Vallox 145 MV tai Enervent Pandion uudeksi LTO koneeksi
- Keskustelun aloittaja Jocke
- Aloitettu
-
- Avainsanat
- enervent pandion vallox 145
- Keskustelun aloittaja
- #42
Onko foorumilaisilla kokemusta Airfi Model 130 laitteesta? Todella nihkeästi löytyy netistä mitään käyttäjäkokemuksia näistä koneista. https://airfi.fi/tuotteet/model-130/
- Keskustelun aloittaja
- #43
Päivitystä tilanteeseen: Eilen vaihtui vanhan koneen tilalle Swegonin Casa W5 Smart vehjes. Hyvin tuntuu hönkivän ja kämpän ilmankosteus laskenut karkeasti kymmenen prosenttia joka kerroksessa (40 % -> 30 %) vaikka ilmamäärät pitäisi olla suht samat entisen Zehnderin kanssa, tiedä sitten mistä johtuu.
Hiukan oli taiteilemista kanavien laitossa kun on sen verran tilarajoitteinen asennuspaikka, mutta lopulta tuli kyllä yllättävän hyvä lopputulos.
Seurataan koneen toimintaa ja raportoidaan tänne syksyn ja talven mittaan käyttökokemuksia ja havaintoja.
Hiukan oli taiteilemista kanavien laitossa kun on sen verran tilarajoitteinen asennuspaikka, mutta lopulta tuli kyllä yllättävän hyvä lopputulos.
Seurataan koneen toimintaa ja raportoidaan tänne syksyn ja talven mittaan käyttökokemuksia ja havaintoja.
Husky
Hyperaktiivi
Aloittajalla taisi vanhassa koneessa olla ongelma, että tulopuhallin ei lähtenyt takaisin päälle katkon jälkeen. Se ei tietenkään käy laatuun. Sähkönkulutus vastuksen kautta taisi myös olla varsin iso. Ehkä koneessa oli jokin isompikin vika, kun nuohan pitäisi olla vaihtoehtoiset (joko katkoa tulopuhallinta tai estää jäätyminen vastuksella/vastuksilla).
Meillä on IV-koneen vastus aina ollut pois päältä kokonaan. Itse olen tässä alkanut selvitellä oman ilmanvaihdon toimintaa ja ihmeen paljon hukkuu lämpöä vintin ilmaputkiin, vaikka ovat pätevän näköisesti eristetyt. Tutkimukset kesken asian tiimoilla vielä kyllä.
Onko aloittajalla tullut nyt uudesta koneesta näkemystä, että miten on käynyt sähkönkulutukselle? Että voisiko olla samaa kuin meillä, että lämpöä hukkuu enemmän kuin luulisi vintille, eikä ns kaikki syy ole IV-koneessa. Tai onko muita huomioita uudesta koneesta tullut, esim kun olen huomannut, että aika pienet ulkoilmamuutokset ja lämmitysmuutokset voi vaikuttaa tuohon ilmankosteuteen sisällä, että onko sisäkosteudesta tullut tarkempia visioita uuden koneen myötä?
Parin testin (muutaman tunnin stabiloitumisajat vain kyllä) mukaan ilmamäärän tuplaaminen ei vaikuta sisäkosteuteen meillä.
Itse olen myös murehtinut tulopuhaltimen pysähtelyä, mutta toisaalta se on pakkasilla suht ok keino estää jäätyminen ja ilmankosteusmittauksen mukaan ilmamäärän alentaminen ok, kun kosteus alle n. 37% pakkasilla. Meillä on ehdottomasti paljon järkevämpää ladata sähköä lattiaan, kuin ajaa lämpöä vintille. CO2 tilanne ei huolestuta, kun ilma vaikuttaa raikkaalta eikä ihmisillä oireita tai huonoja fiiliksiä ilman suhteen.
Itselle varsin vieras ajatus pitää vastusta päällä IV-koneessa ja vieläpä ulkoa tulevassa ilmassa ennen kennoa. Varmana haukkaa pakkasilla sähköä helkutisti ja lisäksi laskee LTO:n hyötysuhdetta, ainakin teoriassa. Harkitsin koneen vaihtoa, mutta äkkiseltään näytti, että vaikka LTO hyötysuhteet parempia kuin Ilto350:ssä, niin vaikutti oletuksena olevan laaja vastuksen/vastuksien käyttö, mikä vie kyllä kaiken hyödyn meidän tapauksessa, jos euroja laskee (mm kun siirtäisi sähkönkulutusta yöstä päivään).
Ketjussa kun puhuttiin uudempien koneiden CO2 ohjauksesta ja että pudottelee ilmanvaihtoa, kun ihmisiä ei paikalla. Jos talon kannalta ajattelee, niin tosiaan käsittääkseni ilmankosteus tärkeämpi, mutta arvatenkin noissa uudemmissa koneissa aina samalla myös ilmankosteusohjaus. Varmaan niissä myös jotenkin hoidettu tilanne, että kun ulkona 99% kosteus kuten viimepäivinä (en ole vielä laskenut absoluuttisia kosteuksia ja epäselvää ne höyrynpaineasiat ja tiivistymiset seiniin, että perehtyminen kesken) ja käsittääkseni väkisinkin nousee kosteus sisällä, ettei sitten yritä turhaan ilmanvaihtoa pitämällä suurella korjata tilannetta.
Meillä on IV-koneen vastus aina ollut pois päältä kokonaan. Itse olen tässä alkanut selvitellä oman ilmanvaihdon toimintaa ja ihmeen paljon hukkuu lämpöä vintin ilmaputkiin, vaikka ovat pätevän näköisesti eristetyt. Tutkimukset kesken asian tiimoilla vielä kyllä.
Onko aloittajalla tullut nyt uudesta koneesta näkemystä, että miten on käynyt sähkönkulutukselle? Että voisiko olla samaa kuin meillä, että lämpöä hukkuu enemmän kuin luulisi vintille, eikä ns kaikki syy ole IV-koneessa. Tai onko muita huomioita uudesta koneesta tullut, esim kun olen huomannut, että aika pienet ulkoilmamuutokset ja lämmitysmuutokset voi vaikuttaa tuohon ilmankosteuteen sisällä, että onko sisäkosteudesta tullut tarkempia visioita uuden koneen myötä?
Parin testin (muutaman tunnin stabiloitumisajat vain kyllä) mukaan ilmamäärän tuplaaminen ei vaikuta sisäkosteuteen meillä.
Itse olen myös murehtinut tulopuhaltimen pysähtelyä, mutta toisaalta se on pakkasilla suht ok keino estää jäätyminen ja ilmankosteusmittauksen mukaan ilmamäärän alentaminen ok, kun kosteus alle n. 37% pakkasilla. Meillä on ehdottomasti paljon järkevämpää ladata sähköä lattiaan, kuin ajaa lämpöä vintille. CO2 tilanne ei huolestuta, kun ilma vaikuttaa raikkaalta eikä ihmisillä oireita tai huonoja fiiliksiä ilman suhteen.
Itselle varsin vieras ajatus pitää vastusta päällä IV-koneessa ja vieläpä ulkoa tulevassa ilmassa ennen kennoa. Varmana haukkaa pakkasilla sähköä helkutisti ja lisäksi laskee LTO:n hyötysuhdetta, ainakin teoriassa. Harkitsin koneen vaihtoa, mutta äkkiseltään näytti, että vaikka LTO hyötysuhteet parempia kuin Ilto350:ssä, niin vaikutti oletuksena olevan laaja vastuksen/vastuksien käyttö, mikä vie kyllä kaiken hyödyn meidän tapauksessa, jos euroja laskee (mm kun siirtäisi sähkönkulutusta yöstä päivään).
Ketjussa kun puhuttiin uudempien koneiden CO2 ohjauksesta ja että pudottelee ilmanvaihtoa, kun ihmisiä ei paikalla. Jos talon kannalta ajattelee, niin tosiaan käsittääkseni ilmankosteus tärkeämpi, mutta arvatenkin noissa uudemmissa koneissa aina samalla myös ilmankosteusohjaus. Varmaan niissä myös jotenkin hoidettu tilanne, että kun ulkona 99% kosteus kuten viimepäivinä (en ole vielä laskenut absoluuttisia kosteuksia ja epäselvää ne höyrynpaineasiat ja tiivistymiset seiniin, että perehtyminen kesken) ja käsittääkseni väkisinkin nousee kosteus sisällä, ettei sitten yritä turhaan ilmanvaihtoa pitämällä suurella korjata tilannetta.
- Keskustelun aloittaja
- #45
Hyvin on pelannut uusi kone ja energiankulutus ilmanvaihdon osalta laskenut dramaattisesti. Lokakuun 30. - joulukuun 23. iv kone haukannut 180kwh sähköä kaikkineen.
Aikaisemmissa viesteissäni olen näköjään virheellisesti puhunut, että sähkövastus olisi ollut tuloilmakanavassa. Tuloilmakanavalla tarkoitin ulkoa koneelle saapuvaa raitisilmakanavaa. Eli entisessä vehkeessä oli ulkoilman esilämmitys toteutettu sähköpatterilla. Tuloilman (eli huoneistoon jaettava ilma) jälkilämmitystä koneessa ei ollut ollenkaan.
Tuossa nykyisessä Swegonin vehkeessä on myös ulkoilman esilämmityspatteri, mutta se on portaattomasti säätyvä, eikä se oletettavasti ole kovinkaan usein ollut päällä, kun sähkönkulutusta katsoo. Tämä ulkoilman esilämmitys on kaiketi osa jäätymisen estoa. Swegon toimi moitteettomasti tuon äskettäisen pakkasjakson ongelmitta, vaikka ulkoilma oli hetkittäin lähellä -20 astetta.
Ilmankosteus asunnossa pysyy matalalla tasolla ulkoilmasta riippumatta. Toki kostealla loskasäällä sisäilma on joitain prosenttiyksiköitä kosteampaa kuin oikein kovilla pakkasilla.
Mutta summa summarum: uusi iv-kone on suunnattoman paljon energiatehokkaampi vanhaan verrattuna, toimintavarmuudesta puhumattakaan.
Viimeksi muokattu:
Meillä on hakusessa Lapin perukoille loma-asunnon iv-ratkaisu, ja kiinnostaa tuon Swegonin W5 käyttäytyminen kun saunoo isommalla porukalla kovalla pakkasella. Edellinen swegonin ilto400m kenno jysähti aika usein jäähän. Jäätyykö tuon w5 mallin kenno vai selviääkö siitäkin urakasta ?
- Keskustelun aloittaja
- #47
Lapin ilmasto tietysti pikkasen viileämpää kuin Pirkanmaan, mutta meillä saunotaan 3-4 kertaa viikossa kelistä riippumatta, enkä koko talven aikana havainnut koneen toiminnassa mitään poikkeavaa. Tosin en myöskään avannut konetta missään vaiheessa enkä katsonut onko kenno jäässä. Paljon myös varmaan riippuu iv kanavien mitoituksista ja liikuteltavista ilmamääristä yms.
Oulun tienoilla Swegon W5, kovia ollaan saunomaan, en ole havainnut minkäänlaisia jäätymisongelmia, raitisilman esilämmitysvastus kaiketi se oleellinen asia, se pakkasilla varmaan kuumana ainakin saunomisen aikana. Edellinen kone oli ilto440, ei sekään jäätyillyt ainakaan tietääkseni
Ehkä tähän on jo jossain vastattu, mutta onko tietoa että W5:ssä olisi mahdollista kytkeä esilämmitysvastus pois tai säätää sitä jotenkin minimiin ? Meillähän tulee sellainen tilanne että kun pohjoisen loma-asunnossa ei olla, niin siellä ilma on todella kuivaa (20%) ja esilämmitysvastus on turhaan päällä pakkasilla koko poissaolon ajan. Ja se kennohan ei jäähän mene jos poistuva sisäilma on kuivaa.
Siis että voisiko joku ystävällisesti tarkistaa säätövalikosta tms että onko siellä moista valintaa? Swegon casa w5 smart siis kyseessä.
Viimeksi muokattu:
- Keskustelun aloittaja
- #50
Mun mielestä tuota ei saa asetuksista mitenkään kokonaan pois. Ehkä jos tuloilman tavoitelämpötilan tiputtaa minimiin ja jäätymisensuojan asettaa minimiin, niin näin ehkä vastus on päällä mahdollisimman vähän.
Löysin w5 mallin teknisestä manuaalista tällaisen asetuksen kohdan (liitekuva), eli menisköhän tuo meidän tapaus helpoiten laittamalla Huurtumisen eston tehokkuuden mahd. pienelle… Tuo löytyy ainakin laitteen asetuksista. Tarkoititko Jocke jäätymisensuojalla juuri tuota asetusta?
Liitteet
- Keskustelun aloittaja
- #52
Juu, juurikin tätä asetusta tarkoitin.
Tuloilmakanavien kondensointi tietysti täytyy pitää mielessä jos niissä liikutellaan kovinkin viileää ilmaa. Jos on kauttaaltaan eristetyt kanavat, niin silloin ei varmaan ole hirveästi väliä tuloilman lämpötilalla, muuta kuin sen viilentävä vaikutus koko torpan sisälämpötilaan.
Juu komppaan Jockea: sisäistä esilämmitysvastusta ei saa tyystin sammutettua mutta huurtumisen esto asetuksista sen tehokkuuteen voi vaikuttaa.
Lämmitys / Jäähdytysasetuksessa näyttäisi olevan täppä sisäiselle jälkilämmitykselle, sillä kaiketi saa jälkilämmitysvastuksen pois käytöstä.
Sen mitä olen konetta seurannut niin muutamaan pakkasasteeseen asti kone pärjää ilman jälkilämmitysvastusta, ja esilämmitysvastus menee päälle pakkasilla saunomisen aikana ja kovilla pakkasilla myös ilman kosteuskuormaakin jos koneen puhallinnopeuksia ei sitten pudota alemmas, muuten ei pelkän jälkilämmitysvastuksen ja lto:n teho riitä pitämään +17c tuloilmaa (meillä kone 81% / 85% puhallinnopeudet normi asennossa, poissa asetukset 46%/50%, laitan koneen Poissa asentoon kun mennään sinne -20c pakkasiin)
Lämmitys / Jäähdytysasetuksessa näyttäisi olevan täppä sisäiselle jälkilämmitykselle, sillä kaiketi saa jälkilämmitysvastuksen pois käytöstä.
Sen mitä olen konetta seurannut niin muutamaan pakkasasteeseen asti kone pärjää ilman jälkilämmitysvastusta, ja esilämmitysvastus menee päälle pakkasilla saunomisen aikana ja kovilla pakkasilla myös ilman kosteuskuormaakin jos koneen puhallinnopeuksia ei sitten pudota alemmas, muuten ei pelkän jälkilämmitysvastuksen ja lto:n teho riitä pitämään +17c tuloilmaa (meillä kone 81% / 85% puhallinnopeudet normi asennossa, poissa asetukset 46%/50%, laitan koneen Poissa asentoon kun mennään sinne -20c pakkasiin)
Täysin maallikko kyselee, että kumpi otsikon koneista on tuloilman suodatuksen suhteen fiksumpi vilkasliikenteisen tien läheisyydessä, ts. pölyä on etenkin keväällä PALJON.
Esim. Pandionin pussisuodattimissa enemmän pinta-alaa vs. Valloxin 'tasosuodatin' -> jälkimmäistä vaihdettava jatkuvasti?
Nyt asennettu Pandion, mutta ikääntyneitä sisuksia pitäisi alkaa vaihtaa, on asennettu suoraan seinään jolloin runkoääniä tulee jne. eli varaosaelvytykseen käytetyn rahan sijaan voisi samantien vaihtaa ja asennuttaa fiksummin.
Esim. Pandionin pussisuodattimissa enemmän pinta-alaa vs. Valloxin 'tasosuodatin' -> jälkimmäistä vaihdettava jatkuvasti?
Nyt asennettu Pandion, mutta ikääntyneitä sisuksia pitäisi alkaa vaihtaa, on asennettu suoraan seinään jolloin runkoääniä tulee jne. eli varaosaelvytykseen käytetyn rahan sijaan voisi samantien vaihtaa ja asennuttaa fiksummin.
Casa R5 ollut vuoden käytössä. Ei raitisilman esilämmitystä, vaan pelkkä jälkilämmitinvastus, mikä ei aktivoidu kuin alle -20*C lämpötiloissa.
Kennon huurteenesto toimii niin, että poistopuhaltimen tehoa kasvatetaan. Jos ei riitä oman tehostusasetuksen maksimi, tulopuhallinta pienennetään. Seurauksena riuska alipaine.
R5:n manuaalit ovat surkeat. Samoin asiakaspalvelu, mistä ei saa järkevää tietoa laitteen asetuksista. Esimerkiksi huurteenpoisto tason valitseminen, pitäisi tietää mitä laite tekee eri asetuksilla. Tai automaattisen kosteudenpoiston asetukset, jotka pitänyt töisevästi kokeilla. Tai esilämmitysvastuksen lämpötilarajan asetus. Ja vaikka mikä muu.
Kennon huurteenesto toimii niin, että poistopuhaltimen tehoa kasvatetaan. Jos ei riitä oman tehostusasetuksen maksimi, tulopuhallinta pienennetään. Seurauksena riuska alipaine.
R5:n manuaalit ovat surkeat. Samoin asiakaspalvelu, mistä ei saa järkevää tietoa laitteen asetuksista. Esimerkiksi huurteenpoisto tason valitseminen, pitäisi tietää mitä laite tekee eri asetuksilla. Tai automaattisen kosteudenpoiston asetukset, jotka pitänyt töisevästi kokeilla. Tai esilämmitysvastuksen lämpötilarajan asetus. Ja vaikka mikä muu.
Tarviiko se kone huurteenpoistoa? Mulla on pyöriväkennoinen niin siinä ei ole kuin jälkilämmitysvastus joka pitää tuloilman min asetuslämpötilassa. Sulatus tms toiminto on pois käytössä vastaavista koneista myös kolmelta muulta kaveriltani ja kukaan ei ole moista kaivannut..,..
Jaa'a, paha mennä sanomaan. Ei välttämättä tarvi, mutta mistä sen tietää, kun jäteilma-anturia ei ole koko laitteessa ;-) Hemmetin tyhmää on myös se, että oman kokemukseni mukaan huurteenesto ei huomioi mitenkään poistoilman kosteusprosenttia, vaan ehkäisee huurtumista pelkän ulkolämpötilan (raitisilman) mukaan. Selvää on, että kovilla pakkasilla, kun ei kuivaa pyykkejä eikä suihkuttele, jäätymisriski on mitätön kun huoneilma on erittäin kuivaa.Tarviiko se kone huurteenpoistoa? Mulla on pyöriväkennoinen niin siinä ei ole kuin jälkilämmitysvastus joka pitää tuloilman min asetuslämpötilassa. Sulatus tms toiminto on pois käytössä vastaavista koneista myös kolmelta muulta kaveriltani ja kukaan ei ole moista kaivannut..,..
Oletko saanut R5:n huurtumisen estosta lisätietoa?
Ulkoilma on nyt noin -20 °C ja huurtumisen esto vaikuttaa aika aggressiiviselta. Ehkä 3/4 ajasta on poistoilman nopeus huomattavan korkea, tulon ja poiston erotus luokkaa 30 %-yksikköä.
Laitteeseen olen ollut muutoin aika tyytyväinen, mutta tämä huurtumisen esto vaikuttaa aika järjettömältä. Täällä tuo menee päälle, kun ulkolämpötila on jossain -12-14 °C tietämillä, en ole tarkkaa lämpötilaa katsonut.
Olen yrittänyt muutella asetuksia, mutta ainakaan lyhyellä välillä ei muutoksilla vaikuttaisi olevan mitään vaikutusta mihinkään.
Kannattaisikohan tuon kanssa yrittää pienentää ilmanvaihtoa vai suurentaa sitä, jos haluaa kokonaisuuden toimivan järkevästi ja energiatehokkaasti?
Lisäyksenä vielä, että ohjauspaneelista näkee, että ilmeisesti huurtumisen eston laukaisee anturi T5, jonka sijaintia ei R5:n dokumenteista löydy. Edeltävässä R120-mallissa T5 on jäteilman lämpötila, mutta R5:ssä ei valmistajan mukana ole anturia jäteilmalle. Mikähän lämpötila tuo on? Vai onko se laskennallinen jäteilman lämpötila? Jos on, mitenhän sen saisi itse laskettua?
Viimeksi muokattu:
Ei Swegon vastannut mitään. Asennusfirman kautta piti kysellä, eikä saanut kunnon vastauksia sitäkään kautta, vaikka Swegonille välittivät kysymykset.
Ymmärtääkseni huurteenpoisto on tosiaan toteutettu pelkän lämpötilan (minkä lie) kautta. Itselläni poistopuhallin alkaa pyöriä nopeammin n. -14*C pakkasilla, ja huutaa jokseenkin maksimiasetuksella (minkä asentaja/itse asettanut) kun pakkanen menee -25*C kieppeille. Tällöin myös tulopuhallinta on vähennetty jo jonkin verran. Pitäisi varmaan koville pakkasille pienentää tuota poiston maksimiasetusta. Seurauksena varmaan tulopuhallinta pienennettäisiin jo aikaisemmin ja enemmän ;-)
Käsittämättömän huonoa asiakaspalvelua Swegonilta tältä osin. Vähän sama juttu kosteudenpoiston kanssa, mutta sen on saanut kokeilemalla toimimaan asiallisesti.
Taidan laittaa itsekin viestiä asetusten vaikutuksista ja koneen toiminnasta.
On kyllä jotenkin käsittämätöntä, että ulkolämpötila on nyt noin -23 °C ja huurtumisen esto on käytännössä kokoajan käytössä. Tällä hetkellä tuo tarkoittaa meillä 35 %-yksikön tehoeroa tulo- ja poistoilman puhaltimien välillä. Puuttuva tuloilma tulee sitten jostain.
On sieltä sulatusvesiä kyllä tullut, että ei se huurtumisen esto nyt ihan hukkaan ole mennyt. Voisi melkein käydä laittamassa ämpärin letkun päähän niin näkisi hieman määriä.
No, ehkä kone toimii ihan oikein ja suunnitellusti...
Toiminee suunnitellusti. Mutta onko toiminta järkevää, jos ainut kosteusrasitus on uloshengitysilma, eikä suihkua tai pyykinkuivatusta ollenkaan? Näillä -30 asteen pakkasilla huoneilman suhteellinen kosteus on luokkaa 15%, tarviiko tuota huurtumisenestoa lainkaan, tai ainakaan tuossa mitassa?
Samat on oireet täälläkin. Pitäisi ehkä kurkistaa koneen sisään, nimittäin en ikinä asentanut sinne mitään kondenssinpoistoletkua, kun ei Pingviinistäkään ikinä mitään poistoyhteestä ulos tullut. Letku on kyllä tallessa, ei siinä sinänsä.
Mutta mitään tolkkua en tuntunut saavan noihin huurteenpoistosäätöihin. Joko se reagoi naurettavan hitaasti, tai ei koskaan.
Mutta mitään tolkkua en tuntunut saavan noihin huurteenpoistosäätöihin. Joko se reagoi naurettavan hitaasti, tai ei koskaan.
Katselin Swegonin modbus-rekisterejäkin, mutta eipä niistä tullut viisaammaksi. Ei siis näyttäisi löytyvän mitään asetusta sieltäkään, millä voisi saada huurteenpoistoon tolkkua.
Minullahan on tuo Casa R5 modbusilla kiinni home assistantissa. En mitään lisäpalikkaa ostanut, vaan tyrkkäsin rj45-verkkojohdon swegonin liittimeen. Sieltä reunimmaisista pinneistä sitten tuollaiseen parin euron rs485 usb dongeliin, joka on raspissa, joka pyörittää home assistanttia. Home assistantin modbus-integraatioon sitten vaan swegonin rekisterimäärittelyt, niin sepä on siinä. Eipä siitä juuri muuta iloa saa kuin logitukset. Itsellä on vähän jotain ohjausmoodin vaihtoa myös automatisoitu, mutta eipä muuta. Huurteenpoisto olisi vaikea disabloida tuota kautta. Puhallinnopeuksia voisi yrittää säätää, mutta jatkuva säätäminen tuhoaa vain koneen flash-muistin.
Minullahan on tuo Casa R5 modbusilla kiinni home assistantissa. En mitään lisäpalikkaa ostanut, vaan tyrkkäsin rj45-verkkojohdon swegonin liittimeen. Sieltä reunimmaisista pinneistä sitten tuollaiseen parin euron rs485 usb dongeliin, joka on raspissa, joka pyörittää home assistanttia. Home assistantin modbus-integraatioon sitten vaan swegonin rekisterimäärittelyt, niin sepä on siinä. Eipä siitä juuri muuta iloa saa kuin logitukset. Itsellä on vähän jotain ohjausmoodin vaihtoa myös automatisoitu, mutta eipä muuta. Huurteenpoisto olisi vaikea disabloida tuota kautta. Puhallinnopeuksia voisi yrittää säätää, mutta jatkuva säätäminen tuhoaa vain koneen flash-muistin.
Minulla Swegonin sekoaminen tapahtuu jossain -16 ja -17 välimaastossa. Siinä kohtaa alkaa tulopuhaltimen nopeus sahata hulluna. Sitten kun on tällainen -24 vaikka, niin se ei enää sahaa vaan on pysyvästi hyvin matalilla kierroksilla.
Swegonissa ei ole jäteilmalle anturia. Siinä on ainoastaan raitisilma-, poistoilma- ja tuloilma-anturit. Poistoilmasta se ei voi huurteenpoiston tarvetta päätellä. Joten se käyttää joko jäähtynyttä tuloilmaa tai raitisilmaa tuossa. Raitisilma-anturin paikalle voisi laittaa sopivan vakiovastuksen. Jos huurteenpoisto tyssää siihen, hyvä, jos ei niin sitten kone käyttää tuloilma-anturia. Jälkimmäinen onkin sitten hankalampi huijata näyttämään sopivaa lämpöä kiitos jälkilämmitysvastuksen joka voi hirttää päälle 24/7. Tai jäädä kokonaan pois päältä.
Swegonissa ei ole jäteilmalle anturia. Siinä on ainoastaan raitisilma-, poistoilma- ja tuloilma-anturit. Poistoilmasta se ei voi huurteenpoiston tarvetta päätellä. Joten se käyttää joko jäähtynyttä tuloilmaa tai raitisilmaa tuossa. Raitisilma-anturin paikalle voisi laittaa sopivan vakiovastuksen. Jos huurteenpoisto tyssää siihen, hyvä, jos ei niin sitten kone käyttää tuloilma-anturia. Jälkimmäinen onkin sitten hankalampi huijata näyttämään sopivaa lämpöä kiitos jälkilämmitysvastuksen joka voi hirttää päälle 24/7. Tai jäädä kokonaan pois päältä.
Huurteenpoistoa voi kai säätää vain asetuksista "matala/normaali/korkea". Käyttöopas ei kerro näistä mitään.
Itselläni "matala". Silti mielestäni aivan liian paljon tekee eroa puhaltimiin. Normisti itselläni 45/50, ja nyt -30*C 25/65 jatkuvasti. Ehkä kuten suunniteltu, mutta törkeän kova alipaine. Eroon taitaa päästä vain esilämmittimellä ja ja kanavasuodattimella, asentajafirman mukaan 1000 eur kustannus. Eivät osaa antaa tietoa, miten pidetään puhtaana ötököistä ja muusta kesän roinasta.
Jos tarkoitit huurteenpoiston asetuksilla automaattisen kosteustehostuksen asetuksia, ne mielestäni vaativat vähän eri prosentit kesällä ja talvella. Talvella 4%/9% on toiminut itselläni hyvin.
Itselläni "matala". Silti mielestäni aivan liian paljon tekee eroa puhaltimiin. Normisti itselläni 45/50, ja nyt -30*C 25/65 jatkuvasti. Ehkä kuten suunniteltu, mutta törkeän kova alipaine. Eroon taitaa päästä vain esilämmittimellä ja ja kanavasuodattimella, asentajafirman mukaan 1000 eur kustannus. Eivät osaa antaa tietoa, miten pidetään puhtaana ötököistä ja muusta kesän roinasta.
Jos tarkoitit huurteenpoiston asetuksilla automaattisen kosteustehostuksen asetuksia, ne mielestäni vaativat vähän eri prosentit kesällä ja talvella. Talvella 4%/9% on toiminut itselläni hyvin.
Noin se pelaa. "Sahaus" on sitä, että poistopuhallinta pidetään karkeasti puolet isolla teholla ja loput normaalilla. Jos tämä ei riitä kennon lämmitykseen, tiputetaan lisäksi tulopuhallinta. Tällöin poisto ainakin itselläni tipahtaa vähän. Esim. -22*C puhaltimet 45/50 (normaali) ja huurteenesto 45/75 , mutta pakkasella -25*C tai kylmempi, jää pysyvästi 25/65. Tällöin vetää pakkasilmaa sisään kaikista ikkunan- ja oventiivisteistä mistä vähänkään saa, alipaine kun on pakko korvata jostain.
Jopas onkin huono keksintö tuokin.
Jostain syystä koneiden imemä järjetön alipaine kämppään on valmistajille aivan ok. Onneksi itselle on sattunut kone missä moisia ongelmia ei ole.
Jopas onkin huono keksintö tuokin.
Jostain syystä koneiden imemä järjetön alipaine kämppään on valmistajille aivan ok. Onneksi itselle on sattunut kone missä moisia ongelmia ei ole.
Mikä malli sinulta löytyy?
Ei tuo huurtumisen esto ihan turha ominaisuus ole, kun kondenssivettä on ainakin meillä tullut. Mutta tuo jatkuva "huippuimurina" toimiminen ei tunnu perustellulta.
Tuohon kun lisää vaikkapa takan tai liesituulettimen käytön niin käy vaihtoehtoisista tuloilman lähteistä aikamoinen puhuri.
@Samppa @Espejot olisikohan nämä Swegon R5 -viestit hyvä siirtää omaan ketjuun?
Iso osa laitteista toimii noin. Tai ohittaa tuloilmalla kunnon ja puskee kylmää sisään. Tai jäätyy. Swegon olisi ok, kun saisi itse säätää puhallinnopeudet ja lämpötilat huurtumisenestolle. Tai sitten pitää maksaa tonni siitä esilämmitinvastuksesta.
Jopas onkin huono keksintö tuokin.
Jostain syystä koneiden imemä järjetön alipaine kämppään on valmistajille aivan ok. Onneksi itselle on sattunut kone missä moisia ongelmia ei ole.
Tuntuisi oudolta, ettei joihinkin malleihin syntyisi huurretta ja siten sulatustarvetta.
Täytyy selvitellä ohjauksia tarkemmin. Ilmanvaihtoa pienentämällä saa tietenkin tuloilman määrään vaikutettua. Saan itse automatisoitua tuota CO2-ohjauksella, joka on omaa tekoa.
Mitä muita vaihtoehtoja pyöriväkennoisen kanssa on kuin lisätä poiston suhteellista osuutta? Voi kennon pyörimisellä eli lämmön talteenoton vähentämisellä estää huurtumisen? Lopputulos kaiketi sama eli osa poistoilman lämmöstä jää hyödyntämättä.
Kaikki laitteet jäätyy kovimmilla pakkasilla, jos ei jäätymistä mitenkään ehkäistä. Sisäilma on kuormittamattakin kuitenkin suhteessa kosteaa kovaan pakkasilmaan nähden. Jäätyminen ehkäistään joko 1) puhaltimia (alipaineelle) säätämällä, 2) LTO-kenno pakkasilmalle ohittamalla, tai 3) esilämmitintä käyttämällä. Sitä en osaa sanoa, miten herkkä laite on jäätymään pelkällä uloshengityskosteudella (sisäilman kosteusprosentti luokkaa 15), kun suihkua tai pyykkejä ei ole kosteuttamasa.
Meillä nyt pakkasilla ollut paikalla 4-6 henkilöä. Siihen pyykit ja suihkut sekä yöajalle kolme Ufoxia kostuttamassa ilmaa yhteensä 600 W teholla. Kaipa tuosta kosteuskuormaa tulee.
Jälkilämmityksen tarvehan tuossa poistuu eli säästää suoralla sähköllä lämmittämisessä. Meillä taas raakana tuleva korvausilma lämpenee lopulta maalämmöllä eli tiedä vaikka ko. toiminta olisi energiataloudenkin kannalta optimi. Olisi vain hallittu tulo IV-koneen ulkopuolelta - nyt meillä taitaa pääosin liesituulettimen poistokanavasta tulla korvausilma.
Totta tuokin. Kun aiemmin itselläni oli Enerventin Pingviini ilman minkäänlaista jäätymisen estoon tarkoitettua logiikkaa, se tietysti sitten veti jäähän saunomisen yhteydessä, kun pakkasta oli reippaasti. Ratkaisin sen omalla arduino-ohjauksella, joka sääti koneeseen tunkemiani pwm-ohjattavia puhaltimia. Saunomisen se tunnisti siitä, että poistoilman lämpötila nousi hyvin korkeaksi, kosteusanturia ei siinä koneessa ollut. Aika simppelillä ja BOMiltaan käytännössä nollahintaisella toteutuksella sen siis pystyy todistettavasti tekemään. Eikä minulla jäätynyt sen jälkeen enää koskaan se kone. Normaali pyykkien kuivaus tai suihkussa käynti eivät sitä konetta saaneet jäähän, mutta löylyn heitto oli sille myrkkyä.
Swegon Casa R5, jossa on kosteusanturi vakionakin, voisi hyvinkin säätää koneelle tulevan kosteuden määrän mukaan myös sulatustarvetta tai sen voimakkuutta. Mutta niin se ei tunnu tekevän, valitettavasti.
Juuri tämä. En ymmärrä, miksi kosteuskuormaa ei huomioida mitenkään puhaltimien säädössä. Kaikki on valmiina, pelkästään muutama rivi koodia tarvittaisiin.
Nykyään talos rakennnetaan entistä tiiviimmiksi ja mitä enemmän puhallinopeuksia rukataan toisiinsa nähden niin sen järjettömämpiä alipaineta asuntoihin imetään. Ei tuo nyt kovin hyvä juttu ole.
Jos tilanne olisi tiiveyden kannalta ideaali muovipussi niin miten toisesta reijästä ängetään ilmaa enemmän pihalla kuin toisesta tuupataan sisällä?
Kysehän on siitä, onko alipaine paha asia? Jos on, silloin pitää asentaa korvausilmaventtiili tai parantaa iv-konetta (esilämmitinvastus). Jos alipaine ei ole paha, asiasta täysin välittämättömät toimivat oikein (eivät edes tajua tilannetta)
Tavallaan on hyvä, jos esim. ikkunat ja ovet vähän falskaa. Tällöin korvausilma tulee puhtaana sieltä, eikä epäpuhtaana rakenteista.
Tavallaan on hyvä, jos esim. ikkunat ja ovet vähän falskaa. Tällöin korvausilma tulee puhtaana sieltä, eikä epäpuhtaana rakenteista.
Aika surkea kapistus kyllä kovemmilla pakkasilla. En keksi oikein muuta ratkaisua kuin laittaa IV-kone päälle vain aika-ajoin. En tiedä kuuluusiko laitteen toimia ihan näin. Koviin pakkasiin saakka kehuin laitetta varauksitta, mutta näiden pakkaspäivien perusteella olisin todennäköisesti jättänyt laitteen hankkimatta.
Sama se on monen valmistajan laitteella. Ensimmäinen parannus olisi softapäivitys, joka huomioi kosteuskuorman huurteenpoistossa. Toinen olisi käyttäjän omat asetukset lattialämmityksen "lämpökäyrän" tyyliin. Mutta eipä näihin ole kai koskaan päivityksiä saanut. Eli etuvastus taitaa olla se ratkaisu, ihanan halpaa.
Minkähänlaisia tehoja etuvastus tarvitsisi? Jos ongelmat alkavat siinä -15 °C paikkeilla pitäisi ilmaa lämmittää jopa 15 astetta vastuksilla. Oletko selvittänyt asiaa enemmänkin?
MLP:n kaivossa riittäisi todennäköisesti potku esilämmitykseen, mutta tilan puolesta on haasteita, eikä senkään asennus ole ilmaista.
Kaltiainen
Jäsen
Hei, Mielenkiintoinen keskustelu, olen itekkin todennut että Swegonit on ihan maailmanlopun vehkeitä tuon huurteenpoiston suhteen. Meillä on W3 Smart. Kun pakkanen laskee alle 10 asteen alkaa pelleily, jota ohjaa jäteilman lämpötila. Kun se laskee alle 2 asteen, niin alkaa sykleissä etuvastuksen poltto ja samaan aikaan myös tuloilman rajoitus. Nyt kovilla pakkasilla kilowatin vastus palaa käytännössä kokoajan ja tuloilmaa on myös rajoitettu. Seuraukset: vastus kuluttaa yli 20kw sähköä vuorokaudessa ja radonit nousee talossa, kun tuloilmaa imetään mistä sattuu raoista saadaan, samoin co2 pitoisuudet nousee. Surkuhupaisinta on että 3 vuotta vanhassa talossa on maalämpö joka kuluttaa kolmenkympin pakkasilla vähemmän sähköä kuin IV kone. Kaksi vanhusta asuu talossa, saunoo kerran viikossa ja nyt tänäänkin kosteus sisällä 6%, yleensä pakkaskaudella 10-15% Eli näillä spekseillä en usko että mitään huurteenpoistoa=etuvastuksen polttoa edes tarvittaisiin, mutta sitähän ei tässä saa pois ja tuo säätö mistä täälläkin on puhuttu on ihan kosmeettinen, vaikuttaa max 1 asteella siihen, koska pelleily aloitetaan. Konehan toimii juuri kuten se on suunniteltu, mutta onko siinä mitään järkeä, ei ole. Kauhea sähkönsyöppö ja muka älykäs laite. Minimissään pitäisi mitata kosteusarvoa ja arvioda onko huurteenpoistolle/ sulatukselle tarvetta, eikä ennaltaehkäisevästi sulatella pelkän jätelämpötilan mukaan. Omassa kämpässä Vallox, enkä ole ikinä vastusta polttanut ja hyvin on pärjännyt, ikinä ei ole jäätynyt, pelkän tuloilman säädön kanssa on toiminut.
Jos asuisin itse tuossa vakituiseen, niin vetäisisin etuvastuksen piuhat irti ja katsoisin mitä tapahtuu, mutta nyt ei uskalla, kun vanhojen ihmisten kanssa tulee aina elämää suurempi härdelli kaikesta poikkeavasta, jos esim kennon jäätyilyn kanssa tulisi ongelmia.
Eli vinkki keskusteluketjuun, etulämmitysvastus ei ole mikään "taloudellinen ratkaisu", vaam aivan mahdoton sähkönsyöppö. Meilläkin olisi ollut mahdollisuus MLP:n kautta hoitaa sen homma, mutta avaimet käteen talo, empä osannut ite ajatellakkaan ja ei kukaan vinkannut että sillähän se pitäisi hoitaa.
Jos asuisin itse tuossa vakituiseen, niin vetäisisin etuvastuksen piuhat irti ja katsoisin mitä tapahtuu, mutta nyt ei uskalla, kun vanhojen ihmisten kanssa tulee aina elämää suurempi härdelli kaikesta poikkeavasta, jos esim kennon jäätyilyn kanssa tulisi ongelmia.
Eli vinkki keskusteluketjuun, etulämmitysvastus ei ole mikään "taloudellinen ratkaisu", vaam aivan mahdoton sähkönsyöppö. Meilläkin olisi ollut mahdollisuus MLP:n kautta hoitaa sen homma, mutta avaimet käteen talo, empä osannut ite ajatellakkaan ja ei kukaan vinkannut että sillähän se pitäisi hoitaa.
Viimeksi muokattu: