TM Rakennusmaailma 11/11, Vaikeasti esitetty...kertokaa faktat kysymyksiini:

[kkh-luoma]

Tutkin testiä löydän paremmuusjärjestyksen, mutta?
KERTOKAA:
1. miksi on todella vaikea ymmärtää esitystapaa Ilmalämpöpumpulla saavutetusta säästöstä eri vyöhykkeillä (esimerkiksi Jyväskylä) En mitenkään osaa tulkita taulukkoa mikä on pumpun saavuttama hyöty neljässä eri kulutusluokassa/ vuosi?
2. Miten on oikein asettaa testiin noin eri tehoisia pumppuja 12000 / 17000 BTU?
3. Onko mielestänne totuudenmukainen lopputulos kun sisäyksikköä käytetään pienehkössä kontissa testin aikana?
4. Miten on mahdollista ilmoittaa laitteen ottotehon noin pieneksi, n. 1 kw lähes kaikilla merkeillä? Oman kokemukseni mukaan 12 sarjan pumppujen ottotehot 0,15- 2,3 Kw:iin
Vastatkaa pliis ???

 

[VesA]

Vs: TM Rakennusmaailma 11/11, Vaikeasti esitetty...kertokaa faktat kysymyksiini:

Tutkin testiä löydän paremmuusjärjestyksen, mutta?
KERTOKAA:
1. miksi on todella vaikea ymmärtää esitystapaa Ilmalämpöpumpulla saavutetusta säästöstä eri vyöhykkeillä (esimerkiksi Jyväskylä) En mitenkään osaa tulkita taulukkoa mikä on pumpun saavuttama hyöty neljässä eri kulutusluokassa/ vuosi?
2. Miten on oikein asettaa testiin noin eri tehoisia pumppuja 12000 / 17000 BTU?
3. Onko mielestänne totuudenmukainen lopputulos kun sisäyksikköä käytetään pienehkössä kontissa testin aikana?
4. Miten on mahdollista ilmoittaa laitteen ottotehon noin pieneksi, n. 1 kw lähes kaikilla merkeillä? Oman kokemukseni mukaan 12 sarjan pumppujen ottotehot 0,15- 2,3 Kw:iin
Vastatkaa pliis ???

1: jotain lämpötilajakaumaa ja muutamassa pisteessä mitattuja COPpeja käyttäen on laskettu kWh-lukema joka vastaa kai ulkoa pumpattua energiaa: Daikin pumppaa Sodankylän oloissa runsaat 10000kWh, Helsingissä 9kWh. Menetelmä ei todellakaan ole kovin tarkka.
2: No mikä nyt on oikein.. tuossa on edes se hyvä puoli että pumpun todellisen koon merkitys näkyy siinä kuinka 17-sarjalainen pääsee juhlimaan osatehoCopeilla.
3: Kyllä sen siellä saa mitattua, suurempi virhe on pieni 80% kosteus nollan ympärillä, nyt paremmin sulatuksensa hoitavat laitteet eivät pääse loistamaan, vaan tyhmempikin softa antaa hyviä COPpeja.
4: lienee nimellisottoteho +7 virallisessa pisteessä.. miksi.. sitä pitää kysyä lehdeltä.

 

[kkh-luoma]

Vs: TM Rakennusmaailma 11/11, Vaikeasti esitetty...kertokaa faktat kysymyksiini:

Se kohta minua edelleen ihmetyttää. Kuinka voi olla mahdolista että Pumppu tuottaa esimerkiksi Sodankylässä, vaikkapa 15000 kwh/v kohdalla yli 11000 Kwh...silloinhan hyötysuhde olisi ennenkuulumaton ja mahdottomuus. Mikäli näin olisi, tarvittaisiin suoraa sähköä vain 4000 Kwh. Taivuttakaa tämä nyt "rautalangasta" että ymmärtäisin sen todellisen säästön. :-[

 

[VesA]

Vs: TM Rakennusmaailma 11/11, Vaikeasti esitetty...kertokaa faktat kysymyksiini:

Se kohta minua edelleen ihmetyttää. Kuinka voi olla mahdolista että Pumppu tuottaa esimerkiksi Sodankylässä, vaikkapa 15000 kwh/v kohdalla yli 11000 Kwh...silloinhan hyötysuhde olisi ennenkuulumaton ja mahdottomuus. Mikäli näin olisi, tarvittaisiin suoraa sähköä vain 4000 Kwh. Taivuttakaa tämä nyt "rautalangasta" että ymmärtäisin sen todellisen säästön. :-[

No eihän se olekaan mahdollista, nämä ovat vain arvovaltaisia laskelmia. Esmes kuvassa 7 säästetään 70% lämmitysenergiasta, eli tarvitaan 30% vanhasta. Siitä tulee yli 3,3:n vuosiCOP.

 

[kkh-luoma]

Vs: TM Rakennusmaailma 11/11, Vaikeasti esitetty...kertokaa faktat kysymyksiini:

Minua pelottaa nämä kauhian suuret tilasto-tutkimukset. Minun kokemukseni n. 5000 pumpun asennuksen ja kulutusseurannan kanssa on osoittanut sen, että ilmalämpöpumpulla päästään ainoastaan yhtenäisessä max n. 80 M2 huoneessa noin 45 % säästöön vuositasolla suoraan sähkölämmitykseen verrattuna. Nuo COP arvot ovat tietenkin mahdollisia pienessä kontissa, mutta en uskaltaisi luvata 140 neliön taloon missä on monia huoneita COP arvoksi edes 2 COP:tä vuositasolla.

 

[VesA]

Vs: TM Rakennusmaailma 11/11, Vaikeasti esitetty...kertokaa faktat kysymyksiini:

Minua pelottaa nämä kauhian suuret tilasto-tutkimukset. Minun kokemukseni n. 5000 pumpun asennuksen ja kulutusseurannan kanssa on osoittanut sen, että ilmalämpöpumpulla päästään ainoastaan yhtenäisessä max n. 80 M2 huoneessa noin 45 % säästöön vuositasolla suoraan sähkölämmitykseen verrattuna. Nuo COP arvot ovat tietenkin mahdollisia pienessä kontissa, mutta en uskaltaisi luvata 140 neliön taloon missä on monia huoneita COP arvoksi edes 2 COP:tä vuositasolla.

Itse pääsin COP-arvoon 2,4 kevyemmin kuormatulla pumpulla, toisella olisi tullut sitten huonompi. Kyllä VTT:n sykli on parempi. Nuohan mittaavat parhaat mahdolliset huippuarvot niin että aloittavat sähkölämmitetystä tilasta, pudottavat apuvastuksia kunnes pumpusta tulee loput ja laskevat niillä arvoilla äkkiä COPin. Eise kontti estä olemasta fiksumpi, mutta näin pumppujen mittaus on nopeaa ja halpaa.

Omista mittauksista näkee, kuinka rajusti eri numerot todellisuussa vaihtelevat, saa sieltä tuollaisiakin lukemia.

 

[ekis]

Vs: TM Rakennusmaailma 11/11, Vaikeasti esitetty...kertokaa faktat kysymyksiini:

Minua pelottaa nämä kauhian suuret tilasto-tutkimukset. Minun kokemukseni n. 5000 pumpun asennuksen ja kulutusseurannan kanssa on osoittanut sen, että ilmalämpöpumpulla päästään ainoastaan yhtenäisessä max n. 80 M2 huoneessa noin 45 % säästöön vuositasolla suoraan sähkölämmitykseen verrattuna. Nuo COP arvot ovat tietenkin mahdollisia pienessä kontissa, mutta en uskaltaisi luvata 140 neliön taloon missä on monia huoneita COP arvoksi edes 2 COP:tä vuositasolla.

Testin COPiin pääsee oikeanlaisella käytöllä. Vähän sama asia kuin autojen kulutuslukemat eivät kaikki niihinkään pääse, mutta ei se mahdottomuus ole.
PS. täällä mitun FD25 pumpulla pääsee tänä vuonna reilusti yli COP 3:n ja autot kuluttaa pari desiä alle ilmoitetun keskikulutuksen.

 

[felon]

Vs: TM Rakennusmaailma 11/11, Vaikeasti esitetty...kertokaa faktat kysymyksiini:

Talo, sisäyksikön sijoituspaikka ja käyttäjä vaikuttavat oleellisimmin asiaan. Toisissa paikoissa on vain ymmärrettävä ,että sisäyksiköitä/pumppuja tarvitaan 2 tai 3 mikäli meinataan saada hyvä ja tasainen lämpötila lämmitys/jäähdytys ilman elämisen häirintää ja epämääräisiä kompromissejä ilmalämpöpumpulla. Yhdellä jättipumpulla ei vaan homma toimi ilman asumisvihtyvyyden laskua vaan mielummin 2 pienempää energiatehokasta pumppua antaa aina tasaisemman ja paremman lopputuloksen. Itsellä on tästä syystä kotona 2 pumppua ja kolmas tallissa.

 

[VesA]

Vs: TM Rakennusmaailma 11/11, Vaikeasti esitetty...kertokaa faktat kysymyksiini:

Talo, sisäyksikön sijoituspaikka ja käyttäjä vaikuttavat oleellisimmin asiaan. Toisissa paikoissa on vain ymmärrettävä ,että sisäyksiköitä/pumppuja tarvitaan 2 tai 3 mikäli meinataan saada hyvä ja tasainen lämpötila lämmitys/jäähdytys ilman elämisen häirintää ja epämääräisiä kompromissejä ilmalämpöpumpulla. Yhdellä jättipumpulla ei vaan homma toimi ilman asumisvihtyvyyden laskua vaan mielummin 2 pienempää energiatehokasta pumppua antaa aina tasaisemman ja paremman lopputuloksen. Itsellä on tästä syystä kotona 2 pumppua ja kolmas tallissa.

Joo.. eniten kyllä vaikuttaa pumpun raudan mitoitus suhteessa lämmitystarpeeseen, kuten Daikinin tuloksesta näkee. Täysillä painavan raudan COP on pakkasessa huono, siihen ei käyttäjä voi enää mitenkään vaikuttaa. Eli COPin kannalta paras valinta on riittävä määrä 'softalla kuristamalla' tehtyjä pienempiä pumppuja, joissa rautaa ei ole vielä pienennetty. Esmes jos 7-sarjassa on suora höyrystin ja 9-12 malleissa kulman yli kiertävä 9-sarjan vehje on todennäköisest paras ostos.

TM:m testissä COPpia parantaa hiukan myös se, että kontin ilmaa hämmennetään jollain isolla tuulettimella ja sisäyksikkö saa imeä noin huonelämpöistä ilmaa. Kotiasennuksissa katonrajassa on usein hiukan lämpöisempää ja pumppujen säätimissä on sitä varten jopa pieni korjaus, vehje arvelee esmes että 22 asteinen ilmuilma vastaa 20-asteista huonetta.