Vantaan Energia ottaa 1.11.2026 käyttöön Pakkaslisän

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja janti
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä

janti

Moderaattori
Ylläpitäjä

Muutoksia kaukolämmön hinnoitteluun 1.11.2026 alkaen​

Uudistamme Kaukolämmön Peruslämpö-, Tarkkalämpö- ja Huippulämpö-hinnastojen hinnoittelurakennetta vastaamaan paremmin lämmöntuotannon todellisia kustannuksia talven kylmimpinä pakkastunteina. Kaukolämmön hinta muodostuu 1.11.2026 lähtien energiajärjestelmämaksusta, energiamaksusta, energiatehokkuusvaikutuksesta sekä uudesta pakkasolosuhteissa sovellettavasta Pakkaslisästä.

"Pakkaslisää peritään, jos ulkolämpötila on vähintään -10 °C ja käyttöpaikan lämmönkäyttö ylittää sille määritellyn tyypillisen pakkassään kulutustehon. Käyttöpaikan tyypillinen pakkassään kulutusteho perustuu edellisen viiden kalenterivuoden tuntikohtaisiin tehomittauksiin niiltä ajankohdilta, jolloin ulkolämpötila on ollut -9 °C:n ja -11 °C:n välillä. Pakkaslisä muodostuu tyypillisen pakkassään kulutustehon ylittävästä energiankulutuksesta kyseisiltä pakkastunneilta. Ylittävän kulutuksen energiamaksu laskutetaan kaksinkertaisena."

 
Viimeksi muokattu:
Tässä Fortumin pakkaslisä
"Joulukuun alun ja maaliskuun lopun välisenä aikana kaukolämmön energiamaksuun lisätään pakkaslisä niille päiville, jolloin vuorokauden keskilämpötila on -5 °C tai alempi. Pakkaslisän hinta on 13,00 €/MWh (alv 0 %)."

1790871458808.webp
 
Vois vetää huuruun jos tuolla asuisi. Taitaa laskelmat mennä niin että uusia asiakkaita ei kuitenkaan tuu ja nykyisiä voi painaa kakkoseen aika paljon ennen kuin etsivät toisen vaihtoehdon
 
Milloinkahan tulee tyynen sään lisä tuulettomille päiville kun ei saa ilmaista sähköä myllyistä?

Kai tuohon joku logiikka on takana, mutta jos joku kuluttaa enemmän niin sehän maksa siitä myös enemmän. Nyt menee jo hieman kiristyksen puolelle kun halutaan enemmän sillon kun sitä eniten tarvitaan.
 
Ehkä tuossa on ajatuksena saada se energia riittämään nykysille asiakkaille, ettei tartte rakentaa lisää voimaloita ja/tai vahventaa siirtolinjoja. Vantaalla on kuitenkin noita krs taloja noussut viime vuosina aika reippaasti, joten sitä uutta kaukolämpöasiakastakin on varmasti ihan mukavasti. Toki osa näistä käyttää maalämpöä tms. mutta eiköhän aika isoon osaan kuitenkin se kaukolämpöputki vedetä sinne kellarin lämönvaihtimelle.
 
Tässä Fortumin pakkaslisä
"Joulukuun alun ja maaliskuun lopun välisenä aikana kaukolämmön energiamaksuun lisätään pakkaslisä niille päiville, jolloin vuorokauden keskilämpötila on -5 °C tai alempi. Pakkaslisän hinta on 13,00 €/MWh (alv 0 %)."

Näytä liitetiedosto 117900
Pakkaslisästä on Fortumilla mahdollista päästä eroon, jos sopii vastaavasti kaukolämmön energianhinnan korottamisesta 4€/MWh (ALV 0%) jaksolta joulukuu-maaliskuu.
 
tuleeko myös kesä ale
Hinnathan ovat kuukausikohtaisia, kesällä jotakin runsas kolmasosa talven hinnoista esim. Fortumilla. Perushinnat eivät ole muuttuneet kolmeen vuoteen ja hinnastot löytyvät yhtiöiden web-sivuilta. Nuo talvikorotukset liityvät lähinnä maakaasun kohonneisiin hintoihin kaasun futuurimarkkinoilla, kun kovilla pakkasilla tarvitaan maakaasua marginaalienergiana suhteellisen paljon (varapolttoaine öljy tulisi vielä kalliimmaksi).
 
Luulisi että kuukausimaksut on sitä varten että tulisi heille buferria ettei tarvitsisi pelleillä, mutta taitaa olla jo veneet ostettu niillä.
 
Onhan se hienoa että rakentavat niitä sähköpatoja että saavat raiskattua sähköenergian hinnan ensin ja sen jälkeen pitää nostaa KL hintaa kun ei olekkaan niin edukasta tuotantoa enää tarjolla
 
Kaukolämpöhän on aina perustunut siihen että ovat voineet tuottaa suuria määriä lämpöä edullisesti sellaisilla lämmönlähteillä jotka ovat yksittäisen kiinteistön tasolla työläitä tai kalliita, mutta isolla mittakaavalla halpoja.. Eli esimerkiksi kivihiili, tai vaikka maakaasu. Nyt kun mainitut energianlähteet eivät ole enää halpoja ja kaukolämmön lämmönsiirtohäviöt menevät kokoajan edelleenkin taivaan tuuliin, niin tuo on aika hankalassa raossa toimiva bisnes, jonka käytännössä ainoat merkittävät edut ovat jätteenpoltto ja pienempi sähkövero (ja kai muutamassa isossa yksikössä myös edullisempi siirto?).
 
Mielestäni moiset korotetut pakkaskauden hinnat ovat vain kehitystä, jolla kulut yritetään kohdistaa entistä tarkemmin sinne, mistä ne aiheutuvat. On aivan selvä, että sallittujen fossiilipolttoaineiden hintataso on ollut viime aikoina koholla maailmanpoliittisen tilanteen takia, joten lämmön tariffien korotukset on kohdistettava ajankohtiin, joihin noiden käyttökin painottuu. Paljon lievempiähän seuraukset ovat kuin lämmityssähkön menekin lisääntymisellä pakkasilla pörssisähkön hintaan.

Keskimääräisessä säätilanteessahan kaukolämmön hinnalle ei viime vuosina ole ollut hintapaineita, kun noina aikoina on voitu luopua poikkeuksellisen korkeasti verotettujen ja maailmapolitiikan takia nopeasti kallistuneiden fossiilipolttoaineiden käytöstä. Nousupaine tietenkin vaihtelee yhtiöstä toiseen ja jotkin ovat nostaneet hintojaan, jos ovat myöhästyneet uusien sähköperustaisten mahdollisuuksien hyödyntämisestä ajoissa.
 
Kaukolämpöhän on aina perustunut siihen että ovat voineet tuottaa suuria määriä lämpöä edullisesti sellaisilla lämmönlähteillä jotka ovat yksittäisen kiinteistön tasolla työläitä tai kalliita, mutta isolla mittakaavalla halpoja.
Eiköhän tuo ole kuitenkin perustunut ihan vaan yhteistuotantoon. Sillä samalla laitoksella kun voidaan tuottaa niin sähköä kuin kaukolämpöäkin, niin sen tuotetun energiayksikön tuotantokustannus alkaa jo olemaan aika matala ja siten liiketoimintakin kannattavaa.
 
Eiköhän tuo ole kuitenkin perustunut ihan vaan yhteistuotantoon. Sillä samalla laitoksella kun voidaan tuottaa niin sähköä kuin kaukolämpöäkin, niin sen tuotetun energiayksikön tuotantokustannus alkaa jo olemaan aika matala ja siten liiketoimintakin kannattavaa.
No onhan noita yhteistuotantolaitoksia ollut, ja se kaukolämpöyhtiö on saattanut toimia myös sähköenergiamarkkinoilla, jolloin tuo on ollut ihan luonnollista, ja paljon järkevämpää kuin tehdä hiilivoimalla pelkkää sähköä, mutta jos hiilestä halutaan lämpöä, se kyllä tapahtuu paljon tehokkaammin kun tehdään siitä pelkkää lämpöä, eikä sotketa mitään generaattoreita sinne.
 
Mielestäni moiset korotetut pakkaskauden hinnat ovat vain kehitystä, jolla kulut yritetään kohdistaa entistä tarkemmin sinne, mistä ne aiheutuvat.

Voisivat luopua kuukausittaisesta tariffista vanhentuneena ja perustaa hinnan puhtaasti ulkolämpötilaan. Tämä himmeli, jossa talon lämmöntarve -10 asteessa on hinnoittelun peruste, on mielestäni hyvinkin hämärä. Kuulostaa suoraan nyhtämiseltä, mitä se onkin.

Vantaalla tähän liittyy projekti, jossa yrittävät tyrkyttää taloihin älykästä lämmönohjausta. Jotenkin haluavat kauko-ohjata talon lämmitystä. Vastineeksi saa erilaisia alennuksia tai ei oikeastaan alennuksia vaan vastineeksi luvataan ettei joudu maksamaan korotuksia.

Vantaalla on silti edullinen kaukolämpö, se tässä nyt kumminkin tuotakoon esiin.
 
Voisivat luopua kuukausittaisesta tariffista vanhentuneena ja perustaa hinnan puhtaasti ulkolämpötilaan. Tämä himmeli, jossa talon lämmöntarve -10 asteessa on hinnoittelun peruste, on mielestäni hyvinkin hämärä. Kuulostaa suoraan nyhtämiseltä, mitä se onkin.
Tuollainen lämpötilaraja (kuten Vantaalla -10oC) on aivan looginen ja tilastollisesti perusteltu, eli juuri toisin päin kuin esität. Lämpöyhtiöhän tietää, missä ulkolämpötilassa täytyy ottaa käyttöön huippulämpökattiloita ja on aika helppo laskea, millä kulmakertoimella tuo tulee mukaan lämpökustannukseen, kun pakkanen kiristyy vielä lisää ja halvemmista lähteistä ei saada enempää lämpöä irti. Aivan uskottavaa on, että marginaalilämpö maksaa kaksikertaisesti siihen nähden, mitä lämmön tuottaminen keskimäärin rajaa lämpimämmissä olosuhteissa.

Kuukausitariffi on tietenkin turhankin porrasmainen käsitteenä, mutta sellaiseen typeryyteen ei lämmönmyyjäyhtiön kannata sortua, että muuttaisi lämmön hintaa nopeasti ulkolämpötilan mukaan eli suunnilleen kuin pörssisähkön tapauksessa. Asiakkaathan rupeaisivat lisäämään kalustukseensa kuuman veden varaajia ja puskuroisivat ottamansa lämmön vuorokauden tai jopa vuorokausien lämpimiin jaksoihin. Verkostahan voi ottaa helposti keskikulutukseen nähden kymmenkertaisen tehon, kuten käyttöveteenkin otetaan. Tuo johtaisi lämpöyhtiön kannalta aivan katastrofiin verkoston virtausvaihteluiden ja lämmön tehokkaan tuotannon ja varastoinnin kannalta. Kaukolämpöverkko toimii aivan toisin ehdoin kuin sähköverkko eli balansointiajat ovat pitkiä, jopa vuorokausia eikä sekunteja kuten sähkön kohdalla, ja virtauksia rajoittavat myös fysikaaliset hitausvoimat (virtausvaihtelut saattavat jopa rikkoa putkiston, mistä on toteutuneita esimerkkejä). Jo itse putkistokin toimii jopa lähes vuorokauden luokkaa olevana energiapuskurina. Asiakkaalla puolestaan on oikeus tietää tariffin täsmällinen suuruus sen verran ennakolta, että voi suunnitella, miten paljon ottaa lämpöä ja saa laitteensa säätymään (venttiileiden säätyminen ei yleisesti käytetyillä rakenteilla onnistu aivan minuuteissa kuin osittain). Mitä nopeammin ja useammin tariffia muutetaan, sitä hankalammaksi tilanne käy lämpöyhtiöllekin. Mittaritkin tyypillisesti välittävät tietonsa vain vuorokauden tarkkuudella.
 
Tuollainen lämpötilaraja (kuten Vantaalla -10oC) on aivan looginen ja tilastollisesti perusteltu, eli juuri toisin päin kuin esität. Lämpöyhtiöhän tietää, missä ulkolämpötilassa täytyy ottaa käyttöön huippulämpökattiloita ja on aika helppo laskea, millä kulmakertoimella tuo tulee mukaan lämpökustannukseen, kun pakkanen kiristyy vielä lisää ja halvemmista lähteistä ei saada enempää lämpöä irti. Aivan uskottavaa on, että marginaalilämpö maksaa kaksikertaisesti siihen nähden, mitä lämmön tuottaminen keskimäärin rajaa lämpimämmissä olosuhteissa.

Selitätkö vielä mitä tekemistä tällä on talon aiemman kulutushistorian kanssa? Jos alle -10 on kallista niin eikö silloin hintaa nosteta?

Tämä ei mitenkään kannusta säästämään, koska kannustin on negatiivinen. Säästämällä lisäät hintarisikiä tulevaisuudessa!
 
Selitätkö vielä mitä tekemistä tällä on talon aiemman kulutushistorian kanssa? Jos alle -10 on kallista niin eikö silloin hintaa nosteta?
Ohjeen mukaanhan peruste on rakennuksen kulutushistoria tilanteessa, kun ulkolämpötila on ollut välillä -9 ... -11. Itse näen tuon normeerausperusteena, mikä on rakennuksen keskimääräinen kulutus n. -10 asteen lämpötilassa. Vantaan energia on suunnitellut ja mitoittanut tuotantonsa niin, että suunilleen tuohon lämpötilaan asti lämpö voidaan verkossa tuottaa edullisista lähteistä, mutta jos on kylmempää, rinnalle on otettava huipputehokattiloita tms. ja niissähän sitten palaa maakaasua, jonka kalleuden tiedämme. Vantaan energia on arvioinut, että kun rakennus ylittää tuon normeeratun -10 asteen kulutuksen, ylimäärä on peräisin huipputehokattiloista ja hinnaksi sitten arvioidaan kaksinkertainen edulliseen tuotantokapasiteettiin nähden.
Tämä ei mitenkään kannusta säästämään, koska kannustin on negatiivinen. Säästämällä lisäät hintarisikiä tulevaisuudessa!
Tuo on toinen asia, eli tilastollista normeerausta ei voi perustaa kuin tapahtuneeseen ja alle -10 keskilämpötilat (?) ovat Vantaallakin melko harvassa. Pitkän päällehän säästötoimenpiteet alentavat "edullisen lämmön" kiintiötä rakennukselle, jolloin kalliista lämmöstä joutuu maksamaan jo pienemmän rajan ylityttyä. Jos ajattelee asiaa lämpöyhtiön kannalta, ei todellakaan ole yhtiön etu, että säästöjä suhteellisen lämpimällä säällä saavutetaan vaikkapa asentamalla ilmanvaihdon poistoilmalämpöpumppuja tai jopa vilppejä ja sitten kovilla pakkasilla siirrytään kaukolämpöön, ellei vastata myös tuolla tavoin muuntuneen profiilin aiheuttamista kustannusten yhtiön kannalta epäedullisesta painottumisesta ja tulojen menetyksestä silloin, kun kalliisti rakennettu halpa tuotantokoneisto pystyisi tarjoamaan enemmänkin. Sen sijaan aidot energiansäätötoimenpiteet kuten lisäeristys vähentävät rakennuksen kulutusta myös ääripakkasilla, mistä asiakaskin kerää hyödyn (jopa perustariffiin verrattuna kaksinkertaisena), kun kaksinkertaisesti hinnoiteltujen jaksojen kulutuksen lisäeristyksen ansiosta pienevät.
 
Viime talvi oli niin kylmä että on pohdittu ratkaisu. Vantaa sen verran etelässä että normi talvena tuo maksu ei toteudu monenakaan päivänä....
 
Aikanaan tuollainen pakkaslisä oli tuotantokustannusten kannalta perusteltu siinä tilanteessa, kun yhteistuotantona sähkön kanssa tuotettu lämpöteho ei enää riittänyt peittämään kysyntää. Mistähän kynnys nykyään tulee, kun tuotantorakenne on monimutkainen ja yhteistuotantoa on ajettu alas?
 
Takaisin
Ylös Bottom