TM RK pienten LTO-laitteiden testi 02/09

[janti]

Uudessa TM RK:ssa oli pienten LTO-laitteiden testi.
http://www.rakennusmaailma.fi/vertailut/ei-lampoa-harakoille

Kuutikokoneet (ristivirtaus):
• Deekax Talteri DIVK-300 D
• Ilox 77
• Ilto 207 M
• Parmair Iiwari ExSEK R
• Vallox 95 Silent

Venytetyt kuutiot (vastavirtauskoneet):
• Ilto W 80
• Vallox 90

Pöriväkennoinen kone:
• Enervent Plaza eco ECE

Vastavirtauskoneet ja pyöriväkennoinen olivat aivan tasoissa hyötysuhdemittauksissa.
Kuutiokoneet olivat hiljaisimpia ja tiiviimpiä.

Samassa lehdessä oli testi myös tyhjiöputkikeräimistä.
• AHP 20
• Sunpur NN10
• Rica TP48
• WATT CPC9

http://www.rakennusmaailma.fi/vertailut/tyhjioputkikeraimet-testissa

 

[janti]

Vs: TM RK pienten LTO-laitteiden testi 02/09

Ilmeisesti kukaan muu ei tätä testiä ole lukenut, kun ei kommentointia tähän ketjuun ole tullut.

Tässä kunkin testiosion parhaat:
Paras hyötysuhde 84 % oli Ilto W 80 (vastavirtakenno=venytettykuutio).
Matalin sähkönkulutus 65 W oli Vallox 90 SE DC (vastavirtakenno).
Hiljaisin kone oli 31,4 dB Vallox 95 Silent (ristivirtakenno=kuutio).
Vähäisin vuotoilman määrä 1,5 % oli Deekax Talteri DIVK-300 D (ristivirtakenno)
Paras käytettävyys ja huollettavuus Vallox 90 SE DC (vastavirtakenno).

Testissä parhaan kokonais arvosanan 8,8 sai Vallox 90 SE DC, hinta oli ainut huono puoli (~1000€ muita kalliimpi). http://www.vallox.com//vallox_90_se_tekniikan_maailman_testivoittaja

=> Myytti pyöriväkennoisien LTO-laitteiden ylivoimaisuudesta on tämän testin perusteella murrettu!

Oma juttunsa on se että kannattaako satsata vastavirta- tai pyöriväkennoiseen laitteiseen ja tasavirta puhaltimiin. Kuutiokoneiden hyötysuhde oli tasaisesti välillä 66-72% ja niiden sähkönkulutus  välillä 98-113W.
=> Eroa parhaimpiin tuli max 18 %-yksikköä ja 48 W.
=> vuodessa siis sähkössä 420 kWh ja 50 dm3/s ilmanvaihdolla jälkilämmityksen tarve lisäätyisi noin 1500 kWh. => sähköä menisi siis noin 1920 kWh enemmän kuin parhaimmalla laitteella ~173 €.

Jos lisäinvestointi parempi hyötysuhteiseen koneeseen olisi noin 1000€ niin takaisinmaksuaika on noin 6 vuotta.

Kuitenkin mikäli jälkilämmityspatterin lisälämmitystarve voitaisiin korvata esim. ILPillä tai takalla ilmaispuilla, niin silloin lisäinvestointi parempitehoiseen LTO-laitteeseen tuskin kannattaa.

 

[andyks]

Vs: TM RK pienten LTO-laitteiden testi 02/09

Ei nyt hirveästi testiin liity, mutta itse ajattelin jo ennen testin lukemistakin laittaa tuon Vallox 95 Silentin.

Laskitko Janti nuo säästöt lehdessä ilmoitetuilla hinnoilla? Nimittäin halvin hinta mitä olen Vallox95Silentista löytänyt on 760e, ja monikin kauppa myy sitä n. 1000e hintaan. Tuo hiukan kasvattaa takaisinmaksu aikaa. (Lehdessä hinta n.1700e)
Ainoana huonona puolena tuossa laitteessa pidän sitä, että ilmeisesti ko. malliin ei saa liitettyä anturi-ohjausta (kosteus/hiilidioksidi).

Omaan asennukseen hiljaisuus on todella tärkeä ominaisuus, sillä laite tulee piipun kylkeen kiinni makuuhuoneen seinän taakse. Seinässä on onneksi varaa kasvattaa paksuutta n. 30cm asti... Ja ainakin tuota Vallox95silentia on hiljaiseksi kehuttu, ja testissäkin pärjäsi.. tosin runkoäänet täytynee saada hyvin eristettyä silti...

 

[janti]

Vs: TM RK pienten LTO-laitteiden testi 02/09

Laskitko Janti nuo säästöt lehdessä ilmoitetuilla hinnoilla?

Tuon 1000€ hintaeron otin ihan hihasta. Se voisi olla normi kuutiokoneen hintaero huippu vastavirtakoneeseen tasavirtapuhaltimella. Tuo taisi olla listahintojen ero Vallox 90 SE DC vs. Ilto 80W.

Mikä onkaan Vallox 90 SE DC ja Vallox 95 Silentin hintaero todellisuudessa? Listahinnoissahan noissa on noin 1000€ ero.

 

[andyks]

Vs: TM RK pienten LTO-laitteiden testi 02/09

Tuon 1000€ hintaeron otin ihan hihasta. Se voisi olla normi kuutiokoneen hintaero huippu vastavirtakoneeseen tasavirtapuhaltimella. Tuo taisi olla listahintojen ero Vallox 90 SE DC vs. Ilto 80W.

Mikä onkaan Vallox 90 SE DC ja Vallox 95 Silentin hintaero todellisuudessa? Listahinnoissahan noissa on noin 1000€ ero.

Veikkaisin, että yli 1000e sillä jo Vallox 95 Silentin ja Vallox Digit SE:n todellinen hintaero on n.800-900e. Ja Digithän on perus kuutiokone vaihtovirtapuhaltimilla, joka erikoisuutena vain mahdollistaa älykkäämmän ohjauksen.

Itse olen säästöissä yrittänyt vielä huomioida hankintahintaakin sitä kautta, että pelkkä koneellinen ilmanpoisto maksanee n. 200e. Ja esim Vallox95Silent jos laskee 800-1000e niin näidenkin kahden vaihtoehdon takaisinmaksu aika lienee useampi vuosi, saati sitten jos hankintahinta on 1000-1500e enemmän.

Ja jälkilämmityshän tottakai tapahtuu ILPillä.. senhän näkee jo foorumin otsikosta

 

[Atro]

Vs: TM RK pienten LTO-laitteiden testi 02/09

"Paras hyötysuhde 84 % oli Ilto W 80 (vastavirtakenno=venytettykuutio)."
-> tuotesertifikaatin mukaan 51...59% asuinpaikasta riippuen ... on hyötysuhteita ja "hyötysuhteita", on COP +7°C:ssa ja muissa olosuhteissa. En moiti W 80 vuosihyötysuhdetta ihan huonoksikaan.

En ole ko. TM artikkelia nähnyt, mutta esiteltiinkö niissä vuosihyötysuhteita. Äkkiä käy nimittäin niin, että hyvällä vuosihyötysuhteella peittoaa IV-koneen puhaltimien suuremman tehon.

Samaan kohteeseen tekemäni vertailun mukaan (mitoitusilmamäärä n.90l/s) kahden ihan hyvän koneen ero oli seuraava:

Kone1: vuosihyötysuhde 74% -> koneella talteensaatu lämpö 12207kWh/a -> koneen sähkönkulutus ilman sähkölämmityksiä 1625kWh/a

Kone 2: vuosihyötysuhde 58% -> koneella talteensaatu lämpö 9553kWh/a -> koneen sähkönkulutus ilman sähkölämmityksiä 1051kWh/a

Toinen koneista oli pyöriväkennoinen ja toinen kiinteäkennoinen. Tarkastelupaikkakuntana oli Jyväskylä.

"=> Myytti pyöriväkennoisien LTO-laitteiden ylivoimaisuudesta on tämän testin perusteella murrettu!" -> ihan hyvä provokaatio

 

[jarip]

Vs: TM RK pienten LTO-laitteiden testi 02/09

Samaan kohteeseen tekemäni vertailun mukaan (mitoitusilmamäärä n.90l/s) kahden ihan hyvän koneen ero oli seuraava:

Kone1: vuosihyötysuhde 74% -> koneella talteensaatu lämpö 12207kWh/a -> koneen sähkönkulutus ilman sähkölämmityksiä 1625kWh/a

Kone 2: vuosihyötysuhde 58% -> koneella talteensaatu lämpö 9553kWh/a -> koneen sähkönkulutus ilman sähkölämmityksiä 1051kWh/a

Toinen koneista oli pyöriväkennoinen ja toinen kiinteäkennoinen. Tarkastelupaikkakuntana oli Jyväskylä.

"=> Myytti pyöriväkennoisien LTO-laitteiden ylivoimaisuudesta on tämän testin perusteella murrettu!" -> ihan hyvä provokaatio

Meinaatko että joku oikeasti saa takaisin tuommoisia tehomääriä? Oli kone sitten kenno tai pyörivä, niin eiköhän todelliset talteenotot pyöri 1000 - 3000 kWh tietämillä vuositasolla.

Oma sähkönkulutus on nyt 13500 kWh/v, josta lämmityksen osalle voisi arvioida 5000 kWh. Tästä ilmavaihdon kautta mennenee pihalle max 1/3 (1700 kWh) ja kenno-LTO palauttaa siitä puolet. Silloin LTO palauttaa alle 1000 kWh. Jos ILP:ä ei olisi ja lämmitys söisi 10000 kWh/v, niin palautus olisi silti alle 2000 kWh

 

[Atro]

Vs: TM RK pienten LTO-laitteiden testi 02/09

Koetahan vaihtaa ilmaa 90l/s ilman LTO:ta vuoden ympäri pitäen sisälämpötila vaikkapa 21°C:ssa. Saattaa tulla kiusaus pienentää ilmanvaihtoa.

Kyllä siinä vaan isot energiamäärät liikkuu, esim. tapauksessa n. 16500 kWh ilman LTO:a. LTO:n kanssa tuosta luvusta sitten LTO-koneen vuosihyötysuhteella energiaa jaetaan sisälle - harakoille. Esimerkkikoneilla ilmanvaihdon lisälämmitystarve on n. 4300 kWh vs. n. 6900kWh (Kone 1 vs. Kone 2). Tämä on se "jarip"'n arvioima n. 1700KWh, josta LTO ei palauta mitään, koska se on jo "pihalle mennyttä".

 

[jarip]

Vs: TM RK pienten LTO-laitteiden testi 02/09

Ohhoh, ompas lukemia. Jos pelkkä ilmavaihto haukkaa 16500 kWh/v ja oletuksena ilmavaihdon osuus 1/3 kokonaislämmityskuluista, niin talo rohmuaa jo 50000 kWh energiaa pelkkään lämpöön (ilman LTO:ta). Tästä tietysti pitää vähentää nuo muutamat tuhannet kWh:t, jotka tulevat takaisin LTO:lla, joten kokonaismenekki on silti yli 40000 kWh/v + vesi + muu kulutus.

Toki tuommoisiakin taloja on, mutta ne ovat joko valtavan kokoisia tai sitten niiden eristys on aivan onneton. Meidän talo ei ole mikään matalaenergiatapaus ja kuutioita on aika vähän, mutta silti tuossa on meidän 8 vuoden lämmitykseen menevät kilowattitunnit ja ilman ILP:äkin lutrattaisiin 4 vuotta. Pitää kyllä olla melkoinen lukaali, jos nykyaikaisen talon ilmanvaihtoon saa kulumaan tuommoiset määrät. Eikös TM RM testannut nimenomaan pieniä LTO-laitteita? Siinä kyllä tuo vastavirtakenno oli kova sana.

 

[janti]

Vs: TM RK pienten LTO-laitteiden testi 02/09

Testissä ollut hyötysuhde oli muistaakseni "Tuloilman lämpötilahyötysuhde" ei siis vuosihyötysuhde.
http://www.ilto.fi/_file/4739/ILTO%20W80%20VTT%20Tuotesertifikaatti%20VTT-C-3362-08%20241008.pdf

 

[jarip]

Vs: TM RK pienten LTO-laitteiden testi 02/09

Aika pieneksihän tuo lopulta meni tuossa vuosihyötysuhteessa. Miten pieneksi vastaavalla tavalla menee ristivirtauskone tai pyöriväkennoinen? Onko tämmöisiä sertejä niistä jossakin?

 

[Kaitainen]

Vs: TM RK pienten LTO-laitteiden testi 02/09

Ohhoh, ompas lukemia. Jos pelkkä ilmavaihto haukkaa 16500 kWh/v . . . .

Aika isoilta nuo ilmanvaihdon nimellishäviöt kuulostavat, kun vuoden sähkölaskukin saattaa olla normaalikokoisessa/aravakoko talossa alempi. Samansuuruisia arvioita on esitetty foorumilla ennenkin, jolloin vuositalteenotoksi on saatu reippaasti yli 10 000 kWh.
Toisaalta on oletettu, että nelihenkisen perheen vedenlämmitykseen menee vain 4000 kWh/a, mikä minusta vaikuttaa epärealistiselta.

 

[janti]

Vs: TM RK pienten LTO-laitteiden testi 02/09

Aika pieneksihän tuo lopulta meni tuossa vuosihyötysuhteessa. Miten pieneksi vastaavalla tavalla menee ristivirtauskone tai pyöriväkennoinen? Onko tämmöisiä sertejä niistä jossakin?

Testihän tehtiin vain yhdessä pisteessä +5 C ulkolämpötilalla.
Tässä joitakin tuloksia noista kuutiokoneista http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4000000000000051&posting=22000000042349874

Tässä ristivirtauskone. Ero vuosihyötysuhteessa ei ole iso, vain 8%, vaikka 50 dm3/s virtauksella tuloilman lämpötilahyötysuhteessa on eroa 15 %-yksikköä. 

http://www.ilto.fi/_file/4740/ILTO_%20270M_VTT-C-1865-21-07%20090807.pdf

Vuosihyötysuhdetta laskiessa tuloilman lämpötilaksi oletetaan 15 C ja jäätymissuojaus on 7 asteessa. Todellisuudessa jäätymissuojaus voisi olla alempana noin 5 asteessa, mikä nostaisi vuosihyötysuhdetta.

Enerventiltä (pyöriväkennoinen) ei löytynyt sertifikaattia 50 dm3/s, vaan se löytyi pykälää isommalle LTR eco ED virtauksella 75 dm3/s. http://www.enervent.fi/data/fi/datasheets/VTT_sertifikaatti_LTR3_ecoED.pdf
Tätä voisi verrata Ilton vastavirtakennoiseen Ilto X100 samalla virtauksella.
http://www.ilto.fi/_file/4801/ILTO%20X100%20VTT%20Tuotesertifikaatti%20VTT-C-3504-08%20121208.pdf

Avainasemaan tuloksia vertailtaessa tulee ulospuhalluslämpötila, mikä pyöriväkennoisella oli -8 C ja vastavirtakennoisella noin 5 C. => Tästä johtuu lähinnä tuo ero 1500 kWh.

Tuossa Enerventissä olisi pitänyt olla jälkilämmityspatteri tai poistoilman lämpötila olisi pitänyt olla korkeampi, koska tuloilma laski pakkasella alle 15C. Elikä tuolla -8 poistoilman lämpötilalla ei laite pysty pitämään haluttua tuloilman lämpötilaa ilman jälkilämmitystä. => todellisuudessa vuosihyötysuhde olisi ollut näin huonompi jos tarvittava jälkilämmitys olisi huomioitu.

Tuossa lista VTT:n sertifikaatin omaavista laitteista
http://www.vtt.fi/liitetiedostot/all_clusters/luettelo_a4_sertifikaateista.pdf

Summa summarum testin viisaus tiivistyy noihin kahteen viimeiseen kappaleeseen tuossa tekstissä.
http://www.rakennusmaailma.fi/vertailut/ei-lampoa-harakoille

Elikä jos talossa on ILP, VILP, MLP, takka+ilmaiset puut tai kaukolämpö, niin harvoin lisäinvestointi huippulaitteeseen maksaa itseään järkevässä ajassa takaisin.

 

[pökö]

Vs: TM RK pienten LTO-laitteiden testi 02/09

Aika pieneksihän tuo lopulta meni tuossa vuosihyötysuhteessa. Miten pieneksi vastaavalla tavalla menee ristivirtauskone tai pyöriväkennoinen? Onko tämmöisiä sertejä niistä jossakin?

Testihän tehtiin vain yhdessä pisteessä +5 C ulkolämpötilalla.
Tässä joitakin tuloksia noista kuutiokoneista http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4000000000000051&posting=22000000042349874

Tässä ristivirtauskone. Ero vuosihyötysuhteessa ei ole iso, vain 8%, vaikka 50 dm3/s virtauksella tuloilman lämpötilahyötysuhteessa on eroa 15 %-yksikköä.

http://www.ilto.fi/_file/4740/ILTO_%20270M_VTT-C-1865-21-07%20090807.pdf

Vuosihyötysuhdetta laskiessa tuloilman lämpötilaksi oletetaan 15 C ja jäätymissuojaus on 7 asteessa. Todellisuudessa jäätymissuojaus voisi olla alempana noin 5 asteessa, mikä nostaisi vuosihyötysuhdetta.

Enerventiltä (pyöriväkennoinen) ei löytynyt sertifikaattia 50 dm3/s, vaan se löytyi pykälää isommalle LTR eco ED virtauksella 75 dm3/s. http://www.enervent.fi/data/fi/datasheets/VTT_sertifikaatti_LTR3_ecoED.pdf
Tätä voisi verrata Ilton vastavirtakennoiseen Ilto X100 samalla virtauksella.
http://www.ilto.fi/_file/4801/ILTO%20X100%20VTT%20Tuotesertifikaatti%20VTT-C-3504-08%20121208.pdf

Avainasemaan tuloksia vertailtaessa tulee ulospuhalluslämpötila, mikä pyöriväkennoisella oli -8 C ja vastavirtakennoisella noin 5 C. => Tästä johtuu lähinnä tuo ero 1500 kWh.

Tuossa Enerventissä olisi pitänyt olla jälkilämmityspatteri tai poistoilman lämpötila olisi pitänyt olla korkeampi, koska tuloilma laski pakkasella alle 15C. Elikä tuolla -8 poistoilman lämpötilalla ei laite pysty pitämään haluttua tuloilman lämpötilaa ilman jälkilämmitystä. => todellisuudessa vuosihyötysuhde olisi ollut näin huonompi jos tarvittava jälkilämmitys olisi huomioitu.

Tuossa lista VTT:n sertifikaatin omaavista laitteista
http://www.vtt.fi/liitetiedostot/all_clusters/luettelo_a4_sertifikaateista.pdf

Summa summarum testin viisaus tiivistyy noihin kahteen viimeiseen kappaleeseen tuossa tekstissä.
http://www.rakennusmaailma.fi/vertailut/ei-lampoa-harakoille

Elikä jos talossa on ILP, VILP, MLP, takka+ilmaiset puut tai kaukolämpö, niin harvoin lisäinvestointi huippulaitteeseen maksaa itseään järkevässä ajassa takaisin.

tuo jäätäri voisi olla vieläkin alempana kuin +5,asuntokohtaisesti vaikka nollassa. on helppo testata kuinka alas sen voi laittaa,tosin konetta täytyy aukoa aika monta kertaa kun tarkistaa onko kenno jäässä vai ei.(aika harvoin sinne oikeesti jäätä tulee).
tuo -8 taitaa kuitenkin olla jäteilman lämpötila eikä poistoilman?

 

[janti]

Vs: TM RK pienten LTO-laitteiden testi 02/09

tuo jäätäri voisi olla vieläkin alempana kuin +5,asuntokohtaisesti vaikka nollassa. on helppo testata kuinka alas sen voi laittaa,tosin konetta täytyy aukoa aika monta kertaa kun tarkistaa onko kenno jäässä vai ei.(aika harvoin sinne oikeesti jäätä tulee).
tuo -8 taitaa kuitenkin olla jäteilman lämpötila eikä poistoilman?

En nyt tässä kehottanut suoralta kädeltä alemmaksi laittamaan, kun tuossa valokennollisessa koneessakin se oli +5 C.
Itselläni on kuutiokoneessa +2-+3 C välillä tuo, eikä siellä ole jäätä näkynyt. Tosin ilmanvaihtokin on vain I-nopeudella.

Juu jätettähän se ilmakin on LTO-laitteen jälkeen. Kohta siitäkin pitää alkaa maksamaan jätemaksua.

 

[jarip]

Vs: TM RK pienten LTO-laitteiden testi 02/09


Tulokset Pohjois-Suomessa (vuosihyötysuhde):
Ristivirta 50%
Vastavirta 52%
Pyörivä 73%

Elikä lieneekö niin, että laitteen hankintahinta on tässäkin asiassa merkitsevin asia, ainakin jos kulutus on pienehkö tai vähintään kohtuullinen? Vaikka pyöriväkennoinen hakkaisi vasta- ja ristivirtakennot, se alkaisi näkymään tuottoina vasta melko kaukana hankinnasta.

Toki jos talo on suuri ja ilmavirrat sen mukaisia, niin silloin kannattanee panostaa LTO:n hyötysuhteeseen.

 

[janti]

Vs: TM RK pienten LTO-laitteiden testi 02/09

Tulokset Pohjois-Suomessa (vuosihyötysuhde):
Ristivirta 50%
Vastavirta 52%
Pyörivä 73%

Nämä lukemat olivat ilmeisesti noista aeimmin linkittämistäni sertifikaateista.
=> Silloin tuo LTR3 73% on kylläkin Etelä Saksan lukema.

Sodankylän lukema tuolle LTR3:lle on 71% ja silloinkin se tarvitsee jälkilämmityspatterin jota siinä ei vakiona ole.

Laskennassa eroa tulee 75 dm3/s ilmanvaihdolla tuohon vastaavan kokoiseen vastavirtakoneeseen aika paljon ~3200 kWh. Jos tuo pitää tehdä sähköllä niin ~260 € vuosi tulisi siitä kustannusta. Harvapa meistä kuitenkaan Sodankylässä asuu ja vuonna 1979.

Etelä-Suomessa ero pienentyy isomissa koneissa 1800 kWh vuodessa ja pienissä 50 dm3/s koneissa ero on vieläkin pienempi ja se syntyy lähinnä kovimmilla pakkasilla, yli -15 C pakkasilla. Näitä pakkasia tuntuu olevan nykyään aika lyhyitä jaksoja täällä etelässä.

 

[Espejot]

Vs: TM RK pienten LTO-laitteiden testi 02/09

Etelä-Suomessa ero pienentyy isomissa koneissa 1800 kWh vuodessa ja pienissä 50 dm3/s koneissa ero on vieläkin pienempi ja se syntyy lähinnä kovimmilla pakkasilla, yli -15 C pakkasilla. Näitä pakkasia tuntuu olevan nykyään aika lyhyitä jaksoja täällä etelässä.

Tämän suuntaista olen itsekin fundeerannut - mutta toisissa yhteyksissä

 

[sam123]

Vs: TM RK pienten LTO-laitteiden testi 02/09

Etelä-Suomessa ero pienentyy isomissa koneissa 1800 kWh vuodessa ja pienissä 50 dm3/s koneissa ero on vieläkin pienempi ja se syntyy lähinnä kovimmilla pakkasilla, yli -15 C pakkasilla. Näitä pakkasia tuntuu olevan nykyään aika lyhyitä jaksoja täällä etelässä.

Epäilenpä että erot syntyvät kyllä jo 6-8 pakkasasteen kohdalla ja alle. Eikös tuollainen venytetty kenno hyvällä hyötysuhteella pukkaa jäteilman jo sulatusalueelle pikkupakkasella. Mun tavallinen kenno vetää jäteilman nollaan jossakin -10 asteen tienoilla. Itse olen säätänyt sulatuksen niin alas kuin mahdollista (= 0 astetta).

Itse ottaisin nyt pyöriväkennoisen jo pelkästään siitä syystä ettei (ehkä?) tarvitsisi käyttää ilmankostutinta pakkasilla liian kuivan sisäilman vuoksi. Se pitäisi varmaan kanssa huomioida laskettaessa mikä säästää ja mikä ei.

Sami

 

[janti]

Vs: TM RK pienten LTO-laitteiden testi 02/09

Mun tavallinen kenno vetää jäteilman nollaan jossakin -10 asteen tienoilla. Itse olen säätänyt sulatuksen niin alas kuin mahdollista (= 0 astetta).

Itselläni alkoi kuutiokoneella katkomaan tulopuhallinta -18 C kun tuo sulatustermari oli säädetty +5 C. Tiputin nyt +2-3 C.

 

[Atro]

Vs: TM RK pienten LTO-laitteiden testi 02/09

Pitää muistaa, että vertailtavat kohteet ovat erisuuruisia. Minun esimerkkitapaukseni vastaa n. 650 kuution ilmanvaihtotilavuutta. Jarip'lla taisi olla n. puolet tästä.

Edellä esitellyt ihmeteltävän suuret energiahävikit (16500kWh) syntyvät tapauksessa, jos ilmaa vaihdetaan 90l/s ja lämmöntalteenotosta ei ole tietoakaan. Se, kuinka suuri osa tuosta "häviöenergiasta" saadaan takaisin, riippuu LTO-koneen vuosihyötysuhteesta, joka ei ole mikään hetkellinen lämpötilahyötysuhde. Siksi ihmettelenkin TM-linkin kommenttia "Energian säästöä mittasimme siirtimen lämpötilahyötysuhdemittauksilla". Se on vastaava, kun ILPien palkintosijoja jaettaisiin maksimi COPien perusteella jollakin "turvallisella" lämpötila-alueella. Lämpötilahyötysuhteella ja vuosihyötysuhteella ei ole nimiensä lisäksi juuri muuta yhteistä.

Tärkein asia hyvän vuosihyötysuhteen saavuttamiseen on mahdollisimman lähelle ulkolämpötilaa saatava jäteilman lämpötila. Edellä mainitut esimerkki vuosihyötysuhteet tulevat juuri tästä. Jos toinen kone pääsee moitteettomalla toiminnalla 0...+5°C jäteilman lämpötiloihin ja toisella raja tulee vastaan -8...-10°C:ssa, ero syntyy siitä - jälkimmäisen hyväksi. LTO-koneen konstruktio ratkaisee, millaisiin jäteilman minimilämpötiloihin sillä päästään.

Otataan kolme eri vuosihyötysuhteen konetta tuolle n. 650m3 talon ilmanvaihdolle.

Kone a) vuosihyötysuhde = 74%, ei lisälämmitystä, IV-koneen ominaissähköteho = 2,3kW/(m3/s)
Kone b) vuosihyötysuhde = 58%, ei lisälämmitystä, IV-koneen ominaissähköteho = 1,5kW/(m3/s)
Kone c) vuosihyötysuhde = 51%, ei lisälämmitystä, IV-koneen ominaissähköteho = 1,7kW/(m3/s)

Ilmanvaihdon nettohäviö + LTO-koneen sähkönkulutus (kWh/vuosi):
a) 4300 + 1630
b) 6920 + 1051
c) 8070 + 1191

Tuosta voi kukin energiahintojensa mukaan laskea kannattavuuksia. Kokosähköjärjestelmässä 10snt/kWh hinnalla b) on 200e/vuosi arvokkaampi käyttää kuin a) ja c) on 330e/vuosi arvokkaampi käyttää kuin a).

Minusta 1000e lisähinta ei ole paha LTO-koneesta a) verrattuna b):hen puhumattakaan c):stä - sähkölämmitystalossa.

No, ylläoleva on pitkälti teoriaa ja kukin LTO-koneistettava kohde on tapauskohtaisesti arvioitava taloudellisesti optimaaliseksi haluttaessa.

P.S.

janti kirjoitti: "Tuossa Enerventissä olisi pitänyt olla jälkilämmityspatteri tai poistoilman lämpötila olisi pitänyt olla korkeampi, koska tuloilma laski pakkasella alle 15C. Elikä tuolla -8 poistoilman lämpötilalla ei laite pysty pitämään haluttua tuloilman lämpötilaa ilman jälkilämmitystä. => todellisuudessa vuosihyötysuhde olisi ollut näin huonompi jos tarvittava jälkilämmitys olisi huomioitu."

Mitä tarkoitit? 15 asteista tuloilmaa pitäisi teoriassa tulla noin -17 asteen ulkolämpötilaan saakka

janti kirjoitti: "Summa summarum testin viisaus tiivistyy noihin kahteen viimeiseen kappaleeseen tuossa tekstissä."

Tavallaan, mutta sielläkin puhuttiin lämpötilahyötysuhteesta ja kannustettiin energiantuhlaukseen, jos vain saa halpaa energiaa. No, nyt alkaa mennä saivarteluksi...tarkoitus lienee ollut hyvä.

 

[janti]

Vs: TM RK pienten LTO-laitteiden testi 02/09

Muistakaapa herrat että tässä kommentoidaan pienten LTO-laitteiden ~testiä 50-60 dm3/s.

Ja edelleen se vuosihyötysuhde on laskettu 1979 vuoden lämpötilapysyvyyskäyrällä. Ehkä se +5 C valittiin koska vuoden keskilämpötila vaan tuppaa olemaan +5 C kieppeillä (tai nykyään hiukan ylikin).

Jokainen voi katsoa pysyvyyskäyrältä yleisimmät lämpötilat http://www.vouti.net/ilma/sivut/2001-2005.htm
Alle -15 C lämpötiloja on keskimäärin vain noin 2 viikkoa (vuonna 1979) tai nykyään vieläkin lyhyemmän ajan ~ 1 viikko. Pyöriväkennoisen edut tulevat esille juuri kovilla pakkasilla, kun vastavirta ja kuutiokoneet alkavat katkoa tuloilmaa. Vuosihyötysuhteissa ero tulee siis siloin kun katkomista tapahtuu, jos ei ole katkontaa niin erokin on pieni tai päinvastainen kuten testissä.

Jokainen voi laskea tälla laskurilla mitä omassa tapauksessa eri vaihtoehdoilla jäisi jälkilämmityspatterilla tai esim. ILPillä lämmitettäväksi. Säädata tässäkin vuodelta 1979.
http://www.motiva.fi/attachment/f16d4d543f99d7a59f54560a69063a0e/654083958d9a36b9366ee21be16c79ee/Tiedosto+27+D5+Ilmanvaihdon+energialaskenta_v8_Hki.xls

Kysymys, kannattaako sijoittaa parempaan LTO-laitteeseen 1000€ vaiko sama raha ILPiin?

 

[Espejot]

Vs: TM RK pienten LTO-laitteiden testi 02/09

janti kirjoitti: "Summa summarum testin viisaus tiivistyy noihin kahteen viimeiseen kappaleeseen tuossa tekstissä."
Tavallaan, mutta sielläkin puhuttiin lämpötilahyötysuhteesta ja kannustettiin energiantuhlaukseen, jos vain saa halpaa energiaa. No, nyt alkaa mennä saivarteluksi...tarkoitus lienee ollut hyvä.

Jos avainsana on säästäminen niin tarkoittako se hinnalla millä hyvänsä... eihän säästämisessä ole silloin mitään järkeä - jos se ei säästä itseään.

 

[kotte]

Vs: TM RK pienten LTO-laitteiden testi 02/09

Jos avainsana on säästäminen niin tarkoittako se hinnalla millä hyvänsä... eihän säästämisessä ole silloin mitään järkeä - jos se säästä itseään.

Ja subjektiivisesti ottaen myös ilmanvaihdon laatu merkitsee. Pyöriväkennoinen ei nimittäin loista tässä suhteessa lämpötilan laskiessa vähitellen suojan puolelta pikku pakkasille (varsin tavallista Etelä-Suomessa).

 

[sam123]

Vs: TM RK pienten LTO-laitteiden testi 02/09

Itselläni alkoi kuutiokoneella katkomaan tulopuhallinta -18 C kun tuo sulatustermari oli säädetty +5 C. Tiputin nyt +2-3 C.

Sinulla on ilmanvaihdon tasapainoituksessa jotakin pahasti pielessä tai IV-koneesi tulopuhallin ei toimi lainkaan. Muita mahdollisia syitä:
- tuloilmaputkessa ritilä ja se on tukossa
- kesäpelti (et sitten nakannut niitä pihalle)
- kenno likainen/väärin asennettu
- koneen sisällä iso ilmavuoto tulon ja poiston välillä

Muuta: Pakkaskelillä kuutiokoneella varustetuissa taloissa on ilman lisäkostutusta liian kuiva ilma. Tästä seuraa hengitysteiden eriasteista oireilua. Jos pyöriväkennoisella koneella saadaan yhtään kosteutta palautettua ilmaan niin se kannattaa valita kuutiokoneen sijaan.

Ja subjektiivisesti ottaen myös ilmanvaihdon laatu merkitsee. Pyöriväkennoinen ei nimittäin loista tässä suhteessa lämpötilan laskiessa vähitellen suojan puolelta pikku pakkasille (varsin tavallista Etelä-Suomessa).

Mitähän tämä tarkoittaa objektiivisesti ottaen?

Sami

 

[jarip]

Vs: TM RK pienten LTO-laitteiden testi 02/09

Pitää muistaa, että vertailtavat kohteet ovat erisuuruisia. Minun esimerkkitapaukseni vastaa n. 650 kuution ilmanvaihtotilavuutta. Jarip'lla taisi olla n. puolet tästä.

Otataan kolme eri vuosihyötysuhteen konetta tuolle n. 650m3 talon ilmanvaihdolle.

Kone a) vuosihyötysuhde = 74%, ei lisälämmitystä, IV-koneen ominaissähköteho = 2,3kW/(m3/s)
Kone b) vuosihyötysuhde = 58%, ei lisälämmitystä, IV-koneen ominaissähköteho = 1,5kW/(m3/s)
Kone c) vuosihyötysuhde = 51%, ei lisälämmitystä, IV-koneen ominaissähköteho = 1,7kW/(m3/s)

Ilmanvaihdon nettohäviö + LTO-koneen sähkönkulutus (kWh/vuosi):
a) 4300 + 1630
b) 6920 + 1051
c) 8070 + 1191

Tuosta voi kukin energiahintojensa mukaan laskea kannattavuuksia. Kokosähköjärjestelmässä 10snt/kWh hinnalla b) on 200e/vuosi arvokkaampi käyttää kuin a) ja c) on 330e/vuosi arvokkaampi käyttää kuin a).

No kun lasket noin tarkkaan jopa euroja, niin laskepa samat lukemat minullekin. Kuinka paljon saan takaisin nykyisellä ristivirta-Walloxilla ja paljonko pyöriväkennoisessa olisi potentiaalia. Kulutus- ja muut tiedot on alla ja ilma vaihtuu keskim. kerran kahdessa tunnissa.

Oletuksena siis, että ilman ILP lämmitykseen menisi 10000 ja ILP:n kanssa 5000 kWh/vuosi. Pannaan päälle vielä 2 heittokuutiota halkoja. Minulle tuo 5000 kWh maksaa vuodessa n. 400 e.

Oma arvio on, että nyt takaisin tulee 1000 kWh / 80 e vuodessa. Pyörivällä saisin ehkä reilun satasen?

 

[janti]

Vs: TM RK pienten LTO-laitteiden testi 02/09

Itselläni alkoi kuutiokoneella katkomaan tulopuhallinta -18 C kun tuo sulatustermari oli säädetty +5 C. Tiputin nyt +2-3 C.

Sinulla on ilmanvaihdon tasapainoituksessa jotakin pahasti pielessä tai IV-koneesi tulopuhallin ei toimi lainkaan. Muita mahdollisia syitä:
- tuloilmaputkessa ritilä ja se on tukossa
- kesäpelti (et sitten nakannut niitä pihalle)
- kenno likainen/väärin asennettu
- koneen sisällä iso ilmavuoto tulon ja poiston välillä

Kyllä toimii tulopuhallin, miten muuten tuon katkomisen huomaisin.  
Kesäpeltejä en ole käyttänyt ensimmäisen kokeilun jälkeen ollenkaan. Pölyttyvät hyllyn reunalla.
Suodattimet ja kenno on juuri puhdistettu, ei siellä merkittävässä määrin likaa ollut. Kyllä se LTO-kuutio siellä oikeinpäin on.
Ratkaisevaa tulokseen on todennäköisesti ollut laitteen pieni puhallusilmavirtaus. Laitteen puhallus oli I-nopeudella (sisäinen nopeus 2), laitteen ottama sähköteho noin 34 W => ilmanvaihto  ~20 dm3/s.
http://www.airwise.fi/php/pdf/Parmair_ExSK_C325-05.pdf

Risti- ja vastavirtakoneissa osa tuloilmaan siirrettävästä tehosta tulee poistoilmassa olevan kosteuden tiivistymisenergiasta (= höyrystymisenergia 2260 kJKg), kaikki energia ei siis tule poistoilman lämpötilan laskusta.

Sisäilman suhteellinenkosteus on pysynyt noin 30-40% välillä lämmityskaudella. Saunan jälkeen hiukan korkeampi.

Ohessa Enerventin tekemä kustannusvertailu, Jyväskylän säätiedoilla. Säästöä syntyisi 100 m2 talossa ~180 € vuodessa tämän mukaan ja 1000 € takaisinmaksuaika oli ~5,5 vuotta. Mikäli jälkilämmitystä ei käytettäisi vaan se tehtäisiin esim. ILPillä COP ~2 => säästöä tulisi alle 80 € vuodessa ja takaisinmaksuaika venyisi 12,5 vuoteen.  :-\

Ohessa vielä kertaukseksi niille jotka eivät tätä kuvaa ole nähneet, Enerventin esitteesä poimittu kuva erillaisten LTO-koneiden ja PILPien jäteilmojen lämpötiloista.

sam123 jos tuota kuutiokoneen jäteilman lämpötilakäyrää jatkaisi +7 C katkomislämpötilan sijaan saman suuntaisesti +5 C katkomislämpötilaan, niin oltaisiin hyvin lähellä tuota -18 C ulkolämpötilaa.
Tuolla nykyisellä 2-3 C jäätymissuojalla päästään tuon käyrän perusteella noin -20 C lämpötilaan saakka ilman katkomista.

 

[kotte]

Vs: TM RK pienten LTO-laitteiden testi 02/09

Mitähän tämä tarkoittaa objektiivisesti ottaen?

Sami

Sitä, että kun sisäilma on lauhalla kelillä kostunut ja pakkasen kiristyessä tämä kosteus alkaa tiivistyä roottoriin pieniksi vesipisaroiksi, jotka sitten haihtuvat takaisin, kun kuiva ulkoilma seuraavalla roottorin kierroksella ne kuivattaa, niin tapahtuu seuraavaa:

1) huoneilmassa olevat erittäin vesiliukoiset kaasut (näitä ovat mm. rikkidioksidi, ammoniakki ja formaldehydi <edit> sekä tietenkin itse pääongelma, eli rikkivety,</edit>) liukenevat näihin vesipisaroihin hyvin hanakasti;

2) pisaroiden haihtuessa ko. kaasut palautuvat kosteuden mukana tuloilmaan.

Laite toimii siis ko. vesiliukoisten kaasujen rikastuslaitteena.

Tämä ei ole omaa teoriaani, vaan olen lukenut siitä tieteellisiä artikkeleita liittyen roottoripohjaisen lämmöntalteenottolaitteen kaasunvaihto-ominaisuuksiin (en tohdi tässä siteerata koko lähdeketjua, koska koen ketjun alun henkilökohtaisella tasolla luottamukselliseksi).

Subjektiivisesti ottaen vaihdoin asiasta viimeksi ajatuksia työtoverin kassa viime viikolla, kun oli ilmiön kannalta suotuisa säänmuutos meneillään (konttorissamme on pyöriväkennoinen lämmöntalteenotto; tässä käytössä haitat ehkä korostuvat kotiympäristöä enemmän jopa niin, että katselee säätiedotuksia siinä mielessä, että milloin voisi olla syytä välttää asiakastilaisuuksien järjestämistä tai ainakin miettiä selityksiä valmiiksi).

 

[sam123]

Vs: TM RK pienten LTO-laitteiden testi 02/09

Kyllä toimii tulopuhallin, miten muuten tuon katkomisen huomaisin.
Kesäpeltejä en ole käyttänyt ensimmäisen kokeilun jälkeen ollenkaan. Pölyttyvät hyllyn reunalla.
Suodattimet ja kenno on juuri puhdistettu, ei siellä merkittävässä määrin likaa ollut. Kyllä se LTO-kuutio siellä oikeinpäin on.
Ratkaisevaa tulokseen on todennäköisesti ollut laitteen pieni puhallusilmavirtaus. Laitteen puhallus oli I-nopeudella (sisäinen nopeus 2), laitteen ottama sähköteho noin 34 W => ilmanvaihto ~20 dm3/s.
http://www.airwise.fi/php/pdf/Parmair_ExSK_C325-05.pdf

Risti- ja vastavirtakoneissa osa tuloilmaan siirrettävästä tehosta tulee poistoilmassa olevan kosteuden tiivistymisenergiasta (= höyrystymisenergia 2260 kJKg), kaikki energia ei siis tule poistoilman lämpötilan laskusta.

Sisäilman suhteellinenkosteus on pysynyt noin 30-40% välillä lämmityskaudella. Saunan jälkeen hiukan korkeampi.

Ohessa Enerventin tekemä kustannusvertailu, Jyväskylän säätiedoilla. Säästöä syntyisi 100 m2 talossa ~180 € vuodessa tämän mukaan ja 1000 € takaisinmaksuaika oli ~5,5 vuotta. Mikäli jälkilämmitystä ei käytettäisi vaan se tehtäisiin esim. ILPillä COP ~2 => säästöä tulisi alle 80 € vuodessa ja takaisinmaksuaika venyisi 12,5 vuoteen. :-\

Ohessa vielä kertaukseksi niille jotka eivät tätä kuvaa ole nähneet, Enerventin esitteesä poimittu kuva erillaisten LTO-koneiden ja PILPien jäteilmojen lämpötiloista.

sam123 jos tuota kuutiokoneen jäteilman lämpötilakäyrää jatkaisi +7 C katkomislämpötilan sijaan saman suuntaisesti +5 C katkomislämpötilaan, niin oltaisiin hyvin lähellä tuota -18 C ulkolämpötilaa.
Tuolla nykyisellä 2-3 C jäätymissuojalla päästään tuon käyrän perusteella noin -20 C lämpötilaan saakka ilman katkomista.

Alhainen pyörintänopeus ei tue ajatusta. Meillä ainakin suurempi pyörimisnopeus nostaa jäteilman lämpötilaa ja siirtää pätkimistä alemmille lämpötiloille, joka vaikuttaa loogiselta. Ilman kosteus ei selitä tuota, koska kaikilla muilla koneet pätkii 6-8 astetta alemmilla lämpötiloilla. Jos se ei ole tukossa oleva ilmaottoritilä, niin sitten ilmanvaihtosi on väärin tasapainoitettu. Ainiin...tai sisäilmasi on jotain 28 asteista

Laite toimii siis ko. vesiliukoisten kaasujen rikastuslaitteena.

Laitappa nyt ihan ne lähteet esille

Sami

 

[kotte]

Vs: TM RK pienten LTO-laitteiden testi 02/09

Laitappa nyt ihan ne lähteet esille

Sami

No, lisätään työlistaan (voi kestää tovin, ennenkuin palaan tähän aiheeseen).

 

[janti]

Vs: TM RK pienten LTO-laitteiden testi 02/09

Alhainen pyörintänopeus ei tue ajatusta. Meillä ainakin suurempi pyörimisnopeus nostaa jäteilman lämpötilaa ja siirtää pätkimistä alemmille lämpötiloille, joka vaikuttaa loogiselta.
Ilman kosteus ei selitä tuota, koska kaikilla muilla koneet pätkii 6-8 astetta alemmilla lämpötiloilla.

Tsekkasitko ollenkaan tuota Enerventin kuvaajan? Millä selität kuutiokoneen jäteilman tippuessa käyrän kääntymisen suoraan meneväksi ulkolämpötilassa -15 C, kun jäteilman lämpötila on tuolloin noin +7 C?

Voisihan se olla niin että pienellä puhallusnopeudella tuo poisto käy suhteessa kovempaan tuloon. Voihan sitä vuotoilmaakin tulla jostain, esim. kohdepoiston kautta vaikka siellä kaksi perhospeltiä onkin peräkkäin. Ja onhan mulla yksi ylimääräinen EU3 tuolla ennen tuota EU7 tulopuolella.

Kenellä "kaikilla muilla"?
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=5941.0

Ilmeisesti tuo ristivirtauskennon hyötysuhde on mulla huono. Meikäläisen ilmanvaihtomäärällä noin 50% tuloilman lämpötilahyötysuhteella -18 C tuloilmalla ollaan jäteilman lämpötilassa +3 C. ks alla oleva linkki Pysyvyyskäyrä ja poistoilmalämpötila LTO:n jälkeen
http://www.motiva.fi/attachment/f16d4d543f99d7a59f54560a69063a0e/654083958d9a36b9366ee21be16c79ee/Tiedosto+27+D5+Ilmanvaihdon+energialaskenta_v8_Hki.xls

 

[kotte]

Vs: TM RK pienten LTO-laitteiden testi 02/09

Mun tavallinen kenno vetää jäteilman nollaan jossakin -10 asteen tienoilla. Itse olen säätänyt sulatuksen niin alas kuin mahdollista (= 0 astetta).

Sami

Tämä (-10) tuntuu kyllä merkillisen korkealta lämpötilalta, kun ristivirtakenno kumminkin periaatteessa vain tasaa tulo ja poistoilman lämpötilan, jos ilmanvaihto on täysin tasapainossa. Eli lämmöntalteenottokone näyttää pelaavan uskomattoman hyvin. Ei kai talosi satu olemaan ylipaineinen?

 

[sam123]

Vs: TM RK pienten LTO-laitteiden testi 02/09

Mun tavallinen kenno vetää jäteilman nollaan jossakin -10 asteen tienoilla. Itse olen säätänyt sulatuksen niin alas kuin mahdollista (= 0 astetta).

Sami

Tämä (-10) tuntuu kyllä merkillisen korkealta lämpötilalta, kun ristivirtakenno kumminkin periaatteessa vain tasaa tulo ja poistoilman lämpötilan, jos ilmanvaihto on täysin tasapainossa. Eli lämmöntalteenottokone näyttää pelaavan uskomattoman hyvin. Ei kai talosi satu olemaan ylipaineinen?

Löysin aikaisemmasta postauksestani: "Meidän kuutiokoneella tällä kirjoitushetkellä +5.3 astetta, ulkolämpötila -4.4."


Eli jäteilma: +5,3 astetta ja ulkolämpötila -4,4

Nyt jäteilma: +8,2 ja ulkolämpötila +0,8

Voi olla että nolla astetta saavutetaan vasta 12-13 pakkasasteen välillä (pitäisi laittaa ylös niitä lukemia, silloin kun on pakkasta), katotaan saanko sarjaan lisää muuttujia aamulla ja loppuviikosta on luvattu yöpakkasia. Jantihan osaa näistä pistää excelillä käyrän, josta näkee koska mennään miinukselle.

Takka palaa hieman huonommin kun laittaa IV-koneen sytytyksen jälkeen päälle. Ero ei ole suuri, mutta niin sen ei kai pidäkkään olla.

Sami

 

[pökö]

Vs: TM RK pienten LTO-laitteiden testi 02/09

Mun tavallinen kenno vetää jäteilman nollaan jossakin -10 asteen tienoilla. Itse olen säätänyt sulatuksen niin alas kuin mahdollista (= 0 astetta).

Sami

Tämä (-10) tuntuu kyllä merkillisen korkealta lämpötilalta, kun ristivirtakenno kumminkin periaatteessa vain tasaa tulo ja poistoilman lämpötilan, jos ilmanvaihto on täysin tasapainossa. Eli lämmöntalteenottokone näyttää pelaavan uskomattoman hyvin. Ei kai talosi satu olemaan ylipaineinen?

kuutiokone ei jäähdytä jäteilmaa nollaan vielä -10 ast.pakkasessa jos ilmamäärät on oikein säädetty eli poistoa on enemmän kuin tuloa.
-20 pakkasessa se voisi tapahtua mutta ei -10 asteessa mitenkään.

 

[sam123]

Vs: TM RK pienten LTO-laitteiden testi 02/09

Mun tavallinen kenno vetää jäteilman nollaan jossakin -10 asteen tienoilla. Itse olen säätänyt sulatuksen niin alas kuin mahdollista (= 0 astetta).

Sami

Tämä (-10) tuntuu kyllä merkillisen korkealta lämpötilalta, kun ristivirtakenno kumminkin periaatteessa vain tasaa tulo ja poistoilman lämpötilan, jos ilmanvaihto on täysin tasapainossa. Eli lämmöntalteenottokone näyttää pelaavan uskomattoman hyvin. Ei kai talosi satu olemaan ylipaineinen?

kuutiokone ei jäähdytä jäteilmaa nollaan vielä -10 ast.pakkasessa jos ilmamäärät on oikein säädetty eli poistoa on enemmän kuin tuloa.
-20 pakkasessa se voisi tapahtua mutta ei -10 asteessa mitenkään.

-20 pakkasessa se voisi tapahtua = AINA

 

[janti]

Vs: TM RK pienten LTO-laitteiden testi 02/09

Näyttäisi olevan keskustelua tästä testistä myös täällä maalämpöfoorumilla ja tarkemmat arvosteluperusteetkin
http://www.kyronlahdenporakaivo.fi/cgi-bin/yabb/YaBB.cgi?num=1235639056

 

[sam123]

Vs: TM RK pienten LTO-laitteiden testi 02/09

Tsekkasitko ollenkaan tuota Enerventin kuvaajan? Millä selität kuutiokoneen jäteilman tippuessa käyrän kääntymisen suoraan meneväksi ulkolämpötilassa -15 C, kun jäteilman lämpötila on tuolloin noin +7 C?

Tuossa käyrässä nyt ei ole mitään järkeä kuutiokoneen osalta. Lienee mainostoimiston piirtämä. Näin huonoa -15 <=> +7 hyötysuhdetta ei taida löytyä mistään markkinoilla olevasta koneesta.

Uusi mittauspiste: aamulla ulkona -9.6 astetta ja jäteilma +3.2, -6,5/+4,8

Sami

EDIT: korjattu aamuista lukemaa muistiinpanojen mukaiseksi, lisätty uusi mittauspiste

 

[kotte]

Vs: TM RK pienten LTO-laitteiden testi 02/09

Laitappa nyt ihan ne lähteet esille

Sami

No, lisätään työlistaan (voi kestää tovin, ennenkuin palaan tähän aiheeseen).

Laitan tässä muutaman referenssin, joita aikoinaan lupailin. En sinällään ole aiheesta siinä määrin kiinnostunut, että viitsisin tehdä varsinaista selvitystyötä, mutta tuleepahan lupaus jotenkuten hoidetuksi:

[1]. Barbro Andersson, Kurt Andersson, Jan Sundell, Per-Anders Zingmark. Mass Transfer Of Contaminants In Rotary Enthalpy Exchangers, Indoor Air. V3, No., pp143...148, 1993. Munksgaard International Publishers Ltd.

[2]. Enbom, Seppo. Regeneratiivisen lämmöntalteenottolaitteen epäpuhtauksien siirto. 1986. VTT, Espoo. 53 s. + liitt. 13 s. Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus : 639. ISBN 951-38-2710-0

Laitanpa mukaan vielä yhden laitevalmistajan tilaustutkimuksen(?), joka on suoraan verkosta saatavilla maksutta (tästä siis selviää, mikä on aihe; tulokset ovat aika samansuuntaisia kuin kahdessa ensimmäisessä). Kahta ensimmäistä voi olla vaikeaa saada verkosta, ainakaan maksutta.

[3]. Jon E. Johnson. Results of Cross-Contamination Testing of the XeteX AIRotor Total Energy Recovery Wheel. -- tilaustutkimus(?), Dept Mech Eng, University of Minnesota Minneapolis, MN. kts. http://www.xetexinc.com/pdfs/heat_wheel_eff.doc.

Johtopäätöksenä vetäisin itse seuraavaa:

1) Mitään terveysvaaraa ei ole, kysymys on ns. makuasiasta;

2) Ihmisen nenä on niin herkkä, että jo paljon pienempikin rikkivedyn, ammoniakin tms. siirtyminen WC:stä tai saunasta on aistittavissa tuloilmaputkesta makuuhuoneessa tms. Toimistossahan kyse on siinä, että jos johonkin suoljettuun huoneeseen tuodaan uusia kalusteita, formaldehydiä voi siirtyä muihinkin tiloihin niin paljon, että ärsytyskynnys ylittyy. Siirtyminenhän on sinänsä vain prosenttien luokkaa todellisissa oloissa (eli ilmanvaihdon kasvattaminen vastaavasti riittäisi; valitettavasti vain hajut kulkevat jossakin määrin suunniteltua kulkusuuntaa vastaan eri sisätilaluokkien välillä).

Omasta puolestani ei aihetta enempään.

 

[kolibri]

Vs: TM RK pienten LTO-laitteiden testi 02/09

Osaako joku valaista:

Meille on kaavailtu Vallox 150 SE Effect MLV VLK -mallia
Valmistajat puhuvat mielellään isoista luvuista ja tämänkin kohdalla hyötysuhteeksi on ilmoitettu 80%. Todellinen vuosihyöty on kuitenkin 60%.

Minkä verran on todellinen vuosihyötysuhde pyörivissä laitteissa? Onko se luokkaa 80 % eli jopa viidenneksen parempi, kuin edellä mainittu?

Entä onko tuollainen vastavirtakenno yleensä ottaen hyvä laite? Pyöriväkennoista on kovasti hehkutettu, mutta Vallox ei ole mennyt tähän mukaan lainkaan?

 

[kaupamees]

Vs: TM RK pienten LTO-laitteiden testi 02/09

Minkä verran on todellinen vuosihyötysuhde pyörivissä laitteissa? Onko se luokkaa 80 % eli jopa viidenneksen parempi, kuin edellä mainittu?

Nuo riippuu aina talon ilmanvuodosta ja koneen säädöistä. Ei välttämättä yhtään parempi pyörivässä.