tuottaako vai ei

[pettääkö pumppu..]

Tuli mieleen ilpin energian todellista tuottoa mitattaessa sellainen menetelmä jos ulkoyksikön lähtöputkeen laittaisi lämpömittarin anturin ja sisäyksiköltä tulevaan johtimeen kompressorin käyntiaika/ja tehomittauksen, ainakin on off malleilla mäntäkompressorin tuotto ja moottorin kierrosnopeus on vakio menetelmällä taltioitaisiin tuotettu kaasumäärä/aika/kaasun lämpötila/ laitteiston kuluttama teho, lopputuloksena vaihtelevissakin ulkolämpötiloissa saavutettu energiamäärä....sehän se kiinnostaa siinä finaalissa..

 

[Freeze]

Vs: tuottaako vai ei


Ulkoyksiköltä lahtevän putken lämpötila kertoo ainoastaan kuumakaasun lämpötilan.
Tässä prosessissa suurimmat lämpömäärät ja tehot saadaan kuitenkin olomuodonmuutoksista eli kuumankaasun lauhtumisesta nesteeksi ja höyrystinpuolella päinvastoin haalean nesteen höyrystymisestä.
Kylmätekniikassa kannatta tutustua Log ph käppyrään jotta ymmärtää mitä tapahtuu.

 

[plundstrom]

Vs: tuottaako vai ei

Kyllä se sisäyksiköltä palaavan nesteen lämpötila pitäisi myös mitata. Sen jälkeen meidän pitäisi mitata mikä on kaasun paine ja virtausnopeus. Samoin nesteen virtausnopeus(määrä) pitäisi mitata. Vasta näistä suureista saataisiin selville kuinka paljon enegergiaa matkalle jäi. ON/OFF mallissa nuo (kaasu- ja nestemäärät) voitaisin ehkä arpoa ja sovittaa ko. laitteelle sopiviksi, mutta Invertterissä mittaus menisi ihan metsään ilman kaasun ja nesteen määrien mittausta.

 

[Kari]

Vs: tuottaako vai ei

Noihin asiaa enempi osaavien vastauksiin pitää todeta että näin on Laitoin just
ulkoyksikön patteriin anturit meno ja paluuputkiin ja niiden lukemista voi lähinnä katso
kuinka lämpimiä ne putket on Paluu putken lämpötilan miittaamiseen on kyllä syynsä
toisen laitoin kiinnostuksen vuoksi.

 

[teukka]

Vs: tuottaako vai ei

Kyllä joutuu hakemaan teholukemia vaikeasta paikasta, jos lähtee noita putkien lämpöja mittailemaan. Lämpötila on vielä helppo, mutta virtaus on jo liian vaikea. Sitten pitäisi mennä tuonne enthalpiakäppyrälle ja siellä joutuu isentroopille ja ...

Kannattaa aluksi mitata se kuumakaasun lämpötila ja palaavan nesteen lämpötila ja sijoitella pisteitä sen kyseisen kylmäaineen enthalpiatasoon ja miettiä, kyllä se sieltä saattaa valjeta...

 

[Freeze]

Vs: tuottaako vai ei


No näin se menee, joskus aiemminkin tästä oli keskustelua, joten nappasin tämän aiemman töherryksen sieltä.

Miten lämpöpumpun hyötysuhteen voi laskea?
Se on näin helppoa!

Lämpökerroin on lämpöpumpun hyötysuhde.

Suurin mahdollinen lämpökerroin saadaan laskemalla ideaalinen Carnot-prosessi = Ti / (Ti-To)

Esim. ulkoyksikön höyrystyslämpötila To on -20 C ja sisäyksikön lauhtumislämpötila Ti on +40 C. Muutetaan luvut Kelvineiksi To on 253,15 K ja Ti on 313,15 K.
Lasku 313,15 K / ( 253,15 K – 313,15 K ) = 5,22
(60 K)
Eli näissä olosuhteissa suurin mahdollinen ideaalinen hyötysuhde on 5,22
Totuus on hieman karumpi kompressorissa ja prosessissa on aina häviöitä, jotka pienentävät hyötysuhdetta.

Tämä on lähempänä totuutta!

Lämpökerroin saadaan jakamalla lauhduttimen luovuttama lämpö kompressorin tekemällä työllä. Esim. kompressorin ottoteho on 1,3 kW ja lauhduttimen luovuttama lämpöteho 2,99 kW.
Hyötysuhde on tällöin 2,99 / 1,3 = 2,3 (COP).

Kompressorin ottoteho saadaan selville suhtkot tarkasti mittaamalla se esim. jollain suoraan pistotulppaan liitettävällä halppismyymälästä ostetulla energiankulutusmittarilla. Sisäyksikön ja ulkoyksikön puhallinmoottoreiden otto tehot ovat niin pieniä, etteivät ne paljoa tulosta heilauta. Sisäyksikön puhallinmoottorin koko ottoteho muuttuu kokonaisuudessaan kuitenkin lämpötehoksi.

Lauhduttimen (sisäyksikön) luovuttaman lämpötehon laskeminen tarkasti onkin hieman vaikeampaa.

Ensin pitää selvittää kylmäaineen kylmäntuotto (kj/kg) mittausolosuhteessa.
Kylmäntuotto on höyrystimestä lähtevän ja höyrystimeen syötetyn nesteen lämpösisältöjen erotus.
Esim. R-410A höyrystymispaine = 2,8 bar abs(-20 C)
lauhtumispaine = 24 bar abs (+40)

Entalpia saadaan kätevästi R-410A kylmäaineen Log p, h-tilapiirroksesta tai jollakin kylmäaine laskenta ohjelmalla.
Lähtevän höyryn entalpia = 415 kj/kg
tulevan nesteen entalpia = 270 kj/kg
kylmäntuotto on = 145 kj/kg

Seuraavaksi pitää selvittää mikä on kylmäaineen massavirta (kg/s). Se saadaan jakamalla kompressorin kylmäteho (kW) kylmäaineen kylmäntuotolla (kj/kg).
Ongelmana on, että harvoin tiedetään kompressorin kylmäteho juuri näissä olosuhteissa.
Varsinkin näiden ilmalämpöpumppujen invertteri mallien tehoja.
Oletetaan kuitenkin vaikka näin Esim.kompressorin kylmäteho on mitatuissa olosuhteissa 2,1 kW / 145 kj/kg = 0,01448 kg/s
Tämän jälkeen selvitetään, mikä on kompressorilta lähtevän tulistuneen höyryn lämpötila ja entalpia Esim. +69 C (477 kj/kg)
Sitten mitataan kylläisen nesteen lämpötila ja entalpia lauhduttimesta lähtevästä putkesta Esim. +40 C (270 kj/kg).

Ja eikun lopuksi lasketaan lämmöntuotto, joka saadaan kertomalla kompressorin massavirta (kg/s) kompressorilta lähtevän tulistuneen höyryn ja lauhduttimelta lähtevän nesteen entalpioiden erotuksella.
Esim. 0,01448 kg/s x (477 kj/kg – 270 kj/kg) = 2,99 kW
Ja sitten se lämpökerroin 2,99 kW / 1, 3 kW = 2,3 COP
Tämäkin laskutapa on hieman liian positiivinen prosessin hyötysuhdetta ajatellen.
Eikös ollutkin helppoa ja yksinkertaista.
Sitten vain mittailemaan hyötysuhteita.

No leikki leikkinä. Eihän kaikki ole kylmämiehiä. Kyllä sen hyötysuhteen pystyy mittaamaan myös sisäyksikön tulevan ja lähtevän ilman lämpötilaerosta ja ilmamäärästä.

Laitoin laskut vain esimerkin vuoksi, koska jokaisessa ILPin omistajassa tuntuu asuvan pieni tutkijan alku
Yleensä ottaen tämä COP keskustelu on vähän niinkus veteen viivaa piirtäisi.

 

[pumppu pettää]

Vs: tuottaako vai ei

juuri noin se menee... kompressorin tuottoa/energiamääriä laskemalla, tuollaiset menetelmät laskentaan sisäyksikön puhallus/imu-ilman lämpötiloja mittaamaalla
Aiemmin joku koetti laskea tehoa asettelemalla lämpömittareita sisäyksikön puhallusaukkoihin mutta se vaikutti menetelmänä hieman tuulesta temmatulta...
Asetin muuten elektronisen lämpömittarin anturin ulkoyksikön tuloputken(kuparia) kylkeen hyvin eristettynä ja tulokset olivat n. keskimäärin 50-60 C+ maksimissaan 15 min käynnin jälkeen 74 C+....ulkolämpötila 4-5 C+.. näppituntumallakin asian voi varmistaa putkesta...

 

[teukka]

Vs: tuottaako vai ei

juuri noin se menee... kompressorin tuottoa/energiamääriä laskemalla, tuollaiset menetelmät laskentaan sisäyksikön puhallus/imu-ilman lämpötiloja mittaamaalla
Aiemmin joku koetti laskea tehoa asettelemalla lämpömittareita sisäyksikön puhallusaukkoihin mutta se vaikutti menetelmänä hieman tuulesta temmatulta...
Asetin muuten elektronisen lämpömittarin anturin ulkoyksikön tuloputken(kuparia) kylkeen hyvin eristettynä ja tulokset olivat n. keskimäärin 50-60 C+ maksimissaan 15 min käynnin jälkeen 74 C+....ulkolämpötila 4-5 C+.. näppituntumallakin asian voi varmistaa putkesta...

En oikein nyt ymmärtänyt tätä viestiä.
Kupariputkien lämpötiloja voi kyllä mittailla - olen minäkin mittaillut. Mihinkään teholukemiin niistä ei käytännössä pääse. Tuo kuumakaasun lämpötia liikkuu yleisesti siellä 65 asteen huitteilla ja tipahtaa melko välittömästi lauhduttimessa sille tasolle, missä lauhtuminen tapahtuu tapahtuu. Sen lämpötilasta ei voi mitenkään päästä puhalletun ilman lämpötilaan käsiksi.

Ainoa keino käytännössä on tuo puhalletun ja imetyn ilman lämpötilaeron mittaaminen, ja siitä lasketaan antoteho valmistajan antamalla puhallusmäärällä. Sähköinen ottoteho on sitten tietenkin mitattava erikseen.

 

[pumppu pettää]

Vs: tuottaako vai ei

no jaa...ajatus perustuu lähinnä yksinkertaistettuun (pelkistettyyn)tehomittaukseen ...

mites muuten kun täällä joku aiemmin esitti ,että sähkönkulutus oli viime talvena noussut huomattavasti pumpun asennuksen jälkeen, vaikka sisäyksikkö puhalsi hieman lämmintä (kierrätti sähköpattereilla lämmitettyä sisäilmaa) kävikö siinä niin ,että pumppu keräsi lämpöä sisäyksikön kennon avulla ja vei sen ulos pakkaseen hävikkiin lisättynä kompressorin sähkönkulutus...

mittaa siinä sitten sisäyksikön puhallusilmaa..

 

[tet]

Vs: tuottaako vai ei

no jaa...ajatus perustuu lähinnä yksinkertaistettuun (pelkistettyyn)tehomittaukseen ...

mites muuten kun täällä joku aiemmin esitti ,että sähkönkulutus oli viime talvena noussut huomattavasti pumpun asennuksen jälkeen, vaikka sisäyksikkö puhalsi hieman lämmintä (kierrätti sähköpattereilla lämmitettyä sisäilmaa) kävikö siinä niin ,että pumppu keräsi lämpöä sisäyksikön kennon avulla ja vei sen ulos pakkaseen hävikkiin lisättynä kompressorin sähkönkulutus...

mittaa siinä sitten sisäyksikön puhallusilmaa..

Jos noin olisi käynyt, niin kyllä sekin olisi puhallusilman lämpömittauksesta käynyt ilmi: puhallusilma olisi ollut kylmempää kuin imuilma.