Uusien rakennusten aurinkovoimavelvoite lähestyy – tätä se tarkoittaa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja janti
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Minullä ei ole käytettävissä mitään tilastoa, tuskin on olemassakaan, mutta olen vahvasti sitä mieltä että nykyiset rakennuksiin tarkoitetut aurinkovoimalat on asennettu pääosin olemassa oleviin rakennuksiin eikä uudisrakennuksiin. Olettaa sopii että kehitys jatkuu samansuuntaisena. :grandpa:
 
Toisaalta tässä mennään taas turhan kapealla ajattelulla. Kyllä vaihtoehto aurinkopaneeleille pitäisi olla myös akusto, koska keskipäivällä kesällä ei kyllä ole näkyvissä erityistä energiapulaa.

Ehdottomasti hyödyllisempää sähköverkolle olisi kiinteistöissä huolehtia kulutuksen tasaamisesta vuorokauden sisällä akustojen avulla. Ja kokonaan pois huippukulutustunneilta.
 
Jotenkin 10 vuoden takaista ajattelua. Nythän kun aurinko paistaa niin sähkön hinta samanaikaisesti romahtaa eli aurinkovoimaa on jo tavallaan huipputehona liikaa. Pitäisi alkaa laittamaan muihin ilmansuuntiin kun etelään...
 
Jotenkin 10 vuoden takaista ajattelua. Nythän kun aurinko paistaa niin sähkön hinta samanaikaisesti romahtaa eli aurinkovoimaa on jo tavallaan huipputehona liikaa. Pitäisi alkaa laittamaan muihin ilmansuuntiin kun etelään...
Juuri niin... ja teollisen tason voimaloissa tätä suuntausta on alettu jo miettimään. Mutta kiinteistötasolla alkaa minusta olemaan akusto jo järkevämpi investointi, jos pitää valita jompi-kumpi.

Ja siksi määräyksissä pitäisi olla optio akku-investointiin vaihtoehtona paneeleille. Minusta tuo on ihan "no-brainer" hommana. Onhan Euroopassa jo esimerkkejä, kuten Saksa että mitä käy jos panostetaan vain paneeleeihin
 
Ehdottomasti hyödyllisempää sähköverkolle olisi kiinteistöissä huolehtia kulutuksen tasaamisesta vuorokauden sisällä akustojen avulla. Ja kokonaan pois huippukulutustunneilta.
Noin ilman muuta periaatteessa ja ainakin Suomen oloissa (Espanjassa, Italiassa ja Kreikassa tilanne voi olla hiukan erilainen). En vain itse ole vakuuttunut, että nykyinen akkuteknologia on riittävän riskitöntä laajaan käyttöön kotitalouksissa (akkupalo on aika hirveä juttu, vaikka tuli olisi lähtenyt muualtakin). Toivoa kuitenkin on, että lähivuosina markkinoille tulisi turvallisuudeltaan parempaa teknologiaa.
 
En usko, että kotitalouksien akkuja aletaan tukemaan, koska ei ole ketään lobbaamassa niitä ja kaukolämpöyhtiöt haluavat halvat sähköpiikit omaan käyttöön. Akut myös vaativat jonkin verran tilaa sekä riskit.
 
LFP akkuja kaikki alkaa olemaan, eli turvallisia kyllö...mutta silti ulkorakennukseen/ muuten ulos ne pitäisi laittaa.
 
Kokonaishyöty tälle aurinkosähkölle taitaa jäädä pimentoon henkilö-tasolla kun ei ole vielä neuvontaa asian tiimoilta?

Tarkoitan että aurinkosähkö pitäisi ajaa akkuun ( vettä, suolaa, hiekkaa, savea y.m.) eikä antaa ilmaiseksi pois, melkoinen määrä taloja käyttää lämmitykseen suurta varaajaa ja se on tällä hetkellä halvin "akku". Siiheen ne kWh:t pitää laittaa ensin eikä siirtää mittarista ulos sähköverkkoon ja ostaa yösähkönä takaisin klo 22:00 jälkeen
Toki pitää muokata/ lisätä yksi vastus sopimaan paneelitehoon

Toki siihen tarvitaan tietokone-ohjain+ ohjelmisto lisäksi, tekijöitä löytyy varmasti
 
Tämä on taas yksi kirsikka byrokraattien kakussa. Sääntö jossa ei ole järkeä, mutta joka nostaa rakentamisen kuluja entisestään. Eiköhän jokaine osaa ihan itse ajatella oko tarvetta vai ei.

Samaan aikaan kun esimerkiksi pitäisi voida tuottaa kiinteistöllä X, jossa vaikka mahdollisuudet paremmat ja kuluttaa sitä kiinteistöllä Y, niin nyt pakotetaan rakentamaan jotain molemmille.

Ihan raivopäänä pitäisi purkaa sääntelyä, mutta vielä mitä, lisää roskaa tulee.
 
Ja siksi määräyksissä pitäisi olla optio akku-investointiin vaihtoehtona paneeleille.
Panelit tuottaa sähköä, akku vain varastoi sitä jo jossain muualla tuotettua = eivät siis korvaa toisiaan mitenkään. Sen sijaan kyllä täydentävät toisiaan vallan erinomaisesti, päivällä panelivirralla ladataan se akku, jota varausta sitten käytetään kun aurinko ei enää paista (ja pösä on kallista). Näin tuo panelien omatuotanto on omassa käytösäs, eikä juuri päivän halvimpaan aikaan lahjoitettuna sähköyhtiölle ylivuotona.

LFP akkuja kaikki alkaa olemaan, eli turvallisia kyllö...mutta silti ulkorakennukseen/ muuten ulos ne pitäisi laittaa.
No esim. Elisa vaatii lämpimän sisätilan, joka ei ole kuitenkaan asuintila ja nimenomaan talvipakkasten vuoksi, nuo akut kun ei juuri pakkasessa tykkää toimia, jolloin iso osa tehosta menee sen akun lämmittämiseen. Käytännössä olen itsekin havainnut jo +10 alapuolella alkavan varauksen vastaanottokyvyn heiketä ja alle +5 se on jo varsin mitätöntä. Onko tuo sitten ihan aidosti sen akun kemiasta johtuva rajoitus, vaiko akun BMS-ohjaimen softaa, en tiedä, mutta noin se kuitenkin näyttäytyy loppukäyttjälle.
 
Panelit tuottaa sähköä, akku vain varastoi sitä jo jossain muualla tuotettua = eivät siis korvaa toisiaan mitenkään. Sen sijaan kyllä täydentävät toisiaan vallan erinomaisesti,

Nimenomaan ja paneelien ja akkujen ei tarvitse sijaita samalla tontilla. Siksi molempia tarvitaan ja siksi pitäisi olla valinnanvapautta ottaa jommat kummat jos ylipäätään halutaan pakottaa niitä.

Akut on kuitenkin hyödyllisiä myös talvella, mitä paneelit ei.
 
LFP akkuja kaikki alkaa olemaan, eli turvallisia kyllö...mutta silti ulkorakennukseen/ muuten ulos ne pitäisi laittaa.
Suhteessa muihin litiumioniakkuihin toki, mutta voi noissakin eksoterminen reaktio päästä irti, jos akku syystä tai toisesta kuumenee selvästi yli sadan asteen. Samoin elektrolyytit ovat noissakin perin myrkyllisiä ja sitäkin myrkyllisempia palaessaan. Mekaanisen vaurion seurausriskit ovat kuitenkin pienemmät, koska varsinainen akkumateriaali ei ole yhtä voimakkaasti johtavaa kuin perinteisissä litiumioniakuissa.

Natriumioniakkujen jotkin konstruktiot sen sijaan olisivat joka suhteessa joko turvallisempia tai korkeintaan LFP-akkujen riskitasolla juuri mekaanisen vaurion seurauksena.
 
Natriumioniakkujen jotkin konstruktiot sen sijaan olisivat joka suhteessa joko turvallisempia tai korkeintaan LFP-akkujen riskitasolla juuri mekaanisen vaurion seurauksena.
Lisäksi esim. näissä Elisan akuissa (Huawei Luna) on sammutuspatruunat noissa moduleissa, joskos se pahin joskus kaikesta huolimatta tapahtuukin. En tiedä riittääkö tuo oikeasti mitään sammuttamaan, mutta parempi kuin ei mitään kuitenkin.
 
Suhteessa muihin litiumioniakkuihin toki, mutta voi noissakin eksoterminen reaktio päästä irti, jos akku syystä tai toisesta kuumenee selvästi yli sadan asteen.

Eikös LFP akku vaadi 270-300C välille lämpötilan että tuo lähtee liikkeelle? Ihan helposti ei siis lähde, kestävät aikamoisia reikiäkin jos jotenkin kotiakku sellaisia iskuja saisi.
 
Jotenkin on vaiettu tuon energiatehokkuusdirektiivin osasta, jossa jokaiseen kiinteistöön paneeleita ei tarvitse asentaa, vaan voidaan käyttää myös lähialueella tuotettua uusiutuvaa energiaa. Lähialue oli muistaakseni 5km säde ja ideana että esim mietitään 3x3 tonttiruudukko, niin se keskimmäinen ruutu voidaan varustaa paneeleilla, joista 8 ympärillä olevaa kiinteistöä saavat sen korvaavan uusiutuvan energian. Myös viljelystä pois jätetty pelto voidaan valjastaa aurinkovoimalan käyttöön, josta lähitienoo saa energiansa. Energiansiirto tapahtuu erillistä linjaa pitkin tai verkkoyhtiön verkossa. Lisäksi on että voi tehdä naapurin kanssa diilin, että naapuri asuu pahasti puskissa ja omalle töllille kivasti paistaa aurinko, sekä omalta kentältä tulee ylituotantoa, niin sen kauppaaminen naapurille pitäisi olla mahdollista.
Nämä seikat siis myös mukana direktiivissä, niistä ei tosin ole juuri mediassa ollut esillä
EMD-uudistus (EU/2024/1711) Energy sharing art. 15a
  • Oikeus jakaa omasta tuotannostasi sähköä toisen liittymän käyttäjälle jakeluverkkoa hyödyntäen.
  • Voit jakaa ylituotantoasi naapurille, sukulaiselle, mökille
  • Sähkö kulkee fyysisesti jakeluverkon kautta
  • Jakeluverkkoyhtiö tekee taseselvityksen ja kirjaa siirron datahubiin
  • Vastaanottaja saa sen omaan laskuunsa hyvityksenä
  • Voi olla useita energiajakosopimuksia samanaikaisesti
17.7.2026 mennessä olisi pitänyt tehdä:
  • Määriteltävä energy sharing organiser -rooli
  • Laajennettava datahub-pohjainen hyvityslaskenta yli liittymärajan
  • Sovittava energy sharing -järjestelyn verkkomaksu (todennäköisesti alennettu verrattuna normaaliin siirtoon)
  • Mahdollistettava useat samanaikaiset energiajakosopimukset
Tämä art.4 on mielenkiintoinen kohta, useita mittauspisteitä yhdessä liittymässä
Saman liittymän sisällä voi olla useita mittauspisteitä, joilla on omat erilliset sopimukset.
Esimerkkejä:
  • EV-laturi voi olla erillinen mittauspiste omalla sopimuksellaan (esim. yöaikaan halvempi tariffi)
  • Lämpöpumppu voi olla erillinen mittauspiste, optimoituna toiseen sopimukseen
  • Kotitalouden perustila kolmas — esim. paikallisessa energiayhteisössä
  • Mahdollistaa ohjattujen kuormien omat sopimusratkaisut
art.6a tuo mahdollisuuden joustaviin sopimustyyppeihin, Flexible connection agreement: voi liittää tuotantoa verkkoon ehdoilla, joissa verkkoon syöttö on rajoitettu tiettyihin tunteihin tai tehoihin, jos verkko ei kestäisi maksimisyöttöä.
Käytännössä: jos haluat asentaa esimerkiksi 20 kW invertterin mutta liittymä on 3x25 A ja jakeluverkko ei kestäisi täyttä syöttöä, voi silti asentaa ne ehdolla että ylituotanto rajataan. Tämä on iso muutos — nykyisellään verkkoyhtiö voi evätä liittämisen vahvistustarpeen takia.
Tämä on EU:n tasolla suoraan voimassa oleva oikeus, ei vaadi erillistä Suomen toimeenpanoa kansalliseen lakiin samalla tavalla. Tätä valitettavasti ei ole siirtoverkon 0.4kV osalta pantu täytäntöön, vaan koskee ainoastaan suurjännite verkkoa :(

art.4 voi myös valjastaa useita eri aggregaattoreita toimimaan a) ohjatakseen eri sopimuksen ja mittauspisteiden alla olevia palveluita, mutta myös keräämään yhteen useiden eri toimijoiden palveluita, ja myymään niitä edelleen markkinoille. Esimerkiksi lämpöpumppuja ohjaava aggregaattori voi sopimuksella käyttää alassäätöön kiinteistöjen lämpöpumppuja ja siten mahdoollista tarjota korvauksen, kuten akkupalvelut yms muut. Mutta nämä voivat toimia rinnan ja eri toimijoina, sekä kaikilla oma mittauspiste tontilla.

tässä EU direktiivi 2024/1711, mikä olisi pitänyt siis sisällyttää Suomen lainsäädäntöön 17.7.2026 mennessä, mutta edelleen avoinna.
EU huomautus maille jotka eivät ole asettaneet täytäntöön em.direktiiviä

Osan kiteytyksistä suoritti Claude Opus 5
 
Viimeksi muokattu:
Aurinkoenergian asentamista vaativa lakiuudistus tulee toteutuessaan käytäntöön vähitellen. Olemassa olevat omakotitalot jäävät kuitenkin sen ulkopuolelle.

Ovatko nuo porilaiset aivan hölmöjä, vai mikä ihme tuossa on ideana: laitetaan paneeleita parkkipaikkojen TILALLE? Miksi niitä ei ole laitettu pidempien tolppien päähän vaikka kolmen metrin korkeuteen, niin niiden alla olisi varjoisat pysäköintiruudut edelleen käytettävissä????

1786084122539.webp
 
Ovatko nuo porilaiset aivan hölmöjä, vai mikä ihme tuossa on ideana: laitetaan paneeleita parkkipaikkojen TILALLE? Miksi niitä ei ole laitettu pidempien tolppien päähän vaikka kolmen metrin korkeuteen, niin niiden alla olisi varjoisat pysäköintiruudut edelleen käytettävissä????

Ei ne hölmöjä ole... ihan vain tavallisia Porilaisia. :)

Mutta erittäin hyvä kysymys, kun ei tuollaiset terästolpat olisi mahdottomia maksanut kun ne olisi voinut pulttata suoraa asfalttiin kiinni.
 
Mutta erittäin hyvä kysymys, kun ei tuollaiset terästolpat olisi mahdottomia maksanut kun ne olisi voinut pulttata suoraa asfalttiin kiinni.
Joku olisi niitä tolppia sitten kuitenkin kolhiskellut tai talvella olisi panelin päältä tippunut se jääkokkare auton katolle :(
 
Joku olisi niitä tolppia sitten kuitenkin kolhiskellut tai talvella olisi panelin päältä tippunut se jääkokkare auton katolle :(
No mitä jos ne paikat olisi vaikka suljettu silloin kun on lumi maassa. Porissa... hmm... 2kk vuodesta max?

Tai miksi nuo paneelit ylipäätään pitää olla parkkipaikalla. Eikö noille paneeleille olisi voinut vuokrata jonkun peltoläntin ja "energiayhteisön" kautta hyödyntänyt sen tuotannon liikekeskuksen hyväksi?
 
Eikös LFP akku vaadi 270-300C välille lämpötilan että tuo lähtee liikkeelle? Ihan helposti ei siis lähde, kestävät aikamoisia reikiäkin jos jotenkin kotiakku sellaisia iskuja saisi.
Pikemminkin jossakin 200oC vaiheilla tai hiukan päälle joka tapauksessa, mutta aikaisemminkin voi tapahtua. Varaustaso vaikuttaa asiaan ja mahdolliset valmistusvirheet voivat saada etenevän ylikuumenemisilmiön käyntiin alhaisemmasskin lämpötilassa. Yksityiskohtaiselle käyttäytymiselle ei ole yksioikoisia rajakriteereitä ja kysymys on monimutkaisesta ilmiöstä, johon moni asia vaikuttaa, mutta aiheestahan on julkaistu paljon sekä teoreettista materiaalia että systemaattisia kokeita, joista löytää tieteellisiä raportteja myös arvoistetuimmista luonnontieteellisistä sarjajulkaisuista.
 
Ennenkuin mennään taas teoriahorisontin toiselle puolelle, niin onko about koko maailmassa esimerkkejä LFP akkujen spontaanista syttymisestä tuleen?
 
No mitä jos ne paikat olisi vaikka suljettu silloin kun on lumi maassa. Porissa... hmm... 2kk vuodesta max?

Tai miksi nuo paneelit ylipäätään pitää olla parkkipaikalla. Eikö noille paneeleille olisi voinut vuokrata jonkun peltoläntin ja "energiayhteisön" kautta hyödyntänyt sen tuotannon liikekeskuksen hyväksi?
Menee kyllä hyöty aika pitkälti siirtohintoihin, jos sen johonkin naapurin pellolle vie.

Tuskin parkkipaikkapulasta kauppakeskus tuollaista tekisi, lienee vaan niin paljon parkkitilaa että voidaan käyttää osa paneeleille.
 
Takaisin
Ylös Bottom