TM Rakennusmaailman 8/2008 testituloksia

[janti]

Sorruin ostamaan lehden, tälläkin kertaa.

Kuva poistettu TM Rakennusmaailman pyynnöstä. Alla kuitenkin linkki kuvaan. /janti
http://www.rakennusmaailma.fi/s/f/editor/images/ilp-iso.jpg

Mittaukset tehtiin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Vakolan pakkashallissa, johon sijoitettiin 23 m3 tilavuuksinen mittauskontti. Mittaukset toteutti MTT. Sisäyksiköt olivat siis kontissa sisällä ja ulkoyksiköt kontin ulkopuolella. Kolme laitetta oli mittauksessa kerrallaan. Kontin sisällä pidettiin lämmittimin ja jäähdyttimin lämpötila +20 C kaikkien mittauksien ajan. Laitteet saatii 50% osateholle lämmittämällä konttia sen verran että ILPin antama lämpöteho oli 50% vastaavan lämpötilan huipputehosta.

Tässä tietoa mittaustiloista:
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/palveluttuotteet/mittausjatestaus/lisatietoa/kylma_ja_olosuhdekokeet.pdf

Mittaustuloksien perusteella tehtiin laskelmat ja kuvaajat TTY:ssä. Säästöpotenttiaalilaskelmissa oletettiin että laitteet käyvät 50% osateholla -7 C saakka ja tämän jälkeen laitteet käyvät täydellä teholla.

Vertailussa olivat seuraavat ILPit:
• Gree Artful 12
• IVT Nordic Inverter 12 GR-N
• Mitsubishi Electric Kirigamine+ MSZ-FD35VAH
• Panasonic Flagship HE12GKE
• Technibel Techno GRF128R51
• Toshiba RAS-13S-ND

http://www.rakennusmaailma.fi/artikkelit/ilmalampopumput-tayttavat-lupauksen

"Kutsuimme MTT:n kylmälaboratorioon kuusi uutta ja suhteellisen tehokasta ilmalämpöpumppua vertailuun, jossa selvitimme niiden taloudellisuutta ja suorituskykyä."

"Arvosanataulukkoa voi tarkastella ja käyttää omien tarpeiden mukaan muuttamalla painoarvoja tai jättämällä jonkin ominaisuuden kokonaan huomiotta. Tällöin pistemäärät ja paremmuusjärjestyskin saattavat muuttua."

Arvoteltiin ja painotettiin seuraavia asioita yleisarvosanaa laskettaessa:

• 30% COP (energiatehokkuus lämmityksellä) 50% teholla +7 C
• 20% COP 100% teholla keskimäärin lämpötilavälillä -20C - +7 C mitattuna
• 20% Lämmitysteho (20%)
• 10% EER (energiatehokkuus jäähdytyksellä)
• 10% Jäähdytysteho
• 10% Melu

Tulokset olivat siis:

• **** 8,4 IVT, Mitsubishi ja Toshiba
• *** 8,0 Panasonic
• ** 7,3 Gree
• - 6,5 Technibel

korjasin valokola -> valkola -Samppa
korjasin valkola -> vakola /janti

 

[Samppa]

Vs: TM Rakennusmaailman 8/2008 testituloksia

Pyritään pitämään keskustelu tässä ketjussa asialinjalla. Testaustapaan, tuloksiinkin yms. saa ottaa kantaa, mutta merkkien myyjien ja käyttäjienkin välinen juupas-eipäs keskustelu tänne:
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=5201.0

 

[janti]

Vs: TM Rakennusmaailman 8/2008 testituloksia

Kommentteja testistä

Parempaan suuntaan mennään, ihan hyvä että testi tuli tehtyä. Tulipahan todistettua SULPUlle ja MOTIVAlle että ILPeillä säästää myös alle -10 C lämpötiloissa. Kaikki laitteet säästivät vielä -20 C.

Se ihmetyttää miksi ei testeissä käytetä Euroventin hyväksymää testauspaikkaa ja standardin mukaisia mittausmenetelmiä (EN 14511 ja melu EN-ISO 3741). Missään ei ollut mainittu että olisi mitattu jonkun standardin mukaan. Esim. lämpötehon mittaus tehtiin standardin vastaisesti epäsuorasti, koska se oli helpompaa ja nopeampaa. Nyt testituloksia ei voi verata Ruotsissa tehtyihin testeihin.
http://www.eurovent-certification.com/redirection.php?lg=en&rub=07&srub=01

COP ei pidä sisällään sulatusjaksoja. Sulatuksista ei ollut tekstissä mitään mainintaa. Sulatuksia ei huomioitu laskelmia tehdessä mitenkään.

Laitteiden antotehojen eroja lämmityksellä ei myöskään laskelmissa huomioitu, vaan säästöt laskettiin suoraan COP perusteella olettaen että 50% teholla ollaan -7 asteeseen saakka ja sitten 100% teholla. Erot lämmitystehoissa esim. -7 asteessa on niin suuret että parhaimmat ovat lähes kaksi kertaa huonoimpia tehokkaampia. => Jos siis asunto tarvitsisi tehoa sen verran kuin tuo huonoimmat laitteet tuottavat 100% teholla, niin vastaavasti parhaimmat tuottaisivat tämä 50% teholla => Parhaimmilla myös COP olisi näin 50% mukainen kun huonommilla se on 100% tehon mukainen. -7 asteen alapuolella olisi pitänyt huomioida laitteiden antoteho paremmin.

Virtausmittauksia ei tehty ollenkaan. Virtausmittaukset olisvat olleet mielestäni hyvä tehdä että olisi nähty kuinka paljon kukin puhaltaa luvattuun nähden. Tämä olisi kertonut paljon laitteen lämmönlevitysominaisuuksiin.

Melumittaukset eivät kerro koko totuutta, koska ne tehtii kontissa eikä meluttomassa tilassa. Nyt mitatut arvothan ovat huomattavasti kovempia kuin mikään laitevamistajista minimi puhallusnopeudella lupaa. ILPin sisäyksikön sijoittelu kontissa (keskellä seinää/kulmassa) vaikuttaa paljon mittaustulokseen. Ilmeisesti mittaustehtiin kontin keskeltä ja laittee olivat rivissä seinällä (kontin pituus 5 m ja leveys 2,3)

Testissä testaattiin kuvien perusteella ensin siis Toshiba, Technibel ja Gree. Tämän jälkeen testiin menivät Panasonic, Mitsubishi ja IVT.
(Toshiban ulkoyksikkö sijoitetu kuvassa korkeammalle ~1,8 m maasta kuin muut olivat ~80 cm maasta)

Kake-lämpötilamittaus väitettiin virheellisesti olevan Toshibassa "My Comfort". :-\

 

[Teemu Vaasa]

Vs: TM Rakennusmaailman 8/2008 testituloksia

Testin lyhyt kommentointi:
Kaikissa mittauspisteissä, Helsinki, Jyväskylä, Sodankylä,(kaikissa neljällä eri sähkönkulutuksella) suurin säästö saavutettiin Toshiballa.
Lämmitysominaisuuksissa Toshiba oli paras, kuten myös jäähdytyksen energiatehokkuudessa. Alhainen jäähdytyksen maksimiteho tiputti kokonaisarvosanan Mitsubishin ja
IVT:n kanssa tasoihin.
Käynnin tasaisuus oli parasta Toshiballa ja IVT:llä, selvästi huonointa Mitsubishillä.
Kolmen kärkilaitteen osalta erot olivat kaiken kaikkiaan melko pieniä, mutta toki kiistattomia.
Yllättävintä monelle oli ehkä Mitsubishin paljastuminen keskivertoa äänekkäämmäksi. Laitettahan on mainostettu jatkuvasti "markkinoiden hiljaisimpana".
Myös edullisen Gree:n laitteen osoittautuminen erittäin hiljaiseksi oli ainakin itselleni yllätys.

 

[Teemu Vaasa]

Vs: TM Rakennusmaailman 8/2008 testituloksia

Tuohon Jantin ansiokkaaseen testin analysointiin yksi kommentti: vaikka melumittauksia ei tehtykään täysin standardien mukaisesti, on tämä tulos kuitenkin huomattavasti luotettavampi kuin tiettyjen merkkien omiin mittauksiin perustuva "super hiljainen" mainonta.

 

[jule-]

Vs: TM Rakennusmaailman 8/2008 testituloksia

Niin noiden paikkakunta kohtaisia säästöjä ei siis testattu , vaan laskettiin. Samalla tavalla siis kuin Energimyndighetenin testeissä.
Olisi kiva tietää kuinka paljon myyntipuheista on saatu kokemuksesta ja kuinka paljon ihan pelkällä laskennalla. Kyllähän sekin varmaan on lähellä totuutta melko pitkälle.

 

[zadah]

Vs: TM Rakennusmaailman 8/2008 testituloksia

Laitteiden antotehojen eroja lämmityksellä ei myöskään laskelmissa huomioitu, vaan säästöt laskettiin suoraan COP perusteella olettaen että 50% teholla ollaan -7 asteeseen saakka ja sitten 100% teholla. Erot lämmitystehoissa esim. -7 asteessa on niin suuret että parhaimmat ovat lähes kaksi kertaa huonoimpia tehokkaampia. => Jos siis asunto tarvitsisi tehoa sen verran kuin tuo huonoimmat laitteet tuottavat 100% teholla, niin vastaavasti parhaimmat tuottaisivat tämä 50% teholla => Parhaimmilla myös COP olisi näin 50% mukainen kun huonommilla se on 100% tehon mukainen. -7 asteen alapuolella olisi pitänyt huomioida laitteiden antoteho paremmin.

Siis onko säästöpotentiaali laskettu COPpien mukaan, ei ilmaisien lämpötehon mukaan ja vieläpä ilman sultauksia?

Ei hyvänen aika, mikä testi

 

[janti]

Vs: TM Rakennusmaailman 8/2008 testituloksia

Tehomittaukset ovat kyllä aika kohdallaan Toshiban ja Mitsun kohdalla jos tuloksia verrataa Ruotsin puollela tehtyihin testeihin, mutta 50% osateho COPeissa (+2 C ja +7 C) on aika paljon eroja.

Panasonic antoi tässä testissä paremmin tehoja kuin Ruotsin testeissä. IVT:llä oli paljon heittoa Ruotsissa saatuihin tuloksiin.  :-\
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=2617.0

Puhallusnopeuden asetuksesta ei testissä kerrottu. Oliko se autolla vaiko jollain muulla.

Myöskään hallin ilmankosteustietoja mittauspisteissä ei annettu.

 

[janti]

Vs: TM Rakennusmaailman 8/2008 testituloksia

Siis onko säästöpotentiaali laskettu COPpien mukaan, ei ilmaisien lämpötehon mukaan ja vieläpä ilman sultauksia?

Juuri näin tuo teksti antaa olettaa. :-[

 

[Teemu Vaasa]

Vs: TM Rakennusmaailman 8/2008 testituloksia

Tottakai säästöpotentiaali on laskettu ilmaisen lämpötehon mukaan. Testi on tehty todella laadukkaasti kun vertaa TM:n vuoden 2006 Rovaniemen ammattikoululaisilla teetettyyn tuherrukseen.

 

[jule-]

Vs: TM Rakennusmaailman 8/2008 testituloksia

Sulatuksista puheen ollen , MHI (lähellä ME:tä?) sulattaa melko tarkkaan 50 minuutin välein. IVT sulattaa taas milloin sattuu. Välillä tiheään , välillä todella "harvoin" , mutta pitkään , jolloin lämpötila ehtii laskea huoneistossa paljon. Testin kestosta riippuen voi tulla suuriakin eroja. Mutta jos sulatteluita ei huomioida , niin ei sekään ole hyvä. :

 

[janti]

Vs: TM Rakennusmaailman 8/2008 testituloksia

Tottakai säästöpotentiaali on laskettu ilmaisen lämpötehon mukaan.

Mistä tämä tekstissä selviää?

Tässä eri laitteiden ilmaislämpötehoja eri lämpötiloissa Energimyndighetenin testituloksista poimittuna
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?action=dlattach;topic=2617.0;attach=8956

 

[Nobody]

Vs: TM Rakennusmaailman 8/2008 testituloksia

En ole testiä lukenut enkä lehteä ostanut, ehkä pitäisi. Vuosien saatossa olen monta eri laitetta (virvelinkeloista,digiboxiin ja moottorikelkkaan) ostanut jotka ovat TM:n testin voittaneet ja tästä olen oppinut sen etten anna mitään arvoa TM:n testeille.
Pikemminkin vältän ostamasta laitteen joka on voittanut TM:n testin. Esim. moottorikelkat piti olla aivan vakioita mutta jo kuvista selvisi
että kelkat olivat täysin eri alustoilla kuin vakiot eli trimmattu testia varten. Testaajat ei asiaa turhaan selvittäneet. Mitä lie kikkoja nytkin testiin luovutettuihin pumppuihin on tehty. Itselläni ei ole pumppua joka tuohon testiin osallistui joten ei herneitä siitä.

 

[KylmäCenter]

Vs: TM Rakennusmaailman 8/2008 testituloksia

Äänitasojen mittauksessa on testissä varmaankin mennyt muutakin vikaan, kuin tuo tila, jossa laitteet mitattiin. Onko otettu huomioon sitä, että Mitsubishi Electric MSZ-FD35VA sisäyksikkö puhaltelee maksimissaan 750m3/h kun taas esimerkiksi testin hiljaisimpiin kuuluvalla Toshiballa puhalluksen tilavuusvirta on vain 630m3/h. Hurjat erot maksimi ilmamäärissä näidenkin laitteiden välillä on (120m3/h), jos tuo Toshiban ilmamäärä on oikea.

 

[janti]

Vs: TM Rakennusmaailman 8/2008 testituloksia

Äänitasojen mittauksessa on testissä varmaankin mennyt muutakin vikaan, kuin tuo tila, jossa laitteet mitattiin. Onko otettu huomioon sitä, että Mitsubishi Electric MSZ-FD35VA sisäyksikkö puhaltelee maksimissaan 750m3/h kun taas esimerkiksi testin hiljaisimpiin kuuluvalla Toshiballa puhalluksen tilavuusvirta on vain 630m3/h. Hurjat erot maksimi ilmamäärissä näidenkin laitteiden välillä on (120m3/h), jos tuo Toshiban ilmamäärä on oikea.

Itse asiassa standardin EN-ISO 3741 mukaan meluja mitattaessa ei virtausmääriä tarvitse huomioida.

Tietenkin melut eri puhallusnopeuksilla ja niitä vastaavat mitattut todelliset virtausmäärät olisivat kertoneet paljon enemmän kuin pelkät melut min ja max puhalluksella. Nyt ei tiedä kuinka paljon ilmaa liikahtaa min puhalluksella tai max puhalluksella.

 

[janti]

Vs: TM Rakennusmaailman 8/2008 testituloksia

Tässä laitteille mitattuja antotehotietoja tuolta toisesta ketjusta poimittuna.

Kuva poistettu TM Rakennusmaailman pyynnöstä. /janti

 

[Rikhart]

Vs: TM Rakennusmaailman 8/2008 testituloksia

Voiskos tän testin kiteyttää niin että noin neljä kärkipumppua on kaikki hiton hyviä ja kannattavia ostoksia kunhan mitoittaa pumput oikein kiinteistön lämmöntarpeeseen, eli pistää useampia tai järeämpiä pumppuja sen mukaan kun tehontarve kasvaa.

Ja että noi kiinanihmeet ovat sitten huonoja ostoksia ellei nyt ihan ilmaseks ala saamaan.

 

[Teemu Vaasa]

Vs: TM Rakennusmaailman 8/2008 testituloksia

Rikhart on oikeilla linjoilla.
Panasonicilta on tosin erittäin huomioitavaa se, että testissä oli vähän myyty HE-malli. Kuitenkin Panasonic mainostaa lähes yksinomaan huomattavasti heikkolaatuisempia tekeleitään.
Mitsulta, Toshibalta ja IVT:ltä oli testissä suosittu malli.

 

[tet]

Vs: TM Rakennusmaailman 8/2008 testituloksia

Voiskos tän testin kiteyttää niin että noin neljä kärkipumppua on kaikki hiton hyviä ja kannattavia ostoksia kunhan mitoittaa pumput oikein kiinteistön lämmöntarpeeseen, eli pistää useampia tai järeämpiä pumppuja sen mukaan kun tehontarve kasvaa.

Ja että noi kiinanihmeet ovat sitten huonoja ostoksia ellei nyt ihan ilmaseks ala saamaan.

Ei ehkä voi aivan näin kiteyttää.

Jos oletetaan että testi tällä kertaa kertoi "totuuden" (mitä itse lievästi epäilen) niin täytyy vielä laskeskella mitä mikin laite maksaa eli paljonko on laitteiden takaisinmaksuaika. Laskeskelin huvikseni Toshiban ja Green takaisinmaksuaikoja kahdella paikkakunnalla (Helsinki ja Sodankylä) kahdella eri vuosikulutuksella. Lisäsin molempien hintoihin 300 euroa asennuksesta (kotitalousvähennys huomioiden, siis 300 jäisi maksettavaa). Laitteet ovat tuolla laskelmalla pienemmällä kulutuksella (testin toiseksi pienin kulutustaso) aivan samalla viivalla takaisinmaksuaikojen suhteen. Suuremmalla kulutuksella (testin suurin kulutustaso) Gree taas pesee Toshiban niukasti takaisinmaksuajoissa.

Kun takaisinmaksuajat ovat luokkaa 1,5 - 2,5 vuotta, niin lienee oletettavissa että Gree pysyy kasassa tuon ajan. Eli ei tarvitse ottaa huomioon laitteiden mahdollisesti eripituista käyttöikää. Toki jos tuon laskisi oikein kunnolla, niin pitäisi laskea esim. 30:n vuoden jaksolle ja arvioida kuinka monta kertaa laitteet joutuu uusimaan tuona aikana.

 

[janti]

Vs: TM Rakennusmaailman 8/2008 testituloksia

TM RM 08/2008 lämmitysenergian säästöpotentiaalilaskelmat on tehty ilmastovyöhykeittäin:

• I Helsinki-Vantaa, vuoden keskilämpötila +4,2 C
• III (ja II) Jyväskylä-Luonetjärvi, vuoden keskilämpötila +2,7 C
• IV Sodankylä, vuoden keskilämpötila -0,9

Liitteenä kuukausikeskiarvosäätietoja tarkastelupaikkakunnista.

Vastaavat säästöpotentiaalit Energimyndigheten on laskenut seuraaville ilmastovyöhykkeille:

• Malmö, vuoden keskilämpötila +8,2 C
• Borås, vuoden keskilämpötila +6,1 C
• Luleå, vuoden keskilämpötila +1,3

Keskilämpötiloja Ruotsin vertailukaupungeissa:
http://en.wikipedia.org/wiki/Malm%C3%B6
http://www.boras.se/miljokontoret/miljoovervakning/vader.4.11d329d108e1ae545e80004416.html
http://en.wikipedia.org/wiki/Lule%C3%A5

Elikä Borås ja Helsinki-Vantaa pitäisi olla säästöpotentiaaliltaan melko samoissa kun verrataan testejä Ruotsissa ja nyt Suomessa. Samalla tavalla Luleå ja Jyväskylä pitäisi olla lähellä toisiaan.

 

[vayne]

Vs: TM Rakennusmaailman 8/2008 testituloksia

Ihan sivuhuomautuksena vaan, näisssä kiinanihmeissä kannattaa muistaa pikaliitosmallit takaisinmaksuajoissa

Tulee melko edukkaaksi, vaikka laitteet ei niin hifejä olekkaan. Itsellä tuo oli valinnan syy ja ehjänä on pysyny kolmatta vuotta (kop kop). Kahdella ilpillä kertyy meinaan eriaikaan asennettuna melko paljon hintaa asennukselle, varsinkin kun rakennusaikana ei saa kotitalousvähennystä.

 

[janti]

Vs: TM Rakennusmaailman 8/2008 testituloksia

Elikä Borås ja Helsinki-Vantaa pitäisi olla säästöpotentiaaliltaan melko samoissa kun verrataan testejä Ruotsissa ja nyt Suomessa. Samalla tavalla Luleå ja Jyväskylä pitäisi olla lähellä toisiaan.

Tässäpä kommentteja noihin säästöpotentiaalilaskelmiin.

Testitulokset (säästöpotentiaalit) ovat hyvin yhteneväisiä Ruotsi-Suomi akselilla Borås ja Helsinki-Vantaa välillä kun lämmitysenergiankulutus on 10900 kWh/11000 kWh.

Heittoja tuloksissa on kun vertaillaan esim. Luleå 15400 kWh ja vastaavasti Sodankylä 15300 kWh. Sodankylässä säästöpotentiaali olisi IVT:llä, Panasonicilla ja Toshiballa ~1000kWh isompi kuin Luleåssa.
=> Tuskimpa näin on todellisuudessa kun katsoo talven ulkolämpötiloja Lueåssa vs. Sodankylä. Sodankylässä on useita asteita kylmempää talvella kuin Luleåssa => COP on huonompi eikä säästökään voi olla sama kuin etelämpänä vastaavalla kulutuksella.

Jos vertaillaan Luleå 15400 kWh ja Jyväskylässä vastaavaa (puoltaväliä kulutuksista 16700 kWh ja 14000 kWh). Jyväskylässä olisi ~1800 kWh isompi säästöpotentiaali kuin Luleåssa vastaavalla kulutuksella.
=> Talven keskilämpötiloissa ei Jyväskylän ja Luleån välillä ole kovinkaan paljon eroa. => Säästöpotentiaalit pitäisi olla lähes samoja.

Miten saadaan Mamölle 16600 kWh ja Jyväskylä 16700 kWh samat säästöpotentiaalit, eli noin 11100-11300 kWh? Ilmastothan ovat täysin erillaiset. :

HUOM! em. testituloksien säästöpotentiaalien erot voivat johtua todellisuudessa siitä että Ruotsissa säästölaskenta loppuu ilmeisesti ulkolämpötilaan -15 C, kun taas Tampereella TTY:llä tehdyissä laskelmissa sitä jatkettiin ilmeisesti -20C saakka. Tämä on nyt vain oma arveluni näiden heittojen syiksi.

 

[levanki73]

Vs: TM Rakennusmaailman 8/2008 testituloksia

Testaus on mielestäni tehty aivan oikein - riittävällä tarkkuudella.
Asia, joka näyttää unohtuneen jutusta - ja ihme ja kumma myös Ralf Lindbergiltä - on se, että ilpin sisäyksikkö on periaatteessa pistemäinen lämmitin. Tehdyissä säästölaskelmissa näyttää kuvitellun, että ilpin tuottama lämmitysteho jakautuu rakennuksen joka soppeen. No, näinhän ei kuitenkaan ole, vaan arvelen, että jokaisessa talossa on niitä "suoralla sähköllä" lämmitettäviä asuintiloja ja pesu- yms. laatoitettujen tilojen lattialämmityksiä.
Jutun taulukon 1 mukaan ns. normitalon tarvitsema lämmitysenergia on 10,2 MWh/a, josta ilpin avulla säästetään 6,8 MWh/a. Tässä on vain "unohtunut" edellä mainitut ilpin ulottumattomissa olevat tilat.
Luulenpa, että mainitun taulukon mukaisessa tapauksessa todellinen säästö jäänee tuonne 3,5...4,5 MWh/a tasolle - melkeinpä valmistajasta riippumatta.
Jos laite maksaa asennettuna tuollaiset 2000...2500 euroa ja 9 c/kWh sähkön hinnoilla vuositason säästön ollessa 300...400 euroa, tulisi laitteen toimia suurinpiirtein 5 vuotta, jonka jälkeen sitä todellista säästöä alkaisi syntyä. Tietysti edellyttäen, että aparaatti käy ja kukkuu...
Yleisemminkin. Puhuttaessa "säästöistä" tulee ilpin niinkuin muidenkin lämmityslaitteiden enrgiankulutuksia ja -säästöjä tarkastella ns. normaalivuonna, joka esim. pääkaupunkiseudulla tarkoittaa Ilmatieteen laitoksen määrittelemää ns. normaalivuoden (1971-2000)lämmitystarvelukua.

 

[Expert]

Vs: TM Rakennusmaailman 8/2008 testituloksia

Tässä laitteille mitattuja antotehotietoja tuolta toisesta ketjusta poimittuna.

Kuva poistettu TM Rakennusmaailman pyynnöstä. /janti

Kts. osikkoon kuuluva kuva. Tässäkö on jantin käsitys koko testistä? Entäs muut tärkeämmät tiedot?

Tällä tiedolla ei ole kovinkaan paljon tekemistä mitä säästöä sinä saat. Tehojahan saa olla mutta niiden todellinen tarveajanjakso on aika lyhyt. Parenmpi on jos ilppi toimii optimaalisesti pienimillä osatehoalueella siis esim. ulkolämpötilan ollessa +15 asteesta/-15 asteeseen. Tämä lämpötila-alue kattaa aikakin 70-90 % lämmityskaudestamme, tietenkin paikasta riippuen. Jos lämpötila menisikin joinakin päivinä vaikka -20:seen niin esim. IVT ja "Toshi" antavat Cop kertoimen yli 2 silloinkin. Tällaisilla ilpeillä todella tehdää "puhdasta rahaa" todellisuudessa eikä kaikkitietävien teoriikkojen oletuksilla.

 

[Tilator]

Vs: TM Rakennusmaailman 8/2008 testituloksia

Tällaisilla ilpeillä todella tehdää "puhdasta rahaa".

Älä ny viitti kusettaa. Ensimmäiset 5 vuotta on pelkkää tappiota vaikka kaikki menisi ilman ongelmia ja jos rahalle laskee vähänkään korkoa, ei tuo 5 vuottakaan riitä.

Jos ottaa vielä huomioon sen tosiseikan, että viiden vuoden kuluttua 80% näistä härveleistä on jo romuna kaatopaikalla, niin tappion määrä on sanoin kuvaamaton kaikilla 'tossuilla' ja 'mitsuilla' mitä vaan maa päällään kantaa.

Ellei laite ole tuottanut hintaansa kahden vuoden käytöllä, ei se tee sitä koskaan.

 

[Teemu Vaasa]

Vs: TM Rakennusmaailman 8/2008 testituloksia

Voi voi Tilator. Mites ne kaikki kolme vuotta ja sitä vanhemmat laitteet? Nekö eivät enää säästä. Lisäksi olisi hyvä huomioida se, että moni erittäin hyvinkin toimeentuleva hankkii ilpin. Ei rahan-, vaan energiansäästösyistä. Tietyille tahoille tosin nergiansäästöllä ei ole muuta merkitystä kuin oman lompsan paksuneminen. Siinäkin tapauksessa laatuilpin hankinta kannattaa.
En ymmärrä alkuunkaan metodia: "sain tämän niin halvalla että voin heittää kaatikselle laitteen kolmen vuoden välein".

 

[Hemmo]

Vs: TM Rakennusmaailman 8/2008 testituloksia

Niipä niin.
Tuosta testien "jumalallisuudesta" on myös maininta TM/rm nettisivulla:
-Lainaus-
"Kaikki vertailussa olleet ilmalämpöpumput täyttävät toki tehtävänsä ja synnyttävät käytettäessä säästöä lämmityskuluissa.
Jos arvostelussa on saavutettu useampi sama yleisarvosana ne ovat aakkosjärjestyksessä.

Arvosanataulukkoa voi tarkastella ja käyttää omien tarpeiden mukaan muuttamalla painoarvoja
tai jättämällä jonkin ominaisuuden kokonaan huomiotta. Tällöin pistemäärät ja paremmuusjärjestyskin saattavat muuttua.

Vertailumme rohkaisevien tulosten perusteella kannustamme kaikkia, joille ilmalämpöpumppu soveltuu,
tekemään päätöksen pikimmiten. Ilmalämpöpumppu kannattaa hankkia nyt viivyttelemättä,
muuten ei pääse mukaan säästämään lämmitysenergiaa."
-Lainaus loppu-
Testi kannattaa ehdottomasti lukea.
Harkitetessaan eri vaihtoehtoja, toimia jo testinkin tekijöiden viittaamien ohjeen mukaan
ja unohtaa ns. myyntimiesten "parasta vain meidän merkissä" puheet.

 

[Tilator]

Vs: TM Rakennusmaailman 8/2008 testituloksia

Voi voi Tilator. Mites ne kaikki kolme vuotta ja sitä vanhemmat laitteet? Nekö eivät enää säästä.

Yksikään kolme vuotta vanha ei ole vielä hintaansa säästänyt. Tämä on fakta.

Toinen fakta on, että osa noistakin romutetaan ennen, kuin ovat euroakaan säästäneet.

Tässä eivät voivottelut auta yhtään ;-)

 

[hitsi]

Vs: TM Rakennusmaailman 8/2008 testituloksia

:kukahan testin sponsoroi,ajattelin vaan kun tietääkseni sanyon pumppujakin aikas paljon asennettu ja asennetaan edelleen mutta eipä ollu testissä

 

[mikapetteri]

Vs: TM Rakennusmaailman 8/2008 testituloksia

Voi voi Tilator. Mites ne kaikki kolme vuotta ja sitä vanhemmat laitteet? Nekö eivät enää säästä.

Yksikään kolme vuotta vanha ei ole vielä hintaansa säästänyt. Tämä on fakta.

Toinen fakta on, että osa noistakin romutetaan ennen, kuin ovat euroakaan säästäneet.

Tässä eivät voivottelut auta yhtään ;-)

Tää pnkin mielenkiintoinen juttu..Mitäs porukoiden ilpit sit on yleensä kestänyt? Kyl mä odotan ainakin kuuden vuoden ikää, mieluiten kymmentä ilman probleemia. Sit taas katotaan.Lupaahan se Lämpöpluskin jo 6 vuotta. Luulisi niiden nyt vähänkauemmin kestävän, vai hä?

 

[VesA]

Vs: TM Rakennusmaailman 8/2008 testituloksia

Tää pnkin mielenkiintoinen juttu..Mitäs porukoiden ilpit sit on yleensä kestänyt? Kyl mä odotan ainakin kuuden vuoden ikää, mieluiten kymmentä ilman probleemia. Sit taas katotaan.Lupaahan se Lämpöpluskin jo 6 vuotta. Luulisi niiden nyt vähänkauemmin kestävän, vai hä?

Ruotsalaisten tutikimusten mukaan ILPpien laatu ja kestoikä ovat jyrkässä huononemiskierteessä. Tarttis etsiä linkki...

 

[janti]

Vs: TM Rakennusmaailman 8/2008 testituloksia

Tää pnkin mielenkiintoinen juttu..Mitäs porukoiden ilpit sit on yleensä kestänyt? Kyl mä odotan ainakin kuuden vuoden ikää, mieluiten kymmentä ilman probleemia. Sit taas katotaan.Lupaahan se Lämpöpluskin jo 6 vuotta. Luulisi niiden nyt vähänkauemmin kestävän, vai hä?

Ruotsalaisten tutikimusten mukaan ILPpien laatu ja kestoikä ovat jyrkässä huononemiskierteessä. Tarttis etsiä linkki...

Tässä linkki http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=5113.0

 

[jrz]

Vs: TM Rakennusmaailman 8/2008 testituloksia

COP ei pidä sisällään sulatusjaksoja. Sulatuksista ei ollut tekstissä mitään mainintaa. Sulatuksia ei huomioitu laskelmia tehdessä mitenkään.

Tyhmä kysymys: Eikös sulatukset sisälly ottotehoon, joka oli kuitenkin mitattu? :-\

 

[VesA]

Vs: TM Rakennusmaailman 8/2008 testituloksia

COP ei pidä sisällään sulatusjaksoja. Sulatuksista ei ollut tekstissä mitään mainintaa. Sulatuksia ei huomioitu laskelmia tehdessä mitenkään.

Tyhmä kysymys: Eikös sulatukset sisälly ottotehoon, joka oli kuitenkin mitattu? :-\

Tehoon (kW) se ei varmaan sisälly.

Jos ovat mitanneet pumpun syömän ja tuottaman energian (kWh) jollain useamman tunnin mittausjaksolla johon sisältyy tilastollisesti edustava määrä sulatuksia, ja sitten niistä laskeneet COPin, niin ei sitä ainakaan testissä korosteta.

Jos mietitään vaikka "6 pumppua * 6 tuntia * n+1 mittapistettä" niin tuntimäärä on selainen, ettei Yhtyneet Kuvalehdet ehkä ole katsonut tietoa hinnan arvoiseksi...

 

[janti]

Vs: TM Rakennusmaailman 8/2008 testituloksia

Jos ovat mitanneet pumpun syömän ja tuottaman energian (kWh) jollain useamman tunnin mittausjaksolla johon sisältyy tilastollisesti edustava määrä sulatuksia, ja sitten niistä laskeneet COPin, niin ei sitä ainakaan testissä korosteta.

TM RM Toimituspäälliköltä tuli tieto että sulatukset olivat mukana mittauksissa, mutta ei tullut tietoa miten ne oli huomioitu. :-\

"Lisäksi joku suri sitä ettei sulatusjaksoista mainittu mitään; ei mainittu, mutta ne ovat kyllä kaikissa mittauksissa mukana juuri siinä määrin kuin kukin pumppu sulatteli. Niiden katsottiin kuuluvan ilman muuta ja sen kummemmitta korostuksitta mukaan."

En tiedä miten tämä nyt sitten noihin tuloksiin vaikutti ja kuinka pitkiä mittausjaksot kussakin lämpötilassa olivat
=> ehtikö tulla yhtään sulatusta mittauksen aikana.

 

[Dippa]

Vs: TM Rakennusmaailman 8/2008 testituloksia

TM RM Toimituspäälliköltä tuli tieto että sulatukset olivat mukana mittauksissa, mutta ei tullut tietoa miten ne oli huomioitu

Millaset kostuttimet siellä peltikontissa oli? Jos sitä jäähdytellään koneellisesti niin voi se kuurautuminen koskea enempi niitä jäähdytyspattereita...

 

[janti]

Vs: TM Rakennusmaailman 8/2008 testituloksia

En tiedä miten tämä nyt sitten noihin tuloksiin vaikutti ja kuinka pitkiä mittausjaksot kussakin lämpötilassa olivat
=> ehtikö tulla yhtään sulatusta mittauksen aikana.

Sulatukset eivät näyttäisi vaikuttaneet mitattuihin COP-arvoihin mitenkään. ???

Energimyndiheterin samaisille laitteille 100% teholla mittaamat COPit eri lämpötiloissa ovat aivan samoja tai hiukan huonompia kuin TM RM nyt mittasi.
=> Mittausjaksot ainakin COPeja määrittäessä ovat ilmeisesti olleet sellaiset ettei sulatuksia ole tullut.

 

[janti]

Vs: TM Rakennusmaailman 8/2008 testituloksia

Tässäpä yksi lisähuomio:

Jäähdytysteholle annettiin painoarvo 10%. Mitään mittaustuloksia ei laitteille kuitenkaan esitetty. ???
Mitatut jäähdytysteho ja EER luvut puuttuivat kokonaan, vaikka oli kerrottu miten ne mitattiin ja tuloksissa puhuttiin että joidenkine jäähdytystehot olivat keskitasoa tai alle keski tason. Mikä olikaan tämä keskitaso?

 

[KylmäCenter]

Vs: TM Rakennusmaailman 8/2008 testituloksia

Testissä ollut Technibel taisi myös olla niitä "pikkuviallisia" joita on liikenteessä ollut. Ainakin siitä kommentista koskien laitteen jäähdytysominaisuuksia testissä sain sellaisen kuvan.

 

[kriitikko_o]

Vs: TM Rakennusmaailman 8/2008 testituloksia

Meinasi jäädä huomaamtta koko testi... Mutta saimpahan lehden nyt käsiini. Paljon mielenkiintoisia juttuja. Ainakin "edullinen ilmalämpöpumppu" -juttu oli täyttä asiaa ns. varoittavana esimerkkinä. Laadusta maksamalla maksat vähemmän pitkällä ajan jaksolla. Ja pelkästään siitä, että hermot säästyvät, kannattaa aina maksaa hieman extraa.

Testi näyttää ihan asialliselta noin äkkiseltään katsottuna. Testitulos ei ollut mikään yllätys. Vain vahvisti niitä käsityksiä joita ilmalämpöpumpuista on ollut jo muutaman vuoden. Lopullista totuutta ei tästäkään testistä löydy, mutta ainakin osatotuutta. Monta hyvää ILP merkkiä puuttui testistä. Itseä lähinnä kiinnostaa ns. pakkaspuppu eli COP arvot välillä -15 C ja -20 C. Ja sieltähän löytyvät vanhat tutut merkit eli IVT ja Toshiba, joille taitaa tulla tasapeli. Ei mitään uutta länsirintamlla vai pitäisikö pareminkin sanoa "itärintamalla" koska kärkipumput ovat kotoisin japanista.

RM 08/08 testi kertoo mulle sen, että ilmalämpöpumpulla saadaan aikaiseksi säästöä ja sen, että japanin pojat osaavat tehdä ilmalämpöpumppuja pohjolan oloihin. IVT ja Toshiba jakavat COP kisan palkinnon. Mitsubishi ja Panasonic pärjäävät hieman paremmin lämmitystehoissa. Kaikki nämä neljä hoitavat tehtävänsä kuitenkin kunnialla. Gree ja Techinbel jäävät selvästi muiden varjoon. COP erotus on muihin on melkeimpä yksi koko lämpötila asteikolla. No Greellä "häntä" ei aivan putoa Technibelin tahtiin.