Vapaapäiviä halutaan pois suomalaisilta

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ML
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Tätä lukiessa vallan unohtuu jo vuosikymmenet riivannut työvoimapula, joka vesittää kaiken talouskasvun.
Tilanne lienee sama kuin sähkön riittävyyden kanssa, on normaali tilanne tai erikoistilanne riippuen satujen kertojasta. Itse odottelen että savu hälvenee ja sitten epäilen että kaikki revitään töihin. Meille valmistuu koulusta koko ajan nuoria joille ei kerry työkokemusta. Ohjauksessa oli yksi valmistuva LVI asentaja, lähti norjaan apumiehen hommiin 27EUR/h. Kysyi vielä minullta että kannattaako... vastasin että mitä sinä vielä täällä olet. Mutta, nyt tuntuu olevan etsikkoaika kaiken näköiselle työn arvon leikkauselle ja yritystoiminnan halpuuttamiselle. Saa nähdä milloin alkaa keskustelu kesälomien lyhentämisestä.
 

Liitetiedostot

  • 1782362943279.png
    1782362943279.png
    418,6 KB · Lukukerrat: 21
Viimeksi muokattu:
Saa nähdä milloin alkaa keskustelu kesälomien lyhentämisestä.
Se jatkui 11.4.2026:
– Kilpailukykyinen Suomi tarvitsee enemmän työtä, ei vähemmän. Siksi esimerkiksi arkipyhät sekä julkisen sektorin pitkät lomat on arvioitava avoimesti. Suomi ei voi menestyä, jos työpanos vähenee samaan aikaan kun menot kasvavat, Puonti jatkaa.

Vaikea ymmärtää, miksi yrittäjien pitää puuttuu toisen organisaatiorakenteen työehtoihin eikä keskittyä omaan pesäänsä. Yhteiskunnassa voisi toki olla vain yhdet työehdot kaikille, mutta onko se eri alojen erilaisuudesta johtuen järkevää. Eipä silloin toki tulisi turhaa vastakkainasetteluakaan. Yrittäjällä on täysi mahdollisuus hakea julkiselta sektorilta työpaikka seuraavaksi 15 vuodeksi, jotta saa muutaman lomapäivän enemmän.
 
Onhan tuossa nyt ainakin se pointti että julkisen puolen työehdothan maksavat kaikki, ja onhan tuo julkinen puoli meillä turhan kallis.

Aika vaikea tuota "Suomi ei voi menestyä, jos työpanos vähenee samaan aikaan kun menot kasvavat" koittaa päinvastaiseksikaan kääntää.

Tietysti yksi vaihtoehto on se että rajoitetaan työntekoa niin että saadaan kaikille työpaikka, ja jaetaan kurjuus kaikkien kesken. Hemmetin tehotonta, mutta toki mahdollista.
 
Työstä maksettu palkka ja työhön liittyvät luontaisedut kuten lomat ovat osa palkollisesta johtuvia kokonaiskustannuksia. Jos luontaisetuja karsitaan paine palkkojen nostamiseen kasvaa.

Kaikki oikeastaan kilpistyy progressiiviseen tuloverotukseen. Kun progressiivinen tuloverotus on Suomessa korkea, luontaisedut saattavat sekä työntekijän että työntekijänkin kannalta muodostua edullisemmiksi kuin palkan nostaminen. Samat lainalaisuudet pätevät sekä julkisella että yksityisellä puolella, eli kokonaiskustanukset ratkaisevat kustannukset työnantajalle, verottajan etu olisi työajan lisääminen lomien sijaan ja työnantajan kannalta hyvien luontaisetujen tarjoma virkistyminen ja henkinen uudistuminen saattaa kannattaa, jos työsuorituksen laatu kasvaa etenkin sellaisten tekijöiden osalta, jotka parantavat työnantajan kilpailukykyä.
 
Onhan tuossa nyt ainakin se pointti että julkisen puolen työehdothan maksavat kaikki, ja onhan tuo julkinen puoli meillä turhan kallis.

Aika vaikea tuota "Suomi ei voi menestyä, jos työpanos vähenee samaan aikaan kun menot kasvavat" koittaa päinvastaiseksikaan kääntää.

Tietysti yksi vaihtoehto on se että rajoitetaan työntekoa niin että saadaan kaikille työpaikka, ja jaetaan kurjuus kaikkien kesken. Hemmetin tehotonta, mutta toki mahdollista.
Itseasiassa tämä olisi se tehokkain malli, kansalasipalkan ohella koska ne on suoraviivauisia. Nyt ongelmana on on että leikkaukset sosiaaliturvaan ei tuota säästöjä koska kansalaisia siiretään portilta toiselle, ja se toinen portti on tiukemmin vartioitu ja kontroloitu. Maksetavat etuudet pienenee mutta valvonta lisää kustanuksia eli peitto lyheenee toisessa pääsää saadakseen pituutta toisessa päässä. Itseäni on ihmetettynyt että miksi Kelaa tarvitaan portinvartijana työttömyyskassan lisäksi, siis vain tutkimaan onko työtön markkinoiden käytettävissä. Tehotonta.
 
Aika vaikea tuota "Suomi ei voi menestyä, jos työpanos vähenee samaan aikaan kun menot kasvavat" koittaa päinvastaiseksikaan kääntää.
Kyllä asia on pikemminkin niin, että "Suomi ei voi menestyä, ellei työpanos tuota arvokkaampia tuloksia". Työajan lisääminen voi johtaa jopa tilanteen heikkenemiseen, jos painotetaan työn tulosten määrää tulosten laadun kustannuksella. Suorittavissa tehtävissä laatu on tietenkin säädettävä parametri, mutta uutta luovissa töissä tulosten laadulla ei yleensä ole säätövaraa, vaan tulosten on oltava parasta mahdollista, jotta ne tarjoavat parhaan perustan kasvulle.
 
Tosin rajansa silläkin on paljonko sitä työn tuottoruuvia voidaan kiristää.

Toki jos sillä tarkoitetaan vaan työtahdin kiristystä, se on mahdollista, mutta kyllähän helpot tavat tehostaa työtä alkavat olla jo tehty.
 
Tosin rajansa silläkin on paljonko sitä työn tuottoruuvia voidaan kiristää.

Toki jos sillä tarkoitetaan vaan työtahdin kiristystä, se on mahdollista, mutta kyllähän helpot tavat tehostaa työtä alkavat olla jo tehty.
Työn tuottavuus, työtahdin kireys ja vuosityöaika ovat eri asioita ja niiden merkitys vaihtelee työn luonteen ja työtehtävän mukaan. Samoin on eri asia, mitä muutoksista seuraa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Yrittäjäjärjestön näkemykset ovat heidän kannaltaan ymmärrettäviä ja soveltuvat ehkä joihinkin palkollisten tehtäväryhmiin. Yleisenä toteamuksena nuo ovat kuitenkin yleistys, joka ei tuota yhtikäs mitään, sillä tuottavuuden pullonkaulat ovat tapauskohtaisia ja ehdotetut toimenpiteet yleistettyinä ja vakavasti otettavina toimenpide-ehdotuksia lähinnä polarisoivat keskusteluilmapiiriä perimmäisten tavoitteiden kannalta haitallisella tavalla. Useimmilla aloilla tuottavuus lähtee hyvästä työilmapiiristä, hyvästä johtamisesta, oikeista ihmisistä oikeissa tehtävissä, hyvistä tuottavuuden edellytyksistä kuten työkaluista, osaamisesta, yhteistyön toimivuudesta, työn mielekkyydestä ja imusta, ammatillisesta kehittymisestä eikä keppimäisen asenteen soveltamisesta.
 
Jäin miettimään, onko julkisten ulostulojen polarisoitumiselle ja vastakkainasettelulle yhteiskunnassa vain otollinen ilmapiiri, kun monella on tällä hetkellä vaikeaa taloudellisesti tai henkisesti. Toinen vaihtoehto on, että yhteiskunnallista keskustelua ohjataan kärjistäviin lähes jokaista koskettaviin aiheisiin, joilloin ei jää aikaa seurata, mitä niiden taustalla tapahtuu.
 
Jäin miettimään otsikkoa, onko niin että vierastyöläisilta vapaapäivä on jo otettu pois niin se tarvii enää ottaa suomalaisilta.
 
Kannattaa huomata, että keskustelujen strategiat ovat hiotuneet viime vuosina. Käytännössä kannattaa ensin tarjota aina ihan äärilaitaan, jotta on enemmän neuvotteluvaraa. Oletus lienee, ettei mikään muutu tai ihan vähän vaan.
 
Keskustelun aloituksiahan nuo aina ovat, ei kukaan odota että tuo olisi mikään realistinen tavoite, ainakaan millään lyhyellä aikavälillä.

Ei oikeastaan poikkeea 6h / 4pv malleistakaan, ei niitäkään kukaan vakavasti otettava taho kuvittele noin vain tempaisevansa käyttöön.
 
Takaisin
Ylös Bottom