TM RK pienten LTO-laitteiden testi 02/09

[ollikuhta]

Vs: TM RK pienten LTO-laitteiden testi 02/09

Onnline rotor näyttää laitteen omien antureiden/logiikan mukaan 70-90% hyötysuhdetta, en ole noita tarkistanut millään tavalla. Ei haise kakka, ei huurru ikkunat ja talon energiankulutus kohtuullinen -> tyytyvainen tahan laitteeseen.

 

[Raksaaja]

Vs: TM RK pienten LTO-laitteiden testi 02/09

Osaako joku valaista:

Meille on kaavailtu Vallox 150 SE Effect MLV VLK -mallia
Valmistajat puhuvat mielellään isoista luvuista ja tämänkin kohdalla hyötysuhteeksi on ilmoitettu 80%. Todellinen vuosihyöty on kuitenkin 60%.

Katselin tuossa ko. laitteen VTT-sertifikaattia ja pelkän LTO:n hyötysuhde vaikuttaisi todellakin olevan vain noin 60% ja LTO+MLV hyötysuhde noin 67%, ilmavirtauksella 75 dm3/s.
Ilmeisesti LTO-kenno on jotenkin vanhanaikainen tai liian pieni suhteessa ilmavirtaukseen, koska esim. Vallox 121:lle VTT on saanut pelkän LTO:n hyötysuhteeksi 70%, ilmavirtauksella 50 dm3/s.

Pientä vertailua:
Hyötysuhde 60% vai 80%
Lämmitysenergian tarpeessa ero luokkaa 500-1000 kWh/v.
Suorasähkölämmitys => 50€ - 150€ vuosi
VILP/ILP => 25€ - 75€ vuosi
MLP => 12€ - 40€ vuosi

Suurin etu noissa kuutiokoneissa verrattuna roottoreihin on luotettavuus ja edullisempi hankintahinta (pienellä varauksell). Haittana heikompi LTO:n hyötysuhde.
Tosin hyvällä ristivastavirtakennolla, DC-puhaltimilla ja MLV-patterilla varustettu kone pääsee varamaan aika lähelle roottorikoneita. Lisäksi niillä voi jossain määrin viilentää kesällä.

 

[ekis]

Vs: TM RK pienten LTO-laitteiden testi 02/09

Valmistajat puhuvat mielellään isoista luvuista ja tämänkin kohdalla hyötysuhteeksi on ilmoitettu 80%. Todellinen vuosihyöty on kuitenkin 60%.

Minkä verran on todellinen vuosihyötysuhde pyörivissä laitteissa? Onko se luokkaa 80 % eli jopa viidenneksen parempi, kuin edellä mainittu?

Entä onko tuollainen vastavirtakenno yleensä ottaen hyvä laite? Pyöriväkennoista on kovasti hehkutettu, mutta Vallox ei ole mennyt tähän mukaan lainkaan?

Valmistajat ja testaajat ilmoittaa kahta eri lukemaa lämmöntalteenotto % ja vuosihyötysuhde %.
Lämmöntalteenotossa on pelkän kennon lämmöntalteenottokyky ja vuosihyötysuhteeseen kuuluu myös puhaltimien sähkönkulutus.

 

[Espejot]

Vs: TM RK pienten LTO-laitteiden testi 02/09

... paitsi että vuosihyötysuhde on talokohtainen eikä puhtaasti laitteen tekninen ominaisuus.

 

[Raksaaja]

Vs: TM RK pienten LTO-laitteiden testi 02/09

Minkä verran on todellinen vuosihyötysuhde pyörivissä laitteissa? Onko se luokkaa 80 % eli jopa viidenneksen parempi, kuin edellä mainittu?

Lainaus Enerventin myyntiesitteestä:
-------------------------------------------------------------------------------------------
Enervent® Pingvin eco ED ilmanvaihtolaitteessa on pyörivä lämmönsiirrin, joka ottaa
poistoilmasta tehokkaasti talteen lämpöä. VTT:n testi osoitti, että testatun laitteen
poistoilman lämmön talteenoton vuosihyötysuhde on jopa 73 %.
--------------------------------------------------------------------------------------------

Eroa Vallox 150 SE Effect MLV VLK ja Enervent Pingvin eco ED:n välillä 6%:ia, Enerventin eduksi.
Eroa Vallox 121 SE ja Enervent Pingvin eco ED:n välillä 3%:ia, Enerventin eduksi.

 

[jiikoo]

Vs: TM RK pienten LTO-laitteiden testi 02/09

Vuosihyötysuhteeseen ei lasketa mukaan mahdollista tuloilman esilämmitystä sähköllä. Eli se kannattaa muistaa kun koneiden kustannuksia laskee.

Mikäli tuloilmaa esilämmittää maapiirin patterilla, niin se poistanee käytännössä kokonaan ristivirtakennojen esilämmitystarpeen. Esimerkiksi Ilton W120 mallissa (myös vesikiertoisella jälkilämmityspatterilla varustetussa mallissa) sähköllä toimiva kilowatin tuloilman esilämmitys käynnistyy kun ulkoilma on noin -20 asteista. Maapiirillä esilämmittämällä vastus ei kytkeydy vielä päälle vaikka ulkona on -30 astetta pakkasta.

Kun eri koneiden vuosikustannuksia yrittää laskea niin kannattaa laskea myös ne suodatinkulut. Ilmeisesti osassa pyöriväkennoisista ne suodatinkulut saattavat olla järkyttävät kun niille ei välttämättä riitä alkuunkaan suodattimien vaihto kerran vuodessa.

 

[Raksaaja]

Vs: TM RK pienten LTO-laitteiden testi 02/09

Esimerkiksi Ilton W120 mallissa (myös vesikiertoisella jälkilämmityspatterilla varustetussa mallissa) sähköllä toimiva kilowatin tuloilman esilämmitys käynnistyy kun ulkoilma on noin -20 asteista.

Miten se hoitaa sulatukset -8c...-19c kelillä? Veikkaisin, että esilämmitysvastusta tarvitaan jo tuossa -8c..-10c kelillä. Tosin hyvin harvakseltaan ja lyhyen aikaa ellei kennon sulatuksia sitten hoideta ohittamalla LTO tai sammuttamalla tuloilmapuhallin.