Ulospuhalluslämpö

Karhulitos

Karhulitos

Aktiivinen jäsen
Onko porukoilla käsitystä omasta ulospuhalluslämmöstä?
Toisaalla oli mielenkiintoista vääntöä COP:n laskemisesta, etc... joku sai siellä vissiin +52C lämmöksi.

Minä sain tällaisen tuloksen:
Toshiba Daisekai
pyynti: 30C
flekti: 5lla (täysillä)
mittari: tollanen 50centin alkoholiseinämittari
paikka: 10cm suoraan ilmanohjaimen alla, puhallus osuu mittariin
aika: n. 5min pidin mittaria siinä
ulkolämpö: +5C
sisälämpö: jotain +20C
ulostulolämpö: +46C (jäähdytyksellä sama +13C)

Kertooko toi mitään? Miten mitata? kellään vastaavaa testiä omalla vehkeellä?

Alkoi kiinnostamaan paljonko COP putoaa kontra letkuvetojen pituus..

Siirsin oikean alueen alle -eepponen
 
Karhulitos sanoi:
Onko porukoilla käsitystä omasta ulospuhalluslämmöstä?
Kertooko toi mitään? Miten mitata? kellään vastaavaa testiä omalla vehkeellä?
Alkoi kiinnostamaan paljonko COP putoaa kontra letkuvetojen pituus..

Siirsin oikean alueen alle -eepponen
Klikkaa laajentaaksesi...

Itse aloin tänään keräämään tietoja ylös kyseisten viestien innoittamana. Laitoin 10 cm päähän ilman ulostuloaukosta keskelle digitaalimittarin anturin.

Tietysti pitää olla vielä ottoteho ja ilman virtauksen määrä tiedossa, ennenkuin voi laskea mitään.

Täytynee pistää lopputulos tänne, kun saadaan kylmempiä kelejä niin saatte porukalla moittia :)
 
Ultimate 12

pvm 02.11.05
Ulkolämpö 8,0
Sisällä 23,0
Ulostulolämpö 50,2
Puhallus: high
Ottoteho max. 1300w. Kulutusmittarin mukaan vaihteli 1280-1326w
Valmistajan ilmoittava virtaus 540m3/h
Saan tuosta foorumilla esitetyllä kaavalla COP 4,09

pvm 01.11.05
Ulkolämpö 4,0
Sisällä 22,4
Ulostulolämpö 47,1
Muut arvot kuten yllä
COP 3,72

pvm 11.11.05
Ulkolämpö 1,0
Sisällä 22,2
Ulostulolämpö 48,2
Muut kuten yllä
COP 3,77
Nollan vaiheilla jostain syystä tässä kohdin parempi cop -arvo kuin aikaisemmin mitatussa 4 asteen lämpötilassa. 01-02.11 olivat sadepäiviä, mikä vaikuttanee asiaan ilmankosteusprosentin myötä. Täytyy ottaa useampia mittauksia eri lämpötiloissa, jotta saadaan keskiarvot.

pvm 14.11.05
Ulkona 0,0
Sisällä 21,0
Ulostulolämpö 44,0
COP 3,55
Mittauspäivänä satoi räntää "vaakana"

pvm 16.11.05
Ulkona -1,5
Sisällä 21,0
Ulostulolämpö 44,3
Ottoteho 1175w
COP 3,87
Parempi arvo kuin 14.11 lämpöisemmällä sadekelillä

pvm 30.11.05
Ulkona -4,0
Sisällä 21,7
Ulostulolämpö 40,0
Ottoteho 1050w
COP 3,45

Kaavojen arvot NTP -olosuhteissa. Kosteampi käytännön olosuhde vaikuttanee (heikentävästi?) tuloksiin.

Mittaus rf-tech digitaalimittarilla siten, että anturi on keskellä yksikköä 10 cm päässä ulostuloaukosta.

Ainut mittaamaton arvo on virtausmäärä. Mikäli oletetaan sen olevan huomattavasti pienempi, esim. 15% on COP arvot kahdella ensimmäisellä mittauspäivällä 3,52 ja 3,24.

Laite eroaa vakiosta ohjausohjelmistolla, jossa on sisällytetty parannettu sulatustoiminto.

Näin meillä näillä keleillä.
 
Ultimatehan on ihan kunkku peli! Paljon makso? Sä saat pätsättyä ohjelmistoa? Onko siinä sarjaportti, tms millä ohjelmiston päivität?

Kuinka pitkät letkut ulkoota? (paljonkohan letkut vaikuttaa, osaako kukaan arvioida?)
 
Karhulitos sanoi:
Ultimatehan on ihan kunkku peli! Paljon makso?
Kuinka pitkät letkut ulkoota? (paljonko letkut vaikuttaa, osaako kukaan arvioida?)
Klikkaa laajentaaksesi...

No en siitä tiedä, nuo on mittaamani käytännön tulokset. Saattaa pakkasilla mennä suhteessa heikommaksi, sen näkee sitten. Hinta oli se mitä on mainostettu.

Putkisto on 3,6 metriä ja siltä osin asennuksen suoritti tukesin hyväksymä ammattilainen. Ohjauskortti tuli myyjältä, kun sellaista tiedustelin. Ei ole mitään sarjaporttia tms., ehkä joskus jossain kuningaslaitteessa :)
 
riippuu

Tuo ulospuhalluksen lämpötila ei ole välttämättä se laitteen hyvyyttä kuvaava luku.

Kennon lämpötila säädetään tietenkin laitteen ohjelmassa. Jos puhallusta sitten pienennetään, niin lämpötila nousee verrattuna kovempaan puhallukseen. Tämä lienee ymmärrettävissä, koska hitaallla puhalluksella ilma viipyy kennossa kauemmin ja ehtii lämmetä enemmän.

Tulos riippuu oleellisesti siitä, millä tavalla ohjelma säätänee kennon lämpötilaa puhalluksen mukaan.

Itselläni on pieni Luxus-invertteri, joka näkyy olevan täsmälleen (?) sama kuin naapurin Ultimate. Kun työnsin mittarin ohjaussiipien väliin, sain lukemaksi 52 ja hetkellisesti jopa 54 astetta. Teho oli tietenkin täysillä ja asetus 30 asteessa. Ulompana lämpötila näyttäisi olevan samaa luokkaa kuin muillakin eli noin 45 astetta.
 
Re: riippuu

teukka sanoi:
Tuo ulospuhalluksen lämpötila ei ole välttämättä se laitteen hyvyyttä kuvaava luku.

Kennon lämpötila säädetään tietenkin laitteen ohjelmassa. Jos puhallusta sitten pienennetään, niin lämpötila nousee verrattuna kovempaan puhallukseen. Tämä lienee ymmärrettävissä, koska hitaallla puhalluksella ilma viipyy kennossa kauemmin ja ehtii lämmetä enemmän.

Tulos riippuu oleellisesti siitä, millä tavalla ohjelma säätänee kennon lämpötilaa puhalluksen mukaan.

Itselläni on pieni Luxus-invertteri, joka näkyy olevan täsmälleen (?) sama kuin naapurin Ultimate. Kun työnsin mittarin ohjaussiipien väliin, sain lukemaksi 52 ja hetkellisesti jopa 54 astetta. Teho oli tietenkin täysillä ja asetus 30 asteessa. Ulompana lämpötila näyttäisi olevan samaa luokkaa kuin muillakin eli noin 45 astetta.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kyllä sen pitäisi aika tarkkaan kuvata hyvyttä, jos mittaus tehdään jokainen kerta samalla tavalla ja samoilla lähtöarvoilla. Täyden puhalluksen virtaus löytyy laitteiden teknisistä tiedoista, enkä näe järkeä kikkailussa puhalluksen ja lämpöanturin siirrolla.

Lämpötila-anturin paikkahan on yllä olevissa tuloksissa ollut samassa kohdassa. Ohjelmistolla vaikutetaan lämpötilaan tietenkin, sehän on vain yksi osa laitetta. Hyväkään ohjelma ei voi parantaa oleellisesti tulosta mikäli fyysisessä laitteistoratkaisussa tai sen asennuksessa on jotain pielessä.

Omiin mittaustietoihisi tarvittaisiin vielä siis minimissään ilman virtausmäärä, mitattu ottoteho sekä ulkoilman lämpötila jotta tuloksia voidaan verrata jatkossa.
 
Kun mittaria pidetään n. 10 sentin etäisyydellä, niin ulos virtaava ilmasuihku imee voimakkaasti suihkun viereistä ilmaa sekaa. Riippuu nyt suuttimen muodosta ja lähiympäristöstä, kuinka paljon "vierasta" ilmaa on mukana.

Luulen, että paremmin vertailtavia arvoja saataisiin sieltä aivan kennon läheltä, missä ulkopuolinen ilma ei sotke. Lisäksi kaikki ulostuleva ilma ei ole muutenkaan samanlämpöistä

Lisäksi en oikein usko noihin valmistajan ilmoittamien virtausmäärien toteutumisiin. Minulla olevaa Luxusta myydään myös ainakin merkeillä Ultimate, Chigo ja Bluecrown. Jokaisella merkillä näyttävät tekniset tiedot jonkin verran poikkeavan, enkä tiedä ovatko ne poikkeamat todellisia.

Vaikuttaa siltä, että suurinpiirtein kaikki laitteet merkistä riippumatta puhaltavat samanlämpöistä ilmaa. Valmistajat käyttänevät paljon samoja komponentteja.

Omalla pumpullani etäämmältä mitattu lämpötila oli 45 astetta ja teho, joka vaihteli, oli keskimäärin 1600 w ja puhallus ilmoitettu 600 kuutiota/h.

Näinhän tuosta tulisi lämpötehoksi noin 4,6 kw ja COP:ksi 2,9. Luulen, että virhemarginaali on ainakin 20%. (Valmistajan ilmoittama maxteho on 4,4 kw.)
 
teukka sanoi:
Kun mittaria pidetään n. 10 sentin etäisyydellä, niin ulos virtaava ilmasuihku imee voimakkaasti suihkun viereistä ilmaa sekaa. Riippuu nyt suuttimen muodosta ja lähiympäristöstä, kuinka paljon "vierasta" ilmaa on mukana.

Luulen, että paremmin vertailtavia arvoja saataisiin sieltä aivan kennon läheltä, missä ulkopuolinen ilma ei sotke. Lisäksi kaikki ulostuleva ilma ei ole muutenkaan samanlämpöistä

Lisäksi en oikein usko noihin valmistajan ilmoittamien virtausmäärien toteutumisiin. Minulla olevaa Luxusta myydään myös ainakin merkeillä Ultimate, Chigo ja Bluecrown. Jokaisella merkillä näyttävät tekniset tiedot jonkin verran poikkeavan, enkä tiedä ovatko ne poikkeamat todellisia.

Omalla pumpullani etäämmältä mitattu lämpötila oli 45 astetta ja teho, joka vaihteli, oli keskimäärin 1600 w ja puhallus ilmoitettu 600 kuutiota/h.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ilman pyörteily anturin ympärillä on jo saivartelua, enkä usko sitä tapahtuvan täydellä puhallusteholla siinä määrin että sillä olisi ratkaisevaa merkitystä. Käytin myyjän ilmoittamaa 540 m3/h, mikä asetuu valmistajan ilmoittamiin arvoihin. Myyntinimet eivät sinänsä ole itseäni kiinnostavia, vaan lopputulos. Laskin myös huomattavasti pienemmällä arvolla lopputuloksen, joka käytetyssä lämpötilassa on korkealla tasolla.

Jatkossa tulen keräämään infoa näin menetellen, sillä siitä on vähintään johdettavissa ulkolämpötilan vaikutus kyseisen mallin cop -kertoimeen.
 
Tyytyväinen

Einhell SKA 3500 H C :oops:

päivämäärä 08.11.05
Ulkolämpö +6,6
Sisällä 22,0
Ulostulolämpö 50,1astetta n.10cm ulostuloaukosta
Puhallus: 2
Ottoteho max. 1390w.
Liitosputkien pituus n. 3,2m
Pistokkeessa olevan kulutusmittarin mukaan vaihteli kulutus 1250-1390w
Valmistajan ilmoittama virtaus 530m3/h = COP 4,2
 
Uusintamittaus, nyt mittari ihan kiinni ilmanohjaimen ritilässä.
anturi.jpg

(toi musta mötikkä siinä ohjaimessa, sininen on se tavallinen seinämittari mistä loppu asteikko)

Toshiba Daisekai RAS-B10EKVP-E/RAS-10EAVP-E
pyynti: 30C (High Power päällä)
flekti: 5lla (täysillä)
mittari: tavallinen digit. ulko/sisälämpömittari K-Raudasta
paikka: ilmanohjaimessa
aika: n. 15min pidin mittaria siinä
ulkolämpö: +10C
sisälämpö: +21C
ulostulolämpö: +59,6C

COP pitää vielä kalkuleerata, mutta kun ei ole amppeerimittaria kunnollista.
Valmistaja sanoo:
ottoteho: 0,71kW (ei voi olla)
ilmamäärä: 632m3/h

Kunhan saan amppeerimittarin hommattua ja sitten vielä 0C ja -7C ja -15C, niin aletaan päästä kartalle!
 
Uusintamittaus, nyt mittari ihan kiinni ilmanohjaimen ritilässä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Olihan se pakko kokeilla ja kyllähän tuota lämpötilaa sai näin menetellen nostettua muutamia asteita. Ei tosin jostain syystä suhteessa yhtäpaljon kuin itselläsi, mitä ihmettelin.

Itse pidän jatkossa entisen mittauskohdan etutasossa, jotta voin vertailla aikaisempiin lukuihin.

Mittaustuloksen ja valmistajan ilmoittamien arvojen mukaan cop on kaavalla lähes 12,5. Onneksi olkoon :D

Sininen mittari näyttää pahasti äitiyspakkauksessa tulleelta :D
 
Lämmönmittaus

Oheisessa linkissä olevassa Mitsubishin huoltomanuaalissa on esitetty laitteen suorituskyvyn mittausta ja lämpömittareiden sijainti.
Malli ei ole viimeisin GA/FA, mutta periaate pätee.
Samoille sivuille tullee ajallaan myös uusien mallien huoltomanuaalit.



http://www.bdt.co.nz/comfortmaster/data/manuals/r410a/MSZ-A09-12YV-A1.pdf
 
glocker sanoi:
Sininen mittari näyttää pahasti äitiyspakkauksessa tulleelta :D
Klikkaa laajentaaksesi...
Joo, se on just se! Siitä loppu asteikko, mutta sekin oli arviolta kohdassa "57C".

Toi 710W ei kyllä todellakaan voi olla max ottoteho. Oliskohan se ottoteho se millä ne on saanu to parhaan prosyyri-COP:n aikaiseksi..?
 
[edit] vaihdoin +3C testin -0C testiksi kun ulkona otollinen keli..
[edit2] nyt on muuten Daiseikain tehot

Dramaattinen pudotus! Muuten samat olosuhteet, mutta nyt ulkolämpö noin 0C.

Toshiba Daisekai RAS-B10EKVP-E/RAS-10EAVP-E
pyynti: 30C (High Power päällä)
flekti: 5lla (täysillä)
mittari: tavallinen digit. ulko/sisälämpömittari K-Raudasta
paikka: ilmanohjaimessa
aika: n. 15min pidin mittaria siinä
ulkolämpö: -0,6C
sisälämpö: +21C
ulostulolämpö: +51,9C

Ekan kerran kuulen ulkoyksikön selkeästi sisään. Kompuran ääni kantautuu sisään, ilmeisesti putkia pitkin. Kovilla pakkasilla odotettavissa äänihäiriö sisällä..

Sulatus huomio: n. 15min kohdalla (kun sain tuon 51,9) oli ulkoyksikkö jo melko huurussa. Muutaman minuutin kuluttua alkoi ulostulolämpö laskea kymmenys kerrallaan laskien aina 47,4 asteeseen. Noin 25 minuutin kohdalla alkoi sulatussykli.
Sulatuksen jälkeen ulostulolämpö kipusi 10 minuutissa jopa +54,1C:hen alkaen siitä laskea taas. Koska huonelämpökin oli jo 22,9 tässä vaiheessa pidän tuota mun 0-tulosta 51,9 omana referenssituloksena.

Olis nyt se amppeerimittari!
[edit2]
Niinhän siinä kävin kuten viisaat sanoivat, että pane Denveri kiinni. Näin tein.
Daiseikai RAS-10 vie kaikki hanat kaakossa tasan 1800W (5 min ajan 1791-1811W, Denver EM-16 hongkong-tarkkuusmittarilla)

Tästä laskien muualla olleella kaavalla (onks tää oikein? Teukka, auta!)
ominaislämpökapasiteetti = 1 kJ/kg/aste
tiheys = 1,25 kg/m3
ottoteho = 1800W
ilmamäärä = 632m3/h
lämpötilaero = (51,9C - 21C) = 30,9C

lämpöteho = 1*632*1,25*30,9 = 24411kJ/h / 3600s = 6,78kW
koti-COP[0C] = 6,78kW / 1,8kW = 3,76 (ulkolämpötila -0C)
koti-COP[+10C] = 8,47kW / 1,8kW = 4,71 (ulkolämpötila 10C)

Råd&Rön 8/05 antoi serkku-Toshiballe COPksi 2,6 (ulkolämpötila +2C) eli vissiin vähän virhettä pukkaa mittauksissani.. mutta ainahan voi vertailla itekseen..! Toisaalta, tuo +10 asteen koti-COP 4,71 on muuten suht samalla akselilla Daiseikain myynti-COP:n, 4.51 kanssa jos se siis on mitattu +7Cssä!
 
Re: Lämmönmittaus

ansu sanoi:
Oheisessa linkissä olevassa Mitsubishin huoltomanuaalissa on esitetty laitteen suorituskyvyn mittausta ja lämpömittareiden sijainti.
http://www.bdt.co.nz/comfortmaster/data/manuals/r410a/MSZ-A09-12YV-A1.pdf
Klikkaa laajentaaksesi...

Mä oon puusilmä, en löytänyt. Millä sivulla tuo lämpömittarin sijainti on kerrottu? (löysin vain mikrofonin testisijainnin..)
 
Karhuliitokselle: Miksi puhut ampeerimittarista?

Jos et ole ammattimies, niin jätä haave ampeerien mittaamisesta. Se on jonkinverran vaikeaa ja vaarallstakin.

Muistan kerran erään innokkaan ja kokemattoman kaverin mitanneen ampeerimittarilla tietokoneen jännitelähdettä aikomuksena selvittää kuinka monta ampeeria sieltä tulee. Yrityksen jälkeen mittari oli sökö ja samoin tietokone. Että silleen ...

Suosittelisin teho- eli kulutusmittaria. Ne maksavat jopa alle 20 euroa ja sopivat nimenomaan pistorasiakytkentöihin. Niistä näkee kyllä ne ampeeritkin.
 
Olen samaa mieltä.
Ehdottomasti tehomittari. Niitä saa lähes kaikista halpahalleista hintaan 19,95 tms. Mittarilla näkee kyllä amppeeritkin, mutta näkee sillä myös suoraan kohteen ottotehonkin.
COP:n laskukin helpottuu.
 
Sorry, tässä parempi linkki lämpömittarin sijoittajille:


http://www.mrslim.com/UploadedFiles/Resource/OB297%20Rev%20A%20MSZ-UN.pdf

Täältä löytyy lisää osviittaa.

http://www.mrslim.com/CustomerCare/resources.asp

Ulkomailla saa näköjään tietoa laitteista ihan eri tavalla, kuin täällä Suomessa. Miksei täkäläiset maahantuojat laita manuaaleja nettisivuilleen?

Ostajana valitsen laitteen myös sillä perusteella, kuinka siitä on tietoa saatavana, voi tutustua paremmin etukäteen.

Jos joku tee-se-itse-nikkari saa pumppunsa rikki huoltomanuaalin kannustamana, vastaa tietysti vahingosta itse.

Mutta niille, jotka haluavat perehtyä laitteeseensa mahdollisimman hyvin parhaan hyödyn saamiseksi, lisätieto on arvokasta.
 
teukka sanoi:
Karhuliitokselle: Miksi puhut ampeerimittarista?

Jos et ole ammattimies, niin jätä haave ampeerien mittaamisesta. Se on jonkinverran vaikeaa ja vaarallstakin.

Muistan kerran erään innokkaan ja kokemattoman kaverin mitanneen ampeerimittarilla tietokoneen jännitelähdettä aikomuksena selvittää kuinka monta ampeeria sieltä tulee. Yrityksen jälkeen mittari oli sökö ja samoin tietokone. Että silleen ...

Suosittelisin teho- eli kulutusmittaria. Ne maksavat jopa alle 20 euroa ja sopivat nimenomaan pistorasiakytkentöihin. Niistä näkee kyllä ne ampeeritkin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Joo, en ole ammattimies mutta 'wannabe' sähköasentaja. Siksi haluan amppeerimittarin, koska koneelle on sähkötaulusta oma 2,5mm2 syöttö ja sulake, ei pistorasiaa välissä. Sellasta pihtimittaria ajattelin jolla voisi kätevästi napata amppeerit ottotehon laskemista varten livepiuhasta sähkökaapin päästä.
Kulutusmittari mulla jo on, mutta 'kulkusten' rakentaminen sulakepesään ei kyllä kiinnosta jotta saisin sen sulakkeen ja pumpun väliin..

Jippoiluahan tämä nyt jo on, mutta pumppukärpänen kun iski, ei pääse virityksistä irti, ei sitten niin millään! :)
 
Kun kerran pumppukärpänen iski, niin kyllä kannattaa se tehomittari siihen syöttö kaapeliin laittaa.
Eihän se ole, kuin pistorasia sopivaan kohtaan, mittari väliin ja pistotulpalla jatko.
Kyllä Wannabe mies tästä selviää.
 
Freeze sanoi:
Kun kerran pumppukärpänen iski, niin kyllä kannattaa se tehomittari siihen syöttö kaapeliin laittaa.
Eihän se ole, kuin pistorasia sopivaan kohtaan, mittari väliin ja pistotulpalla jatko.
Kyllä Wannabe mies tästä selviää.
Klikkaa laajentaaksesi...

Näin on. Hong Kongissa ei mittaria, hermot paloi ja ei kun kulkusten tekoon. Editoin aiempana koti-COPin Daiseikaille.
 
Täällä nyt -6 astetta pakkasta. Tein pienen testin. Asetuslämpötilaksi 25 astetta, puhallinnopeus 4 (toiseksi suurin). Ulospuhalluslämpö n. 46 astetta

ottoteho 1270W (sis.lämpökaapeli)
ottovirta 5,5A (sis.kaapeli)

Aivan täysillä ei tainnut käydä, koska olen joskus mitannut n. 1350W:n ottotehoja. Mittailen sitten kireämmillä pakkasilla täyden tehon arvot.

Laite siis E9DKEW
 
Karhuliitokselle vielä ampeerien mittaamisesta.

Minulla on vanha 286-tietokone ollut mittaamassa pannuhuoneesta mm. lämpötiloja ja polttimen jaksoja.

Aion sen nyt siirtää tarkkailemaan ilppiä.

Kun tarvitsen siihen tehon, kokeilin ottoa suojamaan ja nollajohtimen välistä syöttöpistorasiasta. Näyttää toimivan oikein hyvin. Sieltä tulee vaihtojännite, joka on noin 50 mV ampeeria kohti ja sopii juuri minun vanhaan A/D-muuntimeeni.

Tuo jännite syntyy siis nollajohtimen paluuvirrasta noin 5 metrin matkalla 2,5 neliön piuhassa, kun vastus lienee 0,05 ohmia.

Että kyllä siitä selviää ilman pihtejäkin. Halpa yleismittari riittää.
 
Tein tuossa 0-kelillä vastaavan tehotestin. Daisekai ras-13eavp

puhalluslämpö 50,6 astetta
kulutus 560 W
sisälämpötila 20
ilmavirtaus 634 kuutiota/tunti
puhallin asento 5

Muuten tämä tuntuu hyvältä teho on noin 6,8 kWh kuten olla pitääkin, mutta nämä kotilaboratorion puolueeton testi antaa COP-arvoksi lähes 12 ei taida olla edes teoriassa mahdollista. Teho oli aloittaessa 3 sekuntia 1200 W ja sen jälkeen seuraavat 15 minuuttia 540 - 570 Wattia. toistin tämän puolueettoman kotilaboratorion testin 3 kertaan eikä se miksikään siitä muuttunut.
 
Onhan siinä jotakin vikaa. Luultavasti puhalluksen määrä tai ottoteho on väärin.

Olen tarkastellut mittaamiani datoja ja havainnut erään mielenkiintoisen seikan. Kun pyyntö on niin suuri, että laite toimii tasaisella teholla, niin ulkolämpötilan ja puhalluslämpötilan erotus on täsmälleen 50 astetta. Puhalluksen lämpötilan käyrä käyttäytyy siis täsmälleen samalla tavalla kuin ulkolämpötila.

Koska Sinulla on tuo erotus 50 astetta, niin se lienee oikein, vaikka erimerkkisestä laitteesta onkin kyse. Ulospuhalluksen lämpötilana täydessä vauhdissa voin käyttää huoletta 50 astetta korkeampaa arvoa - sitä on turha mittailla. Niin taitaa olla muillakin?

Kannattaisiko mitata se ottoteho siitä kumulatiivisesta näytöstä eli ottaa alku ja loppu ylös ja laskea niiden erotus? Minulla rekisteröityy teho ylös viiden sekunnin välein ja saan siitä tarvittavat arvot.

Silloin kun lämpötilan pyyntö on pienempi, niin ottoteho sahailee joidenkin arvojen välillä. Tällaista dataa näin erään kaverin nauhoittamana myös Ruotsin vastaavalta palstalta.

Muuten ilman tiheytenä käytän mieluusti arvoa 1,2 sen vuoksi, että se on lämpimänä kevyempää kuin 1,29. Tämä ei kuitenkaan vaikuta Sinun tulokseesi.
 
Tuosta COP-arvosta tuli vielä mieleen yksi asia. Kun ulkolämpötila on esim. -25 astetta, niin sisäpuhalluksen lämpötila on luultavasti 50 astetta korkeampi eli 25 astetta. Tällöin 20-asteinen ilma ei pysty jäähdyttämään sisäkennoa juuri ollenkaan. Siis tässä tilanteessa lämmön luovutus sisäilmaan lähenee nollaa.

Tämä luovutuksen huonontuminenhan tapahtuu siis koko ajan, kun ulkona lämpötila laskee. Meidän pitänee huomioida noissa kotilabran tuloksissa myös tämä. Siis kaavan pitäisi antaa COP-arvoksi tasan nolla kun ulkona on 30 asteen pakkanen.

Aion mietiskellä nyt tuota tilannetta. Luultavasti siihen löytynee riittävän yksinkertainen laskenta. Eihän tuo teoreettinen COP-arvo, joka sinänsä on teoreettinen yläraja, ollenkaan passaa enää tuossa tapauksessa. Teoria siis antaa noin 6, mutta maalaisjärki sanoo, että se on nolla.

Oikeampaan suuntaan mentäisiin, jos mitattaisiin tulevan ja lähtevän kylmäaineen lämpötilat ja laskettaisiin myös nesteytymisen luovuttama lämpömäärä. Tähän tarvittaisiin myös aineen virtauksen lukema. Menee vaikeaksi....
 
JM sanoi:
Tein tuossa 0-kelillä vastaavan tehotestin. Daisekai ras-13eavp

puhalluslämpö 50,6 astetta
kulutus 560 W
sisälämpötila 20
ilmavirtaus 634 kuutiota/tunti
puhallin asento 5

Muuten tämä tuntuu hyvältä teho on noin 6,8 kWh kuten olla pitääkin, mutta nämä kotilaboratorion puolueeton testi antaa COP-arvoksi lähes 12 ei taida olla edes teoriassa mahdollista. Teho oli aloittaessa 3 sekuntia 1200 W ja sen jälkeen seuraavat 15 minuuttia 540 - 570 Wattia. toistin tämän puolueettoman kotilaboratorion testin 3 kertaan eikä se miksikään siitä muuttunut.
Klikkaa laajentaaksesi...

Hmm, 560W.. Oliko sulla pyynti siis täysillä eli 30C? Mulla oli myös High Power nappula päällä ja sillä sain stabiloitua 1800W ottotehon. 560W kuulostaisi ehkä jonkun 20C pyynnin teholta..?
 
High power ja 30 astetta, puhallinnopeus 5.
Kokeilin tuota vielä kerran Lexan mittari nousi näpisti 1700 Watin paremmalle puolelle oli siellä aikansa ja taas sama juttu tehon-otto mittarin mukaan noin 570 Wattia. Ongelmana taitaa olla näiden kotilabran mittareiden epätarkkuus. Taidanpa luottaa noihin service manualin käyriin. Kun nappasin HiPowerin pois ja pyyntö takaisin 23 asteeseen ottoteho nousi mittarissa 1200 Wattiin.

Käyttäytyykö muilla tuo mittari (Lexa PM300) Daisekain kanssa semmoisella tavalla, että tehoarvot heittelee pulssimaisina esim 1200 ja 550 Watin välillä. Mulla tekee tota ja vastaavasti n350 ja reilun sadan välillä. Vai mahtaako tuossa pumpussa olla jotain vikaa ?
 
JM sanoi:
Käyttäytyykö muilla tuo mittari (Lexa PM300) Daisekain kanssa semmoisella tavalla, että tehoarvot heittelee pulssimaisina esim 1200 ja 550 Watin välillä. Mulla tekee tota ja vastaavasti n350 ja reilun sadan välillä. Vai mahtaako tuossa pumpussa olla jotain vikaa ?
Klikkaa laajentaaksesi...

Mä en huomannut omassa mittauksessa mitään tuollaista. Kulutus alkoi n. 25Wsta (vissiin se lämpökaapeli) ja nousi kokoajan ihan suhteessa kompuran kierroksiin (kun valitettavasti se kuuluu sisään). Noin 10 minuutin jälkeen jäi vaihtelemaan 1790 ja 1810 watin välille. Siinä pysyi noin 5 minuuttia johon lopetin mittauksen.
 
COP laskennasta

Mielenkiinnolla sivusta seuranneena täytyy kuitenkin puuttua tohon ilmamäärään.Puhun nyt vain Panasta (voi soveltaa kyllä moniin muihinkin)
eli puhaltimen nopeus riippuu muistakin asioista kuin siitä mihin se on asetettu (lukekaa service manuaaleista) Ainut tapa olisi mitata ilman nopeus ja laskea sitä kautta ilmamäärä mutta noiden vehkeiden ulostulot
on kyllä sen verran kiemuraiset että vaikka kuinka monesta kohdasta mittaisi ja laskisi keskiarvon niin todennäkösesti tulis melkosia virheitä kuitenkin.Mutta onhan se kiva laskeskella ja jos ei muuta järkevää saa aikaseksi niin oppiihan ainakin mittaustekniikkaa :wink:
Sellasen vinkin viellä annan että jos pääsette reilusti parempiin COP arvoihin kuin valmistaja niin ottakaa valmistajaan yhteyttä asianajajan kanssa sillä tiedossa on melko mukavat rahat.Ja jos itsellä ei ole paljon rahaa niin kannattaa tarkistaa laskelmat ennen kun ottaa yhteyttä asianajajaan :wink:
 
[edit] vaihdoin +3C testin -0C testiksi kun ulkona otollinen keli..
[edit2] nyt on muuten Daiseikain tehot
[edit3] -10C tulos

Toshiba Daisekai RAS-B10EKVP-E/RAS-10EAVP-E
pyynti: 30C (High Power päällä)
flekti: 5lla (täysillä)
mittari: tavallinen digit. ulko/sisälämpömittari K-Raudasta
paikka: ilmanohjaimessa
aika: n. 15min pidin mittaria siinä
ulkolämpö: -10,1C
sisälämpö: +22C
ulostulolämpö: +46,2C

Daiseikai RAS-10 vie kaikki hanat kaakossa tasan 1800W (5 min ajan 1791-1811W, Denver EM-16 hongkong-tarkkuusmittarilla)

Tästä laskien muualla olleella kaavalla
ominaislämpökapasiteetti = 1 kJ/kg/aste
tiheys = 1,25 kg/m3
ottoteho = 1800W
ilmamäärä = 632m3/h
lämpötilaero = (46,2C - 22C) = 24,2C

lämpöteho = 1*632*1,25*24,2 = 19118kJ/h / 3600s = 5,31kW
koti-COP[0C] = 6,78kW / 1,8kW = 3,76 (ulkolämpötila -0C)
koti-COP[+10C] = 8,47kW / 1,8kW = 4,71 (ulkolämpötila 10C)
koti-COP[-10C] = 5,31kW / 1,8kW = 2,95 (ulkolämpötila -10C)

eli eihän nää kotimittaukset ole lähellekään samalla kartalla virallisten tulosten kanssa.. :(
Mutta tulipahan tehtyä!
 
kolibri sanoi:
En tajua noista mitään, kastepisteistä ja muista...mutta kerrotko parilla sanalla oliko tulos hyvä :) ?
Klikkaa laajentaaksesi...

Juu, en minäkään. Innostuneena, oliko se nyt Teukan, toisaalla olleesta kaavasta laskin omat COPit.

Jos nuo koti-COPit pitäisivät edes vähääkään kutinsa, niin olishan ne tosi hyvät!

+10C = 4,71
+-0C = 3,76
-10C = 2,95

eli siis ihan liian hyviä ollakseen totta.
 
hetkellisarvoja?

Tämäkin on pelkkää arvailua, mutta oliskohan noiden virallisten testien arvot pidemmistä testeistä sisältäen myös sulatusvaiheen, joka kuluttaa energiaa ja heikentää ilpin todellista hyötysuhdetta.

Kertokoon joku paremmin tietävä..
 
Tänään oli pakkasta noin -17 astetta. Laskeskelin mitatuilta käyriltä tuotakin COP-arvoa, koska se jonkin verran kiinostaa. Oikeastaan tietokone piirtää myös COP-arvon näkyviin.

Sain sulatusten väliltä, että COP=1,8. Kun laskin sulatusjaksoilta tehon ilpin kulutukseen - se oli pienempi kuin lämmityksessä, niin sain , että COP on noin 1,5.

Minusta tuo on minulle riittävän realistinen arvo eli uskon jossakin määrin omiin mittauksiini. Tilanteeseen kuuluu vielä se, että tuollaisella pakkasella maksimi ottoteho on laskenut alle 1,5 kilowatin. Kun sekin vielä noin laskee, niin kyllä pumpun voisi jo sammuttaa. Sitä paitsi pohjalevyn jäätyminen aiheuttaa tarkkailun tarvetta. Asetin sinne kaapelin pätkän, mutta pitänee vielä parannella systeemiä.

Tulos on siis, että vaikka sieltä lämmintäkin tulee, niin 20 asteen pakkasessa COP on niin lähellä ykköstä, että se lähestyy suoraa sähköä. Vain urheilumielellä annan sen pyöriä.

Noista valmistajien, myyjien ja muiden helppoheikkien ilmoittamista COP-arvoista ei tiedä kukaan, miten ne on määritetty. :)
 
8)
Oikeilla jäljillä olette.
ILPI:n todellinen hyötysuhde ympärivuoden käytettynä pyörii normaalisti arvossa 1,5. uudemmissa malleissa voi olla 1,5-2, mutta suurella todennäköisyydellä ei yli kahden.
+7 C asteessa COP hämää kun ei tule sulatusjaksoja.
Valmistajien -15 C ilmoitetuissa COP arvoissa tuskin on sulatus jaksoja mukaan laskettu. :?
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös Bottom