Vapaapäiviä halutaan pois suomalaisilta
- Keskustelun aloittaja ML
- Aloitettu
Hempuli
Töllintunaaja
Tahtoo myös unohtua, että yrittäjiä on hyvin erilaisia ja tavoitteetkin erilaisia. Kuten tietysti myös duunareissa, joista jokunen toimii jopa yrittäjähenkisesti. Lisäksi ainakin omassa lähipiirissä on useampi duunari, joilla on myös sivutoiminen yritys.
Kotimaan palvelutoiminnan yrittäjistä moni varmaan kannattaisi sitä, että kansalaisilla olisi ostovoimaa.
Oma havainto on, että EK:lla, Perheyritysten Liitolla ja Suomen Yrittäjillä on jonkin verran toisistaan poikkeavia tavoitteita. Lisäksi on pataljoona persaukisia yrittäjiä, joiden ainoa tavoite on pysyä jotenkin hengissä.
HalkoholistinHaamu
Vakionaama
Mitäpä se pieni mutta erittäin ahne lahko EI haluaisi pois!
Jos lahkon mielen mukaan mentäisiin, niin pitäisi maksaa siitä että saa tehdä töitä.
Arbeit macht frei vai miten se meni.
Jos lahkon mielen mukaan mentäisiin, niin pitäisi maksaa siitä että saa tehdä töitä.
Arbeit macht frei vai miten se meni.
HalkoholistinHaamu
Vakionaama
Siksi koska ne ovat osa palkan muodostusta.
Monihan luulee lomarahastakin että siinä työnantaja maksaisi lomailusta.
Ei, vaan aikoinaan on päätetty, että osa palkasta maksetaan loman aikana, näin ollen työpäiviltä maksettu palkka on pienempi.
Itsekin ollut kausityössä jossa nimen omaan sunnuntailisä oli se, joka keikautti vaa'an sille puolelle että sitä työtä yleensä juuri ja juuri kannatti tehdä.
pökö
Kaivo jäässä
Näin se on, ja jos tekee keikkatyötä tuo lomaraha maksetaan ulos jokaisessa tilissä. Nämä tuntuu helposti unohtuvan.
Lisillä on ollut tarkoitus ohjata viikonloppuvapaisiin, mutta liekö puoletkaan kohta tavallisen arkiviikon piirissä, kun kaupat ja kaikki alkavat olla auki lähes aina. Palvelupioli vartioista alkaen tekee kahta tai kolmea vuoroa. Edelleen lisät ohjaavat työnantajia vähentämään viikonlopputyötä, sekä maksamaan kiiretyöstä ja päivystämisestä lisää. Osa haluaa näitä lisällisiä, osa ei, elämäntilanteesta ja tarpeesta riippuen.
Nuorena teki aikanaan aina ylitöitä, pyrki saamaan sunnuntaille viikkoylityöt, kun työnkuvakin oli sellainen, että sunnuntaisin usein myös oli töitä, kun telineitä tehtiin valmiiksi aamulla töihin tuleville asentajille. Enää ei kiinnostaisi vaivautua, kun hätätilanteessa, ihan firman puolesta.
Nuorena teki aikanaan aina ylitöitä, pyrki saamaan sunnuntaille viikkoylityöt, kun työnkuvakin oli sellainen, että sunnuntaisin usein myös oli töitä, kun telineitä tehtiin valmiiksi aamulla töihin tuleville asentajille. Enää ei kiinnostaisi vaivautua, kun hätätilanteessa, ihan firman puolesta.
Eipä se siellä se käytännössä räpylään jäävä niin hirveästi poikkea. Siellä joutuu itse maksamaan paljon sellaisia kuluja joita täällä ei tarvii miettiä mitenkään.
Ei kun sehän oli aikanaan lomaltapaluuraha. Eli työnantajat halusivat varmistaa sen että duunarit tulivat lomalta takaisin töihin, joten kun kaveri ilmestyi loman jälkeen takaisin hommiin, se sai jo ekan päivän jälkeen rahaa.
Tuo ideahan juonsi siitä että ammattitaitoisita työntekijöistä oli pulaa. Ei lakaisijalle tms ääliöhommaa tekevälle mitään lomaltapaluurahoja maksettu.
Se riippuu paljon mitä tekee, palkkahaitari on paljon suurempi kun täällä. Kyllä koulutetut ja monet ammattilaiset tienaa USA:ssa selvästi enemmän ja ostovoima on paljon parempi. Täällä taas pienituloiset/työttömät on suhteellisesti paljon paremmassa asemassa koska ylimitoitettu sosiaaliturva. Ne lisäkulut USA :ssa tulee paljolti vakuutuksista ja lasten koulutuksesta. Suomessahan pyhän tasapäistämisen ja verotuksen vuoksi kaikki on hyvin lähellä samaa elintasoa eikä koulutuksesta tarvitse maksaa itse (paitsi jälkikäteen veroina). USA :n talous tietysti on kasvava ja Suomen taantuva, työttömyys 4,3% vs. 11,6%. Mutta onhan täällä sentään paljon lomia ja lomarahoja ym.
Espejot
Hyperaktiivi
Juuri käytänössä se ero on suuri ja jenkiläsen koulutetun duunarin ostovoima on merkittävästi suurempi kuin suomalisen.
Onko tuosta tietoa? Itse epäilen vahvasti. Mikä on "koulutettu duunari"? Jenkeissä palkkaerot ovat valtavia ja nykyään eläminen siellä on varsin kallista.
Espejot
Hyperaktiivi
Mediaanitulot on luokkaa 80kUSD (census.gov). Ja kyllähän jenkillän keskiluokka kuluttaa ihan eri tavalla kuin Suomessa. Jenkilän talouskin on dynaamisempi kuin Suomen talous.
Epäilyn tueksi kannattaa kaivaa faktoja. Mutta joo, eläminen on jenkilässä kallistunut mutta eipä siellä ole samanlaista työttömyyttä kuin Suomessa. Ostovoimakorjattuna suomalainen keskiluokkainen duunari tienaa 10-20% vähemmän kuin virkaveli jenkiilässä. Ja kyllä, USA on iso maa ja erot on suuria.
Income required to afford a median-priced home has almost doubled since 2020, report finds
The Joint Center for Housing Studies of Harvard University released its annual “State of the Nation’s Housing” report on Wednesday.
nypost.com
Viimeksi muokattu:
Amerikassa ei ikärasismia taida olla. Tuttavani on asunut siellä 80 luvun alulta ja on nyt 66v. Meinaa olla vielä 10 vuotta töissä. Koskaan ei ole ollut ongelmia uuden työpaikan saannissa. Työnantajat arvostavat osaamista, jota iäkkäämmillä on.
Palkallisia lomia ei siellä paljoa ole. Kertoi työtoveristaan, että oli pomolta kysynyt 4 viikon lomasta, josta osa oli omaa lomaa. Ok, mutta kun tuli lomalta, niin oli palkattu uusi työntekijä hänen paikalleen. Loparit tuli. Oli pomo kuulemma sanonut, että jos on varaa pitää 4 viikon loma, niin ei varmaan tarvii käydä töissä ollenkaan.
Palkallisia lomia ei siellä paljoa ole. Kertoi työtoveristaan, että oli pomolta kysynyt 4 viikon lomasta, josta osa oli omaa lomaa. Ok, mutta kun tuli lomalta, niin oli palkattu uusi työntekijä hänen paikalleen. Loparit tuli. Oli pomo kuulemma sanonut, että jos on varaa pitää 4 viikon loma, niin ei varmaan tarvii käydä töissä ollenkaan.
Minusta ikärasismi on hyvä asia, kun muutenhan ei eläkkeelle enää ole duunarilla asiaa. Oma eläkeikä 67, en todellakaan usko, että 60+ olisi tässä toimenkuvassa. Vanhempi polvi, nyt 62-63, ovat järjestäneet itselleen lomautusta, ovat jäämässä pois ensi vuonna, tekevät 3-4 päiväistä viikkoa.
Itsellä ei ole tuossa iässä samaa mahdollisuutta, en tiedä miten tämä nykyinen johtajataso asiat perustelee, mutta varsin aikaisen eläkkeen saavat itselleen. Täysin terveinä ja hyväkuntoisina.
Itsellä ei ole tuossa iässä samaa mahdollisuutta, en tiedä miten tämä nykyinen johtajataso asiat perustelee, mutta varsin aikaisen eläkkeen saavat itselleen. Täysin terveinä ja hyväkuntoisina.
Siellä porukka juoksee uusien työpaikkojen perässä jatkuvasti. Jos toisessa firmassa tienataan vähän paremmin, niin sinne mennään melko pienellä kynnyksellä. Arvata sitten saattaa, että kertyykö osaamista mistään hommasta oikeasti. Firmoissa vaihtuvuus on suuuuri.
No vaikka sähköasentaja, tienaa helposti yli $100k vuodessa. Tuo ikärasismin vähyys on totta, siellä näkee aika vanhojakin ihmisiä vielä työelämässä (onhan presidenttikin jo 80v). Jotkut ehkä pakon edessä mutta monet koska vaan voi. Suurin ero siellä on oikeastaan yleinen asenne joka on selvästi positiivisempi ja aktiivisempi kuin täällä. Siitä energisyydestä ja tekemisestä se talouskasvukin lopulta tulee.
Mediaanipalkka näyttäisi olevan jenkeissä sähköasentajilla $62k, joten ei ehkä ihan helposti tienaa $100k. Suomessa vastaavasti 57k€, joten eroa ei ole, mutta päälle saa kunnon lomat, terveydenhuollon jne.
Keskimäärin toki jenkeissä on selvästi suuremmat liksat, mutta elinkustannukset ovat karanneet ja $100k liksalla ei siellä leveästi eletä.
Espejot
Hyperaktiivi
Palkkojen lisäksi myös elinkustannuksissa on isot erot. Terveydenhuolto taitaa tulla työssäkävijöille samalla tavalla, jenkilässä ehkäpä jopa parenmpa vaikka ei ole lakisääteinen. Suomessa työterveyshuollon painopiste on IMO enemänkin ennaltaehkäisevä eikä usein erikoislääkärit kuulu palveluun.
Ostovoimassa ero on 10-20%. Ja tietyllä tavalla sairasvakuutuksissa saa nykyään enemmän kuin Suomessa. Yhä useammin työssäolijat maksaa omia vakuutuksia. Sitten ero on eläkkeissä ja sekin alkaa Suomessa rapautumaan. Isoin ero tietysi on USA:n yritäjävetoisuus ja sosiaaliturvan puute mutta Suomen soiaaliturva, no kohta siitäkään ei ole mitään jäljellä. Kolmas on sitten autojen, asuntojen ja kulutushyödykkeiden hinta. Jenkkilä on huomattavsti kulutusvetoisempi yhteiskunta.
Viimeksi muokattu:
Kyllä se on enemmän eikä +$100k ole mitenkään harvinaista (ja tiedän sen muutenkin kun netin perusteella). Palkkahaitari vaan on suurempi, ja pitää muistaa että koulutetut, esim. lääkärit tienaa keskimäärin +$350k. Peruspalkan päälle tulee vielä tyypillisesti runsaat bonukset., helposti 20% päälle vuoden lopuksi (pidetään ihmiset ainakin vuoden loppuun
Which Type of Electrician Makes the Most Money?
- Industrial Electricians – $110,000 to $160,000+ Per Year. ...
- Substation Electricians – $90,000 to $140,000 Per Year. ...
- Engineering Electricians – $85,000 to $130,000 Per Year. ...
- Master Electricians – $80,000 to $120,000 Per Year.
Ei se kyllä samalla tavalla tule. Vaikka olisi vakuutus, maksaa ambulanssi 1000-2000 €, synnytys 3000-5000 € jne.
Itsellä tuli murtuma polveen. Ei maksanut senttiäkään. Leikkaus päiväkirurgiassa + physsaria sen jälkeen. Jenkeissä sama maksaa 60 000 - 300 000 ja tuosta jää todella suuri summa vakuutusten jälkeen maksettavaksi. Sairaslomalta ei saa palkkaa ja työpaikka on monelta lähtenyt alta ennen kuin on taas työkykyinen.
Sitten jenkeissä kun tiput pois työnantajan maksamasta terveysvakuutuksesta, sen ottaminen yksityisesti maksaa n. tonnin kuussa. Suomessa voi ottaa yksityisen sairausvakuutuksen alle tonnilla vuodessa.
USA:ssa joutuu kylläkin maksamaan itse tai työantajan on maksettava sairasvakuutusmaksut ja eläkevakuutukset taikka useimmiten muu rahastointi eläketurvaan on maksettava itse. Aika harvat työnantajat osallistuvat eläketurvan rahoitukseen. Ilman sairasvakuutuksia ei kannata kitkutella, koska etenkin ennen seniori-ikää sairaanhoitomaksut yleensä johtavat hiukankin vakavamman sairauden kohdaessa henkilökohtaiseen konkurssiin ennen hoitojen epäämistä varojen loppuessa.
Keskinmääräinen elinikäkin on viime vuosina ollut laskemaan päin. Osa kehityksestä johtuu huumeiden käytöstä. Huumeet ovatkin henkilökohtainen ratkaisu tilanteeseen, kun varoja ei enää riitä terveydenhuollon palveluihin, sillä huumeita on tarjola kohtuulliseen hintaan verrattuna vakuutuksettoman terveydenhuoltopalveluihin. Kiinassakin annettiin ennen saattohoitona suuhun opiumpiippu.
Espejot
Hyperaktiivi
Nio, riippuu miten asioita mittaa mutta kasvava trendi on että jengi ottaa oman sairasvakuutuksen ja yhä useampi käy hoitamassa terveyttä ulkomailla, esim Saksassa. Kyllähän Suomen sosiaaliturva alkaa menetämään sitä tarunhohtoista etuaan sitä mukaan kun systeemi rapautuu. Ja vapaaehtoiset maksut syö ostovoimaa. Jokainen voi katsoa ostovoiman kehitystä Suomessa. Vuonna 2024 Suomen PPP-BKT/asukas oli noin 74 % USA:n tasosta (55 629 / 75 492). Suomen hidas tuottavuuskehitys vuoden 2008 jälkeen ei johdu 13 palkallisesta vapaapäivästä vaan ihan jostain muusta.
Mulla on ollut kattava vakuttuus ja sitä ei todellakaan saanut tonnilla vuodessa. Puhutaan enemänkin 5-6kEUR mutta joo, vakuutus oli kattava ja maksoi lainat pois jos työkyvyttömyys.
Viimeksi muokattu:
Kyllä siellä 401k eläkejärjestelmä (työnantaja maksaa osan, työntekijä osan säästöön) on yleinen mutta ei pakollinen kuten täällä eli totta on että kaikilla ei eläkettä välttämättä ole jos ei itse sitä säästä. Keskimäärin 401k tileillä on joku $200k-300k eläkkeelle jäädessä mutta yleensä on myös muita säästöjä. Suomessa eläkkeestä ei tarvitse itse huolehtia mutta eri asia on miten niitä maksajia sitten tulevaisuudessa on.
Sairausvakuutus taas on kyllä lähes kaikilla työnantajan puolesta koska mahdolliset sairaskulut on niin suuria. Suomessa kaikki "ilmainen" turva maksetaan korkeiden verojen kautta. Niin kauan kun maksajia on...
Suomessa näyttää puolet veroihin menevän 500 000 € vuosipalkasta. Noilla palkoilla sitten useimmat ovat perustaneet yrityksen ja kikkailleet verotuksensa 30-35% välille, kuten normipalkkaisilla Suomessa on. Hyväpalkkaisilla 40%. Ja tuossa on mukana jo työntekijän eläkemaksuosuus, joka toki on pakollinen, mutta vastaavan saadakseen jenkeissä joutunee maksamaan itse melko paljon.
Palkansaajan veroprosentit 2026
Paljon palkasta maksetaan veroja ja kuinka paljon jää käteen? Miten tulojen määrä vaikuttaa veroprosenttiin? Palkansaajan tuloveroaste eli työtulojen veroprosentti kertoo maksettavien tuloverojen ja veronluonteisten maksujen osuuden palkasta. Loppuosa palkasta on nettotuloa, joka "jää käteen"...
www.veronmaksajat.fi
Työttömyys tietysti on matala jenkeissä, kun siellä joutuu kadulle, jos ei tienaa ja alimmat palkat todella alhaisia.
Taisi olla jenkeissä kokonaiskulut sairaanhoidosta lähes 3-kertaiset Eurooppaan nähden, joten ei kovin toimiva järjestelmä. Eliniänodote alempi kuin Euroopassa ja vielä laskussa.
Tuo mun mainitsema leikkaus + jälkihoito tosiaan siellä 60-300 000 vs. Euroopassa alle 20 000 (siis yksityisellä itse maksaenkin). Kaikki maksaa tolkuttomasti ja tuntuu olevan myös vahvaa ylihoitoa. Esim. multa otettiin röntgen + CT ennen leikkausta (kuten myös jenkeissä) ja sitten 6 viikkoa myöhemmin röntgen ja ortopedin vastaantotto. Päälle 5 fyssaria. Jenkeissä käydään lukuisia kertoja röntgenissä ja fyssaria 2-3 kertaa viikossa jopa yli vuoden. Päälle järjetön ylivarovaisuus eli 12 viikkoon ei jalalle lainkaan painoa vs. minä juoksin 12 viikon kohdalla, mistä seuraa tolkuttoman pitkä toipumisaika. Luultavasti pelkäävät oikeushaasteita, jos korjaus hajoaisi liian aikaisen kuormituksen takia.
Ei se nyt ihan noin mene, pitää katsoa kokonaisveroastetta joka Suomessa on jo 100k palkkatasolla n. 50%, USA :ssa ehkä 30%. Kokonaisveroaste Suomessa 2025 oli keskimäärin 42,6%.
Joo onhan Suomen "ilmainen" terveydenhuolto tullut jo kohtuu kalliiksi (jos ei ole todella köyhä) ja ansiosidonnainen alkaa olla pelkkä vitsi, jos ei ole pienituloinen. Jenkeissä tulot jakautuvat todella epätasaisesti. BKT ei paljoa kerro koulutetusta duunarista tai keskiluokasta, jotka eivät ole rikastuneet 2000-luvulla, vaan lähinnä kaikkein rikkaimmat. Se, että rikkaimman 1% tulot tuplaantuu ei lohduta keskituloista.
Espejot
Hyperaktiivi
Ööö, PPP-BKT kertoo asian ostoindeksillä korjattuna joten kyllä se duunarin palkasta jotakin indikoi. Mutta totta, rikkaita ja köyhiä on jenkilässä paljon mutta koska USA:n talous nojaa vahvasti myös kotimaiseen kulutukseen ja keskiluokan on hoidettava se osa ponnisteluja. Joten kyllä BKT:n kasvu kertoo että kulutusta on. Suomen BKT;stä tuliee n. 50% kulutuksesta kun jenkillä vastaava luku on liki 70%. Eli USA:ssa talouskasvu riippuu erittäin paljon kotitalouksien ostamisesta: autoista, asunnoista, ravintoloista, matkailusta, verkkokaupasta jne. Ja muistutukseksi että BKT on kulutus + investoinnit + julkinen kulutus + nettovienti. Mistä sitten johtuu että USA:ssa kulutetaan. Ensiksi kotitalouksien säästämisaste on historiallisesti melko matala ja luottomarkkinat ovat erittäin kehittyneet (luottokortit, asuntolainat jne.). Julkinen sektori on suhteellisesti pienempi kuin Pohjoismaissa ja talous on suuri ja ennen kaikkea sisämarkkinavetoinen. Entäs Suomi... vienti on tärkeä kasvun lähde ja ulkinen sektori (terveys, koulutus, sosiaalipalvelut) muodostaa suuremman osan taloudesta. Suomalaiset kotitaloudet säästävät suhteellisesti enemmän ja talous on pieni ja avoin, jonka suhdanteet riippuvat paljon kansainvälisestä kaupasta. Summasumarum, Suomi on toipunut kriiseistä käsittämätöömän huonosti ja täällä kaikki ovat köyhtyneet ja siksi julkinen talous on pahoissa ongelmissa.
Viimeksi muokattu:
Tuo siis kattaa yhden vakavahkon sairastumisen tai tapaturman, mutta jos tilanne pitkittyy, työn mukana menee myös vakuutus. Samalla hoitokulut kasvavat moninkertaisiksi myös laskutuksen osalta, koska vakuutusyhtiöillä on erikoissopimukset sairaanhoitoyhtiöiden kanssa, mutta yksityinen kansalainen ei voi uneksiakaan pääsevänsä moisten sopimusten korvaustason piiriin. Siksi kuukauden sairastelu omaan piikkiin johtaakin tyypillisesti henkilökohtaiseen konkurssiin ja hoidon päättymiseen varattomuuden myötä.
Lääkärit toki tienaavat hyvin, kun heidän "ammattiyhdistyksensä" on pystynyt rajoittamaan mm. koulutusta, joten kilpailua ei ole. Kaiken ohella lääkärintoimen harjoittamisen kustannukset ovat valtaiset tähtitieteellisten vakuutusmaksujen takia. Lakimiehet nimittäin käyttävät hyväkseen sikäläistä rangaistusluonteista vahingonkorvausoikeutta ja pumppaavat mahdollisissa potilasvahinkotapauksissa kaiken, mihin vastuullisen korvauskyky on venytettävissä (korvaus jakaa vahingon kärsineen ja lakiasiainajajan kesken ennakolta sovitun tuloksenjakosopimuksen mukaan, eli kynnys kanteen nostamiseen on matala, kun asianaja ottaa riskin kulujen kattamisesta, jos rahaa ei onnistuttaisi lypsämään). Tuolla kaikella on samalla seurauksena siihen, millaisia toimenpiteitä sairaanhoidossa tehdään (terveen potilaan hoitaminen tarpeettomilla toimepiteillä on useimmiten riskittömämpää kuin sairaan hoitaminen tarpeellisilla toimenpiteillä ja mitä yleisemmin valitaan edelllinen lähetysmistapa, sitä helpompi on saada oikeuskin hyväksymään, että on toimittu juuri niin kuin yleensäkin on alalla toimittu).
Espejot
Hyperaktiivi
Suomalainen työterveyshuolto toimii pitkälti samoin ja sairaslomaa - jonka siis maksaa yhteikunta - loppuu yhden vuoden kohdalla. Julkisella puolella ehdot on paremmat ja yksityisellä huonommat. Eli jossain määrin talous ottaa vakavaa hittiä, jenkilässä toki enemän mutta ainakin Suomessa on tapana ottaa vakuutuksia lisäksi jos on velkaa. Perinteisesti yritäjät halpuuttaa tämän(kin) eikä pienyritäjä peffa kestä esim. kahta perätöistä sairautta jos ei ole vakuutusta. Mulla tosiaan oli kaiken - jopa itsemurhan - kattava vakuutus ja ei ollut halpa.
Summasumarun, jos talous kurjistuu tätä vauhtia niin niin ottasin kirkuen jenkilän tuntipalkan ja työllisyyden koska kun ansiosidonnainen loppuu niin sosiaaliturva on aika heikko. Jos työtä ei ole niin sosiaaliturva on laiha lohtu vaikka sitä hehkuttaa ne jotka ei sitä loppujen lopuksi ole kokeneet.
Ihan samahan se on Suomessakin, Lääkäriliitto on aina vastustanut lääkärikoulutuksen aloituspaikkojen lisäämistä.
Jenkeissä on tosiaan joku kummallinen vakuutusyhtiöiden ja sairaanhoidon kompus jolla ne hoitohinnat pidetään katossa. Suomessa yhteiskunta maksaa lähes kaiken mutta siksi täällä sosiaaliturvamenot onkin henkeä kohti lähes nelinkertaiset jenkkeihin verraten. Se rahoitetaan veroilla ja velalla. Siitä huolimatta se ei ole niin loistava (toki jakautuu tasaisemmin) ja siitäkin on pakko leikata kun rahat ei vaan riitä. Ei se hallitus ilkeyttään niitä leikkauksia tee niin kun moni tuntuu luulevan.
Kun valitsee kaikki mahdolliset optiot, vakuutus ei todellakaan ole Suomessakaan halpa. Suomessa moisille ei ole vastaavaa tarvettakaan kuin jenkkilässä, koska yhteiskunta tulee vastaan mm. korjaamalla yksityisen terveydenhuollon mahdollisten vahinkojen ja ei-tuottamuksellisten muiden virheiden jälkiä yhteiskunnan piikkiin (tieliikennevahingot ovat rahoituksen osalta poikkeus). Suomessa riittää sellainen vakuutus, jolla pääsee yksityisten terveydenhuollon kautta ohi jonoista, jos esimerkiksi yrittäjänä ei voi pitää sairaslomia pitempään kuin välttämätön paikkaus vaatii. Jenkkilässä putoat vielä huomattavasti syvempään kaivoon kuin menettämällä kaiken tuen siinä vaiheessa, kun yksityisen tai työnantajan tarjoaman vakuutuksen korvausaika loppuu.
Sairaanhoito on Suomessa tosiaan budjettikriisissä, mutta se on oma kysymyksensä. Erikoissairaanhoito on toistaiseksi ollut siedettävässä tilassa, mutta mustia pilviä on senkin rahoituksen yllä. Itse olisin valmis maksamaan enemmän veroja, jotta tuon taso voitaisiin säilyttää riittävänä.
Suomessa yksityisen sektorin laskutus on jenkkilään verrattuna erittäin kohtuullista ja suorastaan rationaalista siihen syheröön nähden, minkä itsenäisinä toimijoina suurtenkin terveysketjujen alaisuudessa työskentelevät terveysalan henkilöt toimivat sekalaisine laskutushimmeleineen. Syynä kohtuullisuuteen on uskoakseni julkisen sektorin aiheuttama kilpailuasetelma ja todellakin eräänlainen takuu yksityissektorin vahinkojen ja virheiden korvaamisesta, kun "kaikki ei menekään kuin Strömsössä".
Tuossa sattui jokin podcast korvaan jossa amerikkalainen apteekkari kehui kuinka älytön se niiden vakuutuspohjainen lääkekorvaus on. Esimerkkinä käytti Metformen diabetes lääkettä, jossa vakuutuksellisen ihmisen omavastuuosuus on dollarimääräisesti suurempi kuin lääkkeen normaali myyntihinta.
Siis suomessakin on joitain lääkkeitä jotka ovat niin halpoja että hinta on alle omavastuurajan, mutta täällä se tarkoittaa että sen lääkkeen saa sitten 2€ jos omavastuu on 4€, mutta tuolla pitää maksaa siitä 2$ lääkkeestä 10$, kun se omavastuu on 10$.
Siis suomessakin on joitain lääkkeitä jotka ovat niin halpoja että hinta on alle omavastuurajan, mutta täällä se tarkoittaa että sen lääkkeen saa sitten 2€ jos omavastuu on 4€, mutta tuolla pitää maksaa siitä 2$ lääkkeestä 10$, kun se omavastuu on 10$.
Nykyinen suomalainen systeemi on ihan kummallinen. Teki mitä vaan, niin jonkun pitää maksaa palkkaa. Jos ei ole duunissa, niin valtion tai muun sossun.
70-luvulla tilanne oli varmaankin aika lailla samanlainen kuin Amerikassa. Ei ollut luottokorttia eikä pankkikorttia. Lainoja ei nuorena voinut saada mitenkään. Systeemi toimi täysin käteisellä rahalla. Minullakin oli aina rahaa. Jos ei ollut käteistä taskussa, niin huonosti kävi. Jos näytti sille, että raha ei riitä, oli pakko hankkia mitä vaan duunia, että sai ruokaa kaupasta. Minäkin tein kahta duunia jatkuvasti. Konepajassa päivät ja viikonloput huoltoasemalla bensanmyyjänä. Myöhemmin, kun aloitin opinnot, niin opintojen ohessa oli parhaimmillaan kolme duunia samaan aikaan jonkun aikaa. Mitään opintotukia ei ollut. Opintolainaa kyllä otin. Tätä rataa mentiin ja opintojen jälkeen on hyvin pärjätty eläkkeelle asti. Eläkkeessäkin näkyy nyt nuorena tehty posketon duunimäärä.
70-luvulla tilanne oli varmaankin aika lailla samanlainen kuin Amerikassa. Ei ollut luottokorttia eikä pankkikorttia. Lainoja ei nuorena voinut saada mitenkään. Systeemi toimi täysin käteisellä rahalla. Minullakin oli aina rahaa. Jos ei ollut käteistä taskussa, niin huonosti kävi. Jos näytti sille, että raha ei riitä, oli pakko hankkia mitä vaan duunia, että sai ruokaa kaupasta. Minäkin tein kahta duunia jatkuvasti. Konepajassa päivät ja viikonloput huoltoasemalla bensanmyyjänä. Myöhemmin, kun aloitin opinnot, niin opintojen ohessa oli parhaimmillaan kolme duunia samaan aikaan jonkun aikaa. Mitään opintotukia ei ollut. Opintolainaa kyllä otin. Tätä rataa mentiin ja opintojen jälkeen on hyvin pärjätty eläkkeelle asti. Eläkkeessäkin näkyy nyt nuorena tehty posketon duunimäärä.
Nykyään nuoret ja koultetukin ovat ilman työtä, tosin kun silloin 70-luvulla, moni meni suoraan töihin, osa oppi siellä, osa kävi koulun. Töitä ei ole nuorille tai vanhoille, hyväkuntoisille keski-ikäisille ehkä, joilla sipivasti työkokemusta... Tekoäly syö konttoriväen työtä, grillikioskeja on koko ajan vähemmän ja maalla ei kuskata penkkejä, talot rapistuu ja remonttikohdetta ei lainoiteta, vaikka osaisi itse ja olisi rakennusalan koulutus... Bensanmyyjiä ei jostain syystä tarvita enää, konepajassa pitää olla ATK-taitoja, koulutusta ja kielitaitoa.
Onneksi silloin ennen oli paremmin
ja jenkeissä varsinkin, siellä kaikki on paremmin(aina).
Se on hyvä, että täällä on kohta kaikilla yhtä arkipyhää, tosin ilman toimeentuloa, kun leipäjinoissakaan ei kuulemma tehostuneen kaupan hävikintorjunnan takia ole jaettavaa, niin sitäkään vähää. Kelakin laittaa väkeä pihalle.
Onneksi silloin ennen oli paremmin
ja jenkeissä varsinkin, siellä kaikki on paremmin(aina).Se on hyvä, että täällä on kohta kaikilla yhtä arkipyhää, tosin ilman toimeentuloa, kun leipäjinoissakaan ei kuulemma tehostuneen kaupan hävikintorjunnan takia ole jaettavaa, niin sitäkään vähää. Kelakin laittaa väkeä pihalle.