Vs: TM Rakennusmaailman 8/2008 testituloksia
Tuo RM on ollut iltalukemisena jo pidemmän aikaa, ja olen sitä tavaillut aina silloin tällöin. En nyt oikein osaa ottaa kantaa tämän testin oikeellisuuteen, mutta säästöpotentiaalien laskeminen kävi silmääni kuin rikka. Mitähän mahdan itse tehdä väärin kun en pääse lähellekkään tuollaisia lukuja, vai leijulevatko akateemikot aivan omissa maailmoissaan.
Omat säästöni ovat olleet noin 300 €/a luokkaa, mutta nämä akateemikot pääsevät kaksinkertaisiin lukuihin. Kakkonen on yleensä hyvä kerroin. Moni tulos näyttää yleensä huomattavasti paremmalta, jos sen kertoo tai jakaa kakkosella.
Mielenkiintoista testissä oli se, miten se oli tehty. Siis oli lämmitetty tai jäähdytetty kontissa olevaa tilaa laitteella, jonka tehot mitattiin. Siis ei mitattu varsinaisesti ilppiä vaan toista referenssi laitetta, ja mittaus tulokset ovat tämän referenssilaitteen mittaustuloksia. Sinällänsä mittausasetelma on ihan ok, tosin sillä ei saa esille ilpin dynamiikkaa, ainoastaan keskiarvoja joltakin mittausjaksoilta. Tällaisessa mitttausasetelmassa jää tietenkin miettimään kaikenlaisia yksityiskohtia, esimerkiksi sitä, että lämpötilan mittaus eri ilpeissä on varsin erillainen. toisissa imupuolella, joissakin kyljessä ja eräissä kakessa. Toinen seikka on se, että jos ilppi on pistemäinen lämmön/kylmän lähde, niin mittausasetelmassa myös referenssilaite on samanlainen, vaikkakin asetelmaa oli koitettu parannella puhaltimilla.
Kaiken kaikkiaan tuota artikkelia lukiessani, tulee mieleen, että ei ole VTT:n testejä voittanutta. RM:n artikkeli vaikuttaa kyllä asialliselta, mutta monta mittauksiin liittyvää yksityiskohtaa jää pelkän uskon varaan.
RM:n asiantuntemuksesta saa hyvän kuvan saman lehden toisesta lyhyestä artikkelista, josssa on testattu bilteman yleismittaria 15-284 http://www.biltema.fi/osteri/data/webpics_all/Web%20images%20Sorted/15/huge/15-284_h.jpg jossa on 5 mittalaitetta yksissä kuorissa. Laite siis mittaa sähköisten arvojen lisäksi lämpötilaa, valoa, suhteellista kosteutta ja ääntä. Sattumalta ostin joskus myös itselleni kyseisen laitteen ja olen testaillut sitä jonkin verran. RM:n testissä laitetta kehutaan, mutta sanotaan, että laite näyttää kovasti pieleen verrattuna ammattilaitteisiin mm. äänenpaineen, suhtellisen kosteuden ja valoisuuden suhteen. Artikkelissa on sitten kuva, jossa on ammattimainen desibeli mittari, jossa näyttää olevan A-suodatin päällä, ja vieressä Bilteman mittari, jossa on ja ainoastaan mittaus C-painoituksella. Ei siis ole ihme, että mittarit näyttävät eri lukemia, mutta virhe ei ole mittarissa, vaan siinä että testin tekijä ei ole osannut käyttää mittareita.
Tuo RM on ollut iltalukemisena jo pidemmän aikaa, ja olen sitä tavaillut aina silloin tällöin. En nyt oikein osaa ottaa kantaa tämän testin oikeellisuuteen, mutta säästöpotentiaalien laskeminen kävi silmääni kuin rikka. Mitähän mahdan itse tehdä väärin kun en pääse lähellekkään tuollaisia lukuja, vai leijulevatko akateemikot aivan omissa maailmoissaan.
Omat säästöni ovat olleet noin 300 €/a luokkaa, mutta nämä akateemikot pääsevät kaksinkertaisiin lukuihin. Kakkonen on yleensä hyvä kerroin. Moni tulos näyttää yleensä huomattavasti paremmalta, jos sen kertoo tai jakaa kakkosella.
Mielenkiintoista testissä oli se, miten se oli tehty. Siis oli lämmitetty tai jäähdytetty kontissa olevaa tilaa laitteella, jonka tehot mitattiin. Siis ei mitattu varsinaisesti ilppiä vaan toista referenssi laitetta, ja mittaus tulokset ovat tämän referenssilaitteen mittaustuloksia. Sinällänsä mittausasetelma on ihan ok, tosin sillä ei saa esille ilpin dynamiikkaa, ainoastaan keskiarvoja joltakin mittausjaksoilta. Tällaisessa mitttausasetelmassa jää tietenkin miettimään kaikenlaisia yksityiskohtia, esimerkiksi sitä, että lämpötilan mittaus eri ilpeissä on varsin erillainen. toisissa imupuolella, joissakin kyljessä ja eräissä kakessa. Toinen seikka on se, että jos ilppi on pistemäinen lämmön/kylmän lähde, niin mittausasetelmassa myös referenssilaite on samanlainen, vaikkakin asetelmaa oli koitettu parannella puhaltimilla.
Kaiken kaikkiaan tuota artikkelia lukiessani, tulee mieleen, että ei ole VTT:n testejä voittanutta. RM:n artikkeli vaikuttaa kyllä asialliselta, mutta monta mittauksiin liittyvää yksityiskohtaa jää pelkän uskon varaan.
RM:n asiantuntemuksesta saa hyvän kuvan saman lehden toisesta lyhyestä artikkelista, josssa on testattu bilteman yleismittaria 15-284 http://www.biltema.fi/osteri/data/webpics_all/Web%20images%20Sorted/15/huge/15-284_h.jpg jossa on 5 mittalaitetta yksissä kuorissa. Laite siis mittaa sähköisten arvojen lisäksi lämpötilaa, valoa, suhteellista kosteutta ja ääntä. Sattumalta ostin joskus myös itselleni kyseisen laitteen ja olen testaillut sitä jonkin verran. RM:n testissä laitetta kehutaan, mutta sanotaan, että laite näyttää kovasti pieleen verrattuna ammattilaitteisiin mm. äänenpaineen, suhtellisen kosteuden ja valoisuuden suhteen. Artikkelissa on sitten kuva, jossa on ammattimainen desibeli mittari, jossa näyttää olevan A-suodatin päällä, ja vieressä Bilteman mittari, jossa on ja ainoastaan mittaus C-painoituksella. Ei siis ole ihme, että mittarit näyttävät eri lukemia, mutta virhe ei ole mittarissa, vaan siinä että testin tekijä ei ole osannut käyttää mittareita.
piä (haussskaaa sanaleikkiä), sitä ennen pitäisi rakentaa energiamittaukset nykyisiin systeemeihin.
