Uponor Smatrix

[jmaja]

Smatrixin kanssa lämpöä menee sinne missä sitä tarvitaan

Eikö tuo päde kaikkiin termostaattisysteemeihin? Mikä on lopulta se Smatrixin etu. Nopeampi ja tasaisempi säätö?

Nyt jo tutkiessa ärsyttää kuinka vähän tuosts kerrotaan manuaaleissa. Ei ole oikein itseasennusinsinöörille suunnattu tuote.

Millainen Siemens sulla on viilennyksessä?

 

[Espejot]

Eikö tuo päde kaikkiin termostaattisysteemeihin? Mikä on lopulta se Smatrixin etu. Nopeampi ja tasaisempi säätö?

Pätee tietysti. Sekin pätee että lattiat on kylmiä jos lämmitystarvetta ei ole. Mutta mulle toi moduloiva kyllä kelpaa koska se osaa säämöstellä veden kulkua järkevämmin kuin perinteinen systeemi. Mutta kaikkien paras olisi perinteiset säätöventiilit moottorilla.... että onhan toi Smatrix siinä mielessä purkkaviritys mutta etuna on sitten se että sopii vanhoihin jakotukkeihin. Anyway, nykyinen versio taitaa olla 3. sukupolvi tai jotain sinne päin. Toimivuus tai toimimattomuus tulee sitten softasta... appissa on sääennusteen kuvake että odotan että jossakin vaiheessa sinne tulee ko ennuste. Toki sen vaikutus on rajallinen kun ei vaikuta veenlämpötilaan. Nykyinen Smatrix Move säätöryhnä on minusta vanhahtava ja odotan että se uudistuu jossakin vaiheessa. Danfoss Icon on toinen joka olisi kanssa mielenkiintoinen mutta en ole ihan varma sopiiko se saneeraukseen. Pitäis kysyä. Minä itse pidän Danfossin tuotteista.

Nyt jo tutkiessa ärsyttää kuinka vähän tuosts kerrotaan manuaaleissa. Ei ole oikein itseasennusinsinöörille suunnattu tuote.

Joo, toi on Uponorin akileen kantapää. Helppo. Liian helppo. Ja mainosprosyyrien informaatio sisältö on + - nolla. Itse haluasin säätää ainakin sitä kuinka aikaisessa Smatrix lähtee himmailemaan tai lämmittämään ja kuinka jyrkästi. Nyt Smatrixin "oppivuus" on mainoslauseen tasolla eikä sitä avata millään tavalla. Mutta puuteista huolimatta luotan moduloivaan lähestymistapaan varsinkin jos kunollista säätöventiiliä ei saa asenettua.

Täytys tutkia miten anturin asentaminen laattaan muuttaa toimintaa... oisko mahdolista saada laatan minimilämpötilaksi esim 26C tms.

Millainen Siemens sulla on viilennyksessä?

RLU202. Toi valikoitui koska siinä löytyy 3-piste ohjaus. Ebay.de ostettu. Jos haluu ohjata jännitteellä niin sitten tarvii 220 vai 200. Mulla on toimilaite tosiaakin 3-piste ohjaus. Valitsin sen vähän samaan tapaan kuin muutkin jutut - halu kokeilla. On mulla hyllyssä jännitesäätöinen moottorikin ja ajatelin sitä lattialämityksen sunttiryhmään jos selaiseen päädyn. Ventiili tosta vielä puuttuu, etsinnän alla on.

 

[jmaja]

Mutta kaikkien paras olisi perinteiset säätöventiilit moottorilla

No joo, mutta silloin pitäisi ehkä olla mittauksiakin enemmän, jotta säätöasento perustuisi johonkin todelliseen. Piirikohtainen paluulämpö? Piirikohtainen virtaama? Painehäviö?

Onhan tuossa PWM:ssä ainakin se etu, että säästää toimilaitteen sähkönkulutuksessa. Ehkä tasapainotettu NO-toimilaitteella säästäisi vielä enemmän? Tasapainotettu NC-toimilaitteella on lähes aina virta päällä.

Luulisi kyllä, että halvalla saisi tehtyä nykyisiin jakotukkeihin sopivan toimilaitteen, jolla pystyisi säätämään portaattomasti. Vastuksella lämmittävä on tuossa huono, kun jakotukin ja tilan lämpötila sotkee eli samalla virralla tulee eri tilanteissa eri säätöarvo.

 

[jmaja]

Oliko sulla siis vain tuloilman viilennys ja sitä RLU202 ohjaamassa? Vai myös viilennys lämmityspiirin kautta? Tuloilmaviilennyksen osaa jo Vallox MV:t käsittääkseeni riittävästi ohjata, tosin kiertosäätö patterissa on vain on-off.

 

[Espejot]

Oliko sulla siis vain tuloilman viilennys ja sitä RLU202 ohjaamassa? Vai myös viilennys lämmityspiirin kautta? Tuloilmaviilennyksen osaa jo Vallox MV:t käsittääkseeni riittävästi ohjata, tosin kiertosäätö patterissa on vain on-off.

Joo, vain viilennys ja maapiirin litkut ja 3-tie ventiili paluussa eli säätää virtausta kanavapatterissa, Belimo mootori 3-piste ohjauksella. Minä vierasta laitteiden omia toimintoja kun ne sitoo käsiä. En tosin ole kytkenyt vielä älyä kiinni mutta olen testannut toimivuuden grokilasilla.... mietinässä on vielä pumpun ohjaus.

No joo, mutta silloin pitäisi ehkä olla mittauksiakin enemmän, jotta säätöasento perustuisi johonkin todelliseen. Piirikohtainen paluulämpö? Piirikohtainen virtaama? Painehäviö?

3-piste ohjaus toimisi huonelämpötilan mukaan IMO. Toki tässäkin olisi ongelmana että laatta jäähtyy. Mutta jos haluu että lattia on lämmin niin silloin säätömahdolisuudet on rajaliset ja teoreettinen ylilämpö on hyväksyttävä. Täytyy lukaista lattian sisään lautettu anturin toiminto ja miten sen saisi sinne ujutettua/vaihdettua... siellä on jo joku anturi.

 

[pamppu]

Tuossa smatrixin x min on/off toiminnassa on vissi etu verrattuna venttiliin, joka on osittain auki. Osittain auki oleva rajoittaa virtausta ja seurauksena kierron alkupää lattiasta on lämpimämpi kuin loppupää, esimerkiksi juuri se tallusteltava keskilattia jää kylmemmäksi. Reilusti on/offina toimivassa systeemissä saa olla kunnon virtaus silloin kun on ja tuloksena tasaisempi lattialämpö. Tunnissakaan lattian lämpö ei juuri heilahda, joten joku 15-30 minuutin tauottaminen olis ihan jees. Samaan tulokseen tietysti pääsee jos alunperin kiertovesi on sopivaa ja kiertp koko ajan auki.

 

[Espejot]

Tuossa smatrixin x min on/off toiminnassa on vissi etu verrattuna venttiliin, joka on osittain auki. Osittain auki oleva rajoittaa virtausta ja seurauksena kierron alkupää lattiasta on lämpimämpi kuin loppupää, esimerkiksi juuri se tallusteltava keskilattia jää kylmemmäksi. Reilusti on/offina toimivassa systeemissä saa olla kunnon virtaus silloin kun on ja tuloksena tasaisempi lattialämpö. Tunnissakaan lattian lämpö ei juuri heilahda, joten joku 15-30 minuutin tauottaminen olis ihan jees. Samaan tulokseen tietysti pääsee jos alunperin kiertovesi on sopivaa ja kiertp koko ajan auki.

Pääsee toki mutta ei huomio dynaamisia lämpökuormia. Ja aika hyvin saa toteuttaa lattialämmityksen että kiertovesi on sopiva koko talon elinkaaren ajan. Esim meillä on yksi huone missä ei ole lämpökuormaa ollenkaan ja se näkyy lämmitystarpeessa. Minä kokeilin säätää virtauksia ja totesin että säätövarat loppuu kesken ilman termareita. Että ei noi ole minusta toistensa vaihtoehtoja vaan toisiaan täydentäviä ratkaisuja.

 

[Harrastelija]

Nyt Smatrixin "oppivuus" on mainoslauseen tasolla eikä sitä avata millään tavalla.

Ehkä firma kokee että tuo ”oppivuuden” toteutus on sitä know-howta jolla hillot tehdään ja jota ei haluta antaa ilmaiseksi kilpailijoilla. Sen vuoksi eivät avaa tarkemmin.

 

[jmaja]

Tuossa smatrixin x min on/off toiminnassa on vissi etu verrattuna venttiliin, joka on osittain auki. Osittain auki oleva rajoittaa virtausta ja seurauksena kierron alkupää lattiasta on lämpimämpi kuin loppupää, esimerkiksi juuri se tallusteltava keskilattia jää kylmemmäksi.

Ei kai se noin yksikertaista ole. Normaalissa termostaattisäädössä tai termostaatittomassa piirit on tasapainoitettu. Siis vain se suurimman painehäviön venttiili on täysin auki ja muita kiristetään niin, että kaikkiin toteutuu suunniteltu virtaus.

Ei Smatrix mistään taio lisää virtaamaa. Sen pitää kuristaa yhtälailla niitä muita, jotta sinne suurimman painehäviönkin piiriin riittää vettä. Kuristus vain tehdään sillä PWM:llä.

Kiertoajat pisimmissä piireissä ovat 5 min suuruusluokkaa, joten siitä saattaa tulla tuon PWM:n aika. Siis tyyliin kierros vettä ja kiinni eli lyhyessä piirissä vesi kiertää 2 minuutissa ja sitten on seis 3 minuuttia ja pitkässä jatkuvasti.

Onko tuossa sitten mitään oleellista eroa siihen, että siellä lyhyessä piirissä vain on hitaampi nopeus?

 

[jmaja]

Theben HMT:ssä voi valita PWM-jaksonajan 2-30 min. Tuolla voi vaihtaa PWM:n myös 0-10 V signaaliksi. Manuaali vaikuttaa paljon perusteellisemmalta kuin Smatrix:

https://www.theben.de/ocsmedia/optimized/full/o13882v42%20HMT%20S%20KNX%20-%20Hand%20book.PDF

 

[Espejot]

Theben HMT:ssä voi valita PWM-jaksonajan 2-30 min. Tuolla voi vaihtaa PWM:n myös 0-10 V signaaliksi. Manuaali vaikuttaa paljon perusteellisemmalta kuin Smatrix:

https://www.theben.de/ocsmedia/optimized/full/o13882v42%20HMT%20S%20KNX%20-%20Hand%20book.PDF

Mitenkäs toimilaitteet jakotukkeihin?

 

[jmaja]

Mitenkäs toimilaitteet jakotukkeihin?

Ei niitä ehkä ole 0-10 V, mutta säätöventtiileitä on, jos sellaisen haluaa rakentaa. Vaikuttaa noita PWM-ohjauksia olevan useita. Eihän se ole kuin softaa ja varsin simppeliä.

Itsekin olen tehnyt vastaavalla PWM-ohjaukselle ihan omalla koodilla ja raudalla kalibrointiuunin, jonka voi säätää -25 - + 80C ja lämpötilasiirtymille voi antaa nopeuden. Tuo on tehty pakastimesta, johon on laitettu lämmitysvastus puhaltimella ja puhallin, joka kierrättää ilmaa ulos. Tilanteen mukaan siis lämmitetään vastuksella tai jäähdytetään kompuralla tai viilennetään puhaltimella. Käytän valmistamani elektroniikan lämpötilariippuvuuksien kalibrointiin.

Ei tuon suunnitteluun ja rakentamiseen montaa päivää mennyt ja toimii kuin junan vessa. PWM:ää piti vähän miettiä, kun kompura ei tykkää lyhyistä käyntijaksoista eikä edes käynnisty ollenkaan muutamaan minuuttiin sammuttamisen jälkeen. Hiukan kuoppaista tuon takia tulee lämpötilakäyristä kompuralla. Puhallin ja sähkövastus seuravaat hienosti asetettua käyrää.

Siis PI-säädin, joka laskee PWM-arvon.

Ehkä toikin pitää rakentaa itse, jos ei löydy sopivaa valmiina kohtuuhintaan. Eihän tuollainen releboksi + joku mikrokontrolleri mitään maksa ja 24 V ulostuoloilla voi itse asennella ja kokeilla ihan laillisestikin.

 

[Espejot]

Ei niitä ehkä ole 0-10 V, mutta säätöventtiileitä on, jos sellaisen haluaa rakentaa. Vaikuttaa noita PWM-ohjauksia olevan useita. Eihän se ole kuin softaa ja varsin simppeliä.

Smatrixin etu on että suuhen saa adaptereita Uponorin toimilaitteisiin. Mitenkäs on tilanne Danfossin tai HMT toimilaitteissa, saako ne istutettua lähes tulkoon kaikkiin jakotukkeihin?

 

[jmaja]

M30x1.5 lienee aika standardi, johon monet sopii. Mun tapauksessa ehtii vielä speksata jakotukin niin, että siihen sopii tarvittavat toimilaitteet. Toinen juttu sitten vanhaan jakotukkiin liittyminen.

Tuossa täysin itsetehdyssä haastavimmat olisi siistit anturit ja ohjaimet. Tai kai tuossa voisi mennä kotiautomaation kautta jotenkin.

 

[Espejot]

M30x1.5 lienee aika standardi, johon monet sopii. Mun tapauksessa ehtii vielä speksata jakotukin niin, että siihen sopii tarvittavat toimilaitteet. Toinen juttu sitten vanhaan jakotukkiin liittyminen.

On tässä selainenkin pointti että mikä on jakotukin elinkaari kuinka kauan siihen saa varaosia jne. Tähän kiinnitäsin itse huomiota kun ei noi ventiilitkään ole ikuisia.

Esim nyt mulla on VA91 M30x1,5mm adapteri ja toi liityntätyyppi VA91 lienee Uponorin toimilaitteen päähän. Esim Danfosin Icon toimilaiteen liiryntätyyppi on VA 41... mitä noi VA koodit tarkoittaa? Onko se mitta vai toimilaitteen tyyppi tms...

Edit: pienen tutkimisen jälkeen selvisi että VA on toimilaitteet liitännän ominaisuus... puhutaan ns. adapteri konseptista millä toimilaitteet saadaan sopimaan lähestulkoon mihin ventiiliin tahansa. Toimilaitteita ei siis ole tarkoitettukaan asenettavaksi ilman soviterengasta. Eli ohjauksen voi ostaa mistä vaan ja jakotukiin saa toimilaitteen kiinni.

Nyt alkoi kiinnostamaan jakotukkien ventiilit...

 

[Espejot]

Mitä sitten tapahtuu, jos menolämpö on liian korkea eli vaikkapa polttaa takkaa, on aurinkoa tms? Smatrix pistää kaikki piirit kiinni, mutta MLP yrittää puskea. Jos märkätilat ovat ainoat aukiolevat, ne hohkaavat punaisena? Entä jos niissäkin on Smatrix-ohjaus?

Nyt kun sain Smatrixin nettiin niin lueskelin siellä ohjeita. Huoneisiin voi määritellä ns. Comfort moden millä voi määritellä että lattioihin virtaa vesi aina. Asetus on % minkä ajan toimilaitteet on aina auki. Lisäksi voidaan määritellä lattian min. arvo jos lattiaanturi on asenettu.

Tästä seuraakin kysymys että onkohan uuden anturin ujutaminen vanhan anturin paikalle kuikakin mahdotinta...

 

[jmaja]

Tästä seuraakin kysymys että onkohan uuden anturin ujutaminen vanhan anturin paikalle kuikakin mahdotinta...

Onnistuisiko vetojousen kanssa työntämällä? Muovinen vetojousi, siis muovilanka, kiinni anturii ja työntää paikoilleen. Ehkä pitää jättää putkeen eli uhrata vetojousi.

 

[jmaja]

Tuossa ilmeisesti on sisäisesti moniasentoinen toimilaite. Pitää automaattisesti dT:n vakiona ja on lisäksi toimilaite. Maksaa n. 50€ ja siinä on siis jo mukana lämpötila-anturit menolle ja paluulle.

THB230 Auto Balancing Actuator

Noilla on myös ihan mielenkiintoinen koko systeemikin. Langaton huonetermostaatti kosteusanturilla ja myös jäähdytys. Dokumentaatio varsin niukkaa. Ilmeisesti tuo ei itse kytke jäähdytystä, vaan siitä pitää tulla kärkitieto.

 

[jmaja]

En tiedä käyttääkö tuon mittausta vai mitä tarkoittaa Saluksen uuden toimilaiteohjausboksille kerrottu:
"Each circuit (12) can be set to a delta T from 1C to 30C. For maximum flexibility depending on system type, location or user comfort preference"

Siis voisiko tasapainoituksen hoitaa noin joustavasti?

 

[Espejot]

En tiedä käyttääkö tuon mittausta vai mitä tarkoittaa Saluksen uuden toimilaiteohjausboksille kerrottu:
"Each circuit (12) can be set to a delta T from 1C to 30C. For maximum flexibility depending on system type, location or user comfort preference"

Siis voisiko tasapainoituksen hoitaa noin joustavasti?

No sitän se on, virtauksen määrittämistä eri menetelmillä. Minä olen hieman epäileväinen dT mukaan määritämistä kun Nibessä se ei ainkaan toimi. dT tarvitaan joku laskentatapa koska sehä vaihtelee lämmitystarpeen mukaan. Pitäisi siis olla tiedossa kulloinenkin dT mitä tavoitellaan ilman että virtaus menee liian pieneksi.

 

[jmaja]

Piirikohtainen dT on kuitenkin vähän eri juttu, jos algoritmi on fiksu. Sillä voisi pitää suhteet samoina. Siis 10 K ja 5 K määritetyille piireille olisi aina 2:1 dT, mutta venttiili mahdollisimman auki. Jotain tuon tapaista Smatrixin PWM kai tekee, mutta saman termostaatin alla olevia piirejä ei voi säätää muuten kuin perinteisesti esisäätämällä.

Mitenhän hyvin sitten lämpötilojen mittaus sujuu PEX-putkien päälle tulevilla pannoilla?

 

[Espejot]

Piirikohtainen dT on kuitenkin vähän eri juttu, jos algoritmi on fiksu. Sillä voisi pitää suhteet samoina. Siis 10 K ja 5 K määritetyille piireille olisi aina 2:1 dT, mutta venttiili mahdollisimman auki. Jotain tuon tapaista Smatrixin PWM kai tekee, mutta saman termostaatin alla olevia piirejä ei voi säätää muuten kuin perinteisesti esisäätämällä.

Nimen omaan, sen täytyy olla fiksu.PWM etu on siinä että kun vesi virtaa niin se virtaa täysillä. Virtausta rajoitamalla lämpö jää kierron alkupäähän. Tämä sovellus vastaa säätöventiiliä mootorilla... joka toimii pattereiden kanssa mutta toimiko se lattialämityksen kanssa. Asiaa hetken mietittyäni tässä voi olla syy miksi moottoroituja säätöventiilejä ei käytetä lattialämmityksessä.

 

[Espejot]

Smatrixiin tuli tänään softapäivitys 1.08c

Selailin valikkoa ja kyllähän tässä olisi aihio lämmityksen ja viilenyksen hallinnalle. Vaikka kanavapatterin halintaa ei ole niin keskilämpötilaa vois käyttää käynnistämään jäähdytyspumppu.

 

[fraatti]

No, mikä on ollut fiilis. Onko smartrixista ollut mitään iloa aikaisempaan? Ja mikä oli vastine hinnalle?

Tässä noista joku inssityö

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/172451/Smatrix-s%E4%E4t%F6j%E4rjestelm%E4n%20toimivuus%20automaattisen%20virtauksenrajoittimen%20kanssa.pdf?sequence=2

 

[Espejot]

Ainahan uudet vermeet on kivoja ja ostamisen arvoisia. Nyt ekan talven jälkeen niin kaipaisin softalta parempaa konfigurointia esim. kuinka jyrkästi lähdetään lämmittämään. Myös sääkompensointi olisi mukava, ehkä se tuleekin tähän. Softa on tyypiliseen tapaan raakile ja aika kökkö. Rauta toimii niin kuin ajatelinkin.

Mutta edelleenkin ongelma on se vaikein huone... olohuone/keittiö tulisi toimeen viileämmällä vedellä kuin se vaikein huone. Tätä ongelmaa Smatrix ei kykene ratkaisemaan. Jos tällä tiedolla tekisin päätöksen niin kokeilisin ehkä Danfossin vastaavaa ihan vain vertailun vuoksi eli pystyn kyllä suositelemaan näitä tietyin reunaehdoin.

 

[Espejot]

Tässä noista joku inssityö

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/172451/Smatrix-s%E4%E4t%F6j%E4rjestelm%E4n%20toimivuus%20automaattisen%20virtauksenrajoittimen%20kanssa.pdf?sequence=2

Inssityö oli vähän torso

As Oy Tampereen Kalliorinteessä kahdeksannen kerroksen ontelolaatan kosteus viivytti pintabetonilaatan valumistyötä noin kuukaudella, eikä mittauksia tutkimus-kohteessa päästy tekemään tätä insinöörityötä varten aikarajan sisällä.
Insinöörityössä keskityttiin sen sijaan tuomaan esille lämmitysverkoston rakentamisai-kaisiin säästöihin automaattista virtauksenrajoitinta käyttäen.

Mutta täytyy lukea ajatuksen kanssa uudestaan kun uudet suunnitelma on jo ajatuksen asteella...

 

[fraatti]

Inssityö oli vähän torso

As Oy Tampereen Kalliorinteessä kahdeksannen kerroksen ontelolaatan kosteus viivytti pintabetonilaatan valumistyötä noin kuukaudella, eikä mittauksia tutkimus-kohteessa päästy tekemään tätä insinöörityötä varten aikarajan sisällä.
Insinöörityössä keskityttiin sen sijaan tuomaan esille lämmitysverkoston rakentamisai-kaisiin säästöihin automaattista virtauksenrajoitinta käyttäen.

Mutta täytyy lukea ajatuksen kanssa uudestaan kun uudet suunnitelma on jo ajatuksen asteella...

Niin se näytti olevan mutta tuossa oli kuitenkin tietoa ko. järjestelmästä yleisellä taso..a

 

[roots]

Tälle Smatrixille oli ihan oma ketju...tätä kyselin tuolla toisaalla:

Uponorin Smatrix, onko se jotenkin hyvä ja energiaa säästävä?

Pitääkö koko talo olla tuon perässä jotta se toimii niinku suunniteltu (avoimet piirit), vai voiko osa olla virtaussäädettyjä ilman termareita vai sotkevatko toisensa tyystin?

 

[Espejot]

Tälle Smatrixille oli ihan oma ketju...tätä kyselin tuolla toisaalla:

Uponorin Smatrix, onko se jotenkin hyvä ja energiaa säästävä?

Pitääkö koko talo olla tuon perässä jotta se toimii niinku suunniteltu (avoimet piirit), vai voiko osa olla virtaussäädettyjä ilman termareita vai sotkevatko toisensa tyystin?

En nyt tiedä säästääkö toi energiaa oikeasti mutta mukavuus lisääntyy varsinkin jos on epätasaine & dynaaminen lämpökuorma. Mulla on keittiö, olohuone ja makuuhuonee toimilaitteiden takana, vessa, tuulikaappi, kodinhoitohuone, sauna, suihku ilman termareita. Olen asetanut niin että jokaisessa huoneessa toimilaitteet on auki n.10% ajasta vaikka olisikin ylilämpöä... ajatuksena että ei päästetä lattioita kylmettymään. Eli osa piireistä on kuristettu suunitelman mukaan ja osa on Smatrixin perässä "täysin" (1) auki. Danfossilla on vastaava järjestelmä.

1) saman tilan piirit "täytyy" tasapainottaa keskenään.

 

[roots]

Energian säästö ei ole tavoite
Eli osa piireistä kuristettu (ilman termostaattia olevat) ja Smatrix piirit on auki kokonaan, vai?

OH/ 2 piiriä + MH/ 2 piiriä + TH/ 1 piiri olisi ajatuksissa termareilla, tai vähintään 1 piiri jokaisesta em. huoneesta, kaikki loput piirit sitten kuristettuna menovesiohjauksella.

 

[Espejot]

Energian säästö ei ole tavoite
Eli osa piireistä kuristettu (ilman termostaattia olevat) ja Smatrix piirit on auki kokonaan, vai?

OH/ 2 piiriä + MH/ 2 piiriä + TH/ 1 piiri olisi ajatuksissa termareilla, tai vähintään 1 piiri jokaisesta em. huoneesta, kaikki loput piirit sitten kuristettuna menovesiohjauksella.

Kyllä jos puhutaan jakotukin piirien säätöventtiileistä. Jos yhden termarin takana (yksi huone tai tila) on useampi piiri niin nämä piirit "täytyy" tasapainottaa keskenään vanhaan malliin jos haliat että lämpö jakaantuu piirien kesken tasaosesti. Meillä OH+keittiö neljäpiiriä ja ei ole tasapainotettu ja lämpötila eron aistii jalalla. Jahka saan virtausmittarin kotiutettua niin säädän noi piirit samalle painehäviölle.

 

[jmaja]

Melko vastaavia systeemejä on pilvin pimein. LK IC.2, Salus jne. Ainakin LK osaa myös "tasapainoittaa". Siinäkin nettipalikka on kallein osa. Mikähän niissä maksaa? Aika harva osaa jäähdyttää.

 

[Espejot]

Melko vastaavia systeemejä on pilvin pimein. LK IC.2...

LK Huonesäätö ICS.2

Smatrixin ohjelmistopuoli ei ole mitenkään häikäisevä enkä tiedä kuinka hyvin ne on muilla toteutte... Danfoss olisi ainakin iso toimija.

 

[iqo]

Jahka saan virtausmittarin kotiutettua

Millaisella mittarilla näitä voi mitata? Meilläkin on linjasäätöventtiileitä, joissa mittausyhteet jonkinlaiselle paine-eromittarille, mutta sellaisesta ei kaiketi ole nyt kyse.

 

[Espejot]

Millaisella mittarilla näitä voi mitata? Meilläkin on linjasäätöventtiileitä, joissa mittausyhteet jonkinlaiselle paine-eromittarille, mutta sellaisesta ei kaiketi ole nyt kyse.

Paine-eromittareilla... kohtuulisen kalliita ovat, myönnän. Vaimoa pitänee lepytellä useampi viikko

 

[Espejot]

Smatrix ja Nibe S-sarjan integraatio

 

[perti16]

Täälläkin mietinnässä porukoille Uponor Smatrix Pulse. Sen verran iso talo kyseessä, että olisi jotain huoneita hyvä säädellä etänä ja muutenkin pitää paremmin hallinnassa. Nykyiset perustermarit paukkuu muutenkin rikki jatkuvasti ja tuntuu jotenkin turhalta painia niiden kanssa. Tällä hetkellä termareita 6 kpl alakerrassa ja 6 kpl yläkerrassa.

Smatrix Pulse: huonelämpötilan säätö ja älykäs koti | Uponor

Smatrix Pulse: huonelämpötilan säätö ja älykäs koti | Uponor + Smatrix Pulse on Uponorin uusi huonelämpötilan säätöjärjestelmä, jossa on älykotiyhteydet

www.uponor.com

Aloituspakkaus Uponor Smatrix Wave Pulse L

Uponor Smatrix Wave Pulse L -aloituspaketti sisältää Smatrix Wave Pulse -keskusyksikön, web-moduulin ja viisi valkoista T-169 huonetermostaattia.

www.taloon.com

Onkohan hyvä tuote vai löytyisikö jotain parempaa halvemmalla?

 

[Heha]

Moi, minuakin kiinnostaisi kuulla kokemuksia Smatrix Pulsen ja Niben lämpöpumppuintegraation toimivuudesta eli onko dynaaminen lämpökäyrä tuonut parannuksia/heikennyksiä sähkönkulutukseen tai copiin?

Olen tässä pari talvea yrittänyt saada talon lattialämmitystä tasapainoon, jotta huoneiden lämmöt olisi kutakuinkin tasaiset ilman termostaatteja. Yhteen huoneeseen on kuitenkin vaikeuksia saada riittävästi virtausta ja lämpöä, vaikka esisäätö on jo täysin auki muualla lämpötilojen olevan melko lailla sopivat. Suunnitelmia ei ole olemassa toteutuneita piirien pituuksia lukuunottamatta, ei virtausmittareita, linjasäätöjä eikä Wirsbon tukeissa ollut minkäänlaisia esisäätöjä, kun vilpin asennuksen jälkeen aloin vapaalla kierrolla ajamaan. Oman lisämausteen hommaan antaa myös kanaalin päässä oleva talli.

Tällä systeemillä ilmeisesti saisi tukit ja piirit sopivasti tasapainoon, mutta jääkö sen jälkeen muuta mietittävää kuin kylppärin ja parin muun vapaasti kiertävän piirin sekä tallin sopiva kuristus? Entäs kiertovesipumpun sopiva nopeus? Käytössä on sisäyksikön (VVMS320) pumppu eli ajaako automaatilla vai laittaako jonkin suurehkon nopeuden käsin?

Osaako joku sanoa kuuluuko Smatrix Pulse aloituspaketteihin myös toimilaitteet, kun ei aivan käy ilmi? Termostaatit kuulivat ainakin.

 

[perti16]

Moi, minuakin kiinnostaisi kuulla kokemuksia Smatrix Pulsen ja Niben lämpöpumppuintegraation toimivuudesta eli onko dynaaminen lämpökäyrä tuonut parannuksia/heikennyksiä sähkönkulutukseen tai copiin?

Olen tässä pari talvea yrittänyt saada talon lattialämmitystä tasapainoon, jotta huoneiden lämmöt olisi kutakuinkin tasaiset ilman termostaatteja. Yhteen huoneeseen on kuitenkin vaikeuksia saada riittävästi virtausta ja lämpöä, vaikka esisäätö on jo täysin auki muualla lämpötilojen olevan melko lailla sopivat. Suunnitelmia ei ole olemassa toteutuneita piirien pituuksia lukuunottamatta, ei virtausmittareita, linjasäätöjä eikä Wirsbon tukeissa ollut minkäänlaisia esisäätöjä, kun vilpin asennuksen jälkeen aloin vapaalla kierrolla ajamaan. Oman lisämausteen hommaan antaa myös kanaalin päässä oleva talli.

Tällä systeemillä ilmeisesti saisi tukit ja piirit sopivasti tasapainoon, mutta jääkö sen jälkeen muuta mietittävää kuin kylppärin ja parin muun vapaasti kiertävän piirin sekä tallin sopiva kuristus? Entäs kiertovesipumpun sopiva nopeus? Käytössä on sisäyksikön (VVMS320) pumppu eli ajaako automaatilla vai laittaako jonkin suurehkon nopeuden käsin?

Osaako joku sanoa kuuluuko Smatrix Pulse aloituspaketteihin myös toimilaitteet, kun ei aivan käy ilmi? Termostaatit kuulivat ainakin.

Yhtenä edullisempana vaihtoehtona löytyy Homematic IP.
Näillä laskeskelin aikaisemmin kustantavan 200€ + 100€/huone

https://www.amazon.de/Homematic-Underfloor-Heating-Actuator-Intelligent/dp/B07RJZ57D7

https://www.amazon.de/Homematic-wall-thermostat-switching-output/dp/B0719FHCQ2

https://www.amazon.de/-/en/Homematic-153309A0-HmIP-VDMOT-actuator-white/dp/B07RJZ5F1Y

 

[jmaja]

Yhtenä edullisempana vaihtoehtona löytyy Homematic IP.

Vaikuttaa ihan potentiaaliselta ja näyttää kykenevän myös jäähdytykseen, mikä on varsin harvinaista.

Miten tuo changeover lämmitys/jäähdytys noissa eri systeemeissä oikein menee? Sehän vaatii MLP:n tapauksessa jonkun tai useammankin vaihtoventtiilin käännön ja mahdollisesti kiertopumpun käynnistyksen. Osaako nuo itse käskyttää tuon vai pitääkö niille kertoa? Tuo Homematic näyttää vaativan Multi IO -purkin tuohon.

Jakotukin/termostaattien kannalta kysehän on vain logiikan käännöstä NO vs NC.