ulkoyksiköksi Fujitsun AOY24LA vai AOYG14LTCN?? --jälkimmäinen toiminnassa--

Sammeli77

Aktiivinen jäsen
Niben pilpin kaveriksi on tarjottu noita ulkoyksiköitä lämmittämään lattiakierron paluuta Impromat-ohjauksella. Oltiin jo laittamassa tilaukseen 8 kW impromatia (ilmeisesti tuo AOYA24LA on sille ulkoyksikkö). Asentaja soitteli sitten, että tarjolla olisi noin samaan hintaan AOYG14LTCN, jossa kuulemma pakkasteho olisi parempi vaikka ottaa sähköä vähemmän. Onko kellään näkemystä kumpi pitäisi noista valita? Tuo AOYG14LTCN on jonkun ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö. Esite: http://www.lampotec.fi/PDF/Fujitsu/Fujitsu%20ASYG09-14LT.pdf
lupaa sen lämmitystehoksi -15 pakkasessa 5,4 kW. Tuosta AOYA24LA:sta en ole löytänyt juuri tietoja ja etenkin ne pakkastehot kiinnostavat?
 
Vs: ulkoyksiköksi Fujitsun AOY24LA vai AOYG14LTCN??

Tietenkin parempi kannattaa ottaa, eiks se ole selvä?!
Minulla on vanhempi...LALL.
En ole tuosta uudemmasta tiennytkään, täytyy huomenna tutkia, nyt ei ehdi kun jalkkispeli alkoi. :)
 
Vs: ulkoyksiköksi Fujitsun AOY24LA vai AOYG14LTCN??

Sammeli77 sanoi:
Niben pilpin kaveriksi on tarjottu noita ulkoyksiköitä lämmittämään lattiakierron paluuta Impromat-ohjauksella. Oltiin jo laittamassa tilaukseen 8 kW impromatia (ilmeisesti tuo AOYA24LA on sille ulkoyksikkö). Asentaja soitteli sitten, että tarjolla olisi noin samaan hintaan AOYG14LTCN, jossa kuulemma pakkasteho olisi parempi vaikka ottaa sähköä vähemmän. Onko kellään näkemystä kumpi pitäisi noista valita? Tuo AOYG14LTCN on jonkun ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö. Esite: http://www.lampotec.fi/PDF/Fujitsu/Fujitsu%20ASYG09-14LT.pdf
lupaa sen lämmitystehoksi -15 pakkasessa 5,4 kW. Tuosta AOYA24LA:sta en ole löytänyt juuri tietoja ja etenkin ne pakkastehot kiinnostavat?
Improlle ei ole väliä (eikä muutenkaan) mikä/minkä ulkoyksikkö on kunhan on Improssa tuettujen listalla. AOY24LALLi on muistaakseni kanavakoneen UY.
AOYG14LTCN on huomattavasti uudempi. Teholuokaltaan pienempi, mutta pakkasteho -15 samaa luokkaa kuin AOYA24LALLin ja kylmemmässä jopa parempi. Eli AOYG14LTCN on sitä mallistoa jossa nimellisteho lähtee -15 asteessa.
 
Vs: ulkoyksiköksi Fujitsun AOY24LA vai AOYG14LTCN??

Fujitsun AOYA24LALL ulkoyksiön teknisiä tietoja ja tehoja löytyy Fujitsu Waterstagen esitteestä, esim. FG Finlandin sivujen kautta.
 
Vs: ulkoyksiköksi Fujitsun AOY24LA vai AOYG14LTCN??

ekomies sanoi:
Fujitsun AOYA24LALL ulkoyksiön teknisiä tietoja ja tehoja löytyy Fujitsu Waterstagen esitteestä, esim. FG Finlandin sivujen kautta.

Tässäpä näitä sivulta 22 alkaen, kylmäainetta 1700 g.
http://www.ultimateair.co.uk/downloads/Fujitsu/Duct/ARYF24LBTU-AOYA24LALL-Technical.pdf
http://www.airclim.com.ua/userfiles/files_downloads/ARYF24LALU%20-%20AOYB24LACL%20-%20Service.pdf

Ja tässä AOYG14LTCN sivulta 35 alkaen, kylmäainetta 1250 g.
http://www.fgnordic.se/media/57514/Design_Technical_Manual_09-14_LTCB_LTCN.pdf
http://af.fgnordic.se/filer/ASYG14LTCB_AOYG14LTCN_SM.pdf
http://af.fgnordic.se/filer/Service_Instruction_9-14LTCN.pdf

AOYA24LALL 3-rivinen ulkoyksikön kennosto, kun AOYG14LTCN se on 2-rivinen.

Kaikesta em. huolimatta ottaisin AOYG14LTCN mallin ulkoyksikön. Pohja on paremmin muotoiltu talviolosuhteita varten, pohjavastus tehdasasenteisena. Sulatusohjelma suunniteltu pohjoisen olosuhteisiin.

Lisää dokuja
http://www.fgnordic.se/teknisk-support/teknisk-dokumentation-foer-singel-split/vaegghaengd.aspx
 
Vs: ulkoyksiköksi Fujitsun AOY24LA vai AOYG14LTCN??

AOYG14LTCN esitteissä on lämmitystehoja kun lämmitetään ilmaa. Muuttuko se minkä verran, kun lämmitetään vettä? Lattialämmitysvesikin on yleensä selvästi lämpimämpää kuin lämmitettävä huoneilma?

AOYA24LALL laitteesta en vielä löytänyt -15 C ulko lt tietoja kun se on huoneilman lämmityskäytössä.
(Lähinnä että saisi laitteiden esitteet asetettua "samalle viivalle", mutta jos ei ole merkittävää eroa niin sitten ei väliä).
 
Vs: ulkoyksiköksi Fujitsun AOY24LA vai AOYG14LTCN??

AOYG14LTCN näyttää kokoluokaltaan (ulkoyksikön koko, kylmäaineen määrä, maksimiottoteho sähköverkosta) kovin samanlaiselta kuin mun DIY-VILP. Sillä on käytännössä pumpattu max. 108 kWh lämpöä talteen yhden vuorokauden aikana, noin -10 asteen keskilämpötilassa. Lämpimämmässä saisi enemmänkin talteen, mutta kun talo ei pyydä enempää.

Kovin oudolta tuntuu jos tuo pienempi kone olisi parempi, isommassa on kuitenkin isompi kenno, isompi ottoteho ja enemmän kylmäainetta.
 
Vs: ulkoyksiköksi Fujitsun AOY24LA vai AOYG14LTCN??

Toni sanoi:
Kovin oudolta tuntuu jos tuo pienempi kone olisi parempi, isommassa on kuitenkin isompi kenno, isompi ottoteho ja enemmän kylmäainetta.

Tsekkaappa ne sulatusohjelmat. ;)

Ulkoyksiköt on kyllä ulkomitoiltaan ja saman kokoiset, taitaa olla 24 sarjalainen hiukan pienempi ulkomitoilta. Painossakin on vain kilon ero.

14-sarjailessa kenno 588 × 881 × 36,4 mm
24-sarjalaisessa kennoja sarjassa seuraavasti 546 × 866 × 18,2 mm, 546 × 832 × 18,2 mm ja 504 × 589 × 18,2 mm (tämä pienemi kenno ilmeisesti vain puhaltimen kohdalla, koska on matalampi ja kapeempi)
 
Vs: ulkoyksiköksi Fujitsun AOY24LA vai AOYG14LTCN??

Valinta on tehty ja meni syteen tai saveen niin AOYG14ltcn tulee. Kovasti monelta taholta vakuuteltiin (myös fujitsulta),että pärjää pakkastehoissa AOYA24LALLIlle. Katsotaan jälkeenpäin onko kuluttajaa huijattu :)
 
Vs: ulkoyksiköksi Fujitsun AOY24LA vai AOYG14LTCN??

Sammeli77 sanoi:
Valinta on tehty ja meni syteen tai saveen niin AOYG14ltcn tulee.
Hyvä että tulee kokemuksia uusista pumpuista. Minkähintainen setti on kyseessä?
 
Vs: ulkoyksiköksi Fujitsun AOY24LA vai AOYG14LTCN??

Ensi viikolla asennus jos menee suunnitelman mukaisesti. Hinnasta tarkemmin kun homma suoritettu, mutta luokkaa 4 - 5 k€ asennuksineen
 
Vs: ulkoyksiköksi Fujitsun AOY24LA vai AOYG14LTCN??

Takuu 2 vuotta. Voiki pitää kisat kumpi hajoaa ennemmin, v. 2008 Nibe vai Fujitsu.
 
Vs: ulkoyksiköksi Fujitsun AOY24LA vai AOYG14LTCN??

Onko Nibe wörkkinyt murheitta tähän asti, se kilahtaa ekaksi ;D
 
Vs: ulkoyksiköksi Fujitsun AOY24LA vai AOYG14LTCN??

Sammeli77 sanoi:
Takuu 2 vuotta. Voiki pitää kisat kumpi hajoaa ennemmin, v. 2008 Nibe vai Fujitsu.

Eikös Fujitsun takuu ole enää 3 vuotta?
Otitko mitä lisäpalikoita/antureita Impromatin ohjaimeen vai perus A ja B anturit?
 
Vs: ulkoyksiköksi Fujitsun AOY24LA vai AOYG14LTCN??

Täytyypä varmistaa takuun pituus. Muistaakseni asentaja kyllä puhui kahdesta vuodesta. Anturit tulee menoveteen ja lämppäriin. Ulkoyksikön ulkolämpötila-anturin mukaan lämpökäyräohjaus. Eipä muita lisäpalikoita alkuun. Kaapelilla laitetaan sopiva käyrä koneeseen. Tämä suunnitelma tällä hetkellä. On Nibeen puhaltimet vaihdettu minun aikana kertaalleen ja kompurakin tuntuu välillä tekevän itsemurhaa äänistä päätellen.

lisäys: mukaan tuli myös ATWD V2 (pieni) ohjauspaneeli.
 
Vs: ulkoyksiköksi Fujitsun AOY24LA vai AOYG14LTCN??

Sammeli77 sanoi:
Ensi viikolla asennus jos menee suunnitelman mukaisesti. Hinnasta tarkemmin kun homma suoritettu, mutta luokkaa 4 - 5 k€ asennuksineen

Kuukauden se otti ennenkuin vilp-asennukset lähtivät liikkeelle. Tuntuu asentajilla olevan niin monta rautaa tulessa, että aikataulut kusee. Noh, jospa se tästä. Nibe 410P:n kaveriksi siis tulee lattiaveden paluupuolen kytkentänä Fujitsun AOYG14LTCN (max antoteho 7 kW ja -15 asteessa lupaillaan 5,4 kW), swep-levylämppäri ja impromat-ohjaus. Ulkoyksikkö on jotenkuten maatelineen päällä, putket ja johdot ovat kourussa, läpivienti valmiina. Tulevalle viikolle on sovittu lämppärin asennus yms.

Vielä pitäis miettiä ja päättää, mitä tehdä tuloilmapatterin paluulinjan kanssa. Ilmeisesti olisi järkevää siirtää se patterin paluu niin, että vesi kiertää levylämppärin kautta. Siirto vaatii varaajan/putkiston tyhjennyksen. Samalla tyhjennyksellä olisi mahdollisuus viritellä termostaatti ohjaamaan tuloilman lämmitystä. Mielipiteitä? Kun vilp menee sulatukselle, niin lämmönvaihtimen jälkeen tulee kylmää vettä ja silloin kylmää vettä ehtii mennä jonkin aikaa(ennenkuin nibe avaa shunttia) myös tuloilmapatterille --> voipi tulla kylmää ilmaa. Termostaatti pyrkii avaamaan kiertoa lisää, koska yrittää saada tuloilman lämpimäksi. Nyt käy niin, että tuloilma kylmenee entisestään. Onko tästä kokemuksia (esim repomies?), että huomaako tuota sulatuksen aikaista ilman viilenemistä käytännössä talon sisällä?? Eli mahtaako tuosta termarista olla tämän vilpin ja sen sulatusten takia enemmän haittaa kuin hyötyä?
 
Vs: ulkoyksiköksi Fujitsun AOY24LA vai AOYG14LTCN??

Eilisestä eli 23.10.2013 starttaili tuo AOYG14LTCN. Putkari teki tuloilmapatterilta palaavasta linjasta haaran ennen levylämppäriä ja siihen käsiventtiilin. Unohti sitten venttiilin ns normaalireitin putkesta, joten joutuu vielä sen lisäämään joku pv.

Kelit lämpeni eilen ja tällä noin + 10 asteisella sadesäällä laite näyttää impromatin pienen ohjauspaneelin mukaan ottavan 16 - 20 % tehot. Samaan tulokseen pääsin seuraamalla kaksivärisen ledin vilkuntaa ATW-C-paneelilta. Laitoin putkieristeiden alle lämpömittarit, joilla voi tsekata vaihtimen molemmin puolin veden lämpötilaa. Lattiasta tulee lämppärille noin 24,5 asteista vettä ja lähtee noin 28 asteista. Kaikki lattiakierrot ovat auki ilman termostaatteja. Nibessä käyrä 3 +2 ja impromatille on asetettu tuota mukaileva käyrä. Niben kompura nukkuu luonnollisesti nyt lämpimällä säällä ja käytännössä hoitaa tällä hetkellä käyttöveden. Tuloilmapatterilta palaava vesi menee tällä normaaliin paikkaan eli varaajaan/shuntille. Myöhemmin sitten pääsen kokeilemaan ko linjan kytkemistä ennen levylämmönvaihdinta.

Säätöjä varmaan joutuu hakemaan mutta eikun odotellaan kelien viilenemistä.
 
Vs: ulkoyksiköksi Fujitsun AOY24LA vai AOYG14LTCN?? --jälkimmäinen toiminnassa--

Puuttuva venttiili on asennettu ja pientä pumpun testailua tässä +4 - +10 keleillä. Tässä tapauksessa/talossa ei näytä olevan väliä sähkönkulutuksen kannalta, tekeekö lämmityksen näillä keleillä Niben pilp (ilman vastuksia) vai tämä vilp. Nätisti tuo fujitsu suostuu käymään pienelläkin teholla. Laskin vähän käyrää kun talo alkoi lämmetä liikaa ja sen jälkeen Impromatin näytöllä tehot vaihteli 3 - 10 % ja lämmönvaihtimen dt oli 2 - 2,5 astetta. Vaikka lämmintä onkin, oli tuloilman patterin paluun kytkennällä joko ennen/jälkeen lämmönvaihtimen vaikutusta fujitsun ottotehoihin noin 10 % näytön mukaan.

Pysäytin fujitsun odottelemaan viileämpiä kelejä kun nibe vielä pärjäilee yksinkin. LT-mallin ilpin speksien mukaan (sama ulkoyksikkö), input power lämmityksellä on välillä 0,17 - 3,30 kW (nimellis 1,38 kW), antoteho 0,9 - 7 kW (nimellis -15 asteessa 5,4 kW). Vilp-käytössä varmaankin hieman vähemmän kun lämppärille tuleva vesi on lämpöisempää mitä normaalisti sisäyksikölle tuleva ilma.

Ohjausnäytöllä on asetettavissa max-toimintaulkolämpötila, joka oli -21 eikä alemmas pystynyt asettamaan. Saakoha tuota tietsikalla säädettyä vielä kylmemmäksi? Vaikka tuolla kelillä paukut on varmaan aikalailla syöty, luvataan ulkoyksikön toiminta-alueeksi kuitenkin -25 asteeseen saakka.

Muuta kommentoitavaa ei vielä ole tullut. Ulkoyksikkö on plussakeleillä todella hiljainen. Kondenssivettä tiputteli reilusti vaikka pientä tehoa ajettiinkin (sade/sumukeli).
 
Vs: ulkoyksiköksi Fujitsun AOY24LA vai AOYG14LTCN?? --jälkimmäinen toiminnassa--

Mikäs parametri on tuo alin ulkolämpötila. En muista huomanneeni sitä omassa laitteessa.
 
Vs: ulkoyksiköksi Fujitsun AOY24LA vai AOYG14LTCN?? --jälkimmäinen toiminnassa--

Ohjauspaneelin manuaalin mukaan: nro 25 TTBivLim = toimintarajoitus lämpötilan mukaan, lämpöpumppu pois päältä (tehdasasetus -8).

Hieman ihmettelin myös arvoa 30, kompressorin maksimiteho lämmityksellä. Toimi niin, että kun asetin rajaksi esim 10 % ja kun kompressorin teho nousi tuohon 10 %:iin, pumppu pysähtyi kokonaan. Luulin rajoituksen toimivan niin, että kompura jää käyntiin muttei ylitä sitä 10 %. Mites sinulla tuo rajoitus toimii?
 
Vs: ulkoyksiköksi Fujitsun AOY24LA vai AOYG14LTCN?? --jälkimmäinen toiminnassa--

Sammeli77 sanoi:
Ohjauspaneelin manuaalin mukaan: nro 25 TTBivLim = toimintarajoitus lämpötilan mukaan, lämpöpumppu pois päältä (tehdasasetus -8).

Hieman ihmettelin myös arvoa 30, kompressorin maksimiteho lämmityksellä. Toimi niin, että kun asetin rajaksi esim 10 % ja kun kompressorin teho nousi tuohon 10 %:iin, pumppu pysähtyi kokonaan. Luulin rajoituksen toimivan niin, että kompura jää käyntiin muttei ylitä sitä 10 %. Mites sinulla tuo rajoitus toimii?

Minulla on tuo sama myös ja tehdasasetus ollut päällä parin talven ajan. Sillä mitä siinä on ei ole vaikutusta lämpöpumpun toimintaan. Suomennettuna tuo on varalämmitysjärjestelmän käynnistymisen ulkolämpötilan raja.
En kyllä teidä miten se olisi käyttöönotettavissa, ehkäpä joissain toisissa kokoonpanoissa.

Rajoitus toimii minulla niin että kompura jää käyntiin, jos tavoitelämpötila=(B)-anturin lukema ei ylity.
Jos sinulla on lämmityskäyrän mukainen lämpötilan asetus niin sen arvo ei saa ylittyä, olettaisin.
Muuten laitteet pysähtyy.
 
Vs: ulkoyksiköksi Fujitsun AOY24LA vai AOYG14LTCN?? --jälkimmäinen toiminnassa--

Ahaa eli kyse ei olekaan ns laitteen pakkasrajasta, parempi niin. Suoraa kun lattiaa lämmitän niin haluttu menolämpötila on tavoitteena saavuttaa, joten tosiaankin varmaan siksi laite meni offille kun kokeilin sitä tehorajoitusta. Eipä rajoitukselle taida olla tarvettakaan kun laite osaa ajaa tasaista pientäkin tehoa. Ehkä jollain kovalla pakkasella voisi kuvitella, että rajoitusta kokeilee jos sillä pystyy esim pidentämään sulatusvälejä laitteen muuten käydessä täyttä tehoa.

Vielä kysyn tuosta RegConst-arvosta, jolla säädetään reagointiaikaa säädölle. Asetettuna on luku 5, jolla säätö toimii nopeimmin. Onko tuota mitään syytä mulkata?
 
Vs: ulkoyksiköksi Fujitsun AOY24LA vai AOYG14LTCN?? --jälkimmäinen toiminnassa--

Kokeilin eri arvoja aikoinaan, mutta en huomannut siitä olevan hyötyä. Olen pitänyt siinä asetuksena myös lukua 5. Lattialämmityksessä on sen verran massaa, ettei tehonsäätöä tarvitse miettiä sekunnin osien eikä edes sekuntien tarkkuudella. Ehkä huonosti eristetyn keski-eurooppalaisen talon huoneilmalämmitysversiossa sille on käyttöä.
 
Vs: ulkoyksiköksi Fujitsun AOY24LA vai AOYG14LTCN?? --jälkimmäinen toiminnassa--

Laitetaan tähän juttua fujitsun toiminnasta pakkasjaksolta. Niben ja Fujitsun yhteistyö sujui hyvin noin 14 - 15 asteen pakkasille. Lämmityskäyrät on asetettu niin, että Nibe priimaa lämmityskiertoon menevää vettä 1 - 2 asteella avaamalla vähän shunttia. Niben kompura siis käy suurimman osan aikaa. Nyt 15 - 17 asteen pakkasella on hyvä ajotapa vähän hakusessa. Lämmitystarve on jo aika kova, dT lämmitysvesikierrossa on enimmillään ollut noin 6 astetta. Fujitsu ottaa 80 - 100 % tehot impromatin näytön mukaan. Mukaan on tulleet myös fujitsun sulatukset, jotka hämmentävät myös soppaa :)

Fujitsu jaksaa vielä hoitaa koko lämmityksen itsekseenkin, mutta uskoisin niben tekevän lämpöä paremmalla hyötysuhteella koska se saa lämmintä ilmaa vrt fujitsu kuivaa pakkasilmaa. Siksi haluaisin pyrkiä pitämään niben kompuran käynnissä niin paljon kuin mahdollista. Lämmitystarpeen ollessa kova ja samalla on runsasta käyttöveden kulutusta, niin kattilan lämpötila pääsee välillä laskemaan jo liiaksikin. Sen takia annoin niben vastuksille luvan toimia tarvittaessa. Vastusten toiminta-aluetta täytyisi kokeilla asettaa jonkin verran alemmas. Nyt käy usein niin, että vastusten tullessa peliin mukaan, kattilan lämpö nousee ja nousee vähän liiaksikin, koska niben kompura jaksaa edelleen nostaa sitä noin asteen verran (vastusten jo sammuttua), jolloin kompura menee huilaamaan. Ja sehän huilaa vähintään 20 min ja samana aikana kattilan lämpötila ehtii taas laskea ja kohta jälleen vastukset tulevat peliin. Vastusten tehoa voisi kokeilla vähentää myös.. Eli tässä on selvä viilauksen paikka, jotta turhasta vastusten poltosta pääsisi eroon.

Edellämainittu ei kuitenkaan juuri vaikuta fujitsun toimintaan. Se tekee tasaista työtään ja lämmittää sekä tuloilman, että lattiakierron.

Tälläistä tällä kertaa. Ei se helppoa ole ;D näinhän on jo todettu enempi diy-miestenkin toimesta.
 
Vs: ulkoyksiköksi Fujitsun AOY24LA vai AOYG14LTCN?? --jälkimmäinen toiminnassa--

Miten Fujitsu sulattelee, meneekö kylmästi kellon mukaan vai onko siinä joku muu (tarpeenmukainen) rytmitys.
 
Vs: ulkoyksiköksi Fujitsun AOY24LA vai AOYG14LTCN?? --jälkimmäinen toiminnassa--

Tuolla aikaisemmassa Jantin viestissä liitettynä huoltomanuaali, jossa sivulla 1-16 sulatuslogiikka, josta kopsattu:

Normal defrost more than 40 min:
Outdoor heat exchanger temp. < -17°C (at outside air temp. > -10°C)
Outdoor heat exchanger temp. < Outside air temp.- 7°C or Outdoor heat exchanger temp. < - 25°C (at outside air temp. < -10°C)

Integrating defrost:

More than 240 minutes
(For continuous operation)--> Outdoor heat exchanger temperature below -3°C

More than 213 minutes
(For continuous operation)-->Outdoor heat exchanger temperature below -5°C

Less than 10 minutes
( For intermittent operation ) -->OFF count of the compressor 40 times (If the compressor continuous operation time is less than 10 minutes, the OFF number of the compressor is counted.
If any defrost operated, the compressor OFF count is cleared)

Selventävä kaavo löytyy sieltä manuaalista. Ei se minulle kuitenkaan paljoa selvennä... Muutamia kertoja olen havainnut sulatusta tapahtuvan noin 55 min välein. Silloin pakkasta oli 16 astetta. Ilmeisesti silloin ulkoyksikön lämpötila painuu 7 astetta alle ulkoilman lämpötilan kun kaaviota tulkkaa. Tällöin tehotkin ovat olleet 100 %. Varmaankin sulatusväliä pystyisi pitämään pitkänä jos rajoittaisi tehoa? Tiedä sitten mikä olisi hyödyllisin ajotapa. Joka tapauksessa ulkoyksikön lämpötilan ollessa kylmempi kuin -25 astetta alkaa tuo lyhyt sulatusväli. Pikkupakkasilla sulatusväli on pitkä.
 
Vs: ulkoyksiköksi Fujitsun AOY24LA vai AOYG14LTCN?? --jälkimmäinen toiminnassa--



TTBivLim arvo liittyy EXP lisäpalikkaan jolla voidaan ohjata esim. lisälämmitystä. Muistaakseni juuri tuolle annetaan pakkasraja jolloin lisälämmitys käynnistyy (pystyy laittamaan kahdessa stepissä).
Käytän konffaukseen graafista liittymää niin ihan tarkkaan en noita parametreja muista...

No regconst on viive tehonnostolle. Eli jos arvo 5 niin se tarkoittaa että tehoa nostetaan 5*7,5s jälkeen 1 askel eli noin 2-3%. Uudemmissa ulkoyksiköissä tuon on 5* 15s -> yksi askel.
Normaalisti ei tuota ole tarvetta muuttaa - riippuu kytkennästä, esim. pienellä puskurivaraajalla voi olla tarvetta pienentää tuota arvoa....

Mitäs olette mieltä Impromaatista ?
 
Vs: ulkoyksiköksi Fujitsun AOY24LA vai AOYG14LTCN?? --jälkimmäinen toiminnassa--

Luulen muuten että tuossa isossa AWYZissa on hyvin samantapainen tuo sulatusalgoritmi. Välillä tuntuu kyllä arpovan mutta sitten taas toisinaan vaikuttaisi menevät vähän kuin tuon yo. logiikan mukaan.

Yllättävän pitkälle pakkaselle tuo Sammelin pumppu jaksaa lämmittää koko talon. On tosiaan syytä olettaa että Niben COP on noissa lämpötiloissa jo parempi eli hyvähän sitä nibeä olisi ajaa. Ikävä vaan sen toteuttaminen onkin sitten astetta haastavampaa. Erinäköistä viritystä voisi yrittää, esim sisäanturin liitännästä voisi saada niben laskemaan vähän kuumempaa vettä kiertoon aina kun kattila meinaa mennä "liian" kuumaksi ja kompura uhkaa sammua. Tuo vaatisi joko sopivan termostaatin tms virityksen joka muuttaisi sisäanturin näkemää vastusta. Nibessähän tuo sisäanturi ainoastaan muuttaa tietyillä pykälillä menoveden lämpöä joka menee taas käyrän mukaan.
 
Vs: ulkoyksiköksi Fujitsun AOY24LA vai AOYG14LTCN?? --jälkimmäinen toiminnassa--


Niin uudemmissa ulkoyksiköissä teho laskee vielä vähemmän kovalla pakkasella kuin vanhemmissa. Eli nuo ei ole ihan vertailukelpoisi vanha 24 versus uusi 14 sarjalainen. siis jos vertaa pelkkiä teholuokkia...
Uudesta lähtee nimellisteho -15 asteessa...vanhassa +7
 
Vs: ulkoyksiköksi Fujitsun AOY24LA vai AOYG14LTCN?? --jälkimmäinen toiminnassa--

Impromatista en pahemmin ole keksinyt moitittavaa. Minulla on käytössä vain se pikkunäyttö. Tietokoneohjelmalla ja kaapelilla saisi ilmeisesti lisätoimintoja mm viikkoajastuksia yms mutta eipä niille oikein omassa systeemissä ole tarvetta. Lämpökäyrän asettaminen tehdään ulkolämpötilan mukaan antamalla menovedelle halutut arvot -20, -12, -4, +4 +12, +20 ulkolämpötiloissa. Tuo voisi olla vähä tiheämpi tässä niben kanssa kytkettynä. Sulatuksen jälkeen laite ottaa välillä kovasti tehoa useiksi minuuteiksi. Tässä minun systeemissä tuo on mielestäni turhaa (niben shuntti tekee lopullisen lämmityskiertoveden lämpötilan eikä menovesi jäähdy sulatuksienkaan aikana) ja saattaa nopeuttaa kennon tukkeutumista. Impromat on helppokäyttöinen.

Melko hyvin fujitsu kyllä jaksaa lämpöä vääntää mutta varmaankin pelkän fujitsunkin hyötysuhde näillä pakkasilla on jo kehno. Oman pilp-vilp-systeemin coppia laskee pakkasen lisäksi tuo niben kompuran huilailu. Repomiehelle vielä, että on takassa yli 15 pakkasella nyt muutamina päivänä ollut vajaa 1 pesällinen puuta. Nibessä on käyrä 3, +3 ja tämä siis määrää menoveden lämmön. Pitää sisälämmön ehkä 20 - 21 asteisena ilman takkaa. Muutama tunti takan polton jälkeen sisälämpö on 22,5 - 23. Takan lämpö jää olohuone-keittiöön ilmeisesti ilmanvaihdon virtausten takia mutta kyllähän se kokonaisuutta varmasti avittaa.

Hyviä vinkkejä kyllä mm tuo sisäanturin mukaan ottaminen "tuunattuna". Helpottas virittelyä kun sais peukalot pois kämmenten keskeltä.
 
Vs: ulkoyksiköksi Fujitsun AOY24LA vai AOYG14LTCN?? --jälkimmäinen toiminnassa--

Sammeli77 sanoi:
Helpottas virittelyä kun sais peukalot pois kämmenten keskeltä.
Kyllä ne peukut siitä irtautuu kun jaksat touhuta ;D
 
Vs: ulkoyksiköksi Fujitsun AOY24LA vai AOYG14LTCN?? --jälkimmäinen toiminnassa--

Hyvin on hoitunut pakkasjakso pilp+vilp yhdistelmällä. -25 astetta kylmin aamu tähän mennessä. Niben kattilan sähkövastukset ovat olleet estettyinä. Iltasuihkujen aikaan kattilan lämpö saattaa laskea lähemmäs 40 astetta (5 asukasta), mutta muutamassa tunnissa nibe nostaa lämmön takaisin normaaliin 55 asteeseen. Nykyisillä asetuksella tuo -25 alkaa olla sellainen pakkanen, että pitempään jatkuessaan vastuksienkin apua välillä tarvitaan. Pitempään poissaollessa täytynee vastuksille antaa lupa kytkeytyä tarvittaessa. Kovemmilla pakkasilla puolikas pesällinen on Kermansaven takkaan laitettu, helpottaa toki pumppujen hommaa hieman. 2013 vuodesta pumputeltu, toivotaan pitkää ikää laitteille. :P
 
Takaisin
Ylös Bottom