Ulkoyksikön jäätyminen ja sulatukset

[nen]

Vs: Ulkoyksikön jäätyminen ja sulatukset

Muutama kommentti:
Teukka kertoo, että sulatukset maksavat korkeintaan 100euroa. Eli 1000kwh. Kun useilla palstan
käyttäjillä koko vuoden pumpun kulutus on 2000-3000kwh(meillä on kuitenkin kaksinkertainen),
niin totisesti sulatuksen osuus jää alle 100euroa.
Olen esittänyt yhden täsmällisen ehdotuksen, joka hoidetaan service-manuaalin ohjeella.
Meillä on televisio, jonka huoltovalikkoon pääsee samanlaisella ohjeella. Huoltovalikosta saa
säädot poskelleen ja kuvan häipymään. Ei valmistaja ole nähnyt mitään ongelmaa siinä, että
tällainen huoltovalikko on laitteessa. Koodisarja on niin pitkä, ettei sitä vahingossa painele.
Tämän keskustelun perusteella voisi väittää, että huoltovalikosta säätämällä saisi kuvaputkesta röntgen-putken

 

[VesA]

Vs: Ulkoyksikön jäätyminen ja sulatukset

Muutama kommentti:
Teukka kertoo, että sulatukset maksavat korkeintaan 100euroa. Eli 1000kwh. Kun useilla palstan
käyttäjillä koko vuoden pumpun kulutus on 2000-3000kwh(meillä on kuitenkin kaksinkertainen),
niin totisesti sulatuksen osuus jää alle 100euroa.
Olen esittänyt yhden täsmällisen ehdotuksen, joka hoidetaan service-manuaalin ohjeella.
Meillä on televisio, jonka huoltovalikkoon pääsee samanlaisella ohjeella. Huoltovalikosta saa
säädot poskelleen ja kuvan häipymään. Ei valmistaja ole nähnyt mitään ongelmaa siinä, että
tällainen huoltovalikko on laitteessa. Koodisarja on niin pitkä, ettei sitä vahingossa painele.

Nämä prosentit ovat irrallisina aika harhaanjohtavia.. omien pumppujeni haarukka on 8 minuuttia * 800W 30 min välein ( paljon tehoa kostealla nollakelillä) - 2 min * 800W sulatus suunnilleen viikon välein ( kuiva pikkupakkasjakso )

Ennenkaikkea pumpun rasitusaste ja softan kummallisuudet vaikuttavat radikaalisti. Vähänkin liian pieni pumppu, ja vehje vetelee sulatuksia tiuhaan tahtiin kaikilla keleillä, vaikka siinä olisi kennon lämpötilaan reagoiva sulatus.

 

[puhaltaja]

Vs: Ulkoyksikön jäätyminen ja sulatukset

En kehota ketään kokeilemaan, mutta olen joitakin kertoja säätänyt sulatuksia seuraavasti.

Pumppuni on / off

Normaalisti kone aloittaa sulatukset kun kylmenee noin – 5 C.
Jos näyttää siltä, että jatkaa sulatuksia vaikka kenno on sulana niin töpseli seinästä pois,
eli keinotekoinen sähkökatko, seuraavaksi töpseli takaisin niin minulla loppuu
sulatukset siihen.

Jos taas näyttää siltä, että laite ei sulata vaikka kenno huuruuntuu niin sisäyksikön
lämpötilapyynti maksimiin ja kädellä lämmitys sisäyksikön lämpötila-anturia,
joka on heti etupaneelin kannen alla laitteeni aloittaa sulatuksen.

 

[teukka]

Vs: Ulkoyksikön jäätyminen ja sulatukset

Meillä on televisio, jonka huoltovalikkoon pääsee samanlaisella ohjeella. Huoltovalikosta saa
säädot poskelleen ja kuvan häipymään. Ei valmistaja ole nähnyt mitään ongelmaa siinä, että
tällainen huoltovalikko on laitteessa.

Televisio ei mene rikki, vaikka siihen laittaa outoja säätöjä valikosta. Jos menee kovin sekaisin, niin sitten voi mennä naapuriin katselemaan, voi saada kaljankin samalla...

Jos ilppi menee sekaisin, niin se ei ehkä lämmitä ja voi mennä jopa rikki...

 

[markusj]

Vs: Ulkoyksikön jäätyminen ja sulatukset

Tuolla Jopen mainisemmassa keskusteluketjussa oli eri laitemerkkien sulatuslogiikoita. Laitan tähän Mitsun FA35 periaatteen:

Sulatus käynnistyy, kun kaikki seuraavat ehdot täyttyy:
- defrost termistori laskee -3 °C tai sen alle
- edellisestä sulatuksesta on kulunut asetusarvon verran (30,35,40,45,50,55,65,75,85,95,105,115,125 tai 150 min) Asetusarvo on riippuvainen edellisistä sulatustapahtumista portailla 5,10 tai 20 minuuttia, edellisen sulatuksen kestosta sekä defrost ja ambient termistorien arvoista.
- on yli 5 min. kompressorin käynnistyksestä

Sulatus päättyy, kun mikä hyvänsä seuraava ehto täyttyy:
- defrost termistori on 10°C tai yli 30 sekunttia
- sulatusaika on kestänyt 10 min
- kun jokin muu kuin lämmitysmoodi kytketään päälle

Lisäksi sulatuksen käynnistämiseen ja lämmityksen uudelleen käynnistykseen menee molempiin aikaa 75 sek eli yhteensä 150 sek.

Ei ole tullut seurattua noita käyntiaikoja sulatusten välillä, mutta VTT:n testien perusteella olettaisin olevan useimmiten 30 min. FD malleilla ne ovatkin sitten jo paljon harvemmassa. Lieneeko siinä syy parempiin COP:n. Siinä ajassa, missä FA malli sulattelee 6-7 kertaa FD sulattelee 2-3 kertaa.

 

[janti]

Vs: Ulkoyksikön jäätyminen ja sulatukset

Ei ole tullut seurattua noita käyntiaikoja sulatusten välillä, mutta VTT:n testien perusteella olettaisin olevan useimmiten 30 min. FD malleilla ne ovatkin sitten jo paljon harvemmassa. Lieneeko siinä syy parempiin COP:n. Siinä ajassa, missä FA malli sulattelee 6-7 kertaa FD sulattelee 2-3 kertaa.

Sulatusväli normaalisti riippuu ulkolämpötilan lisäksi paljon kuormituksesta ja myös puhallusnopeudesta. VTT:n testissähän laiteet olivat koko ajan täysillä (ainakin pakkasella). FD ja GE mallit ovat hiukan kysymysmerkki koska niissä oli puhallus manuaalisesti III-nopeudella.

=> Normaalissa käytössä sulatusvälit voivat olla FA-malleillakin huomattavasti pitempiä kuin tuossa VTT:n testissä oli.
Käytännössä ero FA ja FD -mallien välillä on pienempi kuin tuon testin perusteella voisi odottaa. Tässäkin mitoitus = asunnon koko ratkaisee paljon.

Tietenkin jos puhallus ja pyynti on kotonakin täysillä koko ajan, niin sulatukset tulevat VTT:n testin mukaisesti 30 min välein.

Tuon FA-mallin saa "järkiinsä" sulattelemaan hiukan harvemmin irroittamalla laitteen hetkeksi verkosta.

 

[Jihala]

Vs: Ulkoyksikön jäätyminen ja sulatukset

Nuo sulatukset ollut jonkun vuoden "säädössä", ulkoyksikkö on toiminut hyvin eli kertaakaan ei ole tarvinnut "apusulatuksia".
Ja nämä kosteat 0-kelit, tämä on .

 

[Tois puol jokke]

Vs: Ulkoyksikön jäätyminen ja sulatukset

Onko kukaan huomannut mitä vaikutusta on puhalluksen nopeuden laskemisella ja vastaavasti pyynnin nostamisella? Siis sulatusten määrään ? Kun eikö kennon lämpötila jää hieman korkeammaksi jolloin palaava aine on lämpimämpää cop huonompi mutta jos sulatukset siis vähyydet huomioiden paranisi? Tietty se alue missä ilpo on lämpenisi kuumennaksi, mutta jos olisi paikassa jossa ei haittaisi ketään.

 

[janti]

Vs: Ulkoyksikön jäätyminen ja sulatukset

Onko kukaan huomannut mitä vaikutusta on puhalluksen nopeuden laskemisella ja vastaavasti pyynnin nostamisella? Siis sulatusten määrään ? Kun eikö kennon lämpötila jää hieman korkeammaksi jolloin palaava aine on lämpimämpää cop huonompi mutta jos sulatukset siis vähyydet huomioiden paranisi?

Käsittääkseni pitäisi tehdä juuri päinvastoin jotta sulatukset minimoituisi.

Mahdollisimman pienillä paineilla (ottotehoilla) ja mahdollisimman kovalla puhalluksella tila lämpöiseksi. => sisäyksiköltä vaaditaan tällöin mahdollisimman vähän antotehoa halutun sisälämpötilan ylläpitämiseksi.

Tällaisen väitteen tekisin: Mitä pienempi on puhallusilman lämpötilaero sisäyksikön kennon yli, sitä pienempi se on myös ulkoyksikön kennon yli. Ja päinvastoin.

Saanko väitteelleni tukea?

 

[Espejot]

Vs: Ulkoyksikön jäätyminen ja sulatukset

Onko kukaan huomannut mitä vaikutusta on puhalluksen nopeuden laskemisella ja vastaavasti pyynnin nostamisella? Siis sulatusten määrään ? Kun eikö kennon lämpötila jää hieman korkeammaksi jolloin palaava aine on lämpimämpää cop huonompi mutta jos sulatukset siis vähyydet huomioiden paranisi?

Käsittääkseni pitäisi tehdä juuri päinvastoin jotta sulatukset minimoituisi.

Mahdollisimman pienillä paineilla (ottotehoilla) ja mahdollisimman kovalla puhalluksella tila lämpöiseksi. => sisäyksiköltä vaaditaan tällöin mahdollisimman vähän antotehoa halutun sisälämpötilan ylläpitämiseksi.

Tällaisen väitteen tekisin: Mitä pienempi on puhallusilman lämpötilaero sisäyksikön kennon yli, sitä pienempi se on myös ulkoyksikön kennon yli. Ja päinvastoin.

Saanko väitteelleni tukea?

Ainakin minä olen ollut haivaitsevinani että yhden asteen nostolla tossu sulattelee nollan tuntumassa useammin.
Tämä havainto tullut kun olen etsinyt sopivaa tasapainoa ILP+PILP kanssa.

 

[Deleted member 1344]

Vs: Ulkoyksikön jäätyminen ja sulatukset

Eikös oleellista ole se paljonko ulkoa otetaan tehoa sisälle? Ulkoyksikön puhallin on useimmissa koneissa koko ajan samalla nopeudella, jolloin ulkoa otettu teho on suoraan verrannollinen ulkoyksikön kennon lämpötilaeroon ulkoilmaan nähden. Suuri teho -> kenno paljon ulkoilmaa kylmempi -> alitetaan kastepiste helpommin -> enemmän huurretta.

Se että onko puhallus pienellä ja pyyntö suurella vai toisinpäin, vaikuttaa siihen mikä osa sisälle viedystä tehosta on kompurasta ja mikä ulkoilmasta.

 

[Tois puol jokke]

Vs: Ulkoyksikön jäätyminen ja sulatukset

Eikös oleellista ole se paljonko ulkoa otetaan tehoa sisälle? Ulkoyksikön puhallin on useimmissa koneissa koko ajan samalla nopeudella, jolloin ulkoa otettu teho on suoraan verrannollinen ulkoyksikön kennon lämpötilaeroon ulkoilmaan nähden. Suuri teho -> kenno paljon ulkoilmaa kylmempi -> alitetaan kastepiste helpommin -> enemmän huurretta.

Se että onko puhallus pienellä ja pyyntö suurella vai toisinpäin, vaikuttaa siihen mikä osa sisälle viedystä tehosta on kompurasta ja mikä ulkoilmasta.

pieni tulkkaus tuohon viimeiseen kumpi sitten on parempi ? Kompuralla tehden tai?

 

[Maalainen]

Vs: Ulkoyksikön jäätyminen ja sulatukset

Meillä sulatusvettä tulee pakkasesta riippumatta syystalvella paljon enemmän kuin kevättalvella. Syystalvella ulkoilman suhteellinen kosteus koko ajan yli 95% oletettavasti siksi kun sulana oleva meri on alle 2km päässä. Kun pakkasia on jatkunut niin pitkään että meri jäätyy laskee ulkoilman kosteus ja sulatusveden määrä vähenee paljon.

 

[tet]

Vs: Ulkoyksikön jäätyminen ja sulatukset

Eikös oleellista ole se paljonko ulkoa otetaan tehoa sisälle? Ulkoyksikön puhallin on useimmissa koneissa koko ajan samalla nopeudella, jolloin ulkoa otettu teho on suoraan verrannollinen ulkoyksikön kennon lämpötilaeroon ulkoilmaan nähden. Suuri teho -> kenno paljon ulkoilmaa kylmempi -> alitetaan kastepiste helpommin -> enemmän huurretta.

Se että onko puhallus pienellä ja pyyntö suurella vai toisinpäin, vaikuttaa siihen mikä osa sisälle viedystä tehosta on kompurasta ja mikä ulkoilmasta.

pieni tulkkaus tuohon viimeiseen kumpi sitten on parempi ? Kompuralla tehden tai?

Kyllä minä näkisin tässä olevan ideaa, noin teoriassa ainakin. Vakio-olosuhteissa tarvitaan tietty vakiolämmitysteho, joka voidaan tehdä joko paremmalla COP:illa (suuri kylmäteho -> nopea huurtuminen) tai huonommalla COP:illa (pieni kylmäteho -> hidas huurtuminen). Siis nähdäkseni olette molemmat samalla kannalla ja "asian ytimessä" kuten eräässäkin viihdeohjelmassa ruukattiin taannoin sanoa. Noin ainakin teoriassa, sitä en osaa kyllä arvioida kuinka paljon käytönnössä on mahdollista vaikuttaa laitteen COP:iin puhallinnopeuksilla. Enkä sitäkään, kumpi loppujen lopuksi on taloudellisempaa - korvaako sulatusten vähenemisen myötä saatava kokonais-COP:in paraneminen sen saamiseksi tahallaan aiheutetun COP:in huononemisen.

 

[janti]

Vs: Ulkoyksikön jäätyminen ja sulatukset

Miten olisi sitten sellainen vaihtoehto että ilma liikkuisikin välillä nopeammin ulkoyksikön kennon ohi?
Ulkoyksikön puhallinta säädettäisiin kosteuden mukaan alueella esim. +1 - -3 C, mitä kosteampaa ilma on sitä kovempaa ulkoyksikön puhallin toimisi. Reilusti plussalla ollessa on hyväkin että ilmakondensoituu ulkoyksikön lammelleihin, kunhan ei tarvitse sulatella.

Olen tätä joskus aiemmin ehdotellut COPin parannukseen. Ompa joku testannut CO2-VILPin sulatusten vähennykseenkin tätä.

 

[markusj]

Vs: Ulkoyksikön jäätyminen ja sulatukset

Meillä sulatusvettä tulee pakkasesta riippumatta syystalvella paljon enemmän kuin kevättalvella. Syystalvella ulkoilman suhteellinen kosteus koko ajan yli 95% oletettavasti siksi kun sulana oleva meri on alle 2km päässä. Kun pakkasia on jatkunut niin pitkään että meri jäätyy laskee ulkoilman kosteus ja sulatusveden määrä vähenee paljon.

Olen mittaillut sulatusvesien kautta sulatuksen vaatimia tehoja ja tämän (2009) syksyn mittausten perusteella voisit yhtyä jviirret mielipiteeseen. 2008 kevään mittausten perusteella sulatusvesien vaatima energia oli alle prosentin ottotehoista. Nyt sykysyllä 2009 on pyöritty lähes neljässä prosentissa. Eli käytännössä näyttäisi syksyllä kuluvan 5-10 kertainen määrä energiaa sulatuksiin ainakin sulatusvesien määrän perusteella.

 

[kemmola]

Vs: Ulkoyksikön jäätyminen ja sulatukset

Sulatusveden määrä ei ole yhteydessä sulatuksen kuluttaman sähkömäärän kanssa

 

[markusj]

Vs: Ulkoyksikön jäätyminen ja sulatukset

Sulatusveden määrä ei ole yhteydessä sulatuksen kuluttaman sähkömäärän kanssa

Noinko arvelet?

 

[VesA]

Vs: Ulkoyksikön jäätyminen ja sulatukset

Sulatusveden määrä ei ole yhteydessä sulatuksen kuluttaman sähkömäärän kanssa

Huonommin pohjoiseen sovitetuissa pumpuissa näin voi olla, mutta esmes tuo Argo kuluttaa hyvinkin erilaisia sähkömääriä sulatuksiinsa, riippuen siitä paljonko kennossa on sulatettavaa, ja vettähän tulee samassa suhteessa. Pakkasella sulatuksiin ei kulu paljonkaan energiaa koska sulatuken laukaiseva lämpötilaehto laukeaa suuremman ottotehon takia aikaisin.

 

[janti]

Vs: Ulkoyksikön jäätyminen ja sulatukset

Tässäpä omia mittauksia/laskelmia sulatuksista.
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=7924.msg99184#msg99184
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=7924.msg99398#msg99398

 

[Mika73]

Vs: Ulkoyksikön jäätyminen ja sulatukset

Mikä olisi tälläisellä -12c tai kylmemmällä pakkasella optimi lämpötilapyynti ja puhallusnopeus, ettei sulattelisi niin usein..

Panasonicissa 24c pyynti ja puhallus manuaalisesti täysillä. Tai kannattaako puhallus pitää automaatilla..

 

[Deleted member 1344]

Vs: Ulkoyksikön jäätyminen ja sulatukset

Mikä olisi tälläisellä -12c tai kylmemmällä pakkasella optimi lämpötilapyynti ja puhallusnopeus, ettei sulattelisi niin usein..

Mikä malli Pansusta? Ainakin osassa mallistoa alle -11 asteen pakkasilla sulatetaan noin 45 minuutin välein, oli se sitten tarpeen tai ei.

 

[Mika73]

Vs: Ulkoyksikön jäätyminen ja sulatukset

Olipahan vileä aamu 16.1c mittarissa Hyvinkäällä ja Panasonic oli päättänyt tiltata(?). Kenno oli aivan sula. Sisäyksikkö ei vilkuttanut. Kädellä kun kokeili niin aivan vaaleaa ilmaa tuli hitaasti ja välillä ehkä pieniä naksahduksia. Odotusta 5-10min. Tilanne ei muutu. Kauko-ohjaimesta sammutus ei muuttanut tilannetta. Palasi tomintaan vasta virtajohdon irroituksella.

Mistä tuosta tietää jos joku vikakoodi on päällä? Pari kertaa on vlkuttanut samaa valoa, kun sulattaessa heti kun virran on kytkenyt kaukosäätimellä. Katoavatko tuo virhekoodit muistista kun johdon vetää seinästä?

 

[Deleted member 1344]

Vs: Ulkoyksikön jäätyminen ja sulatukset

Mikä olisi tälläisellä -12c tai kylmemmällä pakkasella optimi lämpötilapyynti ja puhallusnopeus, ettei sulattelisi niin usein..

Mikä malli Pansusta? Ainakin osassa mallistoa alle -11 asteen pakkasilla sulatetaan noin 45 minuutin välein, oli se sitten tarpeen tai ei.

Tarkempi vastaus Pana E12-DKEW:n huoltomanuaalista, sulatusehto d.

d. Continuously, outdoor heat exchanger temperature < 3°C for 40 minutes and outdoor heat exchanger temperature
< -11°C for 3 minutes and outdoor air temperature < -3°C and Comp. is ON.

Tuo tahtoo sanoa että jos ulkona on kylmempää kuin -3 astetta yli 40 minuuttia putkeen JA ulkoyksikön kennon lämpötila on alle -11 astetta niin tehdään sulatus. Nuo ehdot täyttyvät jatkuvasti 11 asteen pakkasella (ja sitä kylmemmässä), joten sulatus tehdään 40 minuutin välein, oli tarvetta tai ei.

 

[janti]

Vs: Ulkoyksikön jäätyminen ja sulatukset

Mistä tuosta tietää jos joku vikakoodi on päällä? Pari kertaa on vlkuttanut samaa valoa, kun sulattaessa heti kun virran on kytkenyt kaukosäätimellä. Katoavatko tuo virhekoodit muistista kun johdon vetää seinästä?

Voi olla että katoavat, mutta tarkistamalla sen sitten tiedät.

 

[Mika73]

Vs: Ulkoyksikön jäätyminen ja sulatukset

Mistä tuosta tietää jos joku vikakoodi on päällä? Pari kertaa on vlkuttanut samaa valoa, kun sulattaessa heti kun virran on kytkenyt kaukosäätimellä. Katoavatko tuo virhekoodit muistista kun johdon vetää seinästä?

Voi olla että katoavat, mutta tarkistamalla sen sitten tiedät.

Piippasi taas pelkkää nollaa. Miten tuo ilmoittaa, että päällä on joku vikatilanne.. Vilkuttaako samaa valoa, kun sulatuksessa tai jotain muuta.. (Manuaali on hyvässä jemmassa..)

Kaipa se sitten kuuluu Panasonicilla asiaan, että välillä joutuu irrottamaan virtajohdon seinästä. Pari kertaa talvessa.

Tuo 40min välein tapahtuva sulatus -11c pakkasella tai kylmemmällä on todella ärsyttävä. Kennossa ei ole yhtään jäätä ja silti laite sulattaa/lämpö katkeaa. Varsinkin kun tämä tauko kestää kestää ainakin 10min. Onko sama myös Mitsussa/Fujitsussa? Pitääkö tässä vaihtaa kokonaan pumppua tai hankkia vielä toinen pumppu eteiseen.. (nykyinen keittiössä). Tosin tälläisessä pienessä 1,5kr rintamamiestalossa tuo tuntuu hieman liiottelulta, mutta lämpöäkin olisi kiva saada.

Taas sulattaa.. Kennossa ei ole jäätä yhtään. Ei hyvää päivää.. (Janti kikka kehiin, virrat pois ja takaisin.. ja hirmuinen porina sisäyksikössä)

Eikö tuota täysin tarpeetonta sulatusta saisi mitenkään pois.. (Tiedän, että kysyn tätä joka talvi, mutta onko Mitsu tai Fujitsu tosiaan ainoa ratkaisu..)

 

[janti]

Vs: Ulkoyksikön jäätyminen ja sulatukset

Taas sulattaa.. Kennossa ei ole jäätä yhtään. Ei hyvää päivää.. (Janti kikka kehiin, virrat pois ja takaisin.. ja hirmuinen porina sisäyksikössä)

Eikö tuota täysin tarpeetonta sulatusta saisi mitenkään pois.. (Tiedän, että kysyn tätä joka talvi, mutta onko Mitsu tai Fujitsu tosiaan ainoa ratkaisu..)

Itselläni oli tuossa E9DKEWissä PipeTemp-anturin rinnalla aikoinaan potentiometri jolla väänsin sitten kennoa hiukan "lämpöisemmäksi".
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=5313.msg65110#msg65110

 

[janti]

Vs: Ulkoyksikön jäätyminen ja sulatukset

Miten tuo ilmoittaa, että päällä on joku vikatilanne.. Vilkuttaako samaa valoa, kun sulatuksessa tai jotain muuta.. (Manuaali on hyvässä jemmassa..)

"Once abnormality detected during operation, the unit will immediately stop its operation (Timer LED is blinking) and maximum of
three error codes (abnormality) will be saved in memory."

"The memory data of error code is erased when the power supply is cut off, or press the Auto Switch until “beep” sound heard
following by pressing the “RESET” button at remote controller."

 

[Onneton Ilpisti]

Vs: Ulkoyksikön jäätyminen ja sulatukset

kertokaahan mikä kone ei "oikein käytettynä"jäädy,ostan semmosen melkein oitis...tuohan on aika hanurista kun kone muistuttaa lähinnä jääkuutiota! Ei taida nää vehkeet sittenkään olla suunniteltu "Pohjolan oloihin" tai olla "Nordic"-malli... Tosin kuulin kyllä eräältä henkilöltä jolla on Carrierin "ikivanhakarvalakki"-malli,että moinen masiina ei jäädy !?!?(ettei vaan olis onoff-vehe,kaveri ei tiennyt kun on vaan löhöilly lämmössä )

 

[Maalainen]

Vs: Ulkoyksikön jäätyminen ja sulatukset

kertokaahan mikä kone ei "oikein käytettynä"jäädy,

Leivinuuni

 

[Mika73]

Vs: Ulkoyksikön jäätyminen ja sulatukset

Nyt tuli itsekkin käytyä ulkona sulattelemassa kastelukannulla, jossa oli tulikuumaa vettä. Jäätä kertyy tuohon sivuritilään, mutta itse kennossa sitä ei ollut. Samalla poistin metallikehikon/ristikon takaa. Tämä olikin jo melkein irti. Ylimpiä koukkuja en saannut vetämällä irtoamaan, joten poikkaisin suosiolla pihdeillä ja revin kehikon pois. Yritti vielä pyristellä lopuksi jollain teipillä, jolla se oli alalaidasta kiinni. Pohjalle jäi kulmaan pieni palanen jäätä ja lehtiäkin siellä näytti olevan. Täytyy keväällä yrittää siivota niitä pois.

 

[Onneton Ilpisti]

Vs: Ulkoyksikön jäätyminen ja sulatukset

kertokaahan mikä kone ei "oikein käytettynä"jäädy,

Leivinuuni

no juu,pitäsköhän rakentaa ...taas on ulkoyksikön pohja umpijäässä!,tuo keli on todella kurja ilpin kannalta: ulkona -19.3 ja kuuraa...ei jaksa edes mun uusi "supertehokasdeluxehyper"-kaapeli pitää pohjaa sulana...koklaan jossain
vaiheessa erästä kikkakolmosta...jos sais siirrettyä ulkoyksikön kennoa hiukka sivuun ja poraisi nuo kourut
suht tiheään n.20 mm reikiä siihen kennon alle niin sulamisvesi poistuisi oitis laittesta eikä jäisi valumaan kouruihin,sithän voi olla etten tarvii kaapelia olleskaa???,joku ilppimalli ei kuulemma omaa melkein lainkaan pohjalevyä?Ukot horisivat jotain tuollaista vai onko "tee-iha-itte"-malli


Onkos muuten joku tuollaista modausta jo tehnyt?

 

[janti]

Vs: Ulkoyksikön jäätyminen ja sulatukset

no juu,pitäsköhän rakentaa ...taas on ulkoyksikön pohja umpijäässä!,tuo keli on todella kurja ilpin kannalta: ulkona -19.3 ja kuuraa...ei jaksa edes mun uusi "supertehokasdeluxehyper"-kaapeli pitää pohjaa sulana...koklaan jossain
vaiheessa erästä kikkakolmosta...jos sais siirrettyä ulkoyksikön kennoa hiukka sivuun ja poraisi nuo kourut
suht tiheään n.20 mm reikiä siihen kennon alle niin sulamisvesi poistuisi oitis laittesta eikä jäisi valumaan kouruihin,sithän voi olla etten tarvii kaapelia olleskaa???,joku ilppimalli ei kuulemma omaa melkein lainkaan pohjalevyä?Ukot horisivat jotain tuollaista vai onko "tee-iha-itte"-malli

Onkos muuten joku tuollaista modausta jo tehnyt?

ExxDKEWissä toimii sellainen modaus että pistää kennon alle kumimattoa, niin että vesi virtaa kuumimattoa pitkin sulamisvesiaukoilla. Yksi lisäaukko siellä kulmassa voisi olla paikallaan. Vastusta ei tällöin välttämättä tarvita ollenkaan.

FA25VA Etelä-Euroopan malli on saanut pohjaan 5 isoa lisäreikää, mutta ei sekään riitä kun sulamisvesi on viileää ja sitä tulee aika vähän. Kaipaisi vastuksen apua.

 

[Sampo22]

On tästä aiheesta varmaan tuoreempiakin keskusteluja mutta otsikko on sikäli hyvä että sopii kaikille merkeille eikä lisäautomaatiota heti kaiveta esiin. Unohtakaamme siis HA:t, Faikinit ja Mitsun sulatushuijaukset yms., niille on omat ketjunsa.
Itse olen taistellut Daikin P 40:n kanssa 2 talvea ulkoyksikön jäätymisen kanssa. Varsinkin loka-joulukuussa kun ulkolämpötila pyörii nollan molemmin puolin ja ilmankosteus on korkea niin ongelmat alkavat. Sulatusväli pyörii 35-40 min kieppeillä ja sulatus kestää 15-20 min. Talo jäähtyy. Ulkoyksikön antureita on jo vaihdettu takuuseen, ei auttanut mitään. Juu ymmärrän että kyseessä on fysikaalinen ilmiö mutta olisiko tietäjillä toimivia ohjeita miten minimoida jäätyminen, maksimoida sulatusväli ja minimoida sulatusaika? Meillä laite on päälämmönlähteenä joten tehoja tulee otettua ihan reippaasti. Ulkoyksikön tehoja rajoittamalla (econo, tarveohjaus ja hiljainen ulkoyksikkö) pystyy jonkin verran kikkailemaan mutta pakkasen kiristyessä rajoitukset joutuu ottamaan pois. Olen ymmärtänyt esim. että sisäyksikön pyynti olisi hyvä pitää mahdollisimman alhaalla ja puhallusnopeus korkealla, liekö totta vai tarua? Tuotakin on kyllä kokeiltu moneen otteeseen. Ulkoyksikössä ei ole koteloa, vain katos.

 

[Koelli]

On tästä aiheesta varmaan tuoreempiakin keskusteluja mutta otsikko on sikäli hyvä että sopii kaikille merkeille eikä lisäautomaatiota heti kaiveta esiin. Unohtakaamme siis HA:t, Faikinit ja Mitsun sulatushuijaukset yms., niille on omat ketjunsa.
Itse olen taistellut Daikin P 40:n kanssa 2 talvea ulkoyksikön jäätymisen kanssa. Varsinkin loka-joulukuussa kun ulkolämpötila pyörii nollan molemmin puolin ja ilmankosteus on korkea niin ongelmat alkavat. Sulatusväli pyörii 35-40 min kieppeillä ja sulatus kestää 15-20 min. Talo jäähtyy. Ulkoyksikön antureita on jo vaihdettu takuuseen, ei auttanut mitään. Juu ymmärrän että kyseessä on fysikaalinen ilmiö mutta olisiko tietäjillä toimivia ohjeita miten minimoida jäätyminen, maksimoida sulatusväli ja minimoida sulatusaika? Meillä laite on päälämmönlähteenä joten tehoja tulee otettua ihan reippaasti. Ulkoyksikön tehoja rajoittamalla (econo, tarveohjaus ja hiljainen ulkoyksikkö) pystyy jonkin verran kikkailemaan mutta pakkasen kiristyessä rajoitukset joutuu ottamaan pois. Olen ymmärtänyt esim. että sisäyksikön pyynti olisi hyvä pitää mahdollisimman alhaalla ja puhallusnopeus korkealla, liekö totta vai tarua? Tuotakin on kyllä kokeiltu moneen otteeseen. Ulkoyksikössä ei ole koteloa, vain katos.

Laita toinen yksikkö, jolloin voit puolittaa yhden yksikön kuorman, saada kennon lämpötilaa näin ylös, ja oletettavasti suora vaikutus sulatuksien määrään.

 

[wannabe]

kun ulkolämpötila pyörii nollan molemmin puolin ja ilmankosteus on korkea

+

laite on päälämmönlähteenä joten tehoja tulee otettua ihan reippaasti.

Tällä yhdistelmällä ei taida sellaista pumppua ollakkaan, jolla sulatusvälit ei romahda lyhyiksi. Ilmoille kun ei mitään voi, niin ilpin avuksi joku muu lämmönlähde, jolloin ilppi pääsee helpommalla --> sulatusvälit pitenee.