Uudisrakennukseen toimivan järjestelmän pohdintaa ja neuvoja ?

[Vklnuppi]

Päivää taloon. Pahoittelut jos alue on väärä, mutta modet varmaan siirtää topicin jos näin on. Olen uusi näiden asioiden parissa, joten termit/lyhenteet voivat olla väärin. Oikaiskaa tarvittaessa, kiitos.

Eli olen rakentamassa uutta omakotitaloa ja tässä mietin millainen järjestelmä olisi hyvä. Lähtötiedot:
Yksi kerroksinen omakotitalo Pirkanmaalle
Kerrosala=156.5m2
Huoneistoala=135m2
Tilavuus=565m3
Vesikiertoinen lattialämmitys
Liesituuletin huippuimurilla

Tavoitteena tietysti mahdollisimman pieni sähkönkulutus. Mitään normaalista poikkeavaa talosta ei löydy paitsi poreallas olisi tarkoitus laittaa, joko 300 tai 500litran tilavuudella. Pihalle tulee (ehkä) jossain vaiheessa palju/ulkopore, mutta olin ajatellut pitää sen kokonaan erillään itse talon järjestelmästä ihan turvallisuus&selkeys syistä. Varsinkin kun paljun tuleminen on vähän niin ja näin. Edellisessä oli puulämmitteinen ja se hoidon&huollon määrä on melkoinen käyttötunteihin nähden.

Tällä hetkellä ajatuksissa on:
-Vesikiertoinen takkasydän, koska puuta saan töistä ja metsästä. Näitä olen kysellyt useammasta paikasta ja hinnoissa tuntuu olevan melkoista heittoa, halvin (pelkkä sydän) oli jotain 3-4Ke kun taas kallein valmis oli 8Ke. Jotenkin myyjien into tuntuu vähän nihkeältä.
-Ilmavesilämpöpumppu eli VILP
-Mahdollisesti aurinkokeräimiä (???)
-IV-kone lämmöntalteenotolla
Tähän sain suunnitelijalta vaihtoehdoiksi:
-Vallox 110 SE (ristivastavirtakenno lto)
-Enervent Pingvin (pyöriväkenno lto)
-Flexit Spirit UNI 3 (pyöriväkenno lto)
-2xvaraaja, käsittääkseni IVLP sisältää jo oman ja lisäksi "normaali" varaaja.

Ensinnäkin olisiko ehdotuksia koneiksi ? Tätä tekniikkaa ja termejä olen viikon opetellut ja tullut siihen lopputulokseen, että tuo pyöriväkenno olisi ilmeisesti paras vaihtoehto IV-koneeksi?

Miten jäähdytys tälläisessä järjestelmässä ? Ilmalämpöpumppu on tuttu ja sillähän saa kivasti viileyttä, mutta kalliisti. Tälläisessä järjestelmässä lienee jokin parempikin vaihtoehto, mutta mikä ? Ja onko viilennykselle oikeasti tarvetta (mielipiteitä) ?

Esittäkää nyt ajatuksia, ehdotuksia, kysymyksiä ja mielipiteitä. Samalla selviää miten asiallinen foorumi on kyseessä

 

[jiikoo]

Vs: Uudisrakennukseen toimivan järjestelmän pohdintaa ja neuvoja ?

Unohda se vesi-ilmalämpöpumppu. Siihen muutama tonni lisää niin saa maalämpösysteemin.

Jäähdytyksen saa myös lämpökaivosta tuon tyyppisellä patterilla:

http://www.vallox.com/tiedostot/4/documents/Ohjeistot_FI/Lisalaitteet_ja_tarv/TEKNmlvpatt_F_260208.pdf

Enervent Pingvin kone kuuluu myös sarjaan unohda. Osalla toiminut asiallisesti, mutta ihan liian monella ei.

 

[ekomies]

Vs: Uudisrakennukseen toimivan järjestelmän pohdintaa ja neuvoja ?

Tavoitteena tietysti mahdollisimman pieni sähkönkulutus.

Puulämmitteinen sauna, jos saunotte, säästää sähköä.
Muiden sähkökäyttöisten lämmittimien valinta, myös aurinko, on vähän niin ja näin vesitakan ja puiden kanssa.
Ehkäpä, joku halpa ja hyvä.
Helpottavat lämmityspäässä, mutta säästö=kulut lasketaan €uroissa.

 

[roots]

Vs: Uudisrakennukseen toimivan järjestelmän pohdintaa ja neuvoja ?

-Kuulostaa että käyttövettä voitais tarvita paljohkosti eli tämmöset normaalit MLP:t <200L varaajilla ei riitä yksistään...vielä heikommin VILP:t ne kun alkaa piiputtaa kun tulee kylmä ulkona
-Puita sis poltellaan takassa ja mahdollisesti sitten vois kiuaskin olla puusta

Oliskos tuohon haluun nyt hyvä joku Savumax piippuvaraaja ja heillä on siihen joku MLP:kin olemassa, tällöin menee normaalit takat ja kiukaat tuohon samaan hormiin...käsittääkseni.
Tuommoseen vois se MLP olla hiukan ylimitoitettukin kun on vesitilavuutta, meinaan vaan niitä porejuttuja ajatelllen.

Jos joskus ei kiinnosta puiden poltto takassa, so what MLP pitää talon lämmössä.

IV:ksi tuohon sitten joku vastavirtakenno masiina...

Ja ulkojutuiksi vois sitten ottaa valmiuden jollekin aurinkokeräimille, se ei vaadi kuin 2-3 1" liityntäpaikkaa varaajaan...ei maksa paljoa+reitti katolle.

Tuo ehdotus siis siltä pohjalta että niiden puiden kanssa pelataan.

 

[Vklnuppi]

Vs: Uudisrakennukseen toimivan järjestelmän pohdintaa ja neuvoja ?

Unohda se vesi-ilmalämpöpumppu. Siihen muutama tonni lisää niin saa maalämpösysteemin.

Jäähdytyksen saa myös lämpökaivosta tuon tyyppisellä patterilla:

http://www.vallox.com/tiedostot/4/documents/Ohjeistot_FI/Lisalaitteet_ja_tarv/TEKNmlvpatt_F_260208.pdf

Enervent Pingvin kone kuuluu myös sarjaan unohda. Osalla toiminut asiallisesti, mutta ihan liian monella ei.

Enerventtiä googlettelinkin, mutta kokemukset olivat vaihtelevia. Tosin uskottavuutta pienentää, että lähes 80% osumista menee aina suomi24:een.

Maalämpö ei taida tulla kysymykseen, koska koneet olivat minulle +/- 500e eli miltein samanhintaisia. Erotukseksi tulisi kaivon poraus joka ilmeisesti on se kallein homma maalämmössä (?)

Tuollaista Nibe Splittiä tarjottiin 5000eurolla, joka mielestäni on hyvä tarjous. Toimivaa maalämpöä tuskin saa alle 10Keuron joten hinnaksi tulisi ainakin 2x ilmavesilämpöpumpun hinta.
http://www.taloon.com/ilmavesilampopumppu-nibe-split/LVI-5361538/dp

Puulämmitteinen sauna, jos saunotte, säästää sähköä.
Muiden sähkökäyttöisten lämmittimien valinta, myös aurinko, on vähän niin ja näin vesitakan ja puiden kanssa.
Ehkäpä, joku halpa ja hyvä.
Helpottavat lämmityspäässä, mutta säästö=kulut lasketaan €uroissa.

Ikävä kyllä on pakko tyytyä sähkökiukaaseen saunan muodon takia. Tuota pohdin pitkään, mutta en ole kovinkaan aktiivinen saunoja joten sähkökiuas tulee helpommaksi. Kertoja tulee ehkä 1-2/kk.

 

[Vklnuppi]

Vs: Uudisrakennukseen toimivan järjestelmän pohdintaa ja neuvoja ?

Oliskos tuohon haluun nyt hyvä joku Savumax piippuvaraaja ja heillä on siihen joku MLP:kin olemassa, tällöin menee normaalit takat ja kiukaat tuohon samaan hormiin...käsittääkseni.

Tuttavat asensivat piippuvaraajan omaansa kun aikoinaan rakensivat. He olivat sitä mieltä, ettei se ole toimiva ratkaisu sillä se kuulemma lämmittää liikaa huonetta suhteessa veteen. Eli vedenlämmityksessä hyöty on heikko, siitä syystä itse päädyin vesikiertoiseen takkaan.

IV:ksi tuohon sitten joku vastavirtakenno masiina...

Ja ulkojutuiksi vois sitten ottaa valmiuden jollekin aurinkokeräimille, se ei vaadi kuin 2-3 1" liityntäpaikkaa varaajaan...ei maksa paljoa+reitti katolle.

Tuo ehdotus siis siltä pohjalta että niiden puiden kanssa pelataan.

IV-koneiden periaatteita täytyy vielä opiskella lisää, kovin selkeitä ohjeita en löytänyt koneiden eroista. Aurinkokeräimille ajattelinkin toistaiseksi vain varausta, katsotaan ensin miten tuo kaavailemani systeemi toimii. Puiden kanssa on tullut pelattua kauan ja eiköhän se jatkossakin jatku varsinkin kun hyötysuhde paranee

 

[ekomies]

Vs: Uudisrakennukseen toimivan järjestelmän pohdintaa ja neuvoja ?

Mitenhän vesitakan kanssa on, missä keleissä lämmittää huonetta liikaa, jos tarve on 500 litraa lämmintä vettä. Onko laskelmia?

 

[roots]

Vs: Uudisrakennukseen toimivan järjestelmän pohdintaa ja neuvoja ?

Tuttavat asensivat piippuvaraajan omaansa kun aikoinaan rakensivat. He olivat sitä mieltä, ettei se ole toimiva ratkaisu sillä se kuulemma lämmittää liikaa huonetta suhteessa veteen. Eli vedenlämmityksessä hyöty on heikko, siitä syystä itse päädyin vesikiertoiseen takkaan.

IV-koneiden periaatteita täytyy vielä opiskella lisää, kovin selkeitä ohjeita en löytänyt koneiden eroista. Aurinkokeräimille ajattelinkin toistaiseksi vain varausta, katsotaan ensin miten tuo kaavailemani systeemi toimii. Puiden kanssa on tullut pelattua kauan ja eiköhän se jatkossakin jatku varsinkin kun hyötysuhde paranee

Tuo ylilämpö saattaa olla tosiaan ongelma jos paljon poltetaan nykyaikaisessa hyvin eristetyssä talossa.
Vesitakassa saa kyllä ison osan veteen ja vähän huoneeseen...

 

[Vklnuppi]

Vs: Uudisrakennukseen toimivan järjestelmän pohdintaa ja neuvoja ?

Mitenhän vesitakan kanssa on, missä keleissä lämmittää huonetta liikaa, jos tarve on 500 litraa lämmintä vettä. Onko laskelmia?

Ei kyllä mitään tietoa, mutta kyllähän se vähemmän antaa lämpöä suoraan huoneeseen.

Tässä järjestelmässä oli ajatuksena, että takka menee lisävaraajaan ikäänkuin "puskuriksi" josta taas luovutetaan esilämmitettyä IVLP-varaajaan. Eli näin IVLP joutuu tekemään vähemmän työtä.

Tämän takia täällä jutustelen, koska varmasti löytyy kokeneempia jotka osaavat kertoa epäkohtia ja oikoa virheellisiä käsityksiäni.

 

[arto_m]

Vs: Uudisrakennukseen toimivan järjestelmän pohdintaa ja neuvoja ?

Jos on ilmaista puuta eikä puiden kanssa pelaaminen pelota, on vesitakka tai jopa keskuslämmityskattila ihan varteenotettava järjestelmä. Tai sitten unohdat puun polttamisen tuossa mittakaavassa ja pistät MLP:n. Missään tapauksessa ei kannata sijoittaa massiiviseen puujärjestelmään JA lämpöpumppuun (MLP tai VILP). Silloin koko järjestelmä on ylimitoitettu, eikä investoinnit maksa koskaan itseään takaisin. Tosin VILP:n kanssa nuo täydentäisivät toisiaan sikäli, että kesällä ottaa lämpöä VILP:llä hyvällä COP:lla ja talvella polttaa puuta.

Varaava takkakin voi olla yksi ratkaisu. Se ei vaadi samanlaista putkien vetoa kuin vesitakka, mutta saat silti hyödynnettyä puulämpöä.

En tiedä, mikä on Savumaxin hinta tällä hetkellä, mutta ainakin pari vuotta sitten se oli hyötyyn nähden auttamatta liian kallis.

 

[teukka]

Vs: Uudisrakennukseen toimivan järjestelmän pohdintaa ja neuvoja ?

Tavoitteena tietysti mahdollisimman pieni sähkönkulutus

Tarkoittanet siis ostosähköä. Eikö muulla ole väliä - euroilla...
Nollakulutukseenkin on mahdollista päästä nykyisillä teknisillä ratkaisuilla, mutta tulee kalliiksi.

Rakenna vaikkapa kunnollinen oma aggregaattilaitos, joka käy öljyllä, ja saat lämpöäkn...

 

[Jusuf]

Vs: Uudisrakennukseen toimivan järjestelmän pohdintaa ja neuvoja ?


Huomenta.

Vesitakka on varmasti ihan hyvä lisälämmönlähde, itsekin olen siitä ollut kiinnostunut. Kuitenkin siinä on hommaa aika paljon nuohouksineen ja putsauksineen verrattuna perustakkaan, mikä voi olla olo- tai takkahuoneessa hieman haasteellista toteuttaa. Eikös se puunpoltto kannata tehdä pannuhuoneessa, jos siihen vain on mahdollisuus. Näin ainakin isot pojat puhuvat puulämmityksen foorumilla.

Sisälle sitten pikkutakka tunnelmointiin, tai se vesitakka ja valjastat perheenjäsenet putsaustalkoisiin tarvittaessa..

Jussi

 

[Espejot]

Vs: Uudisrakennukseen toimivan järjestelmän pohdintaa ja neuvoja ?

VILP ja takka sopivat hyvin yhteen. Jopa niin hyvin että VILP:llä saavutettua pientä sähkökulutusta eivät kaikki hyväksy vaan se mielletään vippaskonsteilla saavutetuksi.

Toisaalta, takan ja VILP:n hinnalla saa MLP:n tai ainakin melkein. Takalle voi jättää varauksen jos vaikka myöhemmin alkaa kaduttamaan.

 

[Vklnuppi]

Vs: Uudisrakennukseen toimivan järjestelmän pohdintaa ja neuvoja ?

Huomenta.

Vesitakka on varmasti ihan hyvä lisälämmönlähde, itsekin olen siitä ollut kiinnostunut. Kuitenkin siinä on hommaa aika paljon nuohouksineen ja putsauksineen verrattuna perustakkaan, mikä voi olla olo- tai takkahuoneessa hieman haasteellista toteuttaa. Eikös se puunpoltto kannata tehdä pannuhuoneessa, jos siihen vain on mahdollisuus. Näin ainakin isot pojat puhuvat puulämmityksen foorumilla.

Sisälle sitten pikkutakka tunnelmointiin, tai se vesitakka ja valjastat perheenjäsenet putsaustalkoisiin tarvittaessa..

Jussi

Ei ole pannuhuonetta ja semmoista ei kyllä enää ehdi/halua tehdäkään suunnitelmiin. Miten tuo vesitakan huoltaminen eroaa normaalista varaavasta takasta ? Tämä on siis ihan kysymys, ei viisastelua. Takka tulee siis jakamaan olokeittiön eli keittiön ja olohuoneen "tilanjakajaksi" (luukut molempiin suuntiin). Puista tulee aina kuorta/purua/jne lattialle vaikka kuinka yrittäisi varovasti toimia, mutta sen siivoamista en näe ongelmallisena.

VILP ja takka sopivat hyvin yhteen. Jopa niin hyvine että VILP:llä saavutettua pientä sähkökulutusta eivät kaikki hyväksy vaan se mielletään vippaskonsteilla saavutetuksi.

Toisaalta, takan ja VILP:n hinnalla saa MLP:n tai ainakin melkein. Takalle voi jättää varauksen jos vaikka myöhemmin alkaa kaduttamaan.

Tässä on sellainen pointti mitä en ole missään vaiheessa ajatellutkaan vaan jotenkin mielessä pitänyt koko ajan takan hinnan "erillään" Kyllähän noille tosiaan yhteensä hintaa tulee ainakin lähelle MLP:ä. Toisaalta se takka tulee joka tapauksessa koska olen tykästynyt takan luomaan tunnelmaan. Koko lapsuuteni olen asunut talossa, jossa pääasiallinen lämmöntuotto tuli 2xvaraavasta takasta&keittiön puuhellasta. Eli takkojen kanssa touhuaminen on ihan tuttua. Sitten taas kun takkaa laitetaan niin tuntuisi tyhmältä olla laittamatta suoraan sitä vesikiertoista, ajatusmaailmani kirjoittaman kehäpäätelmän lopputulos on siis; joka tapauksessa vesitakka, tuli sitten VILP tai MLP.

teukka: Euroissahan nämä tietenkin lasketaan, en arvannut että tarvitsee olla pikkutarkkana täälläkin Mutta tulevaisuuteen kannattaa sijoittaa, mieluummin nyt kasa euroja kuin tulevaisuudessa joka kuukausi kasa euroja.

 

[VesA]

Vs: Uudisrakennukseen toimivan järjestelmän pohdintaa ja neuvoja ?

Tavoitteena tietysti mahdollisimman pieni sähkönkulutus

Tarkoittanet siis ostosähköä. Eikö muulla ole väliä - euroilla...
Nollakulutukseenkin on mahdollista päästä nykyisillä teknisillä ratkaisuilla, mutta tulee kalliiksi.

Rakenna vaikkapa kunnollinen oma aggregaattilaitos, joka käy öljyllä, ja saat lämpöäkn...

Sodanajan häkäpönttö on brutaali laitos, mutta kuinkahan hankalaa olisi tehdä stokeri/pellettikaasutin josta saisi aggrekaatilla sähköä ? Joku sivuventtiili-strattonigenis varmaan käy millä vaan.

 

[teukka]

Vs: Uudisrakennukseen toimivan järjestelmän pohdintaa ja neuvoja ?

En minä uskonutkaan, että vain sähköstä olisi tuossa kyse, mutta...
Totesin tuon, koska tiedän olevan paljon sellaisia lämmittäjiä, jotka sähkölaskun pienetämiseksi uhraavat melkoisen kasan euroja ja tuijottavat vain sähkölaskua. Heitä ovat mm. ostoklapeilla lämmittävät ja luultavasti ainakin puolet ilpin käyttäjistä, joilla parinkymmenen vuoden jälkeenkin on investointi maksamatta....

 

[Jusuf]

Vs: Uudisrakennukseen toimivan järjestelmän pohdintaa ja neuvoja ?


Miten tuo vesitakan huoltaminen eroaa normaalista varaavasta takasta ? Tämä on siis ihan kysymys, ei viisastelua. Takka tulee siis jakamaan olokeittiön eli keittiön ja olohuoneen "tilanjakajaksi" (luukut molempiin suuntiin). Puista tulee aina kuorta/purua/jne lattialle vaikka kuinka yrittäisi varovasti toimia, mutta sen siivoamista en näe ongelmallisena.

Käsittääkseni vesitakkaa saa hoonailla sisältä samalla tavalla kuin (oikeaa) puukattilaakin, lämmityskaudella viikoittain. Nokista puuhaa olouoneeseen, tietenkin tottumiskysymyshän tuo on. Toinen seikka mihin kannattaa mielestäni kiinnittää huomiota takkaa valitessa on, kuinka lämpöä saadaan veteen ja kuinka paljon sitä heijastuu, varsinkin kahdesta luukusta, oleskelutiloihin. Mutta kuten aiemmin jo todettiin, toimii varmasti vilpin kaverina kylmimmillä keleillä.

Itselläni oli remonttia aloittaessa samansuuntaisia suunnitelmia, juuri kaksisuuntaisen vesitakan kanssa. Päädyin kuitenkin ex tempore käytettyyn pilpiin ja hinnat alkaen läpipesälliseen kiertoilmatakkaan. Vesitakka voi olla fiksumpi ratkaisu kuin omani..

Jussi

 

[Vklnuppi]

Vs: Uudisrakennukseen toimivan järjestelmän pohdintaa ja neuvoja ?

Käsittääkseni vesitakkaa saa hoonailla sisältä samalla tavalla kuin (oikeaa) puukattilaakin, lämmityskaudella viikoittain. Nokista puuhaa olouoneeseen, tietenkin tottumiskysymyshän tuo on. Toinen seikka mihin kannattaa mielestäni kiinnittää huomiota takkaa valitessa on, kuinka lämpöä saadaan veteen ja kuinka paljon sitä heijastuu, varsinkin kahdesta luukusta, oleskelutiloihin. Mutta kuten aiemmin jo todettiin, toimii varmasti vilpin kaverina kylmimmillä keleillä.

Totta, tuohan vastaa pitkälti puulämmitteisen paljun merialumiinikaminaa. Kaksi luukkua tietysti lämmittää enemmän huonetta kuin yksi. Voi hyvin olla että päädyn vielä yhden luukun omaavaan. Noita kaksipuoleisia on kovin vähän markkinoilla ja eihän siinä kyllä mitään järkeä ole (mutta fiilis)

Itselläni oli remonttia aloittaessa samansuuntaisia suunnitelmia, juuri kaksisuuntaisen vesitakan kanssa. Päädyin kuitenkin ex tempore käytettyyn pilpiin ja hinnat alkaen läpipesälliseen kiertoilmatakkaan. Vesitakka voi olla fiksumpi ratkaisu kuin omani..

Jussi

Osaatko arvioida/verrata tuota lämmöntuottoa yksi luukkuiseen malliin ?

 

[teukka]

Vs: Uudisrakennukseen toimivan järjestelmän pohdintaa ja neuvoja ?

Toisaalta se takka tulee joka tapauksessa koska olen tykästynyt takan luomaan tunnelmaan. Koko lapsuuteni olen asunut talossa, jossa pääasiallinen lämmöntuotto tuli 2xvaraavasta takasta&keittiön puuhellasta. Eli takkojen kanssa touhuaminen on ihan tuttua.

Me olemme molemmat vaimoni kanssa niin tavallisen alkeisista oloista kotoisin ja olemme eläneet lapsuutemme ilman vesijohtoa ja sähköä ja kaikkia mukavuuksia. Puu-uunien kansa värkkäily, veden kantaminen, kinosten takana savusaunominen ja huusissa käynti, läksyjen lukeminen öljytuikun valossa, kouluun hiihtäminen jne... ovat iästä huolimatta niin muistissa, että ei siihen liity romantiikkaa. Siksi en kurkistele talvella mökkielämäänkään, vaikka jotkut sitä ihmmettelevätkin.
Enkä myöskään kaipaa takkatulen loimua...

 

[nackerton]

Vs: Uudisrakennukseen toimivan järjestelmän pohdintaa ja neuvoja ?

IV-koneiden periaatteita täytyy vielä opiskella lisää, kovin selkeitä ohjeita en löytänyt koneiden eroista.

Ainakin Enerventeistä on niin paljon valitusta tälläkin foorumilla, että siihen ei luultavasti kannata sekaantua. Valloxin aiemmat koneet ovat olleet toimivia, kuinkahan näiden uuden säästäväisempien mallien kanssa on?

 

[Jusuf]

Vs: Uudisrakennukseen toimivan järjestelmän pohdintaa ja neuvoja ?


Osaatko arvioida/verrata tuota lämmöntuottoa yksi luukkuiseen malliin ?

Eipä vielä pysty sanomaan, piipun loppuun muuraaminen odottaa kattoremonttia, joka siirtyi ensi kesään. Seuraava talvi toimii siis referenssinä, kuinka paljon ostoenergiaa menee saneerauskohteessa kokoonpanolla ilp+pilp.

Katsohan www.linnatuli.com , tuolta pyytelin tarjousta hoxterin läpitakasta ja kilkkeistä.

Jussi

 

[jiikoo]

Vs: Uudisrakennukseen toimivan järjestelmän pohdintaa ja neuvoja ?

Enerventtiä googlettelinkin, mutta kokemukset olivat vaihtelevia. Tosin uskottavuutta pienentää, että lähes 80% osumista menee aina suomi24:een.

Maalämpö ei taida tulla kysymykseen, koska koneet olivat minulle +/- 500e eli miltein samanhintaisia. Erotukseksi tulisi kaivon poraus joka ilmeisesti on se kallein homma maalämmössä (?)

Tuo ketju kannattanee lukea rauhassa läpi kun miettii ostaakko Enerventin konetta:

http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=8262.0

ja tuo:

http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=12368.0

Maalämmössä se kaivon hinta se ero ilma-vesi-lämpöpumpun hintaan. Erona on karkeasti se, että lämmityssähkönkulutus puolittuu maalämmössä verrattuna ilma-vesilämpömpumppuun. Ero kutistuu todella pieneksi hankintahinnassa jos tontille voi vetää vaakakeruuputket porakaivon asemasta.

Jos talon koon kertoisit ja kenties jotain alustavia lukemia talon energiatodistuksesta lämmön- ja sähkönkulutuksella, niin kannattavuutta voisi erittää arvioida paremmin.

Savumax-piipun kannattavuutta kun viimeksi laskin maalämpötaloon, niin takaisinmaksuajaksi tuli yli 150 vuotta. "Yllättäen" se päätettiin samalla sekunnilla unohtaa.

Jos itse olisin rakentamassa taloa nyt, niin maalämpö olisi ehdottomasti valinta lämmitykseen. Pari perinteistä tulisijaa sitten varalämmönlähteeksi. Jos rahaa sattuisi jäämään yli budjetoidusta, niin kenties miettisin aurinkokeräinten hankintaa tuottamaan puoli vuotta vuodessa lämmin käyttövesi. Tosin aurinkokeräimet eivät maalämpötalossa taida vuosikymmeniin maksaa itseään takaisin, mutta eihän sitä kaikille harrastuksille kannata hintaa laskea.

Vesitakka on epäilemättä kiva keksintö, mutta saisi olla kyllä suunnilleen pieni nollaenergiatalo että sen varaan laskisin talon ja käyttöveden lämmitystä. Ei tarvi kooltaan kummoinenkaan "koirankoppi" olla niin lämmityksiin kuluu 10.000 kWh vuodessa joka vastaa halkoina melkein 10 kuutiota. On melko määrä takassa poltettavaksi talven mittaan vaikka klapit saisi ilmaiseksi. Maalämmöllä tuo lämpömäärä vaatisi ehkä 3.000 kWh sähköä eli maksaisi pyöreät 300 euroa vuodessa. Ainakaan ostoklapeilla pk-seudulla takalla lämmittäminen ei rahallisesti kannata maalämpötalossa.

PILP ja vesi-ilmalämpöpumppu epäilemättä tuottaa kivasti lämmintä käyttövettä lämpimänä vuodenaikana, mutta veden lämmitykseen menee koko vuodessa ehkä bruttona 1500 kWh per asukas. Kovilla pakkasilla taas kun lämmitykseen tarvittaisiin moninkymmenkertainen energiamäärä niin ne toimivat huonoiten. PILP:in vuosihyötsuhde ei taida olla sen kummallisempi kuin passiivisessa LTO-laitteessa ja sähköä kuluttaa paljon enemmän.

 

[Espejot]

Vs: Uudisrakennukseen toimivan järjestelmän pohdintaa ja neuvoja ?

PILP:in vuosihyötsuhde ei taida olla sen kummallisempi kuin passiivisessa LTO-laitteessa ja sähköä kuluttaa paljon enemmän.

Juu, passiivisella LTO:lla ei voi lämmittää vettä tai taloa, siitä se pienempi kulutus

Maalämmössä se kaivon hinta se ero ilma-vesi-lämpöpumpun hintaan. Erona on karkeasti se, että lämmityssähkönkulutus puolittuu maalämmössä verrattuna ilma-vesilämpömpumppuun.

Jos kummassakin talossa on takka niin ero voi olla +/- nolla.

 

[jiikoo]

Vs: Uudisrakennukseen toimivan järjestelmän pohdintaa ja neuvoja ?

Juu, passiivisella LTO:lla ei voi lämmittää vettä tai taloa, siitä se pienempi kulutus

Jos kummassakin talossa on takka niin ero voi olla +/- nolla.

Jos talossa on ilmaiset puut ja saa ilmaiseksi tulisijan rakennettua eikä omalle työlleenkään laske mitään vaivanpalkkaa, niin silloin ei liene puulämmitystä halvempaa olemassa.

 

[lmfmis]

Vs: Uudisrakennukseen toimivan järjestelmän pohdintaa ja neuvoja ?

Totta, tuohan vastaa pitkälti puulämmitteisen paljun merialumiinikaminaa. Kaksi luukkua tietysti lämmittää enemmän huonetta kuin yksi. Voi hyvin olla että päädyn vielä yhden luukun omaavaan. Noita kaksipuoleisia on kovin vähän markkinoilla ja eihän siinä kyllä mitään järkeä ole (mutta fiilis)

Osaatko arvioida/verrata tuota lämmöntuottoa yksi luukkuiseen malliin ?

Yhden luukun vesitakan omistajana ottaisin ehkä vielä mieluummin puolen luukun vesitakan, kuin kahden luukun.

Säteilylämpö kasvaa kahden luukun myötä tuplaksi - ja veteen siirtyvä lämpö pienenee vastaavasti.

Lämmitystä oleskelutiloissa rajoittaa olohuoneen lämmönnousu, eli jos haluaa paljon lämmittää, on olohuoneessa tukalaa. On tyhmää poltella pikkuisen kun sitä lämpöäkin sitten veteen siirtyy pikkuisen.

 

[fraatti]

Vs: Uudisrakennukseen toimivan järjestelmän pohdintaa ja neuvoja ?

Laitetaan nyt tähän oma laskelma takaisinmaksuajasta maalämmöllä...

Rakennan parhaillaan itselle taloa ja tallia (170m2 ja 70m2) ja muuta vaihtoehtoa en nähnyt kuin maalämmön. Matalalla lämmöllä lattiaa lämmittäessä COP on 4 - 5 nykymääräyksillä rakennetussa talossa. Käyttövettä maalämmöllä voidaan tehdä COP 2,5:lla. Tein itse myös energiaselvityksen josta selviää seuraavat asiat: Eli energiatodistuksessa talon lämmitystarve(sis. iv) on 11 100kwh vuodessa sekä lämpimän veden vaatima energian tarve 5200kWh

siirto+verot ja myynti elenia
3,58+2,09+7,00=12,67c/kWh

sähköllä:
11 000 -> 1406e
5200 -> 661e

maalämmöllä:
11100 : 4,5 -> ~2500kwh -> 317e
5200 : 2,5 -> ~2800kwh -> 354e
yhteensä sähköä 671€ vuodessa lämmitykseen sekä käyttöveden tuottamiseen

talli sähköllä:
4000kwh ilman ilmanvaihtoa -> 507e
maalämpö:
4000/4,5 -> 900kwh -> 114e

summasummarum:
2067€+507€=2574€ sähköllä
maalämmöllä 114€+671€=785€

---> Säästöä maalämmöllä 1789€/vuosi

Maalämmön kustannukset:
5500 pumppu 10kw
5400 reikä 180m
1500 pumpun asennus+tarvikkeet
2500 vesikiertoinen lattialämmitys 1100m/240m2
yhteensä ~15 000ke

sähkövaraajalla: (arvio)
varaaja 1200€
2500 vesikiertoinen lattialämmitys 1100m/240m2
varaajan asennus 1300e
yhteensä 5000e

takaisinmaksuaika maalämmölle:
15000€ - 5000€ = 10000€
10000/1789=5,6 vuotta ja siitä eteenpäin maalämpö on maksanut itsensä takasin olettaen että sähkön hinta ei nouse ja tallissa ei ole ilmanvaihtoa.

Lämmitystä ja käyttövettä varten energia 171m2+70m2 maalämmöllä yhteensä 6200kWh, suoralla sähköllä se olisi 20400kWh
Käyttöveden määrä määraytyy huoneiden lukumäärän mukaan ja tässä tapauksessa se on 5hlön mukaan laskettu.

 

[pökö]

Vs: Uudisrakennukseen toimivan järjestelmän pohdintaa ja neuvoja ?

Rakennan parhaillaan itselle taloa ja tallia (170m2 ja 70m2) ja muuta vaihtoehtoa en nähnyt kuin

Maalämmön kustannukset:
5500 pumppu 10kw
5400 reikä 180m
1500 pumpun asennus+tarvikkeet
2500 vesikiertoinen lattialämmitys 1100m/240m2
yhteensä ~15 000ke

Edulliselta vaikuttaa maalämpö kaivoineen asennettuna ja lattialämmön kanssa. Itse en (eikä moni muukaan) aikoinaan olisi saanut tuohon hintaan edes ilman lättialämmitystä.

Ihan oikea valinta kun uutta rakennat.

 

[Vklnuppi]

Vs: Uudisrakennukseen toimivan järjestelmän pohdintaa ja neuvoja ?

Jo etukäteen kiitoksia keskuteluun osallistuneille ja osallistuville. Jatketaan ja jatkossa täytyy yrittää vastailla nopeammin ettei tule quote viidakkoa

Ainakin Enerventeistä on niin paljon valitusta tälläkin foorumilla, että siihen ei luultavasti kannata sekaantua. Valloxin aiemmat koneet ovat olleet toimivia, kuinkahan näiden uuden säästäväisempien mallien kanssa on?

Enerventeistä löytyi jäätymisongelmaa ja jotenkin oudosti mainittiin, että mitä lähempänä kylppäri&sauna konetta on->sitä helpommin jäätyy ?? En ymmärrä.

Eipä vielä pysty sanomaan, piipun loppuun muuraaminen odottaa kattoremonttia, joka siirtyi ensi kesään. Seuraava talvi toimii siis referenssinä, kuinka paljon ostoenergiaa menee saneerauskohteessa kokoonpanolla ilp+pilp.

Katsohan www.linnatuli.com , tuolta pyytelin tarjousta hoxterin läpitakasta ja kilkkeistä.

Jussi

Tuolla kävin&pyysin tarjousta, eipä ole kahdessa viikossa tullut. Lienee uusintareissun paikka.

Tuo ketju kannattanee lukea rauhassa läpi kun miettii ostaakko Enerventin konetta:

Lisätty lukulistaan (nyt ei kerkeä kun on töissä ja topicciin vastaaminen taitaa syödä jo tunnin työnantajan aikaa

Maalämmössä se kaivon hinta se ero ilma-vesi-lämpöpumpun hintaan. Erona on karkeasti se, että lämmityssähkönkulutus puolittuu maalämmössä verrattuna ilma-vesilämpömpumppuun. Ero kutistuu todella pieneksi hankintahinnassa jos tontille voi vetää vaakakeruuputket porakaivon asemasta.

Jos talon koon kertoisit ja kenties jotain alustavia lukemia talon energiatodistuksesta lämmön- ja sähkönkulutuksella, niin kannattavuutta voisi erittää arvioida paremmin.

Aloitusviestissä on jotain, mutta tarvitaanko vielä enemmän tietoa talon koosta ? Energiatodistuksen arvot laitan iltapäivällä kun olen toimistolla (=kotona)

Savumax-piipun kannattavuutta kun viimeksi laskin maalämpötaloon, niin takaisinmaksuajaksi tuli yli 150 vuotta. "Yllättäen" se päätettiin samalla sekunnilla unohtaa.

Savumaxit unohdin jo heti alkuunsa tuttuvien kokemusten perusteella.

Jos itse olisin rakentamassa taloa nyt, niin maalämpö olisi ehdottomasti valinta lämmitykseen. Pari perinteistä tulisijaa sitten varalämmönlähteeksi. Jos rahaa sattuisi jäämään yli budjetoidusta, niin kenties miettisin aurinkokeräinten hankintaa tuottamaan puoli vuotta vuodessa lämmin käyttövesi. Tosin aurinkokeräimet eivät maalämpötalossa taida vuosikymmeniin maksaa itseään takaisin, mutta eihän sitä kaikille harrastuksille kannata hintaa laskea.

Aurinkokeräimille tulee varaus, en usko laittavani niitä vielä. Budjetti ei suuria ylityksiä enää kestä, tässä on vähän pröystäilty jo liikaa. Yhä edelleen mietin tuota maalämpöä vaihtoehtona, jos tietäisin asuvani tuossa seuraavat 20v niin valinta olisi selvä. Nyt tilanne on kuitenkin sellainen, että hyvin todennäköisesti muutan 4-5vuoden päästä. Nykyajan elämästä ei ikinä tiedä

Vesitakka on epäilemättä kiva keksintö, mutta saisi olla kyllä suunnilleen pieni nollaenergiatalo että sen varaan laskisin talon ja käyttöveden lämmitystä. Ei tarvi kooltaan kummoinenkaan "koirankoppi" olla niin lämmityksiin kuluu 10.000 kWh vuodessa joka vastaa halkoina melkein 10 kuutiota. On melko määrä takassa poltettavaksi talven mittaan vaikka klapit saisi ilmaiseksi. Maalämmöllä tuo lämpömäärä vaatisi ehkä 3.000 kWh sähköä eli maksaisi pyöreät 300 euroa vuodessa. Ainakaan ostoklapeilla pk-seudulla takalla lämmittäminen ei rahallisesti kannata maalämpötalossa.

Asukkaita on 1kpl Jossain vaiheessa tulee varmaan toinen ja siitä se laajeneminen alkaa Tuntuu, että jostain syystä klapeihin/polttopuihin liittyy paljon pelotetta/uskomuksia hankaluudesta. Paha sanoa kun ei tiedä tänne kirjoittavien taustoja, mutta itse en todellakaan pidä puuhommia pahana. Pysyy äijä kuosissa ja saa olla luonnonhelmassa pois kaiken hektisyyden keskeltä. Joskus vielä tulee se aika kun toivoo, että pystyisi yhä tekemään polttopuita. Asia on täysin eri jos puut pitäisi ostaa.

PILP ja vesi-ilmalämpöpumppu epäilemättä tuottaa kivasti lämmintä käyttövettä lämpimänä vuodenaikana, mutta veden lämmitykseen menee koko vuodessa ehkä bruttona 1500 kWh per asukas. Kovilla pakkasilla taas kun lämmitykseen tarvittaisiin moninkymmenkertainen energiamäärä niin ne toimivat huonoiten. PILP:in vuosihyötsuhde ei taida olla sen kummallisempi kuin passiivisessa LTO-laitteessa ja sähköä kuluttaa paljon enemmän.

PILP on ilmeisesti poistoilmalämpöpumppu ? Mikä on passiivinen lämmöntalteenotto-laite ? PILPin toiminta ei ole minulle auennut ja kun tuttavalta kysyin niin sain käsityksen, että se on lähinnä vaihtoehto VILP:ille ja MLP:lle vanhoissa kohteissa ?

Espejot ja jiikoo voisitteko valottaa hieman käymäänne parin viestin keskustelua ? Luin pariin otteeseen ja olin havaitsevani sarkasmia, mutta koska en näistä hirveästi tiedä ei sisältö auennut minulle Joka päivä tässä uutta opitaan, 2 viikkoa sitten en tiennyt juuri mitään LVI-asioista.

 

[pökö]

Vs: Uudisrakennukseen toimivan järjestelmän pohdintaa ja neuvoja ?

Enerventeistä löytyi jäätymisongelmaa ja jotenkin oudosti mainittiin, että mitä lähempänä kylppäri&sauna konetta on->sitä helpommin jäätyy ?? En ymmärrä.

Aikoinaan oli ko. koneen asennusohjeissa ettei asennettaisi sitä niin että saunan ja pesuhuoneen ventiilit on lähinnä konetta, roottori ei silloin pysty kunnolla poistamaan kosteutta itsestään kun lämpötilaerokin ulkoilmaan on valtava, kesäisin ongelmaa ei ole.

 

[Espejot]

Vs: Uudisrakennukseen toimivan järjestelmän pohdintaa ja neuvoja ?

PILP on ilmeisesti poistoilmalämpöpumppu ? Mikä on passiivinen lämmöntalteenotto-laite ? PILPin toiminta ei ole minulle auennut ja kun tuttavalta kysyin niin sain käsityksen, että se on lähinnä vaihtoehto VILP:ille ja MLP:lle vanhoissa kohteissa ?

Espejot ja jiikoo voisitteko valottaa hieman käymäänne parin viestin keskustelua ? Luin pariin otteeseen ja olin havaitsevani sarkasmia, mutta koska en näistä hirveästi tiedä ei sisältö auennut minulle Joka päivä tässä uutta opitaan, 2 viikkoa sitten en tiennyt juuri mitään LVI-asioista.

Passiivinen LTO on IV kone lämmön talteenotolla (ei kompuraa). Lämmöntalteenoton hyvyyttä mitataan vuosihyötysuhteella mikä on talo ja paikkakuntakohtainen luku. PILP puolestaan hoitaa sekä ilmanvaihdon että lämmityksen ja siksi noita on vaikea verrata keskenään.

Täällä on paljon "keskustelua" PILP:stä. Konsensus on että PILP ei kannata ostaa. Teoriassa PILP sopisi vesitakan kanssa hyvin yhteen... mutta enpä tiedä sitten käytännössä. Itselläni on PILP enkä näe asiaa kovin mustavalkoisena mutta enpä kovin helposti lähtisi PILP suositelemaan.

 

[VesA]

Vs: Uudisrakennukseen toimivan järjestelmän pohdintaa ja neuvoja ?

Kannattaa näitä lueskella ja muistaa että äskettäin johonkin ratkaisuun päätynyt on toki vahvasti sitä mieltä että se on parasta ikinä eikä mitään muuta ole muidenkaan järkevää harkita.. muutaman vuoden seurannan jälkeen tilanne on seesteisempi.

Lämpöpumppujen kannalta vertailu on karkeasti tämmöinen:

ILP - ilman muuta edullisimmaksi tuleva vaihtoehto. Ihan toimivia saa niin halvalla että kokonaiskuluissa ei mikään muu pärjää, COP on välillä 2-2,5 ja samalla saa jäähdytyksen. Haittojakin sitten on vastaavasti: lämmön jakautumisen hallitseminen on vaativaa, vehje on meluisa, sitä pitää putsailla parin viikon välein ja pahimmille pakkasille pitää olla joku lisälämmitin, johon kelpaavat muutaman kympin irralliset sähkölämmittimet, niitä ei monta tuntia vuodessa tarvita ja voivat olla enimmän aikaa varastossa.

PILP - pumppaa ilmastoinnin mukana karkaavaa lämpöä takaisin vesikiertoiseen lämmitykseen. Ei siis mikään varsinainen lämmityskauden lämmityslaite, mutta ihan kelpo laite käyttöveden tekoon ja pidentämään kautta jolloin ei tarvitse lämmittää, koska tavallaan pumppaa lämpöä myös ulkoilmasta niin kauan kuin se on kohtalaisen lämmintä. Usein kuitenkin verraten kallis vekotin. Varsinainen lämmitys pakkasilla on suoralla sähköllä. Jos talo on hyvin eristetty vehjettä voinee harkita koska lämmitystä ei paljon tarvita.

Tämän kanssa kilpailevat erilaiset 'passiiviset' lämmöntalteenottosysteemit ja pelkän käyttöveden tekoon tarkoitetut lämpöpumput.

VILP - pumppaa ilmasta lämpöä vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmääm. Kuin ILP, mutta COP on mahdollista saada matalalämpöisellä lattialämmöllä ILPpiä paremmaksi ja tekee myös käyttövedet. Mitoitus on melko haastavaa, täysteho-VILP on helposti melko järeä peli jos pakkasraja laitetaan kovin kylmäksi ( kannatta tutkia oman alueen lämpötiloja ja pitää järki mukana), mutta näissäkin on aina vastukset jotka tulevat pakkasilla apuun. Näitä on hyvin monen hintaisia, halvimmat ILPin hinnoissa ja kalleimmat sveitsiläiset maalämmön hinnoissa. Hyvin kaikissa keleissä toimiva laite on teknisesti melko mutkikas, koska laajan lämpötila-alueen takia vähän kaikkea pitää säätää.

MLP- pumppaa maasta tai kaivosta lämpöä vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään. Paras COP, matalalämpöisella lattialämmöllä voi päästä yli 4:n. 5 läheneviä lukemia ei keskiarvoksi saa. Koska maapiirin lämpötila ei montakaan astetta vaihtele, sulatuksia ei tarvita jne vehkeet ovat todella yksinkertaisia on/off laitteita. Hinta on silti useinkin samaa luokkaa kuin teknisesti toiselta planeetalta olevilla VILPeillä. Eikä tämä tarkoita sitä että vehkeissä olisi sitten käytetty erityisen laadukkaita osia.. vaan sitä että VILpit tehdään aasialaisista massatuotanto-ilmastointilaitteista muokkaamalla ja MLP:t pieninä sarjoina pohjoisemmassa. Mitoitus on helpompaa koska MLP:n COP ei kärsi pakkasesta yhtä paljon. Silti myös MLP:n kanssa kannattaa katsella lämpötilatilastoja ja miettiä missä vaiheessa vastukset saavat auttaa, erityisesti kaivon poraus täysteholle on kallista hupia.

Mikä sitten olisi taloudelle paras vesikierron lämmitin ? Konsensus lienee, että naapurifarmarin traktorilla kossupullon hinnalla peltoon upotettu maapiiri ja verkkokaupasta tilattu, talkoovoimin asennettu MLP ( asennus ei todellakaan sisällä kuin muutaman putkiliitoksen maapiiri 2 putkea, lämmitys 2, käyttövedet 2 ja sähköjen kytkennän, uudessa talossa jossa on putken ja sähköjohdon päät paikallaan pari tuntia + ilmaukset). Etelämmässä etevästi valittu VILP kilpailee hyvin jos kaivoa joutuu kalliisti poraamaan.

 

[teukka]

Vs: Uudisrakennukseen toimivan järjestelmän pohdintaa ja neuvoja ?

Kyllä VesAn yhteenveto on hyvä. Jos kuvittelen (en kyllä kuvittele) rakentavani vielä joskus, tuossa olisi hyvä lähtö miettimiselle. Lisänä voisi olla suora sähkö ja ilmaiset puut.
Tuohon voisi vielä lisätä arvion siitä kuinka paljon suhteellisesti yleensä perheen tuloista tai rakentamisen budjetista käytetään lämmityksen kulutukseen ja sen rakentamiseen. Minun oma ratkaisuni voisi olla melkein mitä tahansa - mutta en sitä tässä ala mietiskelemään.

P.S: äsken oli vaimon kanssa vilkas keskustelu koskien minun kaupasta tuomisiani eli sitä onko kilo karkeita vehnäjauhoja sama kuin kaksi kiloa puolikarkeita. Vaimoväellä on eri matematiikka ja oma käsityksensä...

 

[pökö]

Vs: Uudisrakennukseen toimivan järjestelmän pohdintaa ja neuvoja ?

Kumpi jauhosodan voitti

 

[teukka]

Vs: Uudisrakennukseen toimivan järjestelmän pohdintaa ja neuvoja ?

Kumpi jauhosodan voitti

Annoin periksi.

 

[Vklnuppi]

Vs: Uudisrakennukseen toimivan järjestelmän pohdintaa ja neuvoja ?

Jos talon koon kertoisit ja kenties jotain alustavia lukemia talon energiatodistuksesta lämmön- ja sähkönkulutuksella, niin kannattavuutta voisi erittää arvioida paremmin.

Mitäs lukuja olisi kiva saada tietoon ? Nämä on siis jotain "yleispäteviä alustavia" energiatodistuksia kyseisestä mallista eli todennäköisesti ei paljoa tekemistä todellisuuden kanssa (tai mistä minä tiedän).

Energian nettotarve on melko tarkkaan 12 000kWh
Laskettu ostoenergia: 13 100 kWh (sähkö)
3333kWh (puu)

EDIT: Täältä löytyy niinkuin sellainen määrä eri lukuja ja arvoja (Todellinen ostoenergia jne.) että tarvis kyllä tietää mitä tässä kaivataan.

 

[VesA]

Vs: Uudisrakennukseen toimivan järjestelmän pohdintaa ja neuvoja ?

Mitäs lukuja olisi kiva saada tietoon ? Nämä on siis jotain "yleispäteviä alustavia" energiatodistuksia kyseisestä mallista eli todennäköisesti ei paljoa tekemistä todellisuuden kanssa (tai mistä minä tiedän).

Energian nettotarve on melko tarkkaan 12 000kWh
Laskettu ostoenergia: 13 100 kWh (sähkö)
3333kWh (puu)

EDIT: Täältä löytyy niinkuin sellainen määrä eri lukuja ja arvoja (Todellinen ostoenergia jne.) että tarvis kyllä tietää mitä tässä kaivataan.

No tuosta voi kuitennii haarukoida että energiaa ei paljon ole tarkoitus kuluttaa.. millähän lämmityslaitteella lämmityssähkö oli todistuksessa kulutettu.

 

[Vklnuppi]

Vs: Uudisrakennukseen toimivan järjestelmän pohdintaa ja neuvoja ?

No tuosta voi kuitennii haarukoida että energiaa ei paljon ole tarkoitus kuluttaa.. millähän lämmityslaitteella lämmityssähkö oli todistuksessa kulutettu.

Veikkaan ilmavesilämpöpumppua. Koska annoin lähtötiedoksi vain sen ja vesikiertoisen takan. Mitään tiettyjä malleja tuohon ei ole laitettu.

Oliko täällä ehdotuksia IV-koneeksi ? Ja sitten se jäähdytys, mikähän tälläisessä järjestelmässä olisi se paras ratkaisu ? Suomessa jäähdytyksen tarve kesäisin on melko minimaalinen, mutta on se ihan kivaa luksusta varsinkin unia ajatellen. ILPpi taitaisi olla yksinkertaisin ?

 

[jiikoo]

Vs: Uudisrakennukseen toimivan järjestelmän pohdintaa ja neuvoja ?

Aurinkokeräimille tulee varaus, en usko laittavani niitä vielä. Budjetti ei suuria ylityksiä enää kestä, tässä on vähän pröystäilty jo liikaa. Yhä edelleen mietin tuota maalämpöä vaihtoehtona, jos tietäisin asuvani tuossa seuraavat 20v niin valinta olisi selvä. Nyt tilanne on kuitenkin sellainen, että hyvin todennäköisesti muutan 4-5vuoden päästä. Nykyajan elämästä ei ikinä tiedä

Asukkaita on 1kpl Jossain vaiheessa tulee varmaan toinen ja siitä se laajeneminen alkaa Tuntuu, että jostain syystä klapeihin/polttopuihin liittyy paljon pelotetta/uskomuksia hankaluudesta. Paha sanoa kun ei tiedä tänne kirjoittavien taustoja, mutta itse en todellakaan pidä puuhommia pahana. Pysyy äijä kuosissa ja saa olla luonnonhelmassa pois kaiken hektisyyden keskeltä. Joskus vielä tulee se aika kun toivoo, että pystyisi yhä tekemään polttopuita. Asia on täysin eri jos puut pitäisi ostaa.

Jos maalämmön ja ilmavesi-lämpöpumpun hintaero on vaikka 5000 euroa (=porakaivon hinta), niin siitä ehtii maksaa takaisin maalämmössä viidessa vuodessa kenties 1500-2000 euroa. Jos viiden vuoden päästä pois muutto tulee eteen, niin maalämpötalon hinta on sen verran korkeampi että omat saa hyvinkin pois. Poikkeuksena voi olla alueet joissa on voimakas muuttotappio.

Jos tontti antaa myöten, niin maalämmön voi toteuttaa myös vaakakeruuputkilla. Siinä maahan asennetaan noin metrin syvyydelle vesijohtoputkea noin 500 metriä. Putket tulee sijoittaa noin metrin etäisyydelle eli vaikka yhteen 250 metrin mittaiseen metrin leveään ojaan. Tai kymmeneen 50 metrin mittaiseen ojaan. Ojat tietenkin peitetään. Tällä vaihtoehdolla reilun 4000 euron porakaivoa ei tarvita vaan halvimmillaan selvitään tuhannen euron kustannuksilla. Riippuu tontista ja maaperästä onnistuuko tuo. Maaseudulla useimmiten onnistuu, pienillä 600-700 neliön kaupunkitonteilla tuskin onnistuu käytännössä.

Em. luvut ovat vetäisty ihan hatusta. Mutta suuruusluokka lienee oikea.

Vesitakkaa ei maalämpötaloon kannata laittaa ainakaan rahassa laskien vaan perinteiset tulisijat. Niillä perinteisilläkin tulisijoilla voi puun polttoa harrastaa niin paljon että niillä voi halutessaan lämmittää vaikka koko talon käyttövettä lukuunottamatta. Kyllä se lämpö niistä leviää eikä ylikuumenista tule jos tulisijoista tekee riittävän massiiviset eli painoa riittävän monta tonnia niihin.

Jos vesitakan kuitenkin haluaa ja puuta haluaa polttaa sen 10+ kuutiota vuodessa, niin silloin kannattanee unohtaa se maalämpö ainakin rakennusvaiheessa ja pistää lattiaan vesikierto jossa vesi lämpiää sähköllä. Tekniseen tilaan kun varaa neliön tai kaksi tilaa laajennustarpeita varten, niin sehän sähkölämmitys on myöhemmin helppo muuttaa maalämmöksi jos puusavotta alkaakin tuntua raskaalta. Ilmalämpöpumppu lienee tässä ratkaisussa myös järkevä lisä jo rakennusaikana laittaa.

Perinteinen puukattila ja iso lämminvesivaraaja voi olla myös yksi vaihtoehto. Sillekkin tulee kuitenkin hintaa kun laskee mukaan kaikki kustannukset eikä se loppuhinta varmaan hirveän kauas maalämmöstä jää.

Vaihtoehtoja on lämmityspuolella lukuisia eikä varmaan yhtä "oikeaa" ratkaisua ole olemassa. Se on kuitenkin selvä, että lämmitti miten tahansa niin järkevää on minimoida eristeillä ja muuten se talon energiankulutus jo suunnittelu- ja rakennusvaiheessa. Tuhat kilowattia säästöä lämmityksessä vuodessa on jo kuutio klapeja polttopuina.

 

[Vklnuppi]

Vs: Uudisrakennukseen toimivan järjestelmän pohdintaa ja neuvoja ?

Tontti on 1100m2 joten ei varmaan mahtuisi, mutta on siinä sovittamista kun rakennettua pinta-alaa on 200m2. Täytyy varmaan vielä kysellä tarjouksia MLP:stä, tässä vaan sattuneesta syystä olisi vähän muutakin tekemistä kun kierrellä kauppoja Lisäksi rakennusalalla ei ilmeisesti sähköposteihin mielellään vastailla.

 

[Espejot]

Vs: Uudisrakennukseen toimivan järjestelmän pohdintaa ja neuvoja ?

Täytyy varmaan vielä kysellä tarjouksia MLP:stä, tässä vaan sattuneesta syystä olisi vähän muutakin tekemistä kun kierrellä kauppoja Lisäksi rakennusalalla ei ilmeisesti sähköposteihin mielellään vastailla.

Kannataa kysyä tarjouksia kaikista...

...mutta jos puita saa omasta tai vieraasta mettästä niin MLP:n porakaivo ei maksa tuon kokoisessa talossa itseään takasin kovin nopeasti. Varsinkin jos aikoo vesitakan hankkia. Eli sille MLP:lle täytyy miettiä muu ostokriteeri kun takaisinmaksuaika... mukavuus / vaivattomuus tms.