Toiminnallisuuden muutos on tehty tukemaan sitä, että lämmön talteenotosta saa lämmityskaudella kaiken tehon irti mutta keväisin ja syksyisin asuntoa voi viilentää ulkoilmalla tarvitsematta muutella koneen asetuksia vuodenaikojen mukaan. Samalla voi minimoida jälkilämmityksen sähkön kulutuksen turvallisesti. Lämmityskauden ulkolämpötilarajan voi asettaa 0°C ja +19°C asteen välille.
Lämmityskauden asetetun ulkolämpötilan alapuolella lämmöntalteenoton ohitusautomatiikka ja osittainen ohitus ovat pois käytöstä eli lämmöntalteenotto on aina täydellä teholla toiminnassa. Tuloilman lämpötila voi silloin olla korkeampi kuin tuloilman lämpötilan asetusarvo. Mikäli lämmöntalteenotto ei kykene lämmittämään tuloilmaa asetettuun lämpötilaan, ilmanvaihtokone käyttää tarvittaessa jälkilämmitysvastusta. Asettamalla tuloilman lämpötilan esim. alle 15 asteen, lämmön talteenotto lämmittää tuloilman suurimman osan vuodesta tätä lämpimämmäksi, joten jälkilämmitysvastus ei ole päällä kuin vuoden kylmimpinä aikoina.
Huomaa, että mikäli huoneilman kosteus on korkea, liian alhainen tuloilman lämpötila voi aiheuttaa tuloilmaventtiilien kondensoimista.
Kun ulkolämpötila nousee yli lämmityskaudelle asetetun ulkolämpötilan, ilmanvaihtokone pyrkii lämmittämään tuloilman asetettuun lämpötilaan käyttämällä lämmöntalteenottoa kokonaan tai osittain. Jälkilämmitysvastus ei kytkeydy päälle tuloilman lämpötila-asetuksesta riippumatta.
Niissä ilmanvaihtokonemalleissa, joissa ei ole osittaista ohitusta, lämmöntalteenotto voi lämmittää tuloilman huomattavasti lämpimämmäksi kuin tuloilman lämpötilan asetusarvo.