeästi paras, ainoastaa jäähdytystehossa Technibel ja Ultimate kirivät ohi.

Ultimatella joukon heikoin COP kaikkissa mittauspisteissä, mutta max. lämmitystehossa se oli Daikinin jälkeen kakkosena.

Sharp oli tehoiltaan heikoin, siinä oli myöskin joukosta vähiten kylmäainetta (1 kg). Toiseksi heikoin oli Hitachi, joka-20 C tasoissa Sharpin kanssa.

Hitachin 25SX8N heikko kokonaismenestys (7, kummeksutta allekirjoittanutta, koska "samaa rautaa" oleva 18SX8N oli aikaisempi TM RM testivoittaja, yhteispisteet 8,6. Muistelisin että myöskin nuo ostehojen mittapisteet olivat 9-kokoluokalla samat, olisiko näillä isommilla tuo 3500W osateho ainoana -7C erona?

25SX8N antoteho oli tässä testissä pienempi -20C (~2,5 kW) kuin aiemmin pienemmällä 18SX8N??
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=11750.msg144097#msg144097

Tällä kertaa oli laitteiden lämmitysjaksoja ja sulatuksia seurattu. Innova ei suostunut sulattamaan ollenkaan testien aikana ja kenno oli koko testin ajan huurteeton => ei tarvetta sulatukselle. Sharpilla ja Ultimatella oli saman tyyppistä -15 C ja -20 C lämpötiloissa vaikka kennossa olikin huurretta. Daikinin sulatteli -20C lämpötilassa tiheeään (23 min lämmityksen jälkeen aina 11 min sulatusta) vaikka -15 C lämmitysjaksot olivat vielä yli 2 tunnin mittaisia. Ilmankosteudesta eri mittapisteissä ei mainittu testissä ja ilmeisesti -15C ja -20C kosteus oli matala, koska kennostoissa ei havaittu huurretta.

Technibel tosiaankin lämmittää sulatusjaksojen aikana pakkasella.

Uutuutena aiempiin testeihin verrattuna oli nyt tuo -7C:n osatehomittaus 3500W antoteholla, jossa Daikin löi pöytään kovat lukemat COP 3,7, Innovalla silläkin hyvä lukema 2,7. Tätä osatehotestiä ei Energymyndigheten ole tehnyt.

TM rakennusmaailman valitsema osateho 3500 W -7C on ~550 W korkeampi kuin VTT-testien lämpökäyrä (2,95 kW) tuolla kohden. Plussa keileille valitut osatehot eivät ole missään suhteessa valittuun uuden 140 m2 omakotitalon lämmitystehon tarpeeseen. Taloussähkön lämpökuormaa ei ainakaan ole huomioitu millään tavalla noita lämmitystehopisteitä valittaessa, se huomioitiin vasta säätölaskelmissa.

Tässä alla olevassa liitteessä tämä sama asia on kraafisessa muodossa. Lukuihin en sinänsä ota kantaa vaan lähinnä tähän mittaustekniikkaan.
Vertailun ja selvyyden vuoksi mukana on 1 otos VTT:n vastaavasta tehomittauksesta josta nähdään että ilp:n antoteho mukailee melko hyvin tilan lämmitystehon tarvetta.

Tuntuu tosiaan oudolta että näitä mittaustuloksia sovelletaan artikkelissa mainittuun tyyppitaloon kun antotehoa mitataan selvästi suuremmalla tehoalueella mitä itse talo tarvitsee. Tällä on suora vaikutus laskettuihin COP arvoihin kuten ainakin VesA on aiemmin todennut.

Toinen seikka on tämä lisälämmityksen tarve. VTT selvästi sanoo raporteissaan että lisälämmitystä tarvitaan sen ja sen pisteen jälkeen. TM/RM
käyttää mittauksissaan kk ulkolämpötilan keskilämpötilaa ja se laskee harvoin alle -10 asteen. Tämä tarkoittaa sitä että tässä tyyppitalossa ei tarvittaisikaan testin mukaan lisälämpöä kun testattujen ilp:n teho riittää merkistä riippuen yksistään tuonne -10.. -13 asteen kieppeille.

Olenko tulkinnut asian oikein? Smiley211006

 

[P3trik]

Vs: TM Rakennusmaailma 11/11 testitulokset

Auttaisitteko meikäläistä vähän tulkitsemaan tuota yllä esitettyä käyrää ? Olen aiemmin kuvitellut että suurin osa lämmitystarvepäivistä ja tunneista osuu alueelle -5...+5. Yritin vielä mallintaa näitä tuloksia omassakin talossa tuon lämmitystarvekäyrän perusteella joka on validoitu vastaamaan oman talon energiankulutusta laittamalla tuon yllä olevan testin halpispumpun ja kuvaajan mitsun samaan taulukkoon.

Käsittääkseni alla olevassa kuvassa säästöpotentiaali on tuo oranssilla maalattu alue ? Jotta tästä saisi todellisen säästön tuo pinta-ala pitäisi painottaa vielä tuntikohtaisilla lämpötiloilla.

Mikähän logiikkavirhe tässä on kun tuloksien merkittävyys painottuu niin eri alueelle ?

Edit - kuvassa vaaleansininen ILP käyrä tarkoittaa kokonaiskulutusta ILP + suorasähkö sen tukena.

 

[SON]

Vs: TM Rakennusmaailma 11/11 testitulokset

Auttaisitteko meikäläistä vähän tulkitsemaan tuota yllä esitettyä käyrää ? Olen aiemmin kuvitellut että suurin osa lämmitystarvepäivistä ja tunneista osuu alueelle -5...+5. Yritin vielä mallintaa näitä tuloksia omassakin talossa tuon lämmitystarvekäyrän perusteella joka on validoitu vastaamaan oman talon energiankulutusta laittamalla tuon yllä olevan testin halpispumpun ja kuvaajan mitsun samaan taulukkoon.

Ensiksikin tuo aiemmin esittämäni krafiikka on mielestäni niin yksinkertainen ja selvä ettei se itse aiheeseen liittyen tarvitse lisäselvitystä. Oheisesta liitteestä käy tarkemmin selville miten ulkolämpötilan pysyvyys menee tunneittain. Asteikko on hieman hämärä mutta vaaka- asteikolla ovat tunnit ja 1 tarkoittaa 1.000 tuntia jne. Käyrät päättyvät oikealla 8.760 tuntiin joka on vuoden tuntimäärä. Riippuen paikkakunnasta, vuodessa tarvitsee lämmittää taloa n. 6.000 tunnin aikana ja lämmitysteho riippuu ulkolämpötilasta kuten aiemmin on esitetty. Pystyasteikolla on ulkolämpötila.

Aiheeseen liittyen, -10 asteen alittavia ulkolämpötiloja esim Helsingin Turun akselilla on n. 600 tuntia ja jos se jätetään huomioimatta, saadaan vuosi COP laskelmissa melkoinen virhe aikaan koska silloin on suurin tehon tarve ja ilp:llä huonoin COP. Toisaalta taas alle -20 asteen suoritusarvoihin ei kannata hirveesti tuijottaa kun niitä tunteja on säävyöhykkeellä 1, vuodessa enää runsas 100 eli vajaa viikko.

 

[P3trik]

Vs: TM Rakennusmaailma 11/11 testitulokset

Kiitos, ilmaisin ehkä ihmetyksen epäselvästi. Tuossa vertailussa MD35 on aivan eri käyrällä, ihan kuin siinä olisi käytetty asetuksia jotka johtavat pienempään tuottoon samoissa testiolosuhteissa kuin muut pumput ?

Mitä tulee tuntitason pysyvyyteen, yli -10C pysyvyyskäyrällä ja pienellä olettamalla että tunnit osuvat yösähkön aikaan puhutaan ehkä 50-60e vuosittaisesta lisäsäästöstä jos pumpun avulla voidaan säästää 1kwh lisää noiden 600 tunnin aikana. Tällä periaatteella voisi laskea että hyvällä pakkaspumpulla saisi olla lisähintaa noin 75-300e (riippuen käytetystä tma:sta). Eli tässä mielessä aiemmin esitetty kysymys kwh/euro on aivan perusteltu ja olisi mielenkiintoista nähdä laskettuna lämpötilan pysyvyyskäyrien perusteella.

 

[VesA]

Vs: TM Rakennusmaailma 11/11 testitulokset

Kiitos, ilmaisin ehkä ihmetyksen epäselvästi. Tuossa vertailussa MD35 on aivan eri käyrällä, ihan kuin siinä olisi käytetty asetuksia jotka johtavat pienempään tuottoon samoissa testiolosuhteissa kuin muut pumput ?

Mitä tulee tuntitason pysyvyyteen, yli -10C pysyvyyskäyrällä ja pienellä olettamalla että tunnit osuvat yösähkön aikaan puhutaan ehkä 50-60e vuosittaisesta lisäsäästöstä jos pumpun avulla voidaan säästää 1kwh lisää noiden 600 tunnin aikana. Tällä periaatteella voisi laskea että hyvällä pakkaspumpulla saisi olla hintaa noin 75-300e (riippuen käytetystä tma:sta). Eli tässä mielessä aiemmin esitetty kysymys kwh/euro on aivan perusteltu ja olisi mielenkiintoista nähdä laskettuna lämpötilan pysyvyyskäyrien perusteella.

MD35:n pienten tehojen COPista on ollut keskustelua.. tarttis kaivella esiin tältä foorumilta.

Jos tarkasti haluaa laskea niin tehontarpeen ja COPin laskenta alkaa mennä vaikeaksi, koska tehontarve seuraa sisälämmön muutoksia ja COP taas seuraa sekä tehontarpeen että ulkolämpötilan muutoksia.

Keväisillä yön pikapakkasilla COP kärsii reaaliajassa yön kylmetessä, mutta talon tehontarve integroituu pitemmälle ajalle, ja korvaavaa lämpöä tuotetaan seuraavana aamuna lämpöisemmässä säässä ja 'liian suurella' teholla suhteessa ulkolämpötilaan.

Niinpä tuntikohtainen painotus ei välttämättä ihan heittämällä paranna laskelmia. Eri laskutapojen virheitä pitäisi kai alkaa laskeskelemaan.

Silmällä katsottuna nuo kuviot näyttivät jotenkin oudoilta.. täytyy tutkia.

 

[janti]

Vs: TM Rakennusmaailma 11/11 testitulokset

Mikähän logiikkavirhe tässä on kun tuloksien merkittävyys painottuu niin eri alueelle ?

Ilmeisesti olet käyttänyt täyden tehon COPeja tms. Esim. FD35 +5 C tuotto tuon mukaan 42 kWh/vrk ja sähkön kulutus 18 kWh/vrk => COP 2,3

Todellisuudella tuollaisen 1,75 kW antoteholla ottoteho on noin 400W ja COP ~4,4. Nämä siis hetkellisiä tehoja ja COPeja. Tuolla mun ketjussa sitten tietoa pidemmistä vedoista, joissa on katkoja tai sulatuksiakin mukana.
=> 10 kWh/vrk siis FD35:lla eikä 18 kWh/vrk kuten kuvaajassa.

Kannattaisi ottaa ne COPit VTT:n testeistä, niissä on sentään sulatukset mukana. http://www.scanoffice.fi/uploads/vtt-raportit/VTT-S-08820-10.pdf

Tuosta jos otetaan -5C COP, niin se on noin 2,7 => verkosta tarvitaan noin 30 kWh/vrk eikä kuten kuvaajassa on 40 kWh.

Jotain suuntaa antavaa saa noilla TM RM +7C - -2C COPeillakin, koska ne on nyt mitattu vakio antotehoilla kaikille laitteille (vaikkakin nuo valitut tehotasot ovat turhan kovia). http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=15459.msg188788#msg188788
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=15256.msg188767#msg188767

 

[P3trik]

Vs: TM Rakennusmaailma 11/11 testitulokset

No ei kun tarkoitin tässä SONin kuvassa, että mielestäni muiden pumppujen tuottoa leikkaa -5C asteeseen saakka tyyppitaloa isomman/enemmän kuluttavan talon energiankulutus. Sen sijaan mitsun tuotto leikataan tyyppitalon mukaisesti lähes täsmälleen talon kulutuksen mukaan. Tätä ihmettelen ?

http://lampopumput.info/foorumi/index.php?action=dlattach;topic=15459.0;attach=26696

Noissa meikäläisen kuvaajissa on muistaalseni mukana se että ILP ei ainakaan tässä talossa hoida koko lämmitystä yksin, vaan siinä on mukana kaikenlaoste sähkölaitteiden tuottama hukkalämpö. Tämän lisäksi ilmanvaihdon tuloilmaa pitää lämmittää jonkin verran jotta asumismukavuus on hyvä. Näistä tulee kokonaissähkönkulutukseen jonkin verran lisää - ainakin käytännön seuranta tukee tätä käyrää.

 

[SON]

Vs: TM Rakennusmaailma 11/11 testitulokset

Jotta käsitteet eivät menisi sekaisin niin tarkennetaan tuota aiempaa vastauksen #49 krafiikkaa senverran että siinä on pyritty yhteismitallistamaan VTT:n käyttämän testitilan tarvitsema lämmitysteho ulkolämpötilan funktiona ja TM/RM käyttämän tyyppitalon tarvitsema lämmitysteho ulkolämpötilan funktiona. VTT ilmoittaa mitoittavaksi lämmitystehoksi -26 asteessa 6 kW ja samaan tulokseen pääsee tässä TM/RM testissä käyttämällä tuota Jantin linkkaamaa VTT:n testin oheista kaavaa ja TM/RM kaaviota 2 ja siitä tuota 12.100 kWh/a kulutusta josta saadaan mitoittavaksi lämmitystehoksi myös n. 6 kW jota voidaan pitää testissä olevan tyyppitalon mitoittavana tehona.

Asia pitää ymmärtää niin että VTT suorittaa mittauksen niinkuin pitääkin eli ilp:n tuottotehon on seurattava lämmitettävän tilan lämmitystarvetta. Sitävastoin TM/RM suorittaa mittauksen niin että tyyppitalon tarpeeseen nähden ilp:n ylisuuri teho nostaisi käytännössä lämmitettävän tilan eli tuon tyyppitalon lämpötilaa yli halutun ja vääristää näin vertailtavuutta ja COP laskentaa ja on jopa ristiriidassa asetetun tavoitteen kanssa.

Lainaus TM/RM selostuksesta ”Mittaukset tehtiin vakioidulla osatehoilla: +7 asteessa pumpun tehoksi säädettiin 2000 W- 2 asteessa 3000 W ja -7 asteessa 3500 W. Näin saatiin testitilanne vastaamaan paremmin todellista lämmitystarvetta korkeimmissa ulkolämpötiloissa”.

 

[P3trik]

Vs: TM Rakennusmaailma 11/11 testitulokset

Kiitos SON, vihdoinkin tällainen alkuperältään hämäläinenkin ymmärsi mitä viestissä tarkoitettiin, vaikka siinähän se luki jo alkuperäisessäkin ihan selvällä suomella ;-)

Toinen kysymys on tuo vuosisäästö/takaisinmaksuaika jossa painotetaan pysyvyyskäyrää, ei vuosicoppia. Onko kukaan laskenut että millaisista pysyvyyskäyriin perustuvista säästösummista puhutaan eri pumpuilla tämän testin perusteella. Perusajatus voisi olla esim jakaa tuo pysyvyyskäyrä prosentteina kullekin testatulle pisteelle ja laskea tämän perusteella pysyvyyskäyrällä karkeasti painotettu COP kullekin laitteelle ?

EDIT - oli pakko laskea omalle pumpulle käytettyjen mittauspisteiden perusteella vuosicop arvioimalla pysyvyystaulukosta, myös sulatusajat ovat pelkkiä arvoita - mutta antaa suuntaa vuosicopin laskentaa varten.

 

[SON]

Vs: TM Rakennusmaailma 11/11 testitulokset

Täytyy sanoa että P3trik on on oikea perisuomalainen sissi joka ei anna periksi. Hyvä. Noin pääpiirteissään kelpo suoritus ja lopputuloksena Vuosi- COP voi olla lähellä oikeaakin. Vaarana näissä "simuloinneissa" on se että haluttu tai toivottu lopputulos ohjaa näitä "mittausarvoja". Tärkeintä on kuitenkin olla itselleen rehellinen ja vilpittömin mielin liikkeellä. /a045b

 

[janti]

Vs: TM Rakennusmaailma 11/11 testitulokset

Olenko tulkinnut asian oikein? Smiley211006

Olisiko mahdollista että lisäät kuvaajaan tuon FD35 TM RM:n mittaamana, niin on mittausolosuhteet paremmin vertailukelpoisia muihin nähden.

P3trik voisi kokeilla tätä zadahin vuosi-COP -laskuria
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=9096.0

 

[SON]

Vs: TM Rakennusmaailma 11/11 testitulokset

Olisiko mahdollista että lisäät kuvaajaan tuon FD35 TM RM:n mittaamana, niin on mittausolosuhteet paremmin vertailukelpoisia muihin nähden.

Kyllä muutoin, mutta minulla ei taida olla enää sitä TM/RM jossa tuo FD35 testi on. Jos saan ne muutamat arvot niin niin mikä ettei mutta toisaalta voihan noita kuvia tehdä kuka vaan. Smiley211006

 

[janti]

Vs: TM Rakennusmaailma 11/11 testitulokset

Kyllä muutoin, mutta minulla ei taida olla enää sitä TM/RM jossa tuo FD35 testi on. Jos saan ne muutamat arvot niin niin mikä ettei mutta toisaalta voihan noita kuvia tehdä kuka vaan.

Tuossahan ne olivat http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=15459.msg188788#msg188788

Tässä vielä COPit http://www.ilmalampopumput.fi/index.php?node_id=13894
ja tehot http://kotisivukone.fi/files/avainlampo.kotisivukone.com/pumpputestipdf.pdf

 

[SON]

Vs: TM Rakennusmaailma 11/11 testitulokset

No tuossa tuo kuvatus on. Ei tuohon nyt osaa mitään sanoa edeltävien lisäksi. No sen verran kuvaan liittyen että välillä on oikein huvittanut kun muutamat tosissaan selittävät foorumilla että vielä pärjää pelkällä ilpillä vaikka ulkona on mittarissa -25 ja tuvassa lämmintä. Eli aika vaikea yhtälö uskoa kun lämmöntarve kasvaa ja samalla ilp:n tuotto heikkenee. No jos on tarpeeksi pieni maja tai tuvassa kuitenkin kylmä tai keittolevyt , telkkarit, valot ja muut sähkövermeet aina päällä niin mikä ettei... pakkasmittarikin voi heittää muutamalla asteella tai katsottu lukema "sopivasti kotiin päin" mutta silti takka ja ne puut! Smiley211007

 

[vayne]

Vs: TM Rakennusmaailma 11/11 testitulokset

..No sen verran kuvaan liittyen että välillä on oikein huvittanut kun muutamat tosissaan selittävät foorumilla että vielä pärjää pelkällä ilpillä vaikka ulkona on mittarissa -25 ja tuvassa lämmintä. Eli aika vaikea yhtälö uskoa kun lämmontarve kasvaa ja ilp:n tuotto heikkenee. No jos on tarpeeksi pieni maja niin mikä ettei... mutta ne puut. Smiley211007

No ei se niin vaikeaa ole, on eri kokoisia asuntoja ja erilailla lämmöneristettyjä, sekä myös erilaisia haluja sisälämpötilalle. Lisäksi asumisen lämpö kaikkineen nostaa lämmitykseen tulevia kilowatteja, ei kaikki lämpö tule vain pumpusta tai patterista. Yllättävän paljon itse asiassa tulee lämpöä muualta asunnosta, kun alkaa miettimään.

Omasta profiilista löytyy laitteet ja neliöt, joilla pari viime talvea on menty ilman asunnon päälämmitysjärjestelmää. Viime talvena ei ollut puitakaan, joten ei tarvi selitellä niitä muuten harvinaisia takan käyttöjä

Alakerta jää vähän vajaaksi eli tehokkaampi pumppu olis hyvä, yläkerrassa pysyy lämpötila vakiona kireämmilläkin pakkasilla. Alakertaa paikataan tästä lähtien puilla, jos pakkaset alkaa olemaan -25 tai yli, pumppujen riittävyyden testit on nyt tehty

 

[Jaamäävai?]

Vs: TM Rakennusmaailma 11/11 testitulokset

Kiinnitti huomiota tossa edellä (nimim.SON) olleessa käyrästössä viittaukset VTT:llä tehtyihin testeihin ja TM/RM testeihin, onko ne vertailukelpoisia, kun TM/RM lukemat on hetkellisiä ja VTT käyrissä on sulatusjaksot mukana? Sori, jos tää on jo tullu esille...[

 

[janti]

Vs: TM Rakennusmaailma 11/11 testitulokset

Kiinnitti huomiota tossa edellä (nimim.SON) olleessa käyrästössä viittaukset VTT:llä tehtyihin testeihin ja TM/RM testeihin, onko ne vertailukelpoisia, kun TM/RM lukemat on hetkellisiä ja VTT käyrissä on sulatusjaksot mukana? Sori, jos tää on jo tullu esille...[

Eivät valitettavasti ole vertailukelpoisia juuri noiden sulatuksien vuoksi.
Plussa asteilla +2C yläpuolella kuitenkin jotenkin vertailukelpoisia vaikka tehotasoissa onkin isoja eroja. VTT:llä oletetaa jo aluksi että 1000W tulee hukkalämpöä taloussähköstä lämmitykseen hyödyksi. TM RM ottaa tämän huomioon vasta tuossa vuositason simulointi vaiheessa.

 

[SON]

Vs: TM Rakennusmaailma 11/11 testitulokset

Kiinnitti huomiota tossa edellä (nimim.SON) olleessa käyrästössä viittaukset VTT:llä tehtyihin testeihin ja TM/RM testeihin, onko ne vertailukelpoisia, kun TM/RM lukemat on hetkellisiä ja VTT käyrissä on sulatusjaksot mukana? Sori, jos tää on jo tullu esille...[

Vastaan myös omasta puolesta. Tarkoitukseni oli tuolla krafiikalla kiinnittää ensisijaisesti huomiota kahteen seikkaan. A) mittaustehot ovat mielestäni liian korkealla tasolla osatehoalueella suhteessa TM/RM testin tyyppitalon tehontarpeeseen ja B) kuukauden keskilämpötilan käyttö laskelmissa antaa mielestäni virheellisen kuvan ilp:n suorituskyvystä ja lisälämmöntarpeesta tuossa em tyyppitalossa.

Tämän havainnollistamiseksi ei ollut oikeataan muuta uskottavaa tietolähdettä kuin käyttää tuota esillä olutta VTT FD35 raporttia josta saa selkeän kuvan siitä että ilp: n tehokäyrän on mukailtava em tyyppitalon tarvitsemaa tehoa ulkolämpötilan muuttuessa ja että ilp:n lisäksi tarvitaan ulkopuolista lisätehoa kun ilp: n tehokäyrä kääntyy laskuun tästä tyyppitalon tehokäyrästä.

Täällä kysytään vertailukelpoisuudesta. Tämäntyyppisiin mittauksiin liittyy aina suuri toleranssi. Minusta aiheellisempi kysymys voisi olla. Saadaanko näillä TM/RM mittauksilla käytäntöön soveltuva vertailukelpoinen- ja oikea tulos testattuja ilp: jä koskien ja onko testatuilla merkeillä saavutettava energian vuosisäästö oikea. Näillä kriteereillä kuitenkin moni tekee hankintapäätöksiä.

/a045b

 

[VesA]

Vs: TM Rakennusmaailma 11/11 testitulokset

Täällä kysytään vertailukelpoisuudesta. Tämäntyyppisiin mittauksiin liittyy aina suuri toleranssi. Minusta aiheellisempi kysymys voisi olla. Saadaanko näillä TM/RM mittauksilla käytäntöön soveltuva vertailukelpoinen- ja oikea tulos testattuja ilp: jä koskien ja onko testatuilla merkeillä saavutettava energian vuosisäästö oikea. Näillä kriteereillä kuitenkin moni tekee hankintapäätöksiä.

/a045b

Eiköhän vastaus ole aika selvä. Ihan sama tai itse asiassa pahempi vika on SP:n mittauksissa. Melko alkeellista ensimmäisen vuoden opiskelijalta vaadittavien taitojen puuttumista kuvastaa myös se huikea tarkkuus jolla tulokset kummassakin paikassa esitetään.

Asiasta on pitkät ketjut enimmäisen RM-testin ajalta. Silloin menetelmän takana seisoi oikein Tampereen proffa jonka ryhmässä laskelmat nyt tehnyt Virpi Leivo? on.

 

[P3trik]

Vs: TM Rakennusmaailma 11/11 testitulokset


Ääh - unohdin ostaa lehden kaupasta. Voisiko joku ystävällisesti postata seuraavat tiedot mittapisteille: +7, 0, -7, -20, -30 tai lähimmät vastaavat.

1) lämmitysteho ko lämpötilassa
2) cop ko lämpötilassa
3) sulatusjaksojen osuus tai sulatusjaksoilla korjattu cop ko lämpötilassa
4) hinta ilman asennusta

Laskisin tuon takaisinmaksuarvion omassa talossa täällä eteläsuomessa perustuen omassa aiemmassa viestissä esitettyyn malliin. Ei varmaan toimi kaikille, mutta asia kiinnostaa että näkisi paljonko lisäsäästöä rahalla saa kun maksaa enemmän.

 

[Jaamäävai?]

Vs: TM Rakennusmaailma 11/11 testitulokset

Täällä kysytään vertailukelpoisuudesta. Tämäntyyppisiin mittauksiin liittyy aina suuri toleranssi. Minusta aiheellisempi kysymys voisi olla. Saadaanko näillä TM/RM mittauksilla käytäntöön soveltuva vertailukelpoinen- ja oikea tulos testattuja ilp: jä koskien ja onko testatuilla merkeillä saavutettava energian vuosisäästö oikea. Näillä kriteereillä kuitenkin moni tekee hankintapäätöksiä.

/a045b

Ai että saadaanko TM/RM mittauksilla soveltuva ja vertailukelpoinen tulos? - - EI SAADA, sulatusjaksot on aivan pakko huomioida. (vrt esim. n.30min tai vaikka n.2.5h käyntijakso pakkasilla eri merkeillä...)
Ja onko saavutettava energian vuosisäästö oikea? - - kuka tietää, hyviä arvauksia.
TOIVOTTAVASTI EI TUOLLAISTEN RM/TM KRITEERIEN PERUSTEELLA KUKAAN TEE MINKÄÄNLAISIA PÄÄTÖKSIÄ!!!

Oman ratkaisuni (jos se nyt ketään kiinnostaa) tein suorittamalla vähennyslaskua. Lämmityskauden kuukausien kulutukset vähensin kesäajan kulutuksista, sain kuukausikohtaiset lämmityssähkön osuudet, jaoin ne vuorokauden tunneille, sijoitin ne kW-lukemat käyränä (eli lähes janana) eri laitteiden tehokäyrien päälle ja sitten tein vertailuja. Ilmatieteenlaitoksen sivuilta kuukausien keskilämpötilat.
"Huonoimmat", tai sanotaanko vaatimattomimmat suoritukset putos pois n.-12 lämpötiloissa, valintani kohdistui laitteeseen joka kattaa lämmitystarpeeni vielä -21 asteessa.
Josko tästä vielä pakkasiakin tulis niin näkis menikö aivan mettään. Vai osaako jo joku sanoo että meni...
Niin tietysti jos lukee testejä joissa laitteet on testattu vain -15 asteeseen ja sen jälkeen voi sitte laitella muita lämmityksiä päälle, niin ton edellä kuvailemani metodin saa unohtaa heti...

 

[ylonve]

Vs: TM Rakennusmaailma 11/11 testitulokset

Takaisinmaksuajat Helsingissä, sähkönhinta 10 c / kwh, energiatarve 12000 kwh. Ei sisällä asennushintaa.

Sharp 1,27 vuotta
Ultimate 1,36 vuotta
Innova 1,54 vuotta
Hitachi 2,46 vuotta
Technibel 2,49 vuotta
Daikin 2,74 vuotta

Yllättäen Ultimate ei ole enää halvin.

Jos hommaa Innovan Virosta Gree merkkisenä, niin takaisinmaksuaika 0,98 vuotta.

 

[jarski73]

Vs: TM Rakennusmaailma 11/11 testitulokset

Testissä olivat mukana:
Daikin Ururu Sarara arvosana: 8,7 hinta 2467
Technibel MPA9FIOR5IAA / GR9I5OR5IAB arvosana: 7,9 hinta 1995
Hitachi RAS-25SX8N / RAC-25SX8N arvosana: 7,8 hinta 1690
Innova H121NI / H121O arvosana: 7,7 hinta 1250
Sharp AY-ZP40KR / AE-Z40KR arvosana: 7,7 hinta 1029
Ultimate 13 Premier Inverter arvosana: 7,5 hinta 998



Millä perusteella Hitachi voitti testin?
Pisteytyksessä oli huomioitu Daikinin ja Technibelin "isompi"luokka.

Oli niin tai näin,olisi mielenkiintoista nähdä samassa testissä Mitsun FD-35,Panan HE12,Hitachi SX35,Tossun Ras13,LG ART12,Mitsu SRK35, IVT KHR12 ja Fujitsu AZY14

tämä testi olis poikaa,meidän on tehtävä pumppu foorumin oma testi kohta

 

[weltsu]

Vs: TM Rakennusmaailma 11/11 testitulokset

Morjes!

Eka postaus foorumilla

Luin ton TM:n testin ja menin pahemmin vaan näistä laitteista sekaisin..
Onko tosta SHARPista mihinkään?

Laite tulisi 62neliöiseen päätyrivari kämppään uudellamaalla.

Ja tarkotus olisi lämmittää ja viilentää ilmaa.

 

[HotZone]

Vs: TM Rakennusmaailma 11/11 testitulokset

Sellainen asia näissä testeissä aina ihmetyttää kuin puhalluksen ja melun suhde. Lämpö siirtyy laajemmalle alueelle (useihiin eri tiloihin) vain jos puhallus on aika reilua. Tällöin myös hyötysuhde on korkeampi koska sisäkenno pysyy viileämpänä mutta miten on melun laita kyseisessä tilanteessa?
Pumppujen silen moodit tms. ei kerro minun mielestä yhtään mitään siitä onko pummpu hiljainen. Silent moodissa tehon tuotto on onnetonta ja lisäksi COP romahtaa.
Jollain keinolla testeissä pitäisi pumput saada meluamaan saman verran vaikka säätämällä puhallin nopeus käsin desibelimittarin kanssa. Sen jälkeen mittaukset kertoisivat jotenkin vertailukelpoisia tietoja. Melu on kuitenkin pitkälle se mikä määrittää kovemmilla pakkasilla puhallusvoimakkuuden maksimin sitä kautta sen kuinka paljon tehoa koneesta saa levitettyä useampaan tilaan.

 

[P3trik]

Vs: TM Rakennusmaailma 11/11 testitulokset

Melu on kuitenkin pitkälle se mikä määrittää kovemmilla pakkasilla puhallusvoimakkuuden maksimin sitä kautta sen kuinka paljon tehoa koneesta saa levitettyä useampaan tilaan.

Tarkoittaisiko tuo että virtaustekniikan suunnittelulla ja kanavien muotoiluilla ei ole merkitystä puhallusmäärään ? Meikäläinen on kuvitellut että ääni syntyy siitä että suurella virtauksella yritetään ajaa liian pienestä aukosta ilmamäärää johon vielä sekoittuu puhaltimen siipien aiheuttama melu ?

Analogiana vaikkapa sukellusveneiden potkuri esimerkkinä, joskus kymmeniä vuosia sitten potkurin kohina ja rungon äänet olivat paljon voimakkaampia kuin nykyiset ja isommat laitteet.

Mieluummin mittaisin virtausmäärää tai aukon kokoa ja virtausnopeutta, kun kai isommalla virtausnopeudella saadaan ilmamassa kulkemaan pidemmälle.

 

[Maalainen]

Vs: TM Rakennusmaailma 11/11 testitulokset

Yhtä kaikki, mittauksessa voisi ottaa huomioon kaikki haitat, eikä vain suhdetta otettu sähkö vs. tuotettu lämpö. Säätää kaikki laitteet samalle melu ja ilmavirtaus tasolle ja verrata sitten otto- ja antotehoja. Toisaalta melulla ja vedolla on suurempi merkitys heille jotka ovat laitteensa asennuttaneet olohuoneeseen, muut taas ihmettelee että miksi näin ku toisella tavalla saadaan paremmat tulokset :

 

[Sebu]

Vs: TM Rakennusmaailma 11/11 testitulokset

Yhtä kaikki, mittauksessa voisi ottaa huomioon kaikki haitat, eikä vain suhdetta otettu sähkö vs. tuotettu lämpö. Säätää kaikki laitteet samalle melu ja ilmavirtaus tasolle ja verrata sitten otto- ja antotehoja. Toisaalta melulla ja vedolla on suurempi merkitys heille jotka ovat laitteensa asennuttaneet olohuoneeseen, muut taas ihmettelee että miksi näin ku toisella tavalla saadaan paremmat tulokset :

Näille voisi antaa kaksi ihan erillistä arvosanaa. Ensin tämä mielestäni oleellisempi mikä huomioisi pumpulla saavutettavat säästöt jossain standardi rakennuksessa joka vastaisi mahdollisimman hyvin todellisia olosuhteita. Sitten voisi olla toinen arvosana joka kertoisi "sivuseikkoja" eli muotoilua, mölyä, käyttömukavuutta yms. Näistä saisi sitten painottaa ihan kuinka itse haluaa.

 

[HotZone]

Vs: TM Rakennusmaailma 11/11 testitulokset

Kunhan olisi tehon tuotto ja cop mitattuna edes vaikka -15 kelillä niin, että melu on sama kaikissa koneissa.
Melun häiritsevyys on paljolti henkilökohtaista. Autovalinnoissa tuo tulee helposti esille, eritoten talvirengasvalinnoissa.
Meluarvot kuuluu asumisviihtvyyteen eikä siksi ole mitään sivuseikkoja. Kyllä se viihtyminen kotona on kuitenkin tärkeämpää kuin viimeiseen asti viritetty säästö. Mikä sitten on paras kompromissi, sen varmaan jokainen haluaisi tietää.

Se toinen asia mikä noissa ns. säästölaselmissa vähän ihmetyttää on oletus siitä, että esmes 140m2 talossa voitasiin ... vaikka 80% pinta-alasta lämmittää pumpulla. Tuo on kaukana totuudesta. Todellisuudessa arvo lienee jossain 50% kieppeillä ilman, että lämpötilaerot kasvaa epämielyttävän suuriksi tai että puhallusviima ynnä melu alkaa häiritä. Jotta Ilpeillä oikeasti saisi mielyttävän lämmityksen niitä sisäyksiköitä pitäisi olla yksi per 1-2 huonetta/tilaa. Säästö kutistuu aika pienee kun säätö tehdään viihtyvyyden perusteella. Iso yhtenäinen tupakeittiöolohuone lienee paras säästökohde ILPille.

 

[VesA]

Vs: TM Rakennusmaailma 11/11 testitulokset

Kunhan olisi tehon tuotto ja cop mitattuna edes vaikka -15 kelillä niin, että melu on sama kaikissa koneissa.
Melun häiritsevyys on paljolti henkilökohtaista. Autovalinnoissa tuo tulee helposti esille, eritoten talvirengasvalinnoissa.
Meluarvot kuuluu asumisviihtvyyteen eikä siksi ole mitään sivuseikkoja. Kyllä se viihtyminen kotona on kuitenkin tärkeämpää kuin viimeiseen asti viritetty säästö. Mikä sitten on paras kompromissi, sen varmaan jokainen haluaisi tietää.

Se toinen asia mikä noissa ns. säästölaselmissa vähän ihmetyttää on oletus siitä, että esmes 140m2 talossa voitasiin ... vaikka 80% pinta-alasta lämmittää pumpulla. Tuo on kaukana totuudesta. Todellisuudessa arvo lienee jossain 50% kieppeillä ilman, että lämpötilaerot kasvaa epämielyttävän suuriksi tai että puhallusviima ynnä melu alkaa häiritä. Jotta Ilpeillä oikeasti saisi mielyttävän lämmityksen niitä sisäyksiköitä pitäisi olla yksi per 1-2 huonetta/tilaa. Säästö kutistuu aika pienee kun säätö tehdään viihtyvyyden perusteella. Iso yhtenäinen tupakeittiöolohuone lienee paras säästökohde ILPille.

Turhaa optimismia.. mittarista luetut meluarvot eivät kerro paljonkaan melun ärsyttävyydestä, eivätkä varsinkaan siitä, mitä tapahtuu kun oravasuotimissa on hiukan pölyä. Ilmiö on tuttu vaikkapa autotesteistä.

Myös lämmitettävä ala riippuu aika rankasti tilanteesta.. ympäripuhallettavassa rintsikassa niin meluntorjunta kuin lämmönjako onnistuvat yleensä hyvin ja samaan aikaan koska sisäyksikköä ei tarvitse sijoittaa sinne missä oleskellaan. Jossain muissa huonejärjestyksissä sitten ei saa lämmitettyä puoltakaan jollei halua sijoittaa sisäyksikköä ikävään paikkaan. Tämänkin joutuu funtsimaaan itse, kyllä kauppias pumpun myy joka kämppään.

 

[P3trik]

Vs: TM Rakennusmaailma 11/11 testitulokset

Meillä suurin meluhaitta tulee kompurasta joka hakkaa jäätyneeseen pohjalevyyn kiinni jos ajaa pitkään täydellä ilmavirralla - tai muutakaan selitystä en keksinyt pakkasen paukkeelle ? Tätä tuskin testissä löydetään laboratorio-olosuhteissa.

Ilmavirran melu on hyvin pientä, sillä on enemmänkin merkitystä lämmön jakautumiseen, mutta tällaisessa ilmalämmitystalossa ilmakierto jakaa lämmön aika tasaisesti. Meikäläinen ei edes oikein ymmärrä että miksi jollain puhalluksella on merkitystä kun kompressorin virrankulutuksella näkee paljonko energian tuottamiseen käytetään ja lämmöntuotto ei paljoa vaihtele ilmanvirtauksen määrästä ?

Oliko testissä kerrottu miten on mitattu pumpun oikea ilmamäärä, onko edes testissä mitattu jollain keinolla ? Tulee äkkiä isoja eroja näihin koticoppeihin kun imuaukon keskellä virtaa 1,2m/s ja reunoilla vain 0,8m/s. Puhallusaukon virtaus on paljon isompi koska pinta-ala on pienempi joten melun määrä on aikalailla riippuvainen puhallusaukon koosta - vai ? Tästä johtuen pieni puhallusaukko tarkoittaa kapeampaa ilmavirtausta ja siten pidemmälle saakka leviävää puhallusta, joten pitkälle kantava puhallus tarkoittaa nopeampaa ja meluisampaa ilmavirtausta, vai ymmärränkö jotain väärin ?

 

[VesA]

Vs: TM Rakennusmaailma 11/11 testitulokset

Meillä suurin meluhaitta tulee kompurasta joka hakkaa jäätyneeseen pohjalevyyn kiinni jos ajaa pitkään täydellä ilmavirralla - tai muutakaan selitystä en keksinyt pakkasen paukkeelle ? Tätä tuskin testissä löydetään laboratorio-olosuhteissa.

Ilmavirran melu on hyvin pientä, sillä on enemmänkin merkitystä lämmön jakautumiseen, mutta tällaisessa ilmalämmitystalossa ilmakierto jakaa lämmön aika tasaisesti. Meikäläinen ei edes oikein ymmärrä että miksi jollain puhalluksella on merkitystä kun kompressorin virrankulutuksella näkee paljonko energian tuottamiseen käytetään ja lämmöntuotto ei paljoa vaihtele ilmanvirtauksen määrästä ?

Oliko testissä kerrottu miten on mitattu pumpun oikea ilmamäärä, onko edes testissä mitattu jollain keinolla ? Tulee äkkiä isoja eroja näihin koticoppeihin kun imuaukon keskellä virtaa 1,2m/s ja reunoilla vain 0,8m/s. Puhallusaukon virtaus on paljon isompi koska pinta-ala on pienempi joten melun määrä on aikalailla riippuvainen puhallusaukon koosta - vai ? Tästä johtuen pieni puhallusaukko tarkoittaa kapeampaa ilmavirtausta ja siten pidemmälle saakka leviävää puhallusta, joten pitkälle kantava puhallus tarkoittaa nopeampaa ja meluisampaa ilmavirtausta, vai ymmärränkö jotain väärin ?

Kompuran alle kertyy sen omat tassut puuduttavaa jäätä koska telineen gummit painuvat siitä päästä.. ulkoyksikkö pitääkin laittaa hiukan takakenoon ja kompurapääty hiukan ylemmmäs.

Sisäyksikön ääni taitaa tulla lähinnä lamellien välistä imeytyvästä ilmasta, taitaa olla melkoiset turbulenssit kun oravanpyörä vielä viuhtoo alla. Ainakaan ulostulevan ilman suuntaus ei muuta ääntä kovin radikaalisti, vaikka vääntäisi läppiä niin että jäähdytyksellä alkaa vesi tiivistyä.