Kun monessa keskusteluketjussa sivutaan Ilpin ostoa jäähdytystarkoitukseen, ajattelin, että sille pyhitettäisiin oma keskusteluareenansa.
Lämpöpumput infon tietopankissa – kohdassa: pikaopas lämpöpumppuihin, lukee, että: "Nyrkkisääntö jäähdytyksessä voidaan pitää, että 1kW riittää n.15m2 jäähdytykseen." - Mielestäni tuo lausuma on vähintäänkin harhaanjohtava. Sen vuoksi mielestäni asiasta olisi hyvä käydä keskustelua sekä jakaa kokemuksia.
Jos jäähdytystä lähtee tarkastelemaan, on siinä keskeistä rakennuksen lämpövuodot, jotka Suomessa eri-ikäisissä rakennuksissa on karkeasti 1-2 W/m2/K. Tästä seuraa, että 100 m2 talossa, jossa sisälämpötilaksi hyväksytään 24°C ja ulkolämpötila on 34°C (todellinen helle, Turun ennätys 35,9°C vuodelta 1914), niin lämpövuoto on 10K x 100 m2 x 1 W/m2/K =1 kW. Lämpövuotojen lisäksi, rakennuksesta pitää poistaa asumisen aiheuttama lämpöteho, joka karkeasti on 0,5 - 1 kW normaalissa perheessä, jossa on nelisen henkilöä. Pelkkä ihmisen elintoimintojen tuottama lämpöteho on noin 80-150W riippuen siitä, puuhasteleeko paljon vai vähäsen. Kolmantena tekijänä on auringon sisälle tuoma teho lasipintojen kautta. Tämä on karkeasti 100 W/ikkunaneliö. Jos siis auringon puolella on 10 neliötä ikkuna pintaa, voi sieltä tulla hellepäivänä 1 kW lämpöteho.
Jos siis laskemme nämä kolme tekijää yhteen huippu helteellä, jäähdytyksen huipputarve on noin 3-4 kW 100m2 talossa eli noin 30-40 W/m2 tai 3-4 W/m2/K tai käänteisesti 33-25 m2/kW. Jos huomioon ottaa sen, että rakennusmassat, että viileämmät yöt tasaavat lämpöpiikkejä, voitaneen em. arvoihin soveltaa noin 0,8 korjauskerrointa.
Edellä olevia arvoja suurempiin arvoihin tullaan, jos rakennuksessa käytetään kesällä puuhellaa, leivinuunia tai asuntiloja lämmittää esim. puusaunan hormi. Nämä luonnollisesti lisäävät jäähdytystarvetta siinä suhteessa kuin ne tuottavat lämpöenergiaa. Lisätehoa kuluu myös, jos järjestää suuret juhlat, jolloin jokainen ihminen tuo sen noin 100W verran jäähdytystarvetta.
Itselläni on kerättyä jäähdytystietoa kesältä 2007, jolloin 120m2 asunnossa suurin satunnaisesti havaittu ottotehon arvo oli noin 700 W. Kun Mitsun FA35 manuaalien mukaan EER arvo (24-30°C) lämpötila eroilla vaihtelee 4,23...4,39 ilman kosteudesta riippuen, voitaisiin arvioida hetkelliseksi jäähdytystehoksi tuolloin 700W x 4,3 = 3 kW. Jos katsotaan vuorokausi keskiarvoja, suurin 7,5 KWh energian vuorokausikulutus sattui päivälle, jonka keskilämpötila oli 22°C. Näissä lämpötiloissa EER on keskimäärin 5,37. Todellinen jäähdystysteho on siten 5,37 x 7,5KWh/24h = 1,68 kW, joka tarkoittaa 14W/m2.
Alla olevan kuvan perusteella voitaisiin sanoa, että minulla jäähdytykseen näyttäisi menevän saman verran tehoa, kuin vastaavan suuruiseen lämmitykseen. Lisäksi kuvasta käy ilmi, että ainakin minun tapauksessa 1kW nimellisteholla näyttäisi onnistuvan 120 m2 jäähdytys aina 35°C ulkolämpötilaan asti, jolloin jäähdytysteho olisi noin 3,8 kW.
Laitan tuohon alle myös toisen kuvan, jossa on satunnaisia hetkittäisiä ottotehoja (noin. 1400 havaintoa). Kuvasta näkee, että ainakin Mitsun logiikka luo jokaisella EEV asennolla parven tehoarvoja, jotka ovat hieman vinossa. Kone ei siis säädy portaattomasti, vaan hypellen erilaisten EEV arvojen välillä. Katkokäynnitön jäähdytys alkaa noin 23°C ulkolämpötilassa, ja minimi ottotehoja kone ei oikeastaan ota alle 18°C lämpötiloissa.
Omien kokemusteni mukaan Ilppi on loistava jäähdytin, vaikka antaakin kylmää pistemäisesti. Kesäiset yö unet ovat oleellisesti parempia kuin ennen Ilppiä. Ainoa tilanne josta Ilppi ei selviä kunnolla, on kesäjuhlat, jolloin hetkessä tupaan tulee 20 tai 30 henkeä. Tällöin lämpötila lähtee nousemaan.
Lämpöpumput infon tietopankissa – kohdassa: pikaopas lämpöpumppuihin, lukee, että: "Nyrkkisääntö jäähdytyksessä voidaan pitää, että 1kW riittää n.15m2 jäähdytykseen." - Mielestäni tuo lausuma on vähintäänkin harhaanjohtava. Sen vuoksi mielestäni asiasta olisi hyvä käydä keskustelua sekä jakaa kokemuksia.
Jos jäähdytystä lähtee tarkastelemaan, on siinä keskeistä rakennuksen lämpövuodot, jotka Suomessa eri-ikäisissä rakennuksissa on karkeasti 1-2 W/m2/K. Tästä seuraa, että 100 m2 talossa, jossa sisälämpötilaksi hyväksytään 24°C ja ulkolämpötila on 34°C (todellinen helle, Turun ennätys 35,9°C vuodelta 1914), niin lämpövuoto on 10K x 100 m2 x 1 W/m2/K =1 kW. Lämpövuotojen lisäksi, rakennuksesta pitää poistaa asumisen aiheuttama lämpöteho, joka karkeasti on 0,5 - 1 kW normaalissa perheessä, jossa on nelisen henkilöä. Pelkkä ihmisen elintoimintojen tuottama lämpöteho on noin 80-150W riippuen siitä, puuhasteleeko paljon vai vähäsen. Kolmantena tekijänä on auringon sisälle tuoma teho lasipintojen kautta. Tämä on karkeasti 100 W/ikkunaneliö. Jos siis auringon puolella on 10 neliötä ikkuna pintaa, voi sieltä tulla hellepäivänä 1 kW lämpöteho.
Jos siis laskemme nämä kolme tekijää yhteen huippu helteellä, jäähdytyksen huipputarve on noin 3-4 kW 100m2 talossa eli noin 30-40 W/m2 tai 3-4 W/m2/K tai käänteisesti 33-25 m2/kW. Jos huomioon ottaa sen, että rakennusmassat, että viileämmät yöt tasaavat lämpöpiikkejä, voitaneen em. arvoihin soveltaa noin 0,8 korjauskerrointa.
Edellä olevia arvoja suurempiin arvoihin tullaan, jos rakennuksessa käytetään kesällä puuhellaa, leivinuunia tai asuntiloja lämmittää esim. puusaunan hormi. Nämä luonnollisesti lisäävät jäähdytystarvetta siinä suhteessa kuin ne tuottavat lämpöenergiaa. Lisätehoa kuluu myös, jos järjestää suuret juhlat, jolloin jokainen ihminen tuo sen noin 100W verran jäähdytystarvetta.
Itselläni on kerättyä jäähdytystietoa kesältä 2007, jolloin 120m2 asunnossa suurin satunnaisesti havaittu ottotehon arvo oli noin 700 W. Kun Mitsun FA35 manuaalien mukaan EER arvo (24-30°C) lämpötila eroilla vaihtelee 4,23...4,39 ilman kosteudesta riippuen, voitaisiin arvioida hetkelliseksi jäähdytystehoksi tuolloin 700W x 4,3 = 3 kW. Jos katsotaan vuorokausi keskiarvoja, suurin 7,5 KWh energian vuorokausikulutus sattui päivälle, jonka keskilämpötila oli 22°C. Näissä lämpötiloissa EER on keskimäärin 5,37. Todellinen jäähdystysteho on siten 5,37 x 7,5KWh/24h = 1,68 kW, joka tarkoittaa 14W/m2.
Alla olevan kuvan perusteella voitaisiin sanoa, että minulla jäähdytykseen näyttäisi menevän saman verran tehoa, kuin vastaavan suuruiseen lämmitykseen. Lisäksi kuvasta käy ilmi, että ainakin minun tapauksessa 1kW nimellisteholla näyttäisi onnistuvan 120 m2 jäähdytys aina 35°C ulkolämpötilaan asti, jolloin jäähdytysteho olisi noin 3,8 kW.
Laitan tuohon alle myös toisen kuvan, jossa on satunnaisia hetkittäisiä ottotehoja (noin. 1400 havaintoa). Kuvasta näkee, että ainakin Mitsun logiikka luo jokaisella EEV asennolla parven tehoarvoja, jotka ovat hieman vinossa. Kone ei siis säädy portaattomasti, vaan hypellen erilaisten EEV arvojen välillä. Katkokäynnitön jäähdytys alkaa noin 23°C ulkolämpötilassa, ja minimi ottotehoja kone ei oikeastaan ota alle 18°C lämpötiloissa.
Omien kokemusteni mukaan Ilppi on loistava jäähdytin, vaikka antaakin kylmää pistemäisesti. Kesäiset yö unet ovat oleellisesti parempia kuin ennen Ilppiä. Ainoa tilanne josta Ilppi ei selviä kunnolla, on kesäjuhlat, jolloin hetkessä tupaan tulee 20 tai 30 henkeä. Tällöin lämpötila lähtee nousemaan.
Tai mieluiten molemmat, lämmityksellähän on yleensä esitetty 30 neliötä/kW ja jäähdytyksellä tuo 15. Voi olla että kumpikin luku vaatii oikaisua...
