Tuloilmapatterin säätö poistoilman perusteella

Espejot

Hyperaktiivi
Täällä tehdyt tuloilman säätö on perinteisesti tehty sijoittamalla anturi korvausilmakanavaan ja tavoitteena tasaisempi korvausilma.

Mitäs jos laittais tuoilmapatteriin ventiilin sulkevalla termostaatilla ja sijoittasi anturin poistoilmaan ennen saunaa.
Tuloilmapatterilla säädetäisiin tällöin lämpötilaa huoneilman perusteella. Tuloilman lämpötila heittelisi mutta sisälämpötila pysyisi tasaisempana ilman että lattiaveden kiertoon kosketaan - ja säätö olisi noeampi.

::)


EDit: taisi tulla tietämättömyyttä ajatusvirhe tuon sulkevan termarin suhteen... otsikkoa muutettu :-[
 
A

apophis

Vieras
Vs: Tuloilmapatterin säätö sulkevalla termostaatilla

Ei oikein säätöalgoritmin kannalta kuulosta hyvältä. Jotta säätö olisi nopeaa, pitää mittaus olla heti tuloilmapatterin jälkeen tuloilma kanavassa. Säätö ei saa olla liian nopea että ei ala humppaamaan sen mukaan kun virtaus patterissa hieman muuttuu.

Paras olisi sellainen venttiili, johon saisi toimilaitteen jota voi ohjata itse esim. oman seuranna perusteella. Onko Belimosta kenelläkään kokemusta http://www.belimo.fi/products.php?type=water-valves-CCV

Nyt tässä itsellä on kehitteillä puhaltimien pwm säätö ja siihen kylkeen on melkein saatava tuolilmapatterin säätö. Omassa seurannassa voi sitten esisäätää patteria suoraan sen mukaan mikä on puhaltimien asetus ja toinen säätö voi olla tavoitelämpötila tuloilmalle.
 

Espejot

Hyperaktiivi
  • Keskustelun aloittaja
  • #3
Vs: Tuloilmapatterin säätö sulkevalla termostaatilla

apophis sanoi:
Ei oikein säätöalgoritmin kannalta kuulosta hyvältä. Jotta säätö olisi nopeaa, pitää mittaus olla heti tuloilmapatterin jälkeen tuloilma kanavassa. Säätö ei saa olla liian nopea että ei ala humppaamaan sen mukaan kun virtaus patterissa hieman muuttuu.

Humppaaminen ei minua sinänsä haittaa kun en sitä kuitenkaan huomaa... nythän Nibessä säätö tapahtuu lattian toimilaiteiden kautta eikä tuloilma osallistu lämpötilan säätöö. Jos kämpässä on lämmintä niin minusta olisi fiksumpaa kylmentää tuloilmaa kuin laittaa lattiapiirejä kiinni.
 
A

apophis

Vieras
Vs: Tuloilmapatterin säätö sulkevalla termostaatilla

Joo jos sitä tuolta kantilta miettii, niin mikä ettei. Täällä meillä on sellainen tilanne, että oikeastaan liian kuumaa huonelämpöä on lähes mahdotonta saada aikaan. Talossa kun on puinen alapohja, niin se reagoi nopeasti kun lämmittää takkaa. Eli itellä olisi tärkeintä saada vain tuloilma tasan tiettyyn lämpötilaan, johonkin 18 asteen tietämille.
 

kotte

Hyperaktiivi
Vs: Tuloilmapatterin säätö sulkevalla termostaatilla

Espejot sanoi:
Humppaaminen ei minua sinänsä haittaa kun en sitä kuitenkaan huomaa... nythän Nibessä säätö tapahtuu lattian toimilaiteiden kautta eikä tuloilma osallistu lämpötilan säätöö. Jos kämpässä on lämmintä niin minusta olisi fiksumpaa kylmentää tuloilmaa kuin laittaa lattiapiirejä kiinni.
Mainittujen huonojen säätöominaisuuksien takia tuloilma on sitten joko ulkoilman lämpöistä (mikä lieneekin) tai vaihtoehtoisesti maksimilämpöistä (sama toteamus kuin edellä). Myös huoneen lämpötilan vaeltelee ainakin asteen ylös ja alas syklisesti, jos termostaatti on mekaaninen.

Voisihan tuo periaatteessa toimiakin sopivilla edellytyksillä, eli tulokanaviston on oltava yläpohjassa tms. jottei sisäilman kosteus kondensoidu kanavien ulkopintaan ja venttiilien sijoituksen ja suuntauksen on oltava sopivia (eihän tilanne poikkea periaatteessa tilanteesta poistoilmanvaihto korvausilmaventtiilein). Epäilen silti, että on PILPin tapauksessa hyvin epämiellyttävä käytännössä, koska ilmamäärät pakkaavat olemaan suurehkoja (ja kylmä pakkasilma aiheuttaa hurjan vedontunteen suurina määrinä, ellei joka venttiilin edessä ole huoneen päälämmönlähdettä).
 

Espejot

Hyperaktiivi
  • Keskustelun aloittaja
  • #6
Vs: Tuloilmapatterin säätö sulkevalla termostaatilla

Siis onko siis ihan kuoleena syntynyt ajatus että korvausilma lämpötilaa säädetäisiin poistoilmakanavassa olevalla anturilla.
Nythän antureita on sijoitettu tuloilmakanavaan heti patterin jälkeen...
 
A

apophis

Vieras
Vs: Tuloilmapatterin säätö poistoilman perusteella

Ei tietenkään, vaan tuo on kokeilun arvoinen idea ;) Sehän on helppo muuttaa kuitenkin. Tuota tuskin saat tehtyä kapillaarilla, voi olla niin pitkä matka? Elektroninen jatlkuva säätö olisi joka tapauksessa parempi.
 

kotte

Hyperaktiivi
Vs: Tuloilmapatterin säätö poistoilman perusteella

apophis sanoi:
Elektroninen jatlkuva säätö olisi joka tapauksessa parempi.
Nimenomaan tarvitaan elektroninen säätö, joka mittaa sekä tuloilmaa, että poistoilmaa ja näiden aikariippuvuutta sekä suorittaa sitten säädön noihin perustuvan mallin pohjalta. Jokin hyvä elektroninen lattialämmitysjärjestelmän säädin saattaisi periaatteessa kelvata tarkoitukseen (poistoilma <--> sisäilma; lähtevän veden lämpötila + lattian lämpötila <--> vesiventtiilin asetus / kiertoveden lämpö + tuloilman lämpötila).

Lisäksi pitäisi ottaa huomioon poistoilman mahdollinen jäähtyminen kanavissa (huoneanturin soveltaminen poistoilmamittauksen sijaan olisi tässä mielessä helpompaa).
 

repomies

Hyperaktiivi
Vs: Tuloilmapatterin säätö poistoilman perusteella

Espejotin idea on vaarallinen, siinä on ilmeinen tuloilmapatterin jäätymisriski. Tarvitseeko taivutella rautalankaa vai ymmärtävätkö kaikki, miksi?

Jos joku tuollaisen tekee niin ehdottomasti rinnankytkentänä niben alkuperäiselle venttiilille, jota ei sitten suljeta kokonaan.

Apophikselle pwm-säädöstä: ebm-papstien datasheetissa on selitetty miten se pitää tehdä. Ohjaus onnistuu esimerkiksi arduinolla, nimimerkillä "kokemusta on". Homma on varsin triviaali, pistin muistaakseni ardun pätkimään pwm:llä fetin kautta papstin itse tekemää 12 volttia.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Vs: Tuloilmapatterin säätö poistoilman perusteella

Tottakai kytkentä rinnan sarjaan, ihan jo siksi että jos venttiili jää jumiin tai laukeaa muuten.

***

Onko kellään heitää hyväksihavaittua moottoriohjatua ventiliä esimerkkinä?


EDIT: hups, termit meni sakasin - korjattu oikea vasemaksi... vai menikö päinvastoin
 
A

apophis

Vieras
Vs: Tuloilmapatterin säätö poistoilman perusteella

Katteleppa nuita Belimon venttiilejä, niihin on myös toimilaitteita. Venttiili ei liene kallis, ~40e. Toimilaitteet voi olla hintavampia, ~200e?
 

repomies

Hyperaktiivi
Vs: Tuloilmapatterin säätö poistoilman perusteella

Espejot sanoi:
Tottakai kytkentä sarjaan, ihan jo siksi että jos venttiili jää jumiin tai laukeaa muuten.

Eipäs kun rinnan, muuten et voi varmistaa että jonkinlainen virtaus säilyy vikatilanteessakin. Tämä olettaen että termariohjattu venttiili menee täysin kiinni asti.

Nibessä jätettäisiin siis jonkinlainen kierto normaalille venttiilille ja termariohjattu säätäisi sitten rinnalla virtausta sinne patterille.

Sarjaankytkentä on typerää useammasta syystä:
1) kaksi venttiiliä jarruttaa virtausta, joten maksimivirtaama pienenee
2) rinnankytkennästä saa aina toimimaan pelkästään toisen varassa, jos alkaa syystä tai toisesta haluttaa kokeilla joko pelkkää termariohjausta tai normaalia vanhan mallista toimintaa. Sarjaankytkennässä paluuta entiseen ei ole ilman putkitöitä, ks 1).
3) ellei uudessa venttiilissä ole säädettävää minimivirtausta, et saa varmistettua virtauksen säilymistä vikatilanteissa.
 
A

apophis

Vieras
Vs: Tuloilmapatterin säätö poistoilman perusteella

Itse olen tullut siihen tulokseen että kytkisin uuden säätöventtiilin suoraan sen vanhan paikalle. Ainahan sitä voi maksimoida varmuutta, mutta mielestäni virtausteknisesti ja säätämisen kannalta yksi venttiili on paras.

Nipetyksessä on kuitenkin se jäätymisen estin ja puhaltimet sammuu, jos tuo oma säätäjä tulisi hulluksi ;)
 

Espejot

Hyperaktiivi
Vs: Tuloilmapatterin säätö poistoilman perusteella

apophis sanoi:
Itse olen tullut siihen tulokseen että kytkisin uuden säätöventtiilin suoraan sen vanhan paikalle. Ainahan sitä voi maksimoida varmuutta, mutta mielestäni virtausteknisesti ja säätämisen kannalta yksi venttiili on paras.

Nipetyksessä on kuitenkin se jäätymisen estin ja puhaltimet sammuu, jos tuo oma säätäjä tulisi hulluksi ;)

Täällähän on yhdellä lämmityspatteri jäätynyt joten onhan tossa riskinsä...
 

repomies

Hyperaktiivi
Vs: Tuloilmapatterin säätö poistoilman perusteella

On jäätynyt useammallakin. Minulla on yhden tuollaisen jäätyneen koneen puhaltimet ja höyrystin todisteena (ei omasta).

Sellainen varmaan toimisi, että mittaisi sekä tuloilman että poistoilman lämpöä, ja säätäisi sitten tuloilman lämpöä alemmas (mutta ei esim. alle 10 asteen). Tuota tehdessä tosin joutuisi tekemään säädön itse. Ei se mitenkään mahdotonta pitäisi olla, jos vaan saa vaikka jonkun arduinon tai vastaavan sitä venttiiliä säätämään. Ne mittaukset on helppo laittaa 1-wirella putkiin, ei tule montaa riviä koodia moisesta.
 

kotte

Hyperaktiivi
Vs: Tuloilmapatterin säätö poistoilman perusteella

repomies sanoi:
Ne mittaukset on helppo laittaa 1-wirella putkiin, ei tule montaa riviä koodia moisesta.
Tiedä sitten, mikä lopulta pettää ensiksi. Samahan asia on elektronisilla säätimilläkin. Etäanturilla varustetun normaalin termostaattiventtiilin etuna on, että venttiilin sulkeutumisen määrää kylmin paikka (nafti työainetäytös). Eli tuollainen avautuu periaatteessa aina, jos venttiilin kiinnitetyn paljeosan lämpötila alkaa lähestyä pakkasrajaa.

PS. Asia on tullut itse kantapään kautta opituksi, kun yritin aikoinaan sulkea moista lämmittämällä etäanturia sähkövastuksella (eli ei ei sulkeutunut ennen kuin myös paljetta lämmitettiin toisella vastuksella). Kyllä esim. Danfosin kirjallisuus myös asian on dokumentoinut, kun vaan asian saa esille pengotuksi (ja muunkinlaisia etäanturitäytöksiä on ainakin tilaamalla saatavilla).
 

repomies

Hyperaktiivi
Vs: Tuloilmapatterin säätö poistoilman perusteella

Miksi mikään osa venttiilistä tai termostaatin tuntoelimestä pääsisi jäätymään, jos toisessa seisoo lämmintä menovettä ja toinen on lämpimässä poistoilmakanavassa? En nyt ymmärrä.

Se on se tuloilmapatteri joka on jäätymisvaarassa.
 

kotte

Hyperaktiivi
Vs: Tuloilmapatterin säätö poistoilman perusteella

repomies sanoi:
Miksi mikään osa venttiilistä tai termostaatin tuntoelimestä pääsisi jäätymään, jos toisessa seisoo lämmintä menovettä ja toinen on lämpimässä poistoilmakanavassa? En nyt ymmärrä.

Se on se tuloilmapatteri joka on jäätymisvaarassa.
Siis termostaattiventtiili aukeaa (jolloin patterikaan ei jäädy), jos saat tuntoelimen aistimaan tuloilman lämpötilaa (tai patterista palaavan veden lämpötilaa), riippumatta siitä, missä varsinainen tuntoelin on.

Saako tuon (aistimisen) aikaiseksi, riippuu ihan siitä, mihin venttiilin asentaa, vetääkö tuloilmaputkesta pikku letkun tuon anturin kylkeen, laittaako patterin paluulenkin kiertämään anturin pään vierestä sitä hipoen jne.
 

repomies

Hyperaktiivi
Vs: Tuloilmapatterin säätö poistoilman perusteella

kotte sanoi:
Siis termostaattiventtiili aukeaa (jolloin patterikaan ei jäädy), jos saat tuntoelimen aistimaan tuloilman lämpötilaa (tai patterista palaavan veden lämpötilaa), riippumatta siitä, missä varsinainen tuntoelin on.

Saako tuon (aistimisen) aikaiseksi, riippuu ihan siitä, mihin venttiilin asentaa, vetääkö tuloilmaputkesta pikku letkun tuon anturin kylkeen, laittaako patterin paluulenkin kiertämään anturin pään vierestä sitä hipoen jne.

Käytännössä ainoa järkevä paikka venttiilille on niben alaosassa (lämpimässä) mistä toki yltää kapillaari tuloilmakanavaan. Mutta että sen tuntolimen saisi jonnekin saunan poiston "tuolle puolen" niin kyllä minä ryhtyisin tutkimaan sähköisiä ratkaisuja. Joko digitaalisena tai vaikka NTC:llä.
 

kotte

Hyperaktiivi
Vs: Tuloilmapatterin säätö poistoilman perusteella

repomies sanoi:
Mutta että sen tuntolimen saisi jonnekin saunan poiston "tuolle puolen" niin kyllä minä ryhtyisin tutkimaan sähköisiä ratkaisuja.
Sähköinen on varmaan tarkempi (tästä olen samaa mieltä), mutta vaan kommenttina, että saahan noita kapillaariantureita ainakin 1,5...3m:n mittaisina, mikä käynee joihinkin talouksiin. Toisaalta, venttiilin palkeelle voi johtaa koneen tuloilmalähdön jälkeiseen kanavaan tehdystä reiästä referenssilämpöistä tuloilmaa esim. solumuovista putkieristettä hyödyntäen. Anturin ympärille voi laittaa putken päätteeksi vähän paksummasta solumuovieristeputkesta tehdyn hupun (laitteen kylkeen täytynee myös tehdä reikä). Olen käyttänyt vastaavaa ratkaisua kondenssivesiputken pään pitämiseksi sulana pakkasessa pienen poistoilmavirran avulla (hyvin toimii).
 

repomies

Hyperaktiivi
Vs: Tuloilmapatterin säätö poistoilman perusteella

Kyllä noita kapillaareja saa viisimetrisinäkin, mutta mitä se auttaa jos koneen alaosastakin menee katon rajaan jo puolet siitä. Ja sitten pitäisi saada se jonnekin saunan poiston toiselle puolen. Ei muuten riittäisi minulla, siis se 5 metriä. Kymmenmetrisellä onnistuisi. Olisi se melko homma kikkailla ihan ilman mitään tuloilmapuolen lämpötilan haistelua haasteen lisäämiseksi.

Pelkän tuloilmakanavan haistelu onnistuu tuommoisella helpohkosti, se on suht suoraviivainen laittaa. Sama juttu, jos ei ole niin väliä sillä, että sauna vaikuttaa mittaukseen.

Mutta semmoinen kymmenmetrinen kapillaari saunan poiston toiselle puolen.. kyllä se aika turvallinen on. Venttiili rinnankytkettynä etenkin. Vaan onhan siinä kertaluokkaa enemmän puuhaa viedä kapillaari niin kauas.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Vs: Tuloilmapatterin säätö poistoilman perusteella

apophis sanoi:
Katteleppa nuita Belimon venttiilejä, niihin on myös toimilaitteita. Venttiili ei liene kallis, ~40e. Toimilaitteet voi olla hintavampia, ~200e?

Belimot näyttää olevan kalliita.... mutta kysellään silti.
Noista toimilaiteista - näytää olevan 3-piste ohjauksella ja jäniteen(?) ohjauksella. Mitä hyötyä kolmipisteohjauksesta on... tarvitseeko kaverikseen jonkun monimutkaisemman termostaattin ja kapilaarianturi ohjaa jänitteellä tms ::)
http://www.belimo.fi/products.php?series=TR
 
D

Deleted member 1344

Vieras
Vs: Tuloilmapatterin säätö poistoilman perusteella

Espejot sanoi:
Mitä hyötyä kolmipisteohjauksesta on... tarvitseeko kaverikseen jonkun monimutkaisemman termostaattin ja kapilaarianturi ohjaa jänitteellä tms ::)
http://www.belimo.fi/products.php?series=TR

Jänniteohjaus meinaa sitä, että toimilaitteelle annetaan 2-10V välillä oleva jännite, ja toimilaitteen asento riippuu suoraan jännitteestä. 3-pisteohjaus meinaa sitä, että toimilaitetta voi ajaa joko 'kiinni' tai 'auki', mutta varsinaista asentotietoa ei ole. Esim. mun Ouman ohjaa 3-pisteohjauksella Belimon shuttimoottoria. Eli Ouman ei tiedä missä asennossa moottori on, se saa takaisinkytkennän ainoastaan menovesianturin kautta.
 

jaria78

Jäsen
Vs: Tuloilmapatterin säätö poistoilman perusteella


En oo ajatellu säätöä poiston perusteella mutta tuloilman säätö kuitenkin mielessä siis...

Olen juuri miettimässä ja keräämässä romuja systeemiin jossa ulkoilman voisi ottaa pumpulle suoraan ulkoa tai sitten ullakkotilasta läheltä tiilikatetta. Ajattelin toisen oton lähelle katetta, koska se on musta ja varsinkin keväällä varaa hyvin lämpöä.

Säädän systeemiä aktiivisesti sen mukaan missä on lämpimämpää. Mittaan siis lämpötilan ulkoa ja ullakolta erikseen ja säädän talvella sen mukaan mistä saa lämpimämpää ilmaa (kesän säätöalgoritmiä pitänee vielä miettiä...)

Molempiin iv-vetoihin Haltonin PTS/A-peltiläpät, ohjattuna belimoilla. Säädän kiinni/auki sen mukaan kummasta saa lämpimämpää sisään...

Arvioita kuinka paljon tästä saisi tehoja/säästöjä vuositasolla? Kuinka paljon muutaman asteen lämpimämpi tuloilma lisää hyötysuhdetta?

Pumppuna on muutes nibe F750...
 

repomies

Hyperaktiivi
Vs: Tuloilmapatterin säätö poistoilman perusteella

Rakennusmääräyksissä on sananen siitä mistä ilmaa saa ottaa. Kannattaa vilkaista. Määräysten mukainen ratkaisu olisi jokin sellainen missä raitisilma kiertäisi yläpohjassa tarvittaessa vaihtoehtoista reittiä, jota ei ole eristetty. Ilma pitäisi silti ottaa taloon määräysten mukaisesti.

Muutaman asteen lämpimämpi tuloilma ei ihmeitä tee. Tehoa voi laskeskella ilman ominaislämpökapasiteetin ja IV-nopeuden avulla.
 

pökö

Kaivo jäässä
Vs: Tuloilmapatterin säätö poistoilman perusteella

jaria78 sanoi:
Olen juuri miettimässä ja keräämässä romuja systeemiin jossa ulkoilman voisi ottaa pumpulle suoraan ulkoa tai sitten ullakkotilasta läheltä tiilikatetta. Ajattelin toisen oton lähelle katetta, koska se on musta ja varsinkin keväällä varaa hyvin lämpöä.

Joskus takavuosina noin tehtiinkin melko yleisesti, nykypäivänä ei taasen ollenkaan.
Tuo ullakkoilma on tietty samaa ilmaa kuin ulkonakin mutta kait siinä on riski saada villakuituja tai muuten tunkkaista ilmaa tupaan sisälle.
Itse en tuohon alkaisi.
 

jaria78

Jäsen
Vs: Tuloilmapatterin säätö poistoilman perusteella

Jostain takavuosien systeemeistä tuo mieleen tulikin ja tosiaan määräyksiäkään en ole kattellut. Täytyy laskea oisko tuosta edes vastaavaa hyötyä.

Mihin asteseen kannattaisi tuloilman lämpötila säätää? Mielipiteitä?

F750 mahdollisuus tehdä käyrä jonka mukaan säätää tuloilmaa ( määrittää kolme pistettä jonka mukaan sitten säätää tuloilman lämpötilaa) Ajattelin kokeilla laskea tuloilman lämpötilaa tehdasasetuksesta joka on 22 astetta, jotta ei mene ilmalämmityksen puolelle.

Saa tehtyä esim suoran niin että:

ulkolämpötila -15 0 15
tuloilman asetus 22 22 22

tehdasasetuksena tuo 22C, ajattelin kokeilla esim 19, 19, 20.... Onko kokemuksia mikä olisi sopiva?
 

repomies

Hyperaktiivi
Vs: Tuloilmapatterin säätö poistoilman perusteella

jaria78 sanoi:
tehdasasetuksena tuo 22C, ajattelin kokeilla esim 19, 19, 20.... Onko kokemuksia mikä olisi sopiva?

Omasta mielestäni 15-asteinen tuloilma alkaa tuntua kylmältä henkäykseltä, mutta jos sitä on tyrkyllä vain kovimmilla pakkasilla niin onhan lattiatkin silloin kuumimmillaan ja ilma liikkuu luonnostaan eniten sekoittuenkin enemmän. 17-asteisesta en ole itse kokenut ongelmaa ja 19-asteinen on jo varmasti vilukissoille riittävä.
 

pökö

Kaivo jäässä
Vs: Tuloilmapatterin säätö poistoilman perusteella

Venttiilien suuntauksella pystyy hieman estämään vedontuntua.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Vs: Tuloilmapatterin säätö poistoilman perusteella

Putkimies täytyy tilata tontille joten nyt olisi käyttöä toiselle mielipiteelle!

Tarvitsenko toimilaiteen esim Belimon kolmepistesäädöllä vai jännitteen säädöllä?
Minkälainen anturi termariyhdistelmä?
 

lmfmis

Vakionaama
Vs: Tuloilmapatterin säätö poistoilman perusteella

Espejot sanoi:
Tarvitsenko toimilaiteen esim Belimon kolmepistesäädöllä vai jännitteen säädöllä?

Tuohan riippuu ohjaimesta. Joissakin 3--piste säätö syö myös releohjaukset jolloin jännitesäätöinen on parempi.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Vs: Tuloilmapatterin säätö poistoilman perusteella

lmfmis sanoi:
Tuohan riippuu ohjaimesta. Joissakin 3--piste säätö syö myös releohjaukset jolloin jännitesäätöinen on parempi.

Niinhän se varmaan riippuu mutta kun en hahmota kokonaisuuden etuja / haittoja... siksi kyselenkin.
Putkarilta saan varmasti ehdotuksen mutta jonkin sortin toinen näkemys olisi enemmän kuin mukava.

... ja oletetavasti tähän tarttis myös lämmönsäätimen... mikä nostaa hintaa.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Vs: Tuloilmapatterin säätö poistoilman perusteella

Onko näissä jenkilän belimoissa jotakin erilaista veratuna EU tavaraan...
http://www.ebay.de/itm/Belimo-Actuator-TR24-SR-T-US-24vac-50-60-hz-/390539557934?pt=LH_DefaultDomain_0&hash=item5aedf8bc2e
http://www.ebay.de/itm/Belimo-TR24-SR-T-US-Actuator-Valve-B211B-TR24-SR-T-US-B211B1-TR24-SR-T-US-/390451380206?pt=LH_DefaultDomain_0&hash=item5ae8b73fee

Ventiilithän on B sarjaa kuin suomessa R:llä merkitty... mutta ei kait kiinnitys itse toimilaiteeseen voi olla eri tms

CV viittannee virtaamaan...

***

En lähtenyt ottamaan selvää kun postimaksut oli luokkaa laitteen hinta
 

Espejot

Hyperaktiivi
Vs: Tuloilmapatterin säätö poistoilman perusteella

Säätöventtilin maksimivirtaamaksi varmaankin riittä 0.6 m3/h?
1 ja 0,4 on seuraavat. Ja liitäntä DN10 putkeen...


***

Toimilaite ja ventiili saapui postista.
Sitten vaan odotetaan putkaria.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Vs: Tuloilmapatterin säätö poistoilman perusteella

Ei ymmärrä (24TR kytkentä)
a) mikä ton keskimäisen johdon funktio on
b) mihin se kytketään... y pinniin?

Alla esimerkki
G, G0 AC 24 V rated voltage
G1 AC 24 V power supply for active sensors, signal sources or limiters
M Measuring neutral for signal input
G0 System neutral for signal output
X1…X6 Universal signal inputs for
LG-Ni 1000, 2x LG-Ni 1000 (averaging), T1, Pt 1000, DC 0…10 V,
0…1000 Ω (setpoint), 1000…1175 Ω (rel. setpoint),
potential-free contacts (contact sensing)
D1…D2 Digital signal inputs for potential-free contacts (contact sensing)
Y1…3 Control and status signal outputs, analog DC 0…10 V
Q… Potential-free relay outputs (N.O. / changeover) for AC 24…230 V
 

Liitteet

  • 3-point.jpg
    3-point.jpg
    16,4 KB · Katsottu: 681

lmfmis

Vakionaama
Vs: Tuloilmapatterin säätö poistoilman perusteella

Espejot sanoi:
Ei ymmärrä (24TR kytkentä)
a) mikä ton keskimäisen johdon funktio on


Säädin avautuu kun pinnissä 3 on jännite ja sulkeutuu kun pinnissä 2 on jännite.

Säästimessä on noille johdoille paikat kytkentärimassa. Ei näy tuosta kuvasta kun on periaaatekuva ei kytkentäsellainen...
 

Espejot

Hyperaktiivi
Vs: Tuloilmapatterin säätö poistoilman perusteella

lmfmis sanoi:
Säädin avautuu kun pinnissä 3 on jännite ja sulkeutuu kun pinnissä 2 on jännite.

Säästimessä on noille johdoille paikat kytkentärimassa. Ei näy tuosta kuvasta kun on periaaatekuva ei kytkentäsellainen...


Tässä esimerkinomainen kytkentärima.
Eli toimilaite oletettavasti kytketään esim G1/Y1/GO pinneihin.
Aktiivinen lämpötilanaturi sitten esim. X2/M/GI
 

Liitteet

  • kaavio.jpg
    kaavio.jpg
    54,2 KB · Katsottu: 565

Espejot

Hyperaktiivi
Vs: Tuloilmapatterin säätö poistoilman perusteella

No niin, tammikuun aikana tulee putkimies paikalle muissa asiossa ja samalla voi pistää kuntoon niben tuloilman lämpötilan säätö.

Hylyssä on Belimon TR24 AC24V ja säätöpalloventtili R2015-P63-S1.
http://www.belimo.fi/products.php?model=TR24-3
http://www.belimo.fi/pdf/R2..xx-S_FI.pdf

Mikä olisi hyvä - mahdolliseti jopa edullinen - termari ohjaamaan toimilaitetta jos aikoo mitata poistoilmaa... jos semmoista ei löydy niin sitten pelkkä huonetermostaatti, ehkäpä ulkoisella anturilla. Passaisko lattialämmityksen termostaatit?
 

Espejot

Hyperaktiivi
Vs: Tuloilmapatterin säätö poistoilman perusteella

Lähes kaikki romppeet on nyt hankittu. Sillä aikaa kun putkaria odotellaan saapuvaksi tontille (ja tuossa voi vierähtää tovi) on hyvää aikaa hieman itse tutkailla ostoksia tarkemmin...

Belimon säätöpalloventtiilin (R2015-P63-S1) sisällä on punainen muovinen este (kuva, tulopuolelta kuvattu)... onko toi joku kuristin vai mikä? Äh... oli joku suoja joka lähti pois rengaspihdeillä ja ruuvarilla.

Toimilatteen ohjausta yriteään saada aikaiseksi Siemensin RLU202 kun suht edullisesti löytyi, anturina PT1000. Nyt jälkikäteen ajatellen toi 3-pisteohjasu oli ehkä pieni virhearviointi mikä rajoitti ohjausyksikön valikoimaa (=kallis). No, menee osaamattomuuden ja harrasstelun piikkiin). Kun RLU:n manuaalia tutkiskelin niin "setpoint adjuster" (* oletetavastui tarvitaan myös... tuhon rittää 1 kΩ säädetävä vastus (?). Ei tarvittukkaan.

*) "Suitable setpoint adjusters are the QAA25 room operating unit (5…35 °C) and the BSG21.1 (0…1000 Ω) or BSG61 (DC 0…10 V) devices."

RLU dokumentaatio näytti "latinalta" ummikon silmin joten konsultaatiot jotuu varmaan anomaan... no, virrat sain kytkettyä ilma apua :p
 

Liitteet

  • Palloventiili_k1.jpg
    Palloventiili_k1.jpg
    68,3 KB · Katsottu: 442

Espejot

Hyperaktiivi
Vs: Tuloilmapatterin säätö poistoilman perusteella

Ja putkaria odotellessa.

RLU 2xx on aika helppokäyttöinen mutta manuaalin tulkinta/ymmärtäminen tuotti ongelmia - ammattilaiselle varmastikkin pala kakkua. No, oma vika. Käyttöohjeissa sanotaan että vain Simensin koulutamat henkilöt saavat muutella asetuksi ;D

Anturit & toimilate kiinni ja kuivaharjottelu hiustenkuivaajan kanssa ja kyllähän rakkine toimii.

Aluksi kokeilen kahta anturia, tuloilmakanavaan ja poistoilmakanavaan. Ohjaustavaksi on valittu "Room-supplay air temperature cascade control", mille löyty valmiit esiasetukset. Pieniä muutoksia tein. Parametreina: 1) Room Influens Xp 2) Room Influens Tn 3) Supplay air limit max 4) Suplay air limit min 3) Min limitation supply air delta 5) Supplay air limit min 3) Min limitation supply air delta. Ja sitten tietysti hauttu huoneenlämpötila, jonka ajatelin kokeilla mitata iv-kanavan lähdöstä aluksi yhdellä anturilla. Mietintään jää laittasko useamman anturin useamman huoneen poiston lähelle ja niistä keskiarvo vai huonetila-anturin käytävään. Talvikompensaatio on myös mahdolista mutta en ole perehtynyt asiaan.

Toinen lähestymistapa olisi "Room-temperature control with supplay air temperature limitation" mutta tuohon en ole vielä ehtinyt perehtyä.
 
Back
Ylös Bottom