puuteknikko
Vakionaama
Joo, Modbusilla saa tiedot yhden desimaalin tarkkuudella.
Vallox (145MV) tuloilman lämpötila-asetus ja kennon ohitus
- Keskustelun aloittaja ttk2
- Aloitettu
Sehän olikin helppo ottaa käyttöön ja onnistui peräti etänäkin portforwardilla. Ei taida olla Modbusia, kun forwardoitava portti oli 80 eli http?
'A_CYC_MULTISENSOR_CO2': 455,
'A_CYC_MULTISENSOR_RH': 32,
'A_CYC_MULTISENSOR_TEMP': 29298
'A_CYC_TEMP_EXHAUST_AIR': 8.2,
'A_CYC_TEMP_EXTRACT_AIR': 19.9,
'A_CYC_TEMP_OPTIONAL': 3.8,
'A_CYC_TEMP_OUTDOOR_AIR': 4.6,
'A_CYC_TEMP_SUPPLY_AIR': 17.5,
'A_CYC_TEMP_SUPPLY_CELL_AIR': 17.9
Mitäs noista voi päätellä? 0,4 asteen ero LTO:lta tuloilmaan. Mittavirhe vai kylmeneekö tuossa? Eikös tuossa välissä ole puhallinkin, joten pitäisi lähinnä lämmetä. Tosin on nyt vain 30% eli tehoa olemattomasti.
Optional on ulkona raitisilmasäleikössä. 0,8 C lämpeneminen LTO:lle voisi tapahtuakin.
Oisko tuo Multisensor TEMP Kelvineitä? Eli 19,83 C?
LTO-hyötysuhde tuloilmalle 84% ja poistoilmalle 76%. Vähän turhan alipaineinen? Tyhjä kämppä on niin kuiva, ettei vettä kondensoidu.
puuteknikko
Vakionaama
Tuo supply air vs supply cell air on itsellänikin normaalisti samalla lailla, eli hyvin pieni ero. Cloudissa yleensä pyöristyy samaan kokonaislukuun. Taitaa alkaa tulla eroa vasta sitten kun kenno alkaa vetää jäähän.
Tuo lämpötila lienee tosiaan Kelviniä, ja kahdella desimaalilla. Valloxin Modbus-ohjeen mukaan tuo olisi 12-bittinen arvo välillä 0-65535, olisko sitten käyttämässäsi APIssa käännetty helpommin tulkittavaksi.
65535 viittaa 16 bittiseen merkittömään kokonaislukuun. Missähän välissä on 12 bittinen? Eihän sillä saa kuin 0-4095. Ehkä anturi palauttaa tuollaista?
Mikäs vika on tuossa logitietojen haussa?
GitHub - yozik04/vallox_websocket_api: Async API for Vallox ventilation units. Is used in HomeAssistant.
Async API for Vallox ventilation units. Is used in HomeAssistant. - GitHub - yozik04/vallox_websocket_api: Async API for Vallox ventilation units. Is used in HomeAssistant.
github.com
Tulee:
RuntimeError: cannot call recv while another coroutine is already waiting for the next message
Meneekö muillakin niin, että tasapainoiseksi normaalivirtaamalla säädetty menee selvästii alipaineiseksi pienillä virtaamilla? Mulla tasapaino normivirtaamalla on tulo 49 ja poisto 36%. Poissa-tilassa nyt 25% ja reilusti alipaineinen
'A_CYC_TEMP_EXHAUST_AIR': 3.1,
'A_CYC_TEMP_EXTRACT_AIR': 18.0,
'A_CYC_TEMP_OPTIONAL': -3.1,
'A_CYC_TEMP_OUTDOOR_AIR': -1.8,
'A_CYC_TEMP_SUPPLY_AIR': 15.3,
'A_CYC_TEMP_SUPPLY_CELL_AIR': 15.7}
Poistohyötysuhde 75% ja tulo 86%.
Pitää vielä kokeilla paljonko vaikuttaisi ottaa tulon karkeasuodatin pois. Ei kai se ole tarpeen, kun MLV:ssä on jo karkeasuodatin? MLV:n suodatin on paljon isompi, joten sen painehäviö pitäisi olla reilusti pienempi.
puuteknikko
Vakionaama
Minkälaisella koodinpätkällä luet arvot? Ei ole omalla kohdalla tullut tuota vastaan vaikka skripti lukee ja kirjoittaa paljonkin samassa ajossa.
Itselläni on 40% puhallinnopeudella (puhaltimet 50%/50%) säädetty suunnilleen tasapainoon ja taitaa olla yhtä lailla vähän enemmän alipainetta kun puhallinnopeus on alhaisempi. En ole jaksanut alkaa säätämään tuon kanssa kun talon nurkat on nykyisin kaikki tiivistetty rempan jäljiltä ja ilma tulee pääosin korvausilmaventtiilistä yhdessä makkarissa.
Ihan tuolla linkin esimerkkikoodilla vain IP-numero muuttaen. Ainoa ongelma siis historiatietojen luennassa. Tuoreet arvot tulee virheittä.
Otin karkeasuodattimen pois. Jonkin verran lisäsi tuloilmaa tuolla 25%. Mielenkiintoista, että puhallinnopeudet tippuivat 15-20 rpm. Mitä noissa tarkoittaa prosentit? Ilmeisesti ei ole prosentteja kierrosluvusta, kun painehäviömuutos vaikuttaa.
'A_CYC_TEMP_EXHAUST_AIR': 2.9,
'A_CYC_TEMP_EXTRACT_AIR': 18.0,
'A_CYC_TEMP_OPTIONAL': -2.4,
'A_CYC_TEMP_OUTDOOR_AIR': -1.3,
'A_CYC_TEMP_SUPPLY_AIR': 14.8,
'A_CYC_TEMP_SUPPLY_CELL_AIR': 15.3}
Eli poistohyötysuhde nyt 78% ja tulo 83%.
puuteknikko
Vakionaama
Itse veikkaan, että prosentit säätää suoraan jännitettä, mutta ei sitä taideta missään ilmoittaa. Nuo kierrosluvut vaihtelee muutenkin jonkin verran.
Historiadataa ei ole tullut ikinä haettua APIn kautta, mutta tekee näköjään samaa virhettä itselläkin. Tuo kannattaisi ehkä nostaa issuena esiin tuolla GitHubin puolella.
Historiadataa ei ole tullut ikinä haettua APIn kautta, mutta tekee näköjään samaa virhettä itselläkin. Tuo kannattaisi ehkä nostaa issuena esiin tuolla GitHubin puolella.
Silloin luulisi kierrosten nousevan, kun painehäviö vähenee. Ja poistopuolella mikään ei muuttunut, mutta kierrokset muuttui sielläkin.
Nyt ilman tulokarkeasuodatinta on ylipaineinen normaalinopeudella.
'A_CYC_TEMP_EXHAUST_AIR': 1.8,
'A_CYC_TEMP_EXTRACT_AIR': 18.1,
'A_CYC_TEMP_OPTIONAL': -2.1,
'A_CYC_TEMP_OUTDOOR_AIR': -1.5,
'A_CYC_TEMP_SUPPLY_AIR': 13.7,
'A_CYC_TEMP_SUPPLY_CELL_AIR': 14.3}
Siitä 25 tulopyynniksi niin ottaa jatkuvasti n. 910 W (60 W äsken eli vastus 850 W):
'A_CYC_TEMP_EXHAUST_AIR': 2.4,
'A_CYC_TEMP_EXTRACT_AIR': 18.2,
'A_CYC_TEMP_OPTIONAL': -1.7,
'A_CYC_TEMP_OUTDOOR_AIR': -0.9,
'A_CYC_TEMP_SUPPLY_AIR': 20.5,
'A_CYC_TEMP_SUPPLY_CELL_AIR': 15.1}
Tuloilma lämpeni siis 6,8 C 850 W teholla, mikä viittaisi n. 100 l/s ilmavirtaan. Mikä menee pieleen tuossa? Ei kai 49% puhallinnopeudella voi tuloilmamäärä olla noin suuri? Valloxin ohjelmisto antaa olemattomallakin painehäviöllä (5 Pa) puhallinnopeudeksi 59% 100 l/s ja toisaalta 49% ilmamääräksi enintään 83 l/s.
Tiedä sitten miten tarkka tuo ohjelma on. Antaa myös puhaltimien kulutukseksi nykyisillä prosenteilla 70-78 W (5 Pa vs laskemani painehävöt), mutta sähkömittarin mukaan koko härveli vie van 62-63 W.
Laitteena Vallox 096 MV, kokematon tällaisten laitteiden kanssa ja nyt talviaikaan haluaisin varmistua että säädöt kohdillaan. Osaisiko joku näiden kuvien perusteella katsoa/sanoa jos jotakin kannattaisi muuttaa tai olla muuttamatta. Kiitos 
Liitteet
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Espejot
Hyperaktiivi
Riippuu tavoiteesta mutta alipainen on... minä olen pyrkinyt lähemmäs tasapainosempaa tilaa. En ole kyllä ilmanvaihdon asiantuntija.Laitteena Vallox 096 MV, kokematon tällaisten laitteiden kanssa ja nyt talviaikaan haluaisin varmistua että säädöt kohdillaan. Osaisiko joku näiden kuvien perusteella katsoa/sanoa jos jotakin kannattaisi muuttaa tai olla muuttamatta. Kiitos
Jos on tuore ohjelmisto, ei tarvitse mitään muuttaa vuodenajan mukaan. Eli ohituksen ja osittaisen ohituksen (jos rauta tukee) voi pitää päällä. Tosiaan on aika alipaineinen eli voisi miettiä tulon lisäystä tai poiston pienennystä.
Kannattaa varmistaa, ettei tuloilmapyynnit ole missään profiilissa tarpeettoman korkeat. Jos mukavuus sallii, voi laittaa vaikkapa 14 C. Korkea arvo käyttää vastuksia.
puuteknikko
Vakionaama
Noita painesuhteita kun arvioi niin on toki selkeästi alipaineinen, mutta hölmösti tuolta koneen käyttöliittymästä tai Cloudistakaan ei saa kuin pyöristettyjä arvoja näkösälle. Ts. arvio voi heittää sopivassa tilanteessa aika paljonkin pyöristysten takia.
Huomaako eroa tuloilman lämmössä? Eli asumismukavuus paranee koneen uusimisen myötä? Sähkö ei varmaan maistu myöskään aivan samalla tavalla uudelle koneelle?
Espejot
Hyperaktiivi
Tulin oman koneen kohdalla siihen tulokseen että ne luvut heittää systemaattisesti... mulla esim kynnys niin että muutos +/-1C niin lämpötilojen suhteen laskelmat muuttu tasapainokseksi mutta paine-eromittarin mukaan pysyy alipaineisena. Tämä on oikeastaan syy miksi aloin huhuilemaan modbus rekisterin lukua omalle Enerventille, asteen tarkkuu on liian vähän. Mutta on tässä sitten sekin että desimaaleihin ei pidä sokeasti luottaa koska aina on mahdollisuus mittarivirheeseen.
On huomattu.
Tuloilmaventtiilit on ikkunoiden kohdilla ja lämpöpatterit myös niin LTO:n viileähkö tuloilma sekoittuu patterista nousevaan lämpövirtaukseen eikä siten tunnu kylmänä vetona huoneissa.
Sähkövastuksesta otin asennusvaiheessa johdot irti niin ei kwh-mittari naksuta LTO:n jälkilämmitystä
Varmaan lattialämmitystaloissa voisi olla huonompaa?
Kaippa nuo kaikissa taloissa jotenkin sekoavat, riippuen vähän että miten venttiilit on sijoitettu yms. Nykyään niitä taidetaan laittaa myös ikkunaa vastapäätä, eli ilma heitetään oviaukolta kohti ikkunaa, jolloin tuloilma lämpiää katossa. En tiedä onko tuo ikkunoiden kohdalle asentaminen ollut sitten joskus juurikin tuon patterin takia yleistä.
Onko koneen uusimisella ollut vaikutusta huonelämpötilaan tai onko lämmityskäyrää tarvinnut laskea? Lähinnä puhaltimista johtuva tehonkulutus on varmaan laskenut myös? Oliko koneen vaihtamisella joku tietty syy?
Okei, mistä asetuksista tätä tulon lisäystä tai piston pienennystä käytännössä muutetaan vai pitääkö kutsua ammattilainen paikalle?
Ammattilaisasetuksista säädetään. Parempi olla tekemättä, jos ei tiedä mitä tekee.
IV-koneen ilmoittamien lämpötilojen mukaan tasapainotukseen kannattaa suhtautua pienellä varauksella, varsinkin näin matalilla ulkolämpötiloilla, kun koneessa tapahtuu kondensoitumista. Varmempi tapa on mitata ihan oikeasti ilmamäärät tai paine-eroa vaipan yli.
Nuo JVJV näyttökuvien mukaiset lämpötilat ovat tismalleen samat, kuin itsellä on 56l/s tulo 58l/s poisto suhteella. Kannattaa huomioida, että sisäilman kosteus voi vaikuttaa helposti yli 5 astetta jäteilman lämpötilaan muiden lämpötilojen pysyessä samana. Voisin väittää, että JVJV säädöt ovat ok, enkä itse niitä menisi säätämään suuntaan tai toiseen.
Nuo JVJV näyttökuvien mukaiset lämpötilat ovat tismalleen samat, kuin itsellä on 56l/s tulo 58l/s poisto suhteella. Kannattaa huomioida, että sisäilman kosteus voi vaikuttaa helposti yli 5 astetta jäteilman lämpötilaan muiden lämpötilojen pysyessä samana. Voisin väittää, että JVJV säädöt ovat ok, enkä itse niitä menisi säätämään suuntaan tai toiseen.
Mihin suuntaan sisäilman kosteus vaikuttaa? Kosteus tiivistyy poistoilmasta, niin lämpötila ei laske niin paljoa? Oletus tietty että sama määrä ei höyrysty tuloilmaan...
Mitä korkeampi sisäilman kosteus, sitä korkeampi jäteilman lämpötila. Näin ainakin omien havaintojen mukaan..
Mietin, että poistoilman määrän pitäisi periaatteessa olla vähän suurempi kuin tuloilman. Koska osa tulee ohivuotona kuitenkin.
Tämäkin vie samaan suuntaan => eli että poistoilman lämpödelta pitäisi olla pienempi.
Eli 1) kosteus poistoilmassa ja 2) poistoilman suurempi määrä ovat saman suuntaisia.
=> eli jos tuloilman delta on pienempi kuin poistoilman delta, niin aika varmasti ollaan ylipaineen puolella.
Vai löytyykö tuloilman puolelta vastaavia asioita jotka voisivat kääntää asian toisinpäin?
Totta, että sisäilman kosteus vaikuttaa. Senkin voi huomioida, jos tietää kosteuden. Uudemmissa Valloxeissa on vakiona kosteusmittaus. Sisältäkin voi mitata, mutta silloin voi olla eroa mistä ilma otetaan ja pitää tietää myös lämpötila.
Tällä voi laskeskella helposti: http://www.humcal.com/index.php
22 C sisäilmassa pitää olla yli 33% suhteellinen kosteus, jotta kondensoituu lainkaan +5 C:ssä. Silloin ei vielä muutu lämpötilat. Tuolla voi myös laskea, että sisällä pitää olla 42% kosteus, jotta lämpötilat 22, 19, -2 ja 5 voisivat toteutua tasapainoisella IV:llä. Silloin vettä kondensoituu 1,4 g/m3 eli 50 l/s tulisi 2,5 dl/h. Tuon voi helposti mitata, jos pääsee poistoputkeen käsiksi.
Kosteus ja antureiden tarkkuus huomioiden väittäisin LTO lämpötilojen olevan paras tapa saada IV tasapainoon. Ilmamääriä on hyvin vaikea oikeasti mitata selvästi alle 10% tarkkuudella, varsinkaan useiden virtojen summana. LTO:n lämpötila-anturit voi tarkistaa laittamalla puhaltimet täysille yksi kerrallaan ja pitämällä ovea auki. Silloin pitää aina kaksi anturia näyttää samaa.
Vaipan paine-ero on periaatteessa oikein hyvä tapa, mutta tuossa vaikuttaa mittauskorkeus sekä tuulet.
Tarkoitukseni olikin muistuttaa, että lämpötilaerojen tasaisuus ei ole absoluuttinen totuus joka tilanteessa, eikä kerro onko iv tasapainossa, ylipaineinen vai alipaineinen, koska kosteus vaikuttaa.
Osaisiko joku täällä kertoa mikä koneen säädöt on on poissa asennossa?
Kotiasennossa on tuloon ja poistoon säädetty tietyt nopeudet, poistoon en ole keksinyt miten saisi molemmille laitettua nopeudet vaan ainoastaan alkunäytön kautta pystyy laittamaan puhallinnopeuden. Laittaako silloin saman molempiin vai säätääkö vain tulopuhallinta pienenmäksi?
Miten saisin tehtyä että poissa tilanteessa olisi esim. tulo 15% ja poisto 10%?
Kotiasennossa on tuloon ja poistoon säädetty tietyt nopeudet, poistoon en ole keksinyt miten saisi molemmille laitettua nopeudet vaan ainoastaan alkunäytön kautta pystyy laittamaan puhallinnopeuden. Laittaako silloin saman molempiin vai säätääkö vain tulopuhallinta pienenmäksi?
Miten saisin tehtyä että poissa tilanteessa olisi esim. tulo 15% ja poisto 10%?
puuteknikko
Vakionaama
Se yleinen nopeus vaikuttaa molempiin samalla tavalla. Niillä puhallinkohtaisilla prosenteilla säädetään tulon ja poiston määrää ja niitähän ei pitäisi muuttaa jos ne on asetettu kohdalleen kun venttiilit on säädetty ja ilmamäärät on mitattu. Ts. se yleinen nopeus säilyttää painesuhteen ja muuttaa yleisesti ilmanvaihdon tehoa.
Nykyisillä ohjelmaversioilla ei ole tarvetta muuttaa mitään vuodenajan mukaan ja ohituksen sekä osittaisen ohituksen voi aina pitää päällä. Tuloilman lämpötilan voi pitää alhaisena ympäri vuoden.
Lämmityskausiasetus on oleellinen. Kun tuo ulkolämpötila ylittyy Vallox alkaa käyttää osittaista ohitusta tuloilman viilentämiseksi tuloilman pyyntiin asti. Kun ulkoilma on tuota kylmenpi, ohitusta ei käytetä kuin sulatuksiin.
Lämmityskausiasetus on oleellinen. Kun tuo ulkolämpötila ylittyy Vallox alkaa käyttää osittaista ohitusta tuloilman viilentämiseksi tuloilman pyyntiin asti. Kun ulkoilma on tuota kylmenpi, ohitusta ei käytetä kuin sulatuksiin.
Toihan on ihan talokohtainen juttu milloin haluat kaiken lämmön sisään ja milloin haluat alkaa jäähdyttämään. 12 C kuulostaa jo aika matalalta. Riippuu toki myös tuloilmapyynnistä, sillä ei jäähdytä sen alle.
Omasta mielestäni 12 C kuulostaa pikemminkin korkealta, jos toimintomoodi on edellä esillä ollut. Oikeastaan tuloilman lämpötila on hiukkasen huono kriteeri ohitusportin ohjaamiseksi, koska useimmissa taloissa auringonpaisteesta esimerkiksi ikkunoiden kautta tuleva ylimääräinen lämpö ja rakennuksen sisäinen hukkalämpö (esimerkiksi saunasta, pyykinkuivauksesta ja muusta taloussähkön käytöstä sekä joskus asukkaistakin syntyy lisälämpöä vaihtelevasti).
Jos ohitusportin tilaa säädettäisiin ennemminkin poistoilman lämpötilan perusteella ainakin osittain, säätö vastaisi kutakuinkin periaatetta, millä lämmitystä yleensäkin säädellään tarkemmin kuin vain esimerkiksi ulkoilman lämpötilaa haistelemalla ilman muita kompensointeja. Vielä parempi olisi mahdollisuus perustaa säätö tuloilman ja jäteilman painotettuun lämpötilaan ja kukaties vaikka kellon ohjaamana, jos halutaan käyttää mahdollinen auringon ilmainen lämpö mahdollisimman tarkkaan varastoimalla sitä myös talon rakenteisiin nostamatta sisälämpötilaa välillä epämiellyttävän korkeaksi tai antamalla lämmön karata ennenaikaisesti ilmavaihdon kautta.