Seuraa alla olevaa videota nähdäksesi, miten asennat sivustomme verkkosovelluksena aloitusnäytöllesi.
Huom.: This feature may not be available in some browsers.
Taitaa olla melkoinen no brainer että jos uuden omakotitalon rakentaa niin MLP siihen kannattaa heti pistää?
Mikähän on "riittävän syvän" kaivon määritelmä, vai riippuuko se jotenkin maaperästä?Nibe varma valinta. 6 kW varmaan riittää. Kaivo riittävän syvä.
Ainiin erittäin oleellinen pointti: Itselle! Ja tulisi olemaan jonkun talopakettifirman avaimet käteen -paketti.Riippuu siitä tekeekö itselle vaiko myyntiin.
Mikähän on "riittävän syvän" kaivon määritelmä, vai riippuuko se jotenkin maaperästä?
Joo, riippuu. Jos on korkea paikka pohjavesi voi olla syvällä. Kaivosta mitoitukseen lasketaan aktiivi metrit eli se osa kaivosta missä on vettä. Uudelle tuon kokoiselle talolle riittää varmaan 150 metriä. Poraisin noin 200 metriä.Mikähän on "riittävän syvän" kaivon määritelmä, vai riippuuko se jotenkin maaperästä?
Ainut mitä tässä vaiheessa vielä tiedän on että Tampereella tulisi olemaanRiippuu asunnon energiankulutuksesta ja sijainnista. Ekstrasyvyys palkitsee paremmalla hyötysuhteella ja liian matala saattaa alkaa aiheuttamaan harmaita hiuksia sitten joskus esim kun kone vaihdetaan uuteen energiatehokkaampaan. Halvimmat metrit siinä kaivossa on siellä pohjalla.
Kaikkea varmaan voi selvittää, mutta jotenkin pahasti pelkään että moni "hei tollanen olis kiva" -ratkaisu jää lopullisesta toteutuksesta pois koska rahaTuollainen 6kW pumppu varmaan riittää.
Mutta voisikohan uuteen taloon suunnitella jo akuston mukaan teknisen tilan suunnitteluun. Se olisi aika namu, kun talon tärkeät hommat saisi virtansa akuston kautta... toki niin, että akusto on ohitettavissa tarvittaessa.
Näin saisi kunnolla nykypäivään rakennetun talon, missä kulutusta voi ohjata kunnolla halvoille tunneille ja lisäksi talo olisi varmistettu sähkökatkojen varalta.
Ainut mitä tässä vaiheessa vielä tiedän on että Tampereella tulisi olemaan.. Tonttiakaan ei olla vielä ostettu, mutta melko varmasti tullaan se ostamaan (sen takia tässä nyt jo uskaltauduinkin alkaa tätäkin hommaa selvitteleen). Ihan perus puurunkoinen talo. Kyllähän noi nyt ihan perusrakenteillakin taitaa olla melko energiapihejä nykypäivänä ilman mitään sen ihmeellisempiä ratkaisuja.
Mökillä on tällainen: Vevor 1-vaiheinvertteri (200€) ja sen perässä kaksi lyijyakkua 24 volttia. Ryhmäkeskukseen vaihdettu pääkatkaisijan tilalle verkonvaihtokytkin. Invertteri on kytketty 1-vaiheeseen ja sen takana on halutut laitteet, pumppu, jääkaappi, valot jne. Aika simppeli systeemi eikä noi litiumakut kolmevaiheisina ole enää kalliita. Muutamalla tonnilla saa jo niitä.Mutta koska oma porakaivokin tulisi niin sitä oon kyllä miettinyt, että mites se veden saanti kaivosta sähkökatkon aikaan olis järkevä toteuttaa.
Eikö toi MLP oo jo tosi kovatehoinen? Paitsi siis jos on laskettu että lämmittää tietysti 162+autotalli -kokonaisuutta?Kaveri sai juuri omansa valmiiksi (paitsi tallin) ja on asunut siinä nyt vuoden. Laskettiin kulutus joku viikko pari sitten Elenian luvuista. 8400kWh. Oma porakaivo ja jotain saattolämmityksiä mm pihasaunalle on lisäksi. Ei sähköautoja. Pari aikuista ja lapsia 1-3 kpl vaihtelevasti paikalla.
Nettoala 162m2 ja sijainti Ylöjärven ja Hämeenkyrön rajalla. Koneena Nibe S1256 3-13kW & 250m kaivo (myöhemmin tulee myös autotalli) ja iv koneena Pinving XL.
Voikohan totakin kysyä vaan lupapisteen kautta? En keksi mitään syytä miksi ei saisi porata kun naapureita ei oo lähellä ja siinä semi-lähistöllä ~kilometrin säteellä muutamassa muussakin talossa on.Kannatta myös selvitellä ennen tontin ostoa, että saako sinne porata lämpökaivon.
Lupapisteestä tai sitten suoraan rakennusvalvonnasta jos haluaa samalla kysellä muutenkin rakennusluvasta ja muusta. Eipä tuossa kai muuta estettä ole, kunhan ei ole pohjavesialuetta tai muuta kulje tontin alta. Mutta kannattaa se kysyä ennen kuin lyö rahaa tonttiin kiinni.Voikohan totakin kysyä vaan lupapisteen kautta? En keksi mitään syytä miksi ei saisi porata kun naapureita ei oo lähellä ja siinä semi-lähistöllä ~kilometrin säteellä muutamassa muussakin talossa on.
eli siis esim varaava takka on must. Mutta koska oma porakaivokin tulisi niin sitä oon kyllä miettinyt, että mites se veden saanti kaivosta sähkökatkon aikaan olis järkevä toteuttaa. Tähän asti ollut mielessä joku varautuminen agregaatin kytkemiseksi suoraan talon sähköihin, mutta akusto vois olla nykyaikaisempi ratkaisu. Tuleva autokin tarjoaa 2-suuntaista latausta, että sekin tietty yksi juttu mikä pitäis selvittää että miten saisi auton akustoa käytettyä talolle tarvittaessa!
Paitsi pari sukupolvee vanhempana versiona.samaa konetta saa myös Jämä merkillä
Jos tontille tulee mahtumaan ja se soveltuu pintakeruu putkistolle niin kannattaa pitää sitä vaihtoehtona.Tonttiakaan ei olla vielä ostettu, mutta melko varmasti tullaan se ostamaan
——
Mutta voisikohan uuteen taloon suunnitella jo akuston mukaan teknisen tilan suunnitteluun. Se olisi aika namu, kun talon tärkeät hommat saisi virtansa akuston kautta... (MLP, IV-kone, jääkaappi, pakastin) toki niin, että akusto on manuaalisesti ohitettavissa tarvittaessa.
Voikohan totakin kysyä vaan lupapisteen kautta? En keksi mitään syytä miksi ei saisi porata kun naapureita ei oo lähellä ja siinä semi-lähistöllä ~kilometrin säteellä muutamassa muussakin talossa on.
Eikö toi MLP oo jo tosi kovatehoinen? Paitsi siis jos on laskettu että lämmittää tietysti 162+autotalli -kokonaisuutta?
Varaava takka ei ole "must"
Ompas. Tai ei varaava takka ei ole.
Uudiskohteissa nykyajan rakennusmääräykset sanoo, että on oltava toinenkin lämmönlähde mikäli ensisijainen leipoo kiinni.
Ei riitä. MLP luetaan sähkölämmitykseksi ja toinen sähkölämmityslaite ILP taikka sitten vastus ei täytä ehtoa lisälämmönlähteestä.Niin ILP riittää siihen ja käytännössä myös ihan vastukset MLPssä vaikka se vähän hullua on.
Ompas. Tai ei varaava takka ei ole.
Uudiskohteissa nykyajan rakennusmääräykset sanoo, että on oltava toinenkin lämmönlähde mikäli ensisijainen leipoo kiinni.
Nuo ovat kuntakohtaisia. Yleensä mitään vaatimusta erillisestä varalämmönlähteestä ei ole. Tai sen täyttää kiuas ja uuni.Missä kohtaa rakennusmääräyksiä näin sanotaan?
montako vuotta tai siis montako kymmentä vuotta maalämpöjärjestelmän pitää puhkua hajoamatta?
Vähän isompi torppa keskimaassa, eristetasoltaan nykymääräyksien mukainen. Mlp laskuri näyttää 25 tuotetun 16000kWh joten ehkä tapauksessasi lämmitys ja vesi siellä 12-15000kwh vähän käyttötottumuksista ja lto:n mallista riippuenPalstalla hyviä laskeskelijoita niin paljonko tuommosen 130 neliöisen talon lämmitysenergian tarve vuodessa on? Siis nykymääräyksillä, laskee samalla montako vuotta tai siis montako kymmentä vuotta maalämpöjärjestelmän pitää puhkua hajoamatta?
(Muoks) vertailuna vaikka sähköpiuhat lattiaan
Kuntakohtaisella rakennusjärjestyksellä voidaan ohjata monia asioita, mutta ei vaatia rakennusmääräyksiä rajumpia toimia kuten tuollaista: ”että on oltava toinenkin lämmönlähde mikäli ensisijainen leipoo kiinni.”Nuo ovat kuntakohtaisia. Yleensä mitään vaatimusta erillisestä varalämmönlähteestä ei ole. Tai sen täyttää kiuas ja uuni.
Tät hain, nykylapsien pelikoneet lämmittää nykytaloa tampereen korkeudella jo niin paljon että maalämpöpumpulle ei jää ko lämpimän veden tekoOikeasti TMA laskelmat on nykyään hemmetin vaikeita. Kun vaihtoehtoja miten tehdä asioita on aika loputtomasti.
Eikö tämäkin olisi hyvin moderni talo ja melko taatusti vuositasolla sähkölasku hyvin pieni:
- Talo erityisen hyvin eristetty ja hyvälaatuiset ikkunat ja ovet ---> tämä kannattaa tehdä kaikkiin uusiin taloihin
- Kestävä yksinkertainen LTO kone ja sen eteen kanavapatteri maapiirillä (talon ympäri kaivantoon 200m siniraitaa)
- Lattioihin sähkökaapelit ohueen pintavaluun (kipsi)
- Perus 300l lämminvesivaraaja
- 64kWh kiinteistöakusto + 10kW paneelisto, osa paneeleista seinälle (tai pihalle) pystyyn etelää kohden - akuston lataus pörssiohjauksella
- Puusauna
Ja mikä tärkeintä, tämä olisi hyvin vikasietoinen, eikä rakennuksessa olisi mitään kalliita lämpöpumppuja varsinaisessa lämmitysjärjestelmässä.
Ei noita energialasennoissa noteerata mitenkään, mutta ihan käytännössä jos talossa on keskuslämmityslaite joka hajoaa, niin uuni ja kiuas estävät talon jäätymisen, kunnes lämmitys saadaan korjattua. Ei tuollaista maanlaajuisen sähkökatkon varalta toimivaa varalämmityslähdettä mitenkään kovin laajasti vaadita asennettavaksi. Jos vaaditaan, niin se lienee vain kunnallsella tasolla tehty päätös, valtio ei siihen ainakaan kaikkia pakota, koska taloja valmistuu kokoajan ilman mitään sen kummempia varalämmityslähteitä.Kuntakohtaisella rakennusjärjestyksellä voidaan ohjata monia asioita, mutta ei vaatia rakennusmääräyksiä rajumpia toimia kuten tuollaista: ”että on oltava toinenkin lämmönlähde mikäli ensisijainen leipoo kiinni.”
Tuo kiuas/uuni liittyy todennäköisesti energialaskentaan eikä sillä ole mitään tekemistä minkään sähkökatkoon varautumisen kanssa eikä myöskään valtakunnallisten rakennusmääräysten.
Oikeasti TMA laskelmat on nykyään hemmetin vaikeita. Kun vaihtoehtoja miten tehdä asioita on aika loputtomasti.
Eikö tämäkin olisi hyvin moderni talo ja melko taatusti vuositasolla sähkölasku hyvin pieni:
- Talo erityisen hyvin eristetty ja hyvälaatuiset ikkunat ja ovet ---> tämä kannattaa tehdä kaikkiin uusiin taloihin
- Kestävä yksinkertainen LTO kone ja sen eteen kanavapatteri maapiirillä (talon ympäri kaivantoon 200m siniraitaa)
- Lattioihin sähkökaapelit ohueen pintavaluun (kipsi)
- Perus 300l lämminvesivaraaja
- 64kWh kiinteistöakusto + 10kW paneelisto, osa paneeleista seinälle (tai pihalle) pystyyn etelää kohden - akuston lataus pörssiohjauksella
- Puusauna
Ja mikä tärkeintä, tämä olisi hyvin vikasietoinen, eikä rakennuksessa olisi mitään kalliita lämpöpumppuja varsinaisessa lämmitysjärjestelmässä.
Tuo mainitsemani talo meinisi heittämällä parhaaseen A luokkaan. Ei pienintäkään ongelmaa ja vain pelkästään paneelien ansiosta.Varmasti ajatuksena ihan kiva, mutta meneekö läpi rakennuslupaan saakka uudessa omakotitalossa ja mitä kaikkea pientä lisää sinne pitäisi viritellä saadakseen luvan.
No tämä se minun pointti olikin, koska väitettiin seuraavaa: Uudiskohteissa nykyajan rakennusmääräykset sanoo, että on oltava toinenkin lämmönlähde mikäli ensisijainen leipoo kiinni. (@teehookoo )Ei noita energialasennoissa noteerata mitenkään, mutta ihan käytännössä jos talossa on keskuslämmityslaite joka hajoaa, niin uuni ja kiuas estävät talon jäätymisen, kunnes lämmitys saadaan korjattua. Ei tuollaista maanlaajuisen sähkökatkon varalta toimivaa varalämmityslähdettä mitenkään kovin laajasti vaadita asennettavaksi. Jos vaaditaan, niin se lienee vain kunnallsella tasolla tehty päätös, valtio ei siihen ainakaan kaikkia pakota, koska taloja valmistuu kokoajan ilman mitään sen kummempia varalämmityslähteitä.
Joo, luulin että meinasti että sähköuuni ja -kiuas vaikutaisivat.Energialaskennan mainitsin siitä syystä, että jos jonkun talopakettifirman edustaja on tokaissut neuvottelupöydässä, että ”on muuten sitten pakko laittaa tulisija, katos rakennusmääräykset”, niin sitä keskustelua ei ole sitten ihan käyty loppuun saakka, koska siinä ei täyty rakennusmääräykset, koska energialaskenta. Ei siis liity mihinkään rakennusmääräykseen tulisijasta tai vaihtoehtoisesta lämmönlähteestä vaan energialaskennan hylsystä.
MLPn kohdalla se on tuo mainittu n. 8000€ lisähinta energiakaivosta.
MLP koneen hinnalla saa myös VILP koneen, asentaminenkin lienee muuten aika samanlainen homma. Aikamoisesta takamatkasta saa MLP aloittaa, jos uudessa talossa tuota 8000 €:n kaivoa lähdetään kuolettamaan. VILP soveltuu jokaiselle tontille, ei tarvitse rakentaa taloa maalämpöä varten vaan voi rakentaa talon asukkaista varten. Lisäksi EU:ssa ollaan siirtymässä propaanikoneisiin, joka saattaa torpata sisätiloihin asennetut MLP koneet tai vaatia niihin ihmeelliset turvajärjestelmät.Tuo mainitsemani talo meinisi heittämällä parhaaseen A luokkaan. Ei pienintäkään ongelmaa ja vain pelkästään paneelien ansiosta.
Missä kohtaa rakennusmääräyksiä näin sanotaan?