Vapaapäiviä halutaan pois suomalaisilta

Espejot

Hyperaktiivi
Tätä lukiessa vallan unohtuu jo vuosikymmenet riivannut työvoimapula, joka vesittää kaiken talouskasvun.
Tilanne lienee sama kuin sähkön riittävyyden kanssa, on normaali tilanne tai erikoistilanne riippuen satujen kertojasta. Itse odottelen että savu hälvenee ja sitten epäilen että kaikki revitään töihin. Meille valmistuu koulusta koko ajan nuoria joille ei kerry työkokemusta. Ohjauksessa oli yksi valmistuva LVI asentaja, lähti norjaan apumiehen hommiin 27EUR/h. Kysyi vielä minullta että kannattaako... vastasin että mitä sinä vielä täällä olet. Mutta, nyt tuntuu olevan etsikkoaika kaiken näköiselle työn arvon leikkauselle ja yritystoiminnan halpuuttamiselle. Saa nähdä milloin alkaa keskustelu kesälomien lyhentämisestä.
 

Liitteet

  • 1782362943279.png
    1782362943279.png
    418,6 KB · Katsottu: 10
Viimeksi muokattu:

Hempuli

Töllintunaaja
Saa nähdä milloin alkaa keskustelu kesälomien lyhentämisestä.
Se jatkui 11.4.2026:
– Kilpailukykyinen Suomi tarvitsee enemmän työtä, ei vähemmän. Siksi esimerkiksi arkipyhät sekä julkisen sektorin pitkät lomat on arvioitava avoimesti. Suomi ei voi menestyä, jos työpanos vähenee samaan aikaan kun menot kasvavat, Puonti jatkaa.

Vaikea ymmärtää, miksi yrittäjien pitää puuttuu toisen organisaatiorakenteen työehtoihin eikä keskittyä omaan pesäänsä. Yhteiskunnassa voisi toki olla vain yhdet työehdot kaikille, mutta onko se eri alojen erilaisuudesta johtuen järkevää. Eipä silloin toki tulisi turhaa vastakkainasetteluakaan. Yrittäjällä on täysi mahdollisuus hakea julkiselta sektorilta työpaikka seuraavaksi 15 vuodeksi, jotta saa muutaman lomapäivän enemmän.
 

Jule

Vakionaama
Onhan tuossa nyt ainakin se pointti että julkisen puolen työehdothan maksavat kaikki, ja onhan tuo julkinen puoli meillä turhan kallis.

Aika vaikea tuota "Suomi ei voi menestyä, jos työpanos vähenee samaan aikaan kun menot kasvavat" koittaa päinvastaiseksikaan kääntää.

Tietysti yksi vaihtoehto on se että rajoitetaan työntekoa niin että saadaan kaikille työpaikka, ja jaetaan kurjuus kaikkien kesken. Hemmetin tehotonta, mutta toki mahdollista.
 

kotte

Hyperaktiivi
Työstä maksettu palkka ja työhön liittyvät luontaisedut kuten lomat ovat osa palkollisesta johtuvia kokonaiskustannuksia. Jos luontaisetuja karsitaan paine palkkojen nostamiseen kasvaa.

Kaikki oikeastaan kilpistyy progressiiviseen tuloverotukseen. Kun progressiivinen tuloverotus on Suomessa korkea, luontaisedut saattavat sekä työntekijän että työntekijänkin kannalta muodostua edullisemmiksi kuin palkan nostaminen. Samat lainalaisuudet pätevät sekä julkisella että yksityisellä puolella, eli kokonaiskustanukset ratkaisevat kustannukset työnantajalle, verottajan etu olisi työajan lisääminen lomien sijaan ja työnantajan kannalta hyvien luontaisetujen tarjoma virkistyminen ja henkinen uudistuminen saattaa kannattaa, jos työsuorituksen laatu kasvaa etenkin sellaisten tekijöiden osalta, jotka parantavat työnantajan kilpailukykyä.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Onhan tuossa nyt ainakin se pointti että julkisen puolen työehdothan maksavat kaikki, ja onhan tuo julkinen puoli meillä turhan kallis.

Aika vaikea tuota "Suomi ei voi menestyä, jos työpanos vähenee samaan aikaan kun menot kasvavat" koittaa päinvastaiseksikaan kääntää.

Tietysti yksi vaihtoehto on se että rajoitetaan työntekoa niin että saadaan kaikille työpaikka, ja jaetaan kurjuus kaikkien kesken. Hemmetin tehotonta, mutta toki mahdollista.
Itseasiassa tämä olisi se tehokkain malli, kansalasipalkan ohella koska ne on suoraviivauisia. Nyt ongelmana on on että leikkaukset sosiaaliturvaan ei tuota säästöjä koska kansalaisia siiretään portilta toiselle, ja se toinen portti on tiukemmin vartioitu ja kontroloitu. Maksetavat etuudet pienenee mutta valvonta lisää kustanuksia eli peitto lyheenee toisessa pääsää saadakseen pituutta toisessa päässä. Itseäni on ihmetettynyt että miksi Kelaa tarvitaan portinvartijana työttömyyskassan lisäksi, siis vain tutkimaan onko työtön markkinoiden käytettävissä. Tehotonta.
 

kotte

Hyperaktiivi
Aika vaikea tuota "Suomi ei voi menestyä, jos työpanos vähenee samaan aikaan kun menot kasvavat" koittaa päinvastaiseksikaan kääntää.
Kyllä asia on pikemminkin niin, että "Suomi ei voi menestyä, ellei työpanos tuota arvokkaampia tuloksia". Työajan lisääminen voi johtaa jopa tilanteen heikkenemiseen, jos painotetaan työn tulosten määrää tulosten laadun kustannuksella. Suorittavissa tehtävissä laatu on tietenkin säädettävä parametri, mutta uutta luovissa töissä tulosten laadulla ei yleensä ole säätövaraa, vaan tulosten on oltava parasta mahdollista, jotta ne tarjoavat parhaan perustan kasvulle.
 

Jule

Vakionaama
Tosin rajansa silläkin on paljonko sitä työn tuottoruuvia voidaan kiristää.

Toki jos sillä tarkoitetaan vaan työtahdin kiristystä, se on mahdollista, mutta kyllähän helpot tavat tehostaa työtä alkavat olla jo tehty.
 

kotte

Hyperaktiivi
Tosin rajansa silläkin on paljonko sitä työn tuottoruuvia voidaan kiristää.

Toki jos sillä tarkoitetaan vaan työtahdin kiristystä, se on mahdollista, mutta kyllähän helpot tavat tehostaa työtä alkavat olla jo tehty.
Työn tuottavuus, työtahdin kireys ja vuosityöaika ovat eri asioita ja niiden merkitys vaihtelee työn luonteen ja työtehtävän mukaan. Samoin on eri asia, mitä muutoksista seuraa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Yrittäjäjärjestön näkemykset ovat heidän kannaltaan ymmärrettäviä ja soveltuvat ehkä joihinkin palkollisten tehtäväryhmiin. Yleisenä toteamuksena nuo ovat kuitenkin yleistys, joka ei tuota yhtikäs mitään, sillä tuottavuuden pullonkaulat ovat tapauskohtaisia ja ehdotetut toimenpiteet yleistettyinä ja vakavasti otettavina toimenpide-ehdotuksia lähinnä polarisoivat keskusteluilmapiiriä perimmäisten tavoitteiden kannalta haitallisella tavalla. Useimmilla aloilla tuottavuus lähtee hyvästä työilmapiiristä, hyvästä johtamisesta, oikeista ihmisistä oikeissa tehtävissä, hyvistä tuottavuuden edellytyksistä kuten työkaluista, osaamisesta, yhteistyön toimivuudesta, työn mielekkyydestä ja imusta, ammatillisesta kehittymisestä eikä keppimäisen asenteen soveltamisesta.
 

Hempuli

Töllintunaaja
Jäin miettimään, onko julkisten ulostulojen polarisoitumiselle ja vastakkainasettelulle yhteiskunnassa vain otollinen ilmapiiri, kun monella on tällä hetkellä vaikeaa taloudellisesti tai henkisesti. Toinen vaihtoehto on, että yhteiskunnallista keskustelua ohjataan kärjistäviin lähes jokaista koskettaviin aiheisiin, joilloin ei jää aikaa seurata, mitä niiden taustalla tapahtuu.
 
Back
Ylös Bottom